PÄÄTÖS Nro 137/05/1 Dnro ISY-2005-Y-30 Annettu julkipanon jälkeen 16.12.2005 LUVAN HAKIJA Kotkan kaupunki ASIA Sunilan ja Mussalon jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupa. HAKEMUS Hakemuksessa on pyydetty ympäristölupaa Kotkan kaupungin Sunilan ja Mussalon jätevedenpuhdistamoille. Kaupungin liikelaitoksena toimiva Kotkan Vesi huolehtii puhdistamoiden toiminnasta ja jäteveden käsittelystä. Sunilan puhdistamo lakkautetaan vuoden 2008 lopussa. Mussalon puhdistamoa saneerataan ja laajennetaan. Sinne johdetaan kaikki Kotkan Veden toiminta-alueen jätevedet vuoden 2008 loppuun mennessä. Mussalon laajennetulle puhdistamolle tullaan johtamaan Pyhtään ja mahdollisesti myös Anjalankosken jätevedet.
2 Hakemuksen vireilletulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille ympäristölupavirastossa 8.2.2005. Toimintaa koskevat päätökset Kotkan kaupungin Sunilan ja Mussalon puhdistamoilla käsiteltyjen jätevesien sekä Hietasen ja Kuusisen satamien purkupaikoista tulevien jätevesien johtamista mereen koskee Itä-Suomen vesioikeuden 19.11.1996 antama päätös nro 76/96/1. Vesiylioikeus on 16.4.1998 antanut asiassa päätöksen nro 29/1998, jolla ei ole muutettu vesioikeuden päätöstä nyt kysymyksessä olevalta osalta, ja Korkein hallinto-oikeus 28.6.1999 päätöksen nro 1749, jolla on hylätty asiassa tehty valituslupahakemus. Vuoden 1997 jälkeen käytössä on saanut olla Sunilan ja Mussalon puhdistamoiden purkupaikkojen lisäksi vain Hietasen satama-alueen purkupaikka. Voimassa olevien vesioikeuden päätöksen lupaehtojen mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että mereen johdettavan jäteveden laatu ja käsittelyteho täyttää seuraavat arvot: Sunilan puhdistamo Pitoisuus Käsittelyteho BOD 7ATU < 30 mg/l 90 % COD Cr < 125 mg/l 75 % Kiintoaine < 15 mg/l 90 % Fosfori < 1,0 mg/l 85 % Mussalon puhdistamo Pitoisuus Käsittelyteho BOD 7ATU < 10 mg/l 90 % COD Cr < 125 mg/l 75 % Kiintoaine < 15 mg/l 90 % Fosfori < 0,5 mg/l 90 %
Jos Mussalon puhdistamolle johdettavien jätevesien biologisesta hapenkulutuksesta yli 40 % on peräisin teollisuusjätevedestä, ovat arvot seuraavat: 3 Pitoisuus Käsittelyteho BOD 7ATU < 30 mg/l 90 % COD Cr < 125 mg/l 75 % Kiintoaine < 15 mg/l 90 % Fosfori < 1,0 mg/l 85 % Luvan haltijan on suoritettava vuosittain kalatalousmaksua 72 200 mk. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on 21.12.2004 antamallaan päätöksellä nro A 1180 myöntänyt Mussalossa sijaitsevaa kompostointi- ja varastoaluetta koskevan ympäristöluvan. Lupa on voimassa 31.12.2008 saakka. Kaavoitustilanne Mussalon puhdistamo sijaitsee yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi osoitetulla alueella. Puhdistamon ympärillä olevat alueet on yleiskaavassa osoitettu teollisuus- ja varastoalueiksi sekä virkistysalueiksi. Sunilan puhdistamo sijaitsee yleiskaavassa yhdyskuntateknisen huollon alueeksi osoitetulla alueella. Sen ympärillä olevasta alueesta on suurin osa osoitettu yleiskaavassa teollisuus- ja varastointialueeksi. Ympärillä on myös lähivirkistysaluetta, maa- ja metsätalousvaltaista aluetta sekä asemakaavassa asuinalueeksi osoitettua aluetta. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Mussalon puhdistamo sijaitsee Mussalon Ristniemessä. Sen naapurustossa sijaitsevat puhdistamolietteiden kompostointikenttä, Mussalon Voima Oy:n teollisuusalue ja Ristniemen virkistysalue. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 m:n päässä puh-
distamosta. Puhdistamo ei sijaitse vedenhankintaan käytetyllä alueella tai pohjavesialueella. Puhdistetut jätevedet johdetaan Palaskylänlahteen 450 m:n etäisyydellä rannasta. 4 Sunilan puhdistamo sijaitsee Sunilan kaupunginosassa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 100 m:n päässä puhdistamosta. Puhdistamo ei sijaitse vedenhankintaan käytetyllä alueella tai pohjavesialueella. Puhdistetut jätevedet johdetaan Sunilanlahteen 230 m:n etäisyydellä rannasta. PUHDISTAMO JA SEN TOIMINTA Käsiteltävät jätevedet ja viemäröinti Jätevedenpuhdistamoilla käsitellään Kotkan Veden jätevesiverkostoihin johdetut yhdyskunta- ja teollisuusjätevedet. Vuonna 2003 Mussalon puhdistamon keskimääräinen virtaama oli 10 142 m 3 /d ja Sunilan puhdistamon keskimääräinen virtaama 11 646 m 3 /d. Molemmille puhdistamoille tulee runsaasti teollisuusjätevesiä. Mussalon puhdistamolle tulevista jätevesistä niiden osuus oli vuonna 2003 kokonaisvirtaamasta 6 %, BOD 7ATU - kuormituksesta 36 % ja kiintoaineesta 5 %. Sunilan puhdistamolle tulevista jätevesistä oli teollisuusjätevesien osuus oli vuonna 2003 kokonaisvirtaamasta 26 %, BOD 7ATU - kuormituksesta 71 % ja kiintoaineesta 17 %. Teollisuusjätevesien osuus biologisesta hapenkulutuksesta Mussalon puhdistamolla ei ole ylittänyt 40 % kokonaiskuormituksesta. Uudistetulla ja laajennetulla Mussalon puhdistamolla on tarkoitus vuoden 2009 alusta lukien käsitellä noin 70 000 asukkaan jätevedet. Asumajätevesien lisäksi puhdistamolla käsitellään teollisuuden jätevesiä, joiden osuus on noin 52 % puhdistamolle tulevasta BOD 7ATU -kuormituksesta.
5 Kotkan Veden viemäriverkoston pituus oli vuonna 2003 yhteensä 504,4 km, mistä oli jätevesiverkostoa 238,5 km, sadevesiverkostoa 200,6 km ja sekavesiverkostoa 65,3 km. Vuotovesien määrää on alennettu viemäriverkoston saneerauksella. Viemäriverkostosta laaditaan vuosittain kuntokartoitus ja vuototutkimusraportti, jonka avulla saneerausohjelma laaditaan. Pääosa vuotovesistä tulee Sunilan puhdistamolle. Mussalon puhdistamolle vastaanotettavat lietteet Mussalon puhdistamolla vastaanotetaan sako- ja umpikaivolietettä vuonna 2002 käyttöön otetulla vastaanottoasemalla. Puhdistamolla vastaanotetaan myös haja-asutusalueilta tulevia sako- ja umpikaivolietteitä. Vastaanotettujen lietteiden määrä on vuosina 2002 ja 2003 ollut noin 15 000 m 3. Jäteveden käsittely Mussalon puhdistamo on vuonna 1981 käyttöön otettu biologinen aktiivilietelaitos, jota on täydennetty kemiallisella fosforin rinnakkaissaostuksella. Puhdistamon biologista osaa saneerattiin vuosina 1996-1997, minkä yhteydessä ilmastuskapasiteettia lisättiin. Mussalon puhdistamon mitoituskuormitusarvot ovat seuraavat: keskivirtaama, Q mit 25 000 m 3 BOD 7ATU fosforikuorma 8 000 kg/d 250 kg/d Sunilan puhdistamo on vuonna 1979 käyttöön otettu rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamoa on laajennettu vuosina 1996-1997, jolloin ilmastusallastilavuutta lisättiin 7 000 m 3 :iin. Ilmastuskapasiteettia lisättiin vuonna 2001.
6 Sunilan puhdistamon mitoituskuormitusarvot ovat seuraavat: keskivirtaama, Q mit 15 000 m 3 BOD 7ATU fosforikuorma typpikuorma COD Cr 6 550 kg/d 81 kg/d 324 kg/d 9 000 kg/d Mussalon puhdistamoa uudistetaan ja laajennetaan rakentamalla mm. esikäsittelyyn, biologiseen käsittelyyn ja lietteen käsittelyyn ympäristölupavirastolle 21.2.2005 toimitetun selvityksen liitteessä 6 mainitut rakenteet. Mussalon laajennetun puhdistamon mitoituskuormitusarvot ovat seuraavat: keskivirtaama, Q mit 54 490 m 3 BOD 7ATU typpikuorma 14 100 kg/d 1 430 kg/d Paras käyttökelpoinen tekniikka Mussalon ja Sunilan puhdistamoilla on käytössä yleisesti Suomessa käytetty jätevesien rinnakkaissaostukseen perustuva biologis-kemiallinen puhdistusprosessi, joka on teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen ja joka vähentää tehokkaasti jätevesistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista.
7 PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Jätevedet ja päästöt vesistöön Puhdistamoiden vesistökuormitus ja poistoprosentti ovat vuonna 2003 olleet seuraavat: Mussalon puhdistamo Sunilan puhdistamo BOD 7ATU 7 mgo 2 /l, 97 % 23 mgo 2 /l, 95 % kokonaisfosfori 0,2 mgp/l, 97 % 0,3 mgp/l, 94 % kiintoaine 6 mg SS/l, 97 % 26 mg SS/l, 92 % COD Cr 57 mg SS/l, 90 % 130 mg SS/l, 89 % Mussalon puhdistamo on toiminut hyvin vuosina 1998-2003. Puhdistusvaatimukset on saavutettu lukuun ottamatta vuonna 1997, jolloin puhdistamolla oli runsaan BODkuorman vuoksi paisuntalieteongelma, joka vaikeutti lietteen laskeutumista. Sunilan puhdistamo toimii mitoituskuormitusarvojen ylärajoilla. Puhdistamolla ovat voimassa olevat BOD 7ATU - ja kiintoaineraja-arvot ylittyneet useana vuonna. Lupaehtojen ylitykset johtuvat teollisuusjätevesien laadusta, teollisuuspäästöistä ja vuotovesistä. Puhdistamolla on jatkuva bulking- eli paisuntalieteilmiö. Sen syynä ovat tulevan jäteveden kuormitusvaihtelut ja jäteveden mukana tulevat toksiset aineet. Ongelmasta on pyritty pääsemään eroon lisäämällä yhteistyötä teollisuuden kanssa. Mussalon puhdistamolle on vuonna 2004 johdettu osa Pyhtään jätevesistä ja kaikki Pyhtään jätevedet johdetaan puhdistamolle vuoden 2006 loppuun mennessä. Vuosien 1994 2003 jätevesimäärä ja vesistökuormitus sekä vuodelle 2010 arvioidut jätevesimäärä ja vesistökuormitus (arvio sisältää myös Anjalankosken jätevedet) ovat seuraavat:
8 Jätevesimäärä BOD 7ATU kokonaisfosfori kokonaistyppi keskimäärin kgo 2 /d kgp/d kgn/d m 3 /d 1994-2003 puhdistamot yhteensä 30 140 790 14,7 594 2010 Mussalon puhdistamo 29 749 450 12 400 Ehdotus lupaehdoiksi Hakemuksessa on esitetty, että nyt voimassa olevat vesioikeuden päätöksen nro 76/96/1 Kotkan kaupunkia koskeva lupaehto 10. 1) pidettäisiin ennallaan siihen saakka kun Mussalon laajennettu puhdistamo otetaan käyttöön ja Sunilan puhdistamon käytöstä luovutaan, kuitenkin enintään vuoden 2008 loppuun saakka. Siitä lähtien, kun on siirrytty yhden puhdistamon käyttöön, kuitenkin viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä, tulisi asettaa noudatettaviksi seuraavat lupaehdot vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuksille ja käsittelyteholle: Pitoisuus Käsittelyteho BOD 7ATU < 20 mg/l 90 % COD Cr < 125 mg/l 75 % Fosfori < 0,8 mg/l 90 % Typpi 70 %, kun T > 12 ºC
9 BOD 7ATU -arvolle ja fosforille esitetyt korkeat raja-arvot ovat tarpeen johtuen puhdistamolle tulevien teollisuusjätevesien suuresta BOD 7ATU -kuormituksesta, joka on noin 52 % kokonaiskuormituksesta. Nyt voimassa olevien lupaehtojen purkupaikkoja koskeva 3), lietteiden käsittelyä koskeva 5) ja vesiensuojelumaksua koskeva 7) tulisi poistaa vanhentuneina. Hietasen satamaalueen purkupiste on otettu huomioon mm. Hietasen satamaa koskevassa ympäristöluvassa, jonka ympäristölupavirasto on myöntänyt 12.12.2003 antamallaan päätöksellä nro 86/03/1. Lietteiden käsittelylle on Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntänyt ympäristöluvan. Viemäriverkon kunnostamista koskeva 4) lupaehto on vanhentunut ja suuruudeltaan kohtuuton. Se tulisi muuttaa kuulumaan seuraavasti: "Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien johtuminen estyy mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi puhdistamoiden piirissä olevissa viemärilaitoksissa tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista." Jätevesien johtamisesta ei aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vesioikeuden päätöksessä nro 76/96/1 on katsottu, että jätevesien johtamisesta ei aiheudu enempää hyvitettäviä edunmenetyksiä kuin vesioikeuden aikaisemmissa päätöksissä on edellytetty. Sen vuoksi ei enää määrätty korvauksia maksettavaksi. Vesistön tila on edelleen parantunut eikä uusia korvauksia ole tarpeen määrätä. Mikäli kalatalousmaksu edelleen määrätään, sitä tulisi kohtuullistaa, koska toteutuneet päästöt ja niistä aiheutuneet vahingot ovat vähentyneet. Laskentaperusteena voitaisiin käyttää tulevien lupamääräysten mukaisia enimmäiskuormituksia ja voimassa olevia laskentaperusteita 6,63 /kgbod 7ATU ja 494,67 /kgp.
10 Luvan tulisi olla voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tulisi toimittaa vuoden 2014 loppuun mennessä, mikäli jätevesien johtamista aiotaan jatkaa vuoden 2015 jälkeen. Vesistövaikutukset Kymijoen alaosan ja Kymijoen edustan merialueen veden tilaa seurataan kaikkien kuormittajien yhteisesti rahoittaman tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuun kuuluu veden fysikaalis-kemiallisen tilan seuranta, rehevöitymisen seuranta ja haitallisten aineiden kertymisseuranta. Kotkan merialueen teollisuuden fosforikuormitus on vuoden 1995 tasosta vähentynyt 40 % ja typpikuormitus 50 %.Vastaavana aikana merialueen yhdyskuntajäteveden fosforikuormitus on vähentynyt vuosien 1991-95 tasosta 65 % ja typpikuormitus 30 %. Vaikka Kymijoen kokonaisfosforipitoisuus on laskenut selvästi, sen edustan merialueella ei vastaavaa kehitystä ole havaittavissa. Pintaveden fosforipitoisuus on pysytellyt pitkään samalla tasolla, alusvedessä pitoisuus näyttää nousseen. Pitkän aikavälin tarkastelussa alusveden happikyllästysaste on laskenut Kymijoen edustan merialueella. Fosforia vapautuu sedimentistä huonon happitilanteen aikana. Merialueen typpipitoisuudessa ei ole tapahtunut mitään selvää muutosta 1980-luvun puolivälin jälkeen. Pintaveden typpipitoisuudet kevättalvella ovat Kotkan edustalla laskeneet. Kesällä pitoisuudet ovat laskeneet lähes koko alueella. Kymijoen veden typpipitoisuus on talvella korkeampi kuin merialueen, mikä näkyy merialueella korkeampina pintaveden kokonaistyppipitoisuuksina pohjan läheisiin vesikerroksiin verrattuna. Kesällä alus- ja pintaveden typpipitoisuudessa ei ole eroa. Yhteen puhdistamoon siirtyminen on veden laadun kannalta hyödyllinen ratkaisu. Veden laatu paranee niissä vesistön osissa, joissa purkupaikka poistetaan käytöstä Mussalon jätevedenpuhdistamon laajennuksen yhteydessä. Veden laatu paranee myös, koska typen poisto tehostuu aikaisempaan verrattuna.
11 Mussalon jätevedenpuhdistamon purkupaikkaan johdetaan laajennuksen jälkeen lähes kolminkertainen määrä puhdistettua jätevettä aikaisempaan verrattuna. Voimakkaat virtaukset johtavat puhdistetun jäteveden avomerelle, joten muutoksella ei ole merkitystä veden laadulle purkupaikan lähellä olevalla merialueella. Muut ympäristövaikutukset Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjavesiin. Kaikki jätevesien kanssa tekemisiin joutuvat rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaalista. Puhdistamot eivät sijaitse pohjavesialueella. Puhdistamoiden toiminnasta ei aiheudu mainittavia päästöjä ilmaan. Biologisen jätevedenpuhdistuksen seurauksena prosessista poistuu hieman typpikaasua ilmaan. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Jätevedenpuhdistuksessa syntyvät ylijäämä- ja raakalietteet tiivistetään sakeutusaltaissa. Tiivistetty liete kuivataan koneellisesti lingolla, minkä jälkeen kuivattu liete varastoidaan siilossa. Kuivattu liete kuljetetaan Mussalon kompostikentälle, jolle Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Biologisen puhdistusprosessin toimintahäiriö, joka voi johtua esim. teollisuuden kemikaalipäästöstä, johtaa siihen, että puhdistamo toimii vain osittain kemiallisena puhdistamona. Siitä saattaa aiheutua hajuhaittaa. Vakavassa häiriötilanteessa voidaan jätevesi joutua johtamaan esiselkeytyksen jälkeen purkuvesistöön.
12 Toimintahäiriössä jäteveden kiintoaine- ja ravinnepitoisuus nousee ja prosessista karkaa orgaanista ainetta sisältävää lietettä jäteveden mukana. Häiriö voi johtua paisuntalietteestä tai teollisuuden prosessipäästöstä. Rankkasateen tai tulvan aikana on mahdollista, että osa tulvavesistä pääsee verkostoon, puhdistamon kapasiteetti ylittyy ja osa jätevesistä joudutaan johtamaan etuselkeytyksen jälkeen mereen. Tulvan aiheuttamia haittoja on ennakoitu lisäämällä riskialttiisiin pumppaamoihin takasulkuläpät ja ylläpitämällä verkoston kuntoa saneeraamalla vanhentunutta verkostoa. Normaalissa toiminnassa puhdistamolla ei ole merkittävää käyttöriskiä. Jäteveden anaerobinen toiminta eli hapeton käyminen synnyttää metaania, joka on räjähdysherkkä kaasu. Tilat, joissa kaasun muodostuminen on mahdollista, on varustettu tehokkaalla koneellisella ilmanvaihdolla. Jäteveden puhdistuksessa käytettävät kemikaalit varastoidaan liuotettuna nesteeseen (ferrosulfaatti) tai jauheena (polymeeri). Kalkki puretaan säiliöautosta suoraan siiloon. Tarvittaessa käytetään hengityssuojaimia. Prosessin ja puhdistamotilojen turvallisuudesta ja riskien hallinnasta vastaa asianmukaisen koulutuksen saanut käyttöhenkilökunta. Vuonna 2004 on tehty puhdistamon riskien arviointi. Kotkan Veden valmiussuunnitelma erityistilanteita varten on päivitetty viimeksi 22.9.1998.
13 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu tarkkailua edellyttävää melua, tärinää tai päästöjä ilmaan, maaperään tai pohjavesiin. Tarkkailua suoritetaan jätevedenpuhdistustoiminnasta sekä jätevesien vaikutuksista purkuvesistössä. Hakija on esittänyt, että puhdistamon velvoitetarkkailuohjelma, joka sisältää käyttö- ja päästötarkkailun, suoritetaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tuloksista laaditaan neljännesvuosi- ja vuosiyhteenvedot Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle ja vuosiyhteenvedot Kotkan kaupungin ympäristövirastolle. Hakija on esittänyt, että puhdistamon vesistötarkkailu suoritetaan edelleen osana Kymijoen ja sen edustan merialueen yhteistarkkailua, jonka ohjelman hyväksyy Kaakkois- Suomen ympäristökeskus. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta on pyydetty lausunto asianomaisilta viranomaisilta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kotkan kaupungissa ja Pyhtään kunnassa. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Kymen Sanomat nimisessä sanomalehdessä. Lausunnot 1. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että siirtyminen yhden puhdistamon käyttämiseen on perusteltua. Nykyisiä kuormituslupaehtoja voidaan soveltaa vuoden 2008 loppuun asti. Hakijan esitys Mussalon laajennetun puhdistamon kuormituslupaehdoiksi 1.1.2009 alkaen on hyväksyttävissä muutoin paitsi typpipäästöjen rajoittami-
sen osalta. Typpeä lukuun ottamatta kuormitus on laskettava neljännesvuosikeskiarvoina ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. 14 Typenpoistosta ympäristökeskus on lausunut seuraavaa: "Suomenlahti kuuluu typestä rehevöityviin merialueisiin, joten typen poistolla voidaan parantaa vesistön tilaa. Typen poistovaatimusten on täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/94 ja sen muutoksen 757/98 yhdyskuntajätevesidirektiiviin perustuvat vähimmäisvaatimukset. Ympäristöministeriössä 4.2.2003 laaditussa muistiossa todetaan, että Suomessa direktiivin typenpoistovaatimus voidaan yleensä toteuttaa edullisimmin poistamalla typpeä silloin, kun prosessin lämpötila on yli 12 o C. Tällöin yli 10 000 avl:n laitoksilla puhdistetun jäteveden kokonaistyppipitoisuuden tulee aina olla alle 20 mg/l. Siksi olisi tarkoituksenmukaista ja suositeltavaa asettaa ympäristöluvassa tarvittava typenpoistoa koskeva vaatimus edellä esitetyn mukaisena. Kyseisen perusvaatimuksen lisäksi voitaisiin antaa yhdyskuntajätevesidirektiivin rajoittamatta tarvittavia täydentäviä vaatimuksia tai tavoitteita koskevia lupaehtoja, jotka koskevat keskimääräistä kokonaistyppireduktiota, puhdistetun jäteveden kokonaistyppipitoisuutta tai kokonaistyppikuormitusta. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus esittää, että typelle asetetaan prosessilämpötilaan perustuva pitoisuusvaatimus: Mereen johdettavan jäteveden vuorokauden kokoomanäytteiden kokonaistyppipitoisuus on enintään 20 mg/l aikana, jolloin puhdistamon biologisen puhdistusprosessin lämpötila on vähintään 12 o C. Lisäksi asetetaan tavoitearvo 70 %:n typenpoistosta vuosikeskiarvona." Yhteen puhdistamoon siirtymisen aiheuttamien siirtoviemäri- ja puhdistamon laajennusinvestointien jälkeen painopiste tulee siirtää viemäriverkostoon. Sen kunnostusta ei tule jättää koko lupakaudeksi pelkän ilmoituksen varaan. Luvan saajan on tehtävä 31.12.2010 mennessä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ohjelma kustannusarvioineen vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehtävistä verkoston kunnostustoimenpiteistä. Velvoite tulee siirtää liittymissopimuksilla koskemaan puhdistamon piirissä olevia viemärilaitoksia. Puhdistamolla syntyvän lietteen käsittelyä koskeva ympäristölupa on edelleen tarkoituksenmukaista hoitaa puhdistamoiden ympäristöluvasta erillisenä asiana. Puhdistamon tarkkailu voidaan suorittaa hakemuksen liitteenä olevan 18.2.2005 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti.
Ympäristölupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamisajankohdaksi määrätä 31.12.2014. 15 2. Kaakkois-Suomen TE-keskus on lausunut, että lähtökohtana tulisi olla Kymijoen vesistön kuormittajien kalatalousmaksujen säilyminen ennallaan. Kalatalousmaksujen jakaminen yhdyskuntien kesken tulee tehdä biologisen hapenkulutuksen ja fosforin kuormituksen suhteessa. TE-keskus on vaatinut, että luvan saajan on velvoitettava vuosittain maksamaan TE-keskukselle 9 280 suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakantojen hoitoa tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen jätevesien vaikutusalueella. Maksu on suoritettava vuosittain tammikuun kuluessa. Maksun käytöstä päätettäessä on kuultava Kymijoen ja Kotkan kalastusalueita. Luvan saaja on velvoitettava tarkkailemaan jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. TE-keskus voi tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa muutokset. 3. Kotkan kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että hakemuksessa esitetyt lupaehdot ovat valtioneuvoston päätöksen 365/1994 mukaiset ja BOD:n ja fosforin osalta tiukemmat. Tulevalla Mussalon puhdistamolla teollisuusjäteveden osuus on suuri ja se on kohtuullista ottaa huomioon lupaehdoissa. Lupaehdot tulee arvioida uudelleen vuonna 2010. Kymijoen vesi- ja ympäristö ry:n toimesta yhteistarkkailuna suoritettu vesistötarkkailu on soittautunut hyväksi ja sitä on syytä jatkaa. Muistutukset 1. Ristiniemen asukasyhdistys ry on vastustanut luvan myöntämistä hakemuksen mukaiselle jätevesien johtamiselle, joka perustuu Kotkan Veden johtokunnan 14.12.2004 hyväksymään tekniseen ratkaisuun ja suunnitelmaan. Mussalon jätevedenpuhdistamo rajoittuu Ristiniemen asutuksen lähivirkistysalueeseen. Jo nykyisestä jätevedenpuhdistamosta ja aumakompostialueesta aiheutuu hajuhaittaa Ris-
tiniemen asuinalueelle. Hakemuksen mukaisen hankkeen toteuttamisen seurauksena hajuhaittoja esiintyisi myös uudella Katariinanniemen asuinalueella. 16 Jätevedenpuhdistamon purkuputki ulottuu vain 450 m:n päähän rannasta. Purkuputki on liian lyhyt ja hakemuksessa esitetyt purkupaikat vääriä. Palaslahdessa purkuputken pää on rannan tuntumassa kohdassa, jossa ei esiinny virtauksia. Kuivattu liete kuljetetaan Mussalon kompostikentälle, jolle myönnetyn ympäristöluvan määräaika päättyy lähes samanaikaisesti laajennetun puhdistamon valmistumisen kanssa. Luvan hakijan tulee ennen luvan myöntämistä esittää tarkoituksenmukainen kuivalietteen varastointipaikka tai siihen liittyvä tarkoituksenmukainen järjestely. Lupaa ei tule myöntää ennen kuin hakija on ratkaissut lietteen käsittelyongelman. Hakemuksen maininta siitä, että jätevedenpuhdistamo ei aiheuta hajuhaittoja, ei pidä paikkaansa. Hajuhaittoja syntyy aina kun on kysymyksessä avoin rinnakkaissaostukseen perustuva biologiskemiallinen puhdistusprosessi. Hajuhaittoja aiheutuu myös aumakompostikentästä, joka sijaitsee puhdistamon lähellä. Hajuhaittaa aiheutuu välppäämöstä, lietteen sakeuttamosta ja avoaltaista. Lupaa puhdistamon sijoittamiseen ei tule myöntää ennen kuin hakija on täydentänyt hakemusta teknisellä ja toiminnallisella toteutussuunnitelmalla hajuhaittojen poistamiseksi. Ristiniemen pumppaamo sijaitsee noin 1500 m ennen jätevedenpuhdistamoa. Pumppaamolla on esiintynyt toimintahäiriöitä, joiden seurauksena puhdistamatonta yhdyskuntajätettä on joutunut avo-ojaan, josta jätevesi on edelleen virrannut matalaan merenlahteen. Pumppaamossa ei ole valvontajärjestelmää, joka ilmoittaisi takasulkuläpän aktivoituneen tai käsittelemättömän jäteveden joutuvan avo-ojaan ja mereen. Pumppaamon sijoituspaikka on epätarkoituksenmukainen, koska toimintahäiriön sattuessa jätevedet joutuvat Ristiniemen asukkaiden uimapaikkana toimivaan merenlahteen, jonka suistossa on myös lukuisia asukkaiden venelaitureita. Samalla kun pumppaamon alueen runkoviemäri uusitaan, on pumppaamolle etsittävä tarkoituksenmukaisempi paikka. Mikäli se ei ole mahdollista, on pumppaamo varustettava varapumppujärjestelmällä, joka aktivoituu toimintahäiriön sattuessa.
17 Mussalon sataman laajennussuunnitelman toisen vaihtoehdon mukaan Mussalon nykyiseen satamaan liitetään Tuohipöllö-niminen saari. Tämän seurauksena salmi Tuohipöllön ja öljysataman välillä sulkeutuisi, minkä seurauksena jätevedenpuhdistamon päästöt jäisivät suurelta osin Tuohipöllön ja Ristiniemen eteläisen kärjen väliin. Veden laatu heikkenisi erityisesti Ristiniemen rantojen tuntumassa ja Kotkan edustalla. Tämän vuoksi on puhdistamon purkuputkea jatkettava niin, että Tuohipöllön liittäminen Mussalon satamaan ei vaikuta haitallisesti lähialueen vesistöön. Ympäristölupaviraston on pyydettävä hakemuksesta lausunto Kotkan ympäristölautakunnalta. Hakemus on hylättävä, koska se on puutteellinen edellä kerrottujen hajuhaittojen, lietteen ja jälkikompostoinnin suunnitelman ja Mussalon sataman laajennuksen osalta. 2. AA:t yhteisesti ovat vaatineet, että: "- Kotkan kaupungin puhdistamojen kuormitus ei saa kasvaa ja että puhdistamon tulee tehostaa typen poistoa jätevesistä siten, että kokonaistypestä poistetaan 70 % tai että kokonaistyppipitoisuus on jokaisessa jätevesinäytteessä alle 20 mg/l - Kotkan kaupunki velvoitetaan tekemään suunnitelma viemäriverkoston saneeraamisesta Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla - Kotkan kaupunki velvoitetaan istuttamaan Kotkan edustan merialueelle 3.500 kaksivuotiasta vaellusvalmista merilohen poikasta, joiden keskipituus on vähintään 18 senttimeriä, 700 kaksivuotiasta vaellusvalmista meritaimenen poikasta, joiden keskipituus on vähintään 20 senttimetriä, 9.000 kesänvanhaa vaellussiian poikasta, joiden keskipituus on vähintään 10 senttimetriä ja 1.500 ankeriaan poikasta, tai niiden kulloistakin rahallista arvoa vastaava määrä Kaakkois-Suomen TE-keskuksen lajiltaan, kooltaan ja määrältään hyväksymiä muita kaloja. Istutettavien kalojen tulee olla terveitä ja hyväkuntoisia. Esittämämme velvoitteen arvo on noin 11.600 euroa. - Kun Kotkan jätevedenpuhdistamot ovat saavuttaneet typen poistolle asetettavat tavoitteet, velvoitetta voidaan pienentää siten, että merilohia istutetaan 2.800 kpl, meritaimenia 600 kpl, siikoja 7.200 ja ankeriaita 1.200 tai niiden kulloistakin rahallista arvoa vastaava määrä Kaakkois-Suomen TE-keskuksen lajiltaan, kooltaan ja määrältään hyväksymiä muita kaloja. Tämän velvoitteen arvo on tällä hetkellä noin 9.300 euroa.
Mikäli Kotkan kaupungille kantamme vastaisesti määrätään kalatalousmaksu, vaadimme, - että kalatalousmaksu tulee kohdistaa Kotkan edustan merialueella tehtäviin toimiin (ei Kymijokeen)." 18 Muistuttajat ovat kannattaneet suunnitelmaa Sunilan puhdistamon sulkemiseksi ja typenpoiston tehostamiseksi jätevesistä. Jätevesien puhdistamisessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota typpeen, joka on Suomenlahdessa merkittävämpi kasvua rajoittava tekijä kuin fosfori. Kotkan jätevedet aiheuttavat kalastolle ja kalastukselle haittaa ja vahinkoa, joka hakijan tulee kompensoida vesilain säännösten mukaisesti. Kotkan todelliseen jätevesikuormitukseen vaikuttavat myös osittain huonokuntoisen viemäriverkoston vuodot ja puhdistamojen ohivirtaukset. Viemäriverkoston saneeraamista on jatkettava. Kaupungin on tehtävä ympäristökeskukselle esitys saneeraustoimenpiteistä ja niiden aikataulusta. Hakemukseen liitetty Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatima selvitys Kymijoen ja sen edustan merialueen tilasta on puutteellinen ja jokialueeseen painottuva. Selvityksessä ei mainita lainkaan esim. ammattikalastusta. Siinä ei esitetä arviota siitä, millä tavoin selvityksessä tarkoitettu kuormitus on vaikuttanut alueen kalastoon ja kalastukseen. Koekalastuksesta kerrotaan ylimalkaisia tuloksia. Selvityksessä ei mainita sitä, miten voimakkaasti made on vähentynyt Kymijoen suualueella meressä. Hakemusta on täydennettävä kalastoa ja kalastusta koskevalta osalta siten, että tarkasteluun otetaan mukaan myös merialue ja ammattikalastus. Selvityksessä ei tarkastella myöskään sitä, millä tavoin kalatalousmaksut ovat kompensoineet kalastolle ja kalastukselle aiheutunutta haittaa. Kalatalousmaksua on käytetty pääasiassa lohikalaistutuksiin, jotka on keskitetty Kymijoen Langinkosken haaraan. Lohi-istutusten tuotto on heikentynyt kuluneen lupakauden aikana niin, että vuonna 1991 lohi-istutuksista saatiin saalista noin 1 300 kg tuhatta istukasta kohden, mutta vuonna 2001 enää noin 100 kg tuhatta istukasta kohden. Meritaimenistutukset ovat viime vuosina
tuottaneet lähes yhtä heikosti kuin lohi-istutukset. Syitä lohisaaliiden romahdukseen ei tunneta, mutta eräitä oletuksia on esitetty. 19 Kotkan kaupungin voimassa oleva kalatalousmaksu on 12 143. Kalataloudellisen kompensaation mitoituksessa tulisi ottaa huomioon typpikuormitus. Kaupungin esittämä kalatalousmaksun mitoittaminen on liian kaavamainen eikä sellaisenaan sovellettavissa. Vesilain mukaan kalataloudellinen toimenpidevelvoite on esisijainen verrattuna kalatalousmaksuun. Muistuttajat ovat vaatineet ensisijaisesti, että kaupungille määrätään istutusvelvoite, joka kohdistetaan merialueelle. Istutusvelvoite on kalatalousmaksua selkeämpi kompensaatiomuoto. Muistuttajilla ei ole käytännössä ollut mahdollisuuksia vaikuttaa kalatalousmaksun käyttöön, vaikka TE-keskuksella on velvollisuus kuulla kalastusalueita kalatalousmaksun käytöstä päätettäessä. Istutusvelvoitteen tulee sisältää merilohen, meritaimenen, vaellussiian ja ankeriaan istutuksia. Viime vuosien istutusten heikosta tuotosta huolimatta kaupunki on velvoitettava istuttamaan myös lohta ja taimenta. Ankeriaan istuttaminen on perusteltua, koska istutukset ovat tuottaneet Kymenlaakson rannikolla hyvää tulosta ja ankerias menestyy myös rehevöityneissä vesissä. Mikäli hakijalle määrätään istutusvelvoitteen sijasta kalatalousmaksu, on määrättävä, että sillä toteutettavat toimenpiteet tulee kohdistaa Kotkan edustan merialueelle, ei Kymijokeen ja että Kotkan ja Pyhtään kalastusalueita ja muistuttajina olevia osakaskuntia on kuultava kalatalousmaksun käytöstä päätettäessä. Hakijan selitys Hakija on lausunnoista ja muistutuksista antamassaan selityksessä vastustanut Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksen esitystä siitä, että viemäriverkoston saneeraussuunnitelman hyväksyminen olisi siirrettävä ympäristökeskukselle. Kotkan Veden johtokunta hy-
20 väksyy vuosittain tulevan vuoden investointiohjelman, johon sisältyy verkostosaneeraus. Hakemuksen mukaan isojen laitossaneerausten rakentamisen aikana ja jälkeen verkoston saneerauksen taso puolitettaisiin nykyisestä, jotta vältyttäisiin kohtuuttomilta taksan korotuksilta. Kotkan Vesi lähettää johtokunnan hyväksymän investointiohjelman valtuuston vuosittaisen budjettihyväksynnän jälkeen tiedoksi ympäristökeskukselle. Voimassa olevan luvan ehtojen mukaisesti Kotkan Vesi on vuosittain tehnyt verkoston saneeraussuunnitelman ja lähettänyt sen tiedoksi ympäristökeskukselle. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa ympäristökeskuksen lausunnosta. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija on katsonut, että kalatalousmaksu tulisi kohtuullistaa, koska päästöt ja aiheutuneet vahingot ovat vähentyneet. Kotkan ja Anjalankosken kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden BOD 7ATU -kuormitus on vähentynyt 16,6 % ja kokonaisfosforikuormitus 66,8 % vuoden 1996 kalatalousmaksuperusteista vuoteen 2003. Kalatalousmaksu lasketaan siten, että BOD 7ATU ja fosforikuormitus vastaavat puolta osuuksista. Kalatalousmaksua on alennettava samassa suhteessa kuin kuormitus on vähentynyt. Kotkan ja Anjalankosken yhteenlaskettu vesistökuormitus on vähentynyt noin 43 %. Tämän mukaan Kotkan ja Anjalankosken yhteenlaskettu kalatalousmaksu on 9 705. TE-keskuksen kalatalouden velvoitetarkkailua koskevaa vaatimusta hakija ei vastusta, koska se jo nykyisinkin tarkkailee jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen yhteistarkkailuna. Kotkan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta hakija on lausunut, että ei ole perusteltua arvioida lupaehtoja uudelleen vuonna 2010. Hakija on esittänyt luvan tarkistamisajankohdaksi 31.12.2014, mikä on myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimus. Vuonna 2014 hakija voi hakea lupaa yhdessä alueen teollisuuden kanssa, jolloin voidaan teettää yhteisiä asiakirjoja ja ympäristölupahakemus tulee huomattavasti edullisemmaksi. Ainakin tarkkailun osalta kaikkien yhteishakijoiden lupien tarkistaminen tulisi määrätä tehtäväksi 31.12.2014.
Lietteen käsittelyyn on olemassa ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa, jonka mukaisesti toimitaan. 21 Ristiniemen asukasyhdistyksen muistutuksesta hakija on lausunut, että laajennetun Mussalon puhdistamon virtaamat nousevat nykyisestä, mutta vastaavasti uusi laajennettu puhdistamo poistaa tehokkaasti ravinteita ja biologista kuormitusta. Typpireduktio on nykyisellä puhdistamolla keskimäärin 40 % ja uusitulla puhdistamolla pyritään vuosikeskiarvona laskettuna 70 % reduktioon. Vesistön typpikuormitus ei tule nousemaan paljon nykyisestä. Nykyinen Mussalon puhdistamo haisee, kun puhdistamolla on prosessihäiriö. Yleisin prosessihäiriön syy on tulevan jäteveden mukana puhdistamolle tullut teollisuuspäästö. Laajennetun puhdistamon kapasiteetti on suurempi eli puhdistamo ei ole herkkä teollisuuspäästöille. Purkuputken paikka on päätetty Mussalon puhdistamon ensimmäisen luvan yhteydessä. Purkukohdan sijainti on pyritty määrittämään siten, että purkuputki on syvimmältä kohdalta rannoille päin jatkuvasti nouseva. Purkupaikkaa harkitaan uudestaan sataman mahdollisen laajentamisen yhteydessä, jos Kotkan Satama Oy laajentaa toimintaansa. Kuivatun lietteen jatkokäsittelylle on oma lupa. Konsultti selvittää lietteen jatkokäsittelyvaihtoehtoja. Hajuhaittojen ehkäisyyn kiinnitetään huomiota uutta puhdistamoa suunniteltaessa. Hakija on teettänyt kesällä 2004 Jyväskylän yliopistolla jätevedenpuhdistamon ilmanlaatumittauksen, jonka tuloksia käytetään hyväksi suunniteltaessa uuden puhdistamon ilmanvaihtojärjestelmää. Hakija on asentanut isompien pumppaamoiden, mm. Mussalon jätevedenpumppaamon ylivuotoon hälytyksen. AA:n ynnä muiden muistutuksen typenpoistoa koskevasta vaatimuksesta hakija on lausunut, että vaatimus on kohtuuton. Jos typenpoisto ei ole lämpötilasidonnainen, vaaditaan moninkertainen allastilavuus.
22 Viemäriverkoston saneeraussuunnitelman tekemistä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla koskevasta vaatimuksesta hakija on lausunut, että hakijalla on vuoteen 2009 saakka mittavat puhdistamo- ja lietteen jatkokäsittelyn investoinnit, jotka katetaan lainarahalla. Tänä aikana verkoston saneerausmäärärahat minimoidaan. Kalaistutusvelvoitetta koskevasta ensisijaisesta vaatimuksesta hakija on lausunut, että hakijan näkemyksen mukaan toiminnasta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Mikäli korvauksia kuitenkin määrätään, tulisi niiden olla kalatalousmaksun muodossa, jotta velvoite olisi mahdollisimman joustava kalaston hoidon kannalta ja päätös istutettavien kalojen määrästä ja laadusta voitaisiin arvioida kulloinkin käytettävissä olevan parhaan tiedon mukaan. Kotkan edustan merialueella tärkein kalastusta haittaava tekijä on myös kalastajien näkemyksen mukaan rehevöityminen ja siitä seuraava pyydysten likaantuminen. Ulompana merellä rehevyyden perustason ja sen muutoksen määräävät Pietarin suunnasta leviävien virtausten mukanaan tuomat ravinteet. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kotkan kaupungille Sunilan ja Mussalon jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan. LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Jätevedet johdetaan Sunilan ja Mussalon puhdistamoilta mereen. Kun Mussalon laajennettu puhdistamo on otettu käyttöön viimeistään 1.1.2009, on jätevesien johtaminen Sunilan puhdistamolta lopetettava.
2. Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. 23 Jätevedet on käsiteltävä puhdistamoilla niin, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkostossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat vaatimukset: Sunilan puhdistamo Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 30 mg/l 90 % COD Cr 125 mg/l 75 % Kiintoaine 15 mg/l 90 % Fosfori 1,0 mg/l 85 % Mussalon puhdistamo Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU 10 mg/l 90 % COD Cr 125 mg/l 75 % Kiintoaine 15 mg/l 90 % Fosfori 0,5 mg/l 90 % Jos Mussalon puhdistamolle johdettavien jätevesien biologisesta hapenkulutuksesta yli 40 % on peräisin teollisuusjätevedestä, ovat arvot seuraavat: Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 30 mg/l 90 % COD Cr 125 mg/l 75 % Kiintoaine 15 mg/l 90 % Fosfori 1,0 mg/l 85 %
Kun Mussalon laajennettu puhdistamo on otettu käyttöön, viimeistään 1.1.2009 lukien, ovat Mussalon puhdistamoa koskevat arvot seuraavat: 24 Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 20 mg/l 90 % COD Cr 125 mg/l 75 % Fosfori 0,8 mg/l 90 % Kokonaistyppi 20 mg/l, kun T > 12 ºC Kiintoaine 35 mg/l 90 % Tavoitteena tulee olla kokonaistypen käsittelyteho vähintään 70 % vuosikeskiarvona. Puhdistustulokset lasketaan BHK-, fosfori-, COD- ja kiintoainearvojen osalta neljännesvuosikeskiarvoina ja typpipitoisuus vuorokauden kokoomanäytteiden kokonaistyppipitoisuutena aikana, jolloin puhdistamon biologisen puhdistusprosessin lämpötila on vähintään 12 ºC. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä. 3. Viemäriverkostoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin estyy mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle käyttöja kuormitustarkkailun vuosiraporttien yhteydessä tai muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla selvitys viemäriin joutuvien hule- ja vuotovesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksesta.
25 4. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuus- ja muut tavanomaisesta poikkeavat jätevedet esikäsitellään riittävästi, jotta ne eivät haittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa, aiheuta haittaa viemäriverkostossa, vaikeuta lietteen hyötykäyttöä tai aiheuta haittaa purkuvesistössä. Teollisuuslaitosten jätevesien johtamisesta vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon tulee olla liittymissopimukset. Sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 7 :n mukaiset vaatimukset. Lietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 5. Jätevedenpuhdistuksessa syntynyt, tiivistetty ja kuivattu liete on toimitettava käsiteltäväksi Kotkan kaupungin Mussalossa sijaitsevaan kompostointilaitokseen tai muuhun kompostointilaitokseen. Puhdistamoliete voidaan vaihtoehtoisesti hyödyntää maanviljelyksessä, jos liete käsitellään valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) edellytetyllä tavalla ja lietteen raskasmetallipitoisuudet täyttävät siinä asetetut vaatimukset. Välpejäte on toimitettava kaatopaikalle. Muut puhdistamolla syntyvät jätteet on lajiteltava ja toimitettava asianmukaisesti jatkokäsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikkoihin, joilla on näiden jätteiden käsittelemisen edellyttämät luvat. Häiriö- ja poikkeustilanteet 6. Jos puhdistamolta tai viemäriverkosta on joutunut tai uhkaa joutua vesistöön tai maaperään laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen päästö, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tapahtumasta on heti ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Luvan saajalla on oltava toimintaohje, joka koskee toimintaa puhdistamolla ja viemäriverkossa esiintyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana. Lisäksi on pidettävä yllä
toimintavalmiutta eritystilanteiden varalta. Ohjetta tulee säilyttää puhdistamolla ja sitä on tarvittaessa päivitettävä. 26 TARKKAILU JA RAPORTOINTI 8. Puhdistamon toimintaa sekä jätevesien määrää, laatua, käsittelyn tehoa ja vaikutuksia vesistössä sekä muodostuvan lietteen määrää ja laatua on tarkkailtava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Jäteveden kuormitustarkkailun tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 liitteen 1 kohdan D mukaiset vähimmäisvaatimukset. Luvan saajan on toimitettava kuormitustarkkailua koskeva uusi tarkkailuohjelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ympäristökeskus voi tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset. Jätevesien vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on toimitettava uusi tarkkailuohjelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voi tapahtua yhteistarkkailuna alueen muiden kuormittajien kanssa. Ympäristökeskus voi tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset. 9. Jätevesien vaikutusta kalastukseen ja kalastoon on tarkkailtava Kaakkois-Suomen TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on toimitettava uusi tarkkailuohjelma TEkeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden kuormittajien kanssa. TE-keskus voi tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset. 10. Tarkkailujen tulokset on säilytettävä ja toimitettava tarkkailuohjelmissa mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, Kaakkois- Suomen TE-keskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
27 11. Puhdistamolla on oltava riittävän koulutuksen saanut ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. KALATALOUSMAKSU 12. Luvan saajan on vuodesta 2006 alkaen maksettava Kaakkois-Suomen TEkeskukselle kalatalousmaksua 11 100 euroa vuodessa käytettäväksi jätevesistä aiheutuvien haittojen vähentämiseen niiden vaikutusalueella. Kalatalousmaksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Kalatalousmaksun käytöstä päätettäessä on kuultava jätevesien vaikutusalueen osakaskuntia sekä Kymijoen, Kotkan ja Pyhtään kalastusalueita. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN 13. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2014 mennessä. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
28 Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kotkan kaupungin Sunilan ja Mussalon jätevedenpuhdistamoiden sijoituspaikka on yleiskaavan mukainen. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristölupavirasto katsoo, että jäteveden vesistöön johtamisesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat menetykset tulevat hyvitetyiksi määräysten 12. kohdan mukaisella kalatalousvelvoitteella. Voimassa olevassa jätevesiluvassa Kotkan kaupungin maksettavaksi on määrätty kalatalousmaksu, jonka suuruus perustuu Kymijoen alueelle jätevesiä luvanvaraisesti johtavien laitosten yhdessä käsitellyssä luvassa yhdenmukaisin perustein määritetyn kokonaissumman (1,9 milj. mk) jakoon happea kuluttavan (BOD) ja fosforipäästön määrien suhteessa. Tämä peruste on syytä pitää voimassa toistaiseksi. Nykyisen kalatalousmaksun määräytymisperusteena kaupungin osalta on käytetty BOD:n osalta 500 kg/d ja fosforin osalta 18 kg/d päästöä. Käyttäen määräysten 2. kohdassa luvan saajan nyt noudatettavaksi asetettuja BOD:n ja fosforin enimmäispitoisuuksia ja hakemukseen liitetyn selostuksen 3.2.1 kohdassa sanottuja vuoden 2003 keskimääräisiä jätevesimääriä
29 (Mussalon puhdistamo 10 142 m 3 /d ja Sunilan puhdistamo 11 646 m 3 /d) saadaan kalatalousmaksun perusteeksi BOD:n osalta 450 kg/d ja fosforin osalta 16,7 kg/d päästö. Niillä päästöillä laskettuna pienenee kalatalousmaksu nykyisestä 12 143 eurosta 11 100 euroon. Vesioikeus on päätöksillään 1/Ym/78, 4/II/89 ja 76/96/1 ratkaissut noiden päätösten antamisen jälkeen aiheutuvien edunmenetysten korvaamista koskevat kysymykset ja, siltä osin kuin vesioikeus on katsonut korvattavia edunmenetyksiä aiheutuvan, määrännyt kertakaikkiset korvaukset jätevesien vesistöön johtamisesta aiheutuvista rahalla hyvitettävistä edunmenetyksistä. Tämän päätöksen mukaisesti tapahtuvasta jätevesien johtamisesta aiheutuu aikaisempaa vähäisempi vesistökuormitus. Sen vuoksi jätevesien johtamisesta ei aiheudu enempää hyvitettäviä edunmenetyksiä kuin mainituissa vesioikeuden päätöksissä on edellytetty. Tämän vuoksi ei nyt jäteveden päästämisestä vesistöön aiheutuvista edunmenetyksistä tule määrättäväksi korvauksia. Ennakoimattomien vahinkojen korvaamista koskee määräysten 13. kohta. Määräykset Jätevesien johtamista, melun torjuntaa ja jätehuoltoa sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 ja 45 :n sekä ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n säännöksiin. Määräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi. Mussalon laajennetulta puhdistamolta vesistöön joutuvaa kuormitusta koskevissa lupamääräyksissä on otettu huomioon, että huomattava osa puhdistamolle tulevasta kuormituksesta on peräisin teollisuusjätevesistä, minkä vuoksi kysymyksessä olevalla puhdistamolla ei ole mahdollista päästä yksinomaan yhdyskuntajätevesiä käsittelevien puhdistamoiden kanssa yhtä hyvään puhdistustulokseen. Tarkkailua ja valvontaa koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 30 :n säännöksiin. Kalataloudellisen haitan estämistä koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulain 44 :n säännökseen.
30 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain 41 47, 52, 55, 56 ja 72 Ympäristönsuojeluasetuksen 19, 30, 36 ja 37 Jätelain 6, 12, 15, 51 ja 52 Jäteasetuksen 8 ja 10 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen typenpoistoa koskeva vaatimus otetaan huomioon. Viemäriverkoston kunnostusta koskeva vaatimus hylätään, koska ympäristölupavirasto pitää riittävänä 3. määräyksen mukaista viemäriverkoston kunnostamista koskevaa velvoitetta. Kaakkois-Suomen TE-keskuksen vaatimukset otetaan huomioon. Kotkan kaupungin ympäristölautakunnan lupaehtojen tarkistamisajankohtaa koskeva vaatimus hylätään. Ympäristölupavirasto pitää riittävänä, että lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus pannaan vireille vuoden 2014 loppuun mennessä. Ristiniemen Asukasyhdistys Ry:n Mussalon kompostointialuetta koskevat vaatimukset jätetään tähän jätevedenpuhdistamoita koskevaan asiaan kulumattomina tutkimatta, koska kompostointialueelle on Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntänyt oman ympäristöluvan. Vaatimukset lisäselvitysten esittämisestä ennen luvan myöntämistä hylätään, koska asiassa on jo esitetty riittävät selvitykset asian ratkaisemiseksi. Mussalon jätevedenpuhdistamon hajuhaittoja koskevat vaatimukset hylätään, koska ympäristölupavirasto arvioi hakijan esittämät toimet haittojen ehkäisemiseksi riittäviksi. Mussalon jäteveden-
31 puhdistamon purkuputken sijaintia koskeva vaatimus hylätään, koska ympäristölupavirasto katsoo purkuputken sijainnin olevan sellainen, että purkuputkella johdettavat puhdistetut jätevedet sekoittuvat riittävästi meriveteen. Hakija on ilmoittanut, että purkuputken sijaintia harkitaan uudelleen, jos satamaa laajennetaan. Ristiniemen pumppaamoa koskevat vaatimukset hylätään, koska ympäristölupavirasto pitää riittävinä niitä toimia, joihin hakija on poikkeustilanteiden varalta ryhtynyt. AA:n ynnä muiden vaatimus istutusvelvoitteen määräämisestä kalatalousmaksun sijaan hylätään. Jätevesipäästöjen vaikutusalueelle johdetaan myös useista muista luvanvaraisista toiminnoista peräisin olevia jätevesiä, minkä vuoksi kalataloudellinen haitta on tarkoituksenmukaista kompensoida kalatalousmaksulla. Muistuttajien vaatimukset kalatalousmaksun käytöstä jätevesien vaikutusalueella ja maksun käytöstä kuulemisesta otetaan huomioon 12. määräyksestä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 800 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, Kaakkois-Suomen TE-keskukselle, Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Kotkan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.
Tieto päätöksestä julkaistaan Kotkan kaupungissa ja Pyhtään kunnassa sekä sanomalehti Kymen Sanomissa. 32
33 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy maanantaina 16.1.2006. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.