1 Lapin ELY-keskuksen ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma vuosille 2017 2019 - Sisä Ilys 1. Johdanto 3 2. Lapin ympäristöolotja pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot 3 3. Valvonnalle asetetut tavoitteet 5 4. Valvonnan voimavarat 6 5. Valvonnan tehtävät 7 5.1 Ennakko- ja jälkivalvonta 7 5.2 Yleisen edun valvonta 7 5.3 Valvonnan toteutuminen, tehostaminen ja tehtävien priorisointi 2 6. Ympäristönsuojelulain valvonta 8 6.1 Ympäristölupien valvonta 8 6.1.1 Valvontakohteet 8 6.1.2 Muutokset valvontatehtävissä 9 6.1.3 Valvonta-ja ratkaisuvastuu 10 6.1.4 Laitosten valvontaluokat 10 6.1.5 Valvontaohjelma 11 6.1.6 Tarkastukset 11 6.1.7 Määräaikaistarkastukset 12 6.1.2 Muut tarkastukset 12 6.1.9 Suunnitelmat, raportit ja selvitykset 12 6.2 Ilmoitusten käsittely ja valvonta 13 6.2.1 Pilaantuneiden maiden puhdistaminen 13 6.2.2 Melua ja tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta 14 6.2.3 Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa 14 7. Jätelain valvonta 15 7.1. Kaatopaikat 16 7.2. Jätteen ammattimaiset kuljettajat ja välittäjät 16 7.3 Jätteen laitos- tai ammattimaista käsittelyä harjoittava toiminta 16 7.4. Laitokset ja toiminnot, joissa syntyy vaarallista jätetta 17 7.5 Jätteen kansainväliset siirrot 17
2 8. Kemikaalilain ja haitallisten aineiden päästöjen valvonta 17 9. Vesilain fvl) valvonta 18 9.1. Vesistöön rakentamisen valvonta 18 9.2. Pohjavedenoton ja pohjavesien suojelun valvonta 19 10. Maa-aineslain valvonta 19 11. Hallintopakkoasiat ja tutkintapyynnöt 20 11.1 Hallintopakko 20 11.1.1 Ympäristönsuojelulain-ja jätelain hallintopakko 20 11.1.2 Vesilain hallintopakko 20 11.1.3 Maa-aineslain hallintopakko 21 11.2. Tutkintapyyntö 21 12. Viranomaisyhteistyö ja tiedottaminen 22 12.1. Yhteistyö 22 12.2. Tiedottaminen 22 12.3. Ympäristövahingotja muut erityistilanteet 23 13. Valvonnan kehittäminen 23 14. Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta ja tarkistaminen 24 Lähteet ja lisätietoja 25
3 1. Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 168 :n 1 momentin mukaan valtion valvontaviranomaisen (ELY keskus) on laadittava alueelleen ympäristönsuojelulain mukaista säännöllistä valvontaa varten suunnitelma (valvontasuunnitelma). Tämän lisäksi YSL:n 162 :n 3 momentti edellyttää, että valtion valvontaviranomaisen on laadittava vuosittain luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräalkaistarkastuksista ja muusta säännöllisestä valvonnasta ohjelma (valvontaohjelma). Valvontaohjelmassa on oltava tiedot valvottavista kohteista ja niihin kohdistettavista säännöllisistä valvontatoimista. Valvontaohjelma on pidettävä ajan tasalla. Tässä asiakirjassa käsiteltävä Lapin ELY-keskuksen viranomaisvalvonta kohdistuu ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilain, niiden nojalla annettujen alemman asteisten säädösten (yleinen laillisuusvalvonta) sekä näihin perustuvien Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Lapin ympäristökeskuksen ennen vuotta 2010 myöntämien ympäristö-ja muiden lupien (lupavalvonta) valvontaan. Ensisijainen vastuu ympäristönsuojelun valvonnasta ja sen suunnittelusta kuuluu Lapin ELY-keskuksessa Ympäristö ja luonnonvarat (Y) -vastuualueen ympäristönsuojeluyksikölle. Ympäristönsuojeluyksikkö hoitaa em. valvonnan lisäksi ympäristönsuojelun edistämis- ja YVA-tehtäviä, maa-aineslain mukaisia tehtäviä sekä öljyntorjuntaan ja öljy- ja kemikaalivahinkoihin liittyviä tehtäviä. Tämä valvontasuunnitelma kattaa ympäristönsuojelulain, jätelain, kemikaalilain ja vesilain sekä maa aineslain mukaisen ELY-keskuksen toimialaan kuuluvan valvonnan. Valvontasuunnitelman tavoitteena on kehittää, yhtenäistää ja tehostaa valvontaa. Suunnitelmassa on huomioitu valvonnan resurssit sekä lähdeluettelossa mainitut lait, ohjeet ja raportit. Valvontasuunnitelman hyväksyy Y-vastuualueen johtaja. 2. Lapin ympäristäolot ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot Lapissa teollisen toiminnan painopiste on Kemi-Tornion alueella. Kemissä on kaksi puunjalostusteollisuuslaitosta ja Torniossa sijaitsee Suomen suurin tehdasintegraatti, joka muodostuu ferrokromi- ja jaloterästehtaista. Lisäksi Kemijärvellä on toiminut yksi sellutehdas, jonka toiminta loppui vuoden 2008 aikana. Tornioon on rakenteilla nesteytetyn maakaasun terminaali, jonka toiminta on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2018. Kemiin on suunnitteilla biojalostamon rakentaminen, jonka ympäristölupahakemus on parhaillaan käsittelyssä. Myös Kemijärvelle suunnitellaan biojalostamon rakentamista. Tämän hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnissä. Alueemme satamat ovat Ajoksen ja Veitsiluodon satamat Kemissä ja Röyttän satama Torniossa. Suurimmat energiantuotantolaitokset sijaitsevat Rovaniemellä ja Torniossa. Lappi on malmikriittistä aluetta ja malminetsintä on Lapissa nykyisin hyvin intensiivistä. Toiminnassa olevia metallimalmikaivoksia on neljä; Outokumpu Chrome Oy:n kromikaivos Kemissä, Agnico Eaglen kultakaivos Kittilässä sekä Kevitsa Mining Oy:n Kevitsan kaivos Sodankylässä. Myös Sodankylässä sijaitsevan Pahtavaaran kultakaivos on saanut uuden omistajan ja kaivoksen toimintaa tultaneen jatkamaan. Lisäksi Torniossa sijaitsee SMA Mineral Oy:n Kalkkimaan ja Ristimaan teollisuusmineraalikaivos. Suunnitteilla olevia kaivoksia ovat mm. Suhangon kaivoshanke Ranualla, Soklin kaivoshanke Savukoskella ja Hannukaisen kaivoshanke Kolarissa. Koneellinen kullankaivu on keskittynyt Inarin kuntaan Ivalojoen ja Lemmenjoen alueille. Tällä hetkellä koneellista kullankaivua harjoitetaan noin 60 kohteessa
4 Turvetuotanto on keskittynyt Simojoen vesistöalueelle sekä Kemijoen ja Tornionjoen alajuoksulle. Turpeen tuotantoala on Lapissa noin 5 000 ha ja turvetuotantoalueita on 56 kpl. Kalankasvatuksen tuotanto Lapissa on pienentynyt verrattuna 1990-luvun vaihteeseen. Valvottavia kohteita on tällä hetkellä 49 kpl. Maatilojen lukumäärä on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Samalla keskimääräinen tilakoko on kuitenkin kasvanut ja tuotanto keskittynyt Etelä-Lapin alueelle. ELY-keskuksen valvottavana on 17 elä i nsuojaa. Lähes kaikissa Lapin kunnissa hoidetaan yhdyskuntien jätehuoltotehtäviä yhteistyössä yli kuntarajojen. Lapissa toimii kolme ylikunnallista jätehuoltoyhtiötä; Perämeren Jätehuolto Oy Kemi-Tornio alueella (Kemi, Tornio, Ylitornio, Keminmaa ja Tervola), Napapiirin Residuum Oy Rovaniemen seudulla (Rovaniemi, Pello ja Ranua) ja Lapin jätehuollon kuntayhtymä Pohjois-Lapissa (Enontekiö, man, Kemijärvi, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Saha, Savukoski, Sodankyhä). Kolarin kunta tekee jätehuollossa yhteistyötä Perämeren Jätehuolto Oy:n kanssa, Utsjoen kunta Lapin jätehuollon kuntayhtymän kanssa sekä Posio Kuusamon kanssa. Toiminnassa olevia yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja on 2 kpl (Tornio ja Rovaniemi). Lapin järvien pinta-alasta 80 %, jokivesistä 95 % ja rannikkovesistä 85 % on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Pintavesien tilaa ovat heikentäneet vesistöjen rakentaminen, ojitukset, säännöstely sekä piste- ja hajakuormitus etenkin Kemi- ja Tornionjoen vesistöjen alaosihla. Huomattava osuus ihmistoiminnasta sisävesiin tulevasta haskennallisesta fosfori- ja typpikuormituksesta tulee hajakuormituksena maa- ja metsätaloudesta sekä haja- ja loma-asutuksesta. Maatalouden fosfori- ja typpitaseet ovat laskeneet Lapissa kymmenen viime vuoden aikana. Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfonikuormituksen väheneminen vesiin on tasaantunut ja pysytellyt samalla tasolla viime vuodet. Teollisuuden typpikuormitus on viime vuosina lisääntynyt kaivosteohhisuuden kasvun myötä. Lapissa on noin 500 vedenhankintaa varten tärkeää ja vedenhankintaan sovehtuvaa pohjavesialuetta. Näiden alueiden pohjaveden määrällinen ja laadullinen tila Lapissa on yleensä hyvä. Pohjavesialueista viisi on nimetty riskialueiksi, joista kahdella on todettuja haitta-ainepitoisuuksia. Riskikohteiden lisäksi Lapissa on nimetty 20 pohjavesialuetta selvityskohteiksi. Näillä alueilla on pääosin yksittäisiä riskitoimintoja, kuten ampumaratoja, vanhoja kaatopaikkoja, hopettaneita polttonesteiden jakelupaikkoja, lentokenttiä ja hautausmaita. Selvityskohteiksi nimettyjen alueiden pohjaveden laadusta ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa, joten näiden alueiden tilan arvioimiseksi tarvitaan lisää pohjaveden laatutietoa. Selvityskohteita on lähes kaikissa Lapin kunnissa. Alueet, jotka on rajattu pohjavesialueiksi, mutta joiden soveltuvuutta yhdyskuntien vedenhankintaan ei ole tutkittu, on Lapin alueella noin 1 800 kappaletta. Jotta suojelutoimenpiteet saadaan kohdistettua oikeille alueille, tulee myös näiden alueiden vedenhankintakelpoisuus selvittää tulevien vuosien aikana. Lapin ilmanlaatua seurataan ilmatieteenlaitoksen puolesta useammahla tausta-asemalla mm. Sodankylässä ja Pahlas tunturilla (www.ilmanlaatu.fi). Tämän lisäksi ilmanlaatua seurataan määrävälein tehtävihlä mittauksihla Rovaniemen, Kemin ja Tornion kaupunkiahueihla. Kaupunkialueihla mittaukset suoritetaan pääsääntöisesti yhteistarkkailuna teollisuuslaitosten ja kuntien kesken. Tämän lisäksi teollisuus tekee omia mittauksia ja selvityksiään mm. ympäristölupiensa lupamääräyksiin pohjautuen. Kokonaisuudessaan Lapin ilmanlaadun seurannan voi ajatella jakautuvan yleiseen ilmanhaadun tarkkailuun niin kaupunki- kuin tausta alueilla sekä teollisuusspesifiseen tarkkailuun (mm. Kemi metsäteollisuus, Tornio metalliteollisuus sekä kaivosalueet) tai näiden yhdistelmiin. Kokonaisuudessaan Lapissa ilmanlaatu on hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla niin Suomen kuin Euroopan osalta tarkasteltuna.
5 3. Valvonnalle asetetut tavoitteet Lapin ELY-keskuksen ympäristövalvonnan tavoitteena on varmistaa ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräysten noudattaminen sekä haitallisten ympäristömuutosten estäminen tai poistaminen. Valvonnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka valvontaviranomainen tekee lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen edistämiseksi ja varmistamiseksi. Valvonnassa seurataan toimintojen lainmukaisuutta, toimintojen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja ympäristöolosuhteissa tapahtuvia muutoksia. Valvottavat säädökset asettavat valvonnan toimivallan rajat. Onnistuneen ympäristövalvonnan avulla vähennetään muun muassa päästöjä ilmaan, maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä vähennetään haitallisten aineiden käyttöä ja niiden käsittelyyn liittyviä riskejä. Tämä tapahtuu toiminnanharjoittajia ja kansalaisia neuvomalla ja ohjaamalla, antamalla lausuntoja, tarkastamalla ilmoituksia, suunnitelmia ja laitoksia, käsittelemällä hakemuksia, kehottamalla, käyttämällä hallinnollisia pakkokeinoja tai rikosoikeudellisia menettelyjä sekä varautumalla erityistilanteisiin. Ympäristönsuojelulain (167 ) mukaan valvonta on järjestettävä niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Valvontatyössä korostetaan puolueettomuutta, esteettömyyttä, avoimuutta ja hyvää asiakaspalvelua. Toiminnanharjoittajille välitetään tietoa nykyisen ja valmisteilla olevan lainsäädännön vaatimuksista, ympäristön pilaantumisuhista ja -herkkyydestä, toiminnan ympäristövaikutuksista, parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaista käytännöistä (BEP). Tavoitteena on, että valvonta on suunnitelmallista ja keskittyy ympäristövaikutuksiltaan merkittäviin toimintoihin ja tehtäviin. Ongelmatilanteet pyritään ratkaisemaan ennalta ja ensisijaisesti neuvottelemalla. Ongelmatilanteisiin puututaan viivytyksettä ja tarvittaessa käytetään hallintopakkomenettelyjä. Jätelain ja kemikaalilain mukaista valvontaa tehdään ympäristöluvanvaraisen toiminnan osalta ympäristönsuojelulain mukaisessa lupavalvonnassa. Valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja periaatteita. Ympäristönsuojelulaissa riskiperusteinen laitosten valvonta on velvoittavaa. Myös jätelain ja vesilain osalta riskiperustainen valvonta on Ympäristövalvonnan ohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2016) mukaan suositeltavaa. Tavoiteajat Akuutit valvontatapaukset kuten häiriö- ja yleisöilmoitukset ja ympäristövahinkotilanteet käsitellään joutuisasti. Niiden sekä muutamien muiden tehtävien käsittelylle on asetettu seuraavat tavoiteajat: Asia Käsittelyn enimmäis- tai tavoiteaika Peruste YSL:n mukainen valvonta Luvan muuttamisen tarpeen enintään 1 vuosi siitä kun luvan YSL 89 arviointi tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle Direktiivilaitosten luvan 3 kk siitä, kun toiminnanharjoittaja on Ympäristövalvonnan ohje tarkistaminen uusien BAT- toimittanut selvityksen ELY:lle 2016 päätelmien vuoksi
6 PIMA-päätös enintään 45 vuorokautta YSL 136 Päätös melua ja tärinää enintään 30 vrk YSL 118 aiheuttavasta toiminnasta MARA-ilmoituksen rekisteröinti 30 vrk siitä, kun on saatu kaikki Lapin ELY-keskuksen tarvittavat asiakirjat tavoite Vuosi-ilmoituksen käsittely enintään 90 vuorokautta Ympäristövalvonnan ohje (lupavelvollisilta laitoksilta) 2016, liite 2 Kuukausi-ilmoituksen käsittely enintään 30 vuorokautta Ympäristövalvonnan ohje (lupavelvollisilta laitoksilta) 2016, liite 2 Päästöraja-arvojen ylityksiin enintään 14 vuorokautta Ympäristövalvonnan ohje puuttuminen (arvio ylityksen merkittävyydestä ja tarvittaessa 2016, liite 2 pyydetään selvitys toiminnanharjoittajalta ylityksen syistä ja siitä kuinka laitos palaa normaaliin tilaan) Yleisöilmoituksen käsittely enintään 30 vuorokautta Ympäristövalvonnan ohje (arvio ilmoitusta koskevan asian 2016, liite 2 merkittävyydestä, tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen sekä ilmoituksen tekijälle tieto tehtävistä toimista) Häiriöilmoituksen käsittely enintään ilmoituspäivä + 3 työpäivää Ympäristövalvonnan ohje (arvio häiriön merkittävyydestä ja selvityksen 2016, liite 2 pyytäminen toiminnanharjoittajalta) ii mukainen valvonta Jätehuoltoreksiteriin 30 vrk siitä, kun on saatu kaikki Lapin ELY-keskuksen hyväksyminen; uusi toiminta tarvittavat asiakirjat tavoite VI mukainen valvonta Ruoppausilmoituksen, maa- enintään 30 vuorokautta VL 2:15 ainesten ottaminen vesistön pohjasta ja pinta- ja pohjaveden ottoa koskevan ilmoituksen käsittely Ojitusilmoituksen käsittely enintään 60 vuorokautta VL 5:6 4. Valvonnan voimavarat Ylijohtaja vastaa ELY-keskuksen resursseista. Valvontaan käytettävistä resursseista päättää Y-vastuualueen johtaja ympäristönsuojeluyksikön esityksen ja vastuualueen henkilövoimavarojen perusteella. Valvonnan järjestämisestä ja resurssien käytöstä vastaa ympäristönsuojeluyksikön päällikkö yhdessä Y-vastuualueen johtajan kanssa. Valvontatehtävistä sovitaan yksikönpäällikön ja valvojien kehityskeskusteluissa. Valvontaan käytettävää työaikaa seurataan työntekijöiden Kieku-järjestelmään syöttämien tietojen avulla. Ympäristönsuojeluyksikölle kuuluvien tehtävien hoitoon osallistuu Lapin ELY-keskuksessa vuonna 2017 yhteensä 24 henkilöä (21 htv:tä). Näistä neljä on kuitenkin määräaikaista, joiden sopimus on päättymässä vuoden 2017 aikana. Luku sisältää myös yksikön päällikön (1 htv) ja yksikön assistenttien (1,5 htv:tä) työpanoksen. Ympäristölupavalvontaan käytetään 8 htv:tä, PIMA-tehtävien hoitoon 2 htv:tä ja jätelain mukaisten tehtävien hoitoon 1 htv:tä. Vesilain mukaisten valvontatehtävien hoitoon käytetään noin 1,5 htv:tä.
7 Valvontatehtävien hoitoon käytettävään resurssimäärään vaikuttavat merkittävästi muiden yksikön vastuulla oleviin tehtäviin tarvittavat resurssit (kuten esim. YVA-tehtävät, öljytorjunta ja öljyvahingot). Resurssitarve valvonnassa on ollut suurempi kuin valvontaan käytettävissä olevat resurssit. Resurssien riittävyyteenja työajan jakautumiseen ovat vaikuttaneet Lapin alueella suunnitellut ja käynnistymässä olevat uudet hankkeet (mm. kaivokset ja niiden laajennukset, biojalostamot, LNG-tehdas), uuden ympäristönsuojelulain tuomat muutokset sekä henkilöstövaihdokset, virkavapaudet, sairauspoissaolot ja eläköitymiset. Valvonnan maksutulojen kohdentaminen valvontaan on helpottanut tilannetta. Valvontamaksutuloilla on rekrytoitu vuoden 2016 aikana kaksi henkilöä: yksi ylitarkastaja toistaiseksi voimassa olevaan virkaan ja yksi 12 kk määräaikaiseen virkaan. Määräaikaisen viran jatkamisesta ja mahdollisesta vakinaistamisesta päätetään vuoden 2017 aikana. Näiden rekrytointien vaikutukset vaikuttavat täysimääräisenä vasta vuoden 2017 valvonnan toteuttamiseen. Valvontaan suunnattavia resursseja vahvistetaan myös yksikön sisäisillä tehtäväjärjestelyillä. 5. Valvonnan tehtävät Ympäristövalvontaan sisältyy sekä ennakkovalvontaa että jälkivalvontaa. Näiden lisäksi keskeistä on myös yleisen edun valvonta. 5.1 Ennakko- ja jälkivalvonta Ennakkovalvonta käsittää ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusten hyväksymiset, rekisteröinnit ja tietojärjestelmään merkitsemiset, luvan tarpeen arvioinnit sekä suunnitelmien käsittely- ja hyväksymismenettelyt. Ennakkovalvontaan kuuluu lausuntojen antamista aluehallintovirastolle ja kunnille ympäristölupahakemuksista, tarkastuksia, neuvotteluja sekä neuvontaa ja ohjausta. Jälkivalvonta puolestaan on laillisuusvalvontaa, joka käsittää valvontaviranomaisen toimet ympäristölainsäädännön noudattamisen, tarvittavien lupien sekä lupamääräysten valvomiseksi toiminnan aikana ja toiminnan lopettamisen jälkeen. Lisäksi valvontaan luetaan kuuluvaksi toimintoja koskevien yleisöilmoitusten käsittely sekä valvontatilanteista ilmoittaminen yleisölle. Ennakkovalvonta ja jälkivalvonta muodostavat valvontakokonaisuuden. Jälkivalvontaan kuuluu tarkkailu- ja muiden suunnitelmien hyväksyminen, toiminnanharjoittajien laatimien raporttien (vuosi-, osavuosi- ja kuukausiraportit, ympäristön tilan seurantaraportit, laadunvarmistusraportit ja vertailututkimukset) arviointi, laite-, laitos- ja maastotarkastukset sekä tarvittaessa ympäristönäytteiden ottaminen ja analysointi. 5.2 Yleisen edun valvonta Valvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun valvonta. Yleisen edun valvonnan voidaan katsoa edustavan kaikkia haitankärsijöitä ja sillä tavoitellaan yksityistä intressiä laajemman kokonaisuuden valvontaa. Ympäristölainsäädännössä yleinen etu määrittyy kestävän kehityksen tavoitteiden sekä ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Haitankärsijänä tai ympäristörikoksen kohteena ei ole lainkaan tai pelkästään joku yksityishenkilö, henkilöryhmä tai jokin tietty omaisuus vaan kohteena on yleisempi tai laajempi kokonaisuus. Yleisen edun valvonta kattaa kaikki valvonnan osa-alueet ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan (eli varsinaiseen laillisuusvalvontaan) saakka. Valvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa yleistä etua ennen
8 kaikkea erilaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ennakkovalvonnassa eli lupien ja ilmoitusten käsittelyssä valvontaviranomaisen tehtävänä on tuoda esille yleisen edun näkökulma lupahakemuksesta annettavissa lausunnoissa sekä mahdollisissa lupapäätöksiä koskevissa muutoksenhakuprosesseissa. Lisäksi yleistä etua valvotaan laillisuusvalvonnan keinoin puuttumalla lainvastaisiin tilanteisiin. ELY-keskuksella on rikosoikeudellisessa prosessissa asianomistajan asema, jos yleistä etua on loukattu. Lapin ELY-keskus toimii alueellaan yleisen edun valvojana ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilain tarkoittamissa tehtävissä, mikä käsittää muutoksenhakutoimia ja lausuntojen sekä vastineiden antamista lupaviranomaisille ja oikeusistuimille. Vuosittain näitä lausuntoja ja vastineita annetaan noin 100 kpl. Valvontaviranomainen kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta toimialaansa kuuluvissa asioissa. Lisäksi Lapin ELY-keskus toimii alueellaan Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen mukaisena yleisen edun valvojana, jonka tulee valvoa yleistä etua sopimuksen 15 artiklassa tarkoitettua toimintaa tai toimenpidettä koskevissa asioissa toisen sopimuspuolen lupia myöntävässä tuomioistuimessa tai viranomaisessa. 5.3 Valvonnan toteutuminen, tehostaminen ja tehtävien priorisointi Ympäristönsuojelulain 167 :n mukaan valvontaviranomainen voi asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä tehtävien asianmukaisen hoitamisen vuoksi. ELY-keskuksia koskevien sopeuttamistoimien takia ympäristöhallinnon voimavarat vähenevät, joten Lapin ELY-keskuksessa joudutaan priorisoimaan tehtäviä, kohdentamaan resursseja uudelleen ja keventämään työskentelytapoja. Toimintaa kohdennetaan riskinarvioinnin perusteella erityisesti ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen kannalta keskeisiin valvontatehtäviin. Ympäristöministeriö on asettanut kesäkuussa 2016 työryhmän ELY-keskusten yhteisen rislfinarviointimenetelmän kehittämiseen ja sähköisen valvontaohjelman kehittämisen tukemiseen. Lapin ELY-keskuksen valvontatehtävien tärkeysluokittelua ja ohjaavaa riskinarviointi -kriteeristöä kehitetään edelleen vuonna 2017 työryhmän tulosten perusteella. 6. Ympäristänsuojelulain valvonta 6.1 Ympäristölupien valvonta 6,1.1 Valvontakohteet Lapin ELY-keskuksen valvontavastuulle kuuluu yhteensä 391 ympäristöluvanvaraista toimintoa (VAHTI 9.11.2016). loimiala Direktiivilal- Muut Toiminta Yhteensä tokset laitokset päättynyt, jälkiseu ranta Armeija 10 10
9 Asumisjäteveden- 40 40 puhdistamot Eläinsuojat 17 17 Energiantuotanto 7 7 Jätteenkäsittely 3 15 18 Lopetettu kaatopaikka 69 17 86 Kalankasvatus 49 1 50 Liikenne $ 8 Teollisuus (p1. turvetuotantoja 6 (*) 27 33 koneellinen kullankaivu Turvetuotanto 56 56 Koneellinen kullankaivu 57 57 Varastot 5 5 Muut 7 7 Kaikki yhteensä 13 360 18 391 (*) Suuret tehdasintegraatit koostuvat useasta erillisestä IE-direktiivin mukaisesta laitoksesta: Outokummun tehtaat, Tornio (17 direktiivilaitosta), Veitsiluodon tehtaat, Kemi (5 direktiivilaitosta) ja Metsä Groupin tehtaat, Kemi (4 direktiivilaitosta) 6.1.2 Muutokset valvontatehtävissä Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistus on tuonut valvontaan mm. seuraavia muutoksia: O Valvontatehtävät voidaan asettaa tarvittaessa tärkeysjärjestykseen. (YSL 167 ) O Määräaikaistarkastukset ovat riskiarvioperusteisia. (YSA 29 ) O Valvonta on osittain maksullista. (YSL 205 ) O Direktiivilaitosten valvonnassa on uusia velvoitteita: esimerkiksi ympäristölupa on tarkistettava uusien parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) päätelmien vuoksi, määräalkaistarkastukset tehtävä 1-3 vuoden välein, päästötarkkailutiedot toimitettava vähintään kerran vuodessa ja tarkastuskertomuksesta käytävä ilmi toiminnan luvanmukaisuus. (YSL 62.3, 77, 80, 89, 168, YSA 31 ) O Toistaiseksi voimassaolevissa ympäristöluvissa asetetut tarkistamispäivät poistettiin 1.5.2015 alkaen. Luvan muuttamisen tarveharkinta siirtyi ELYIIe. (YSL 87, 89 ) O Pilaantuneen maaperän lisäksi myös pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen tuli ilmoi tuksenvaraiseksi, puhdistamisesta tehdään päätös ELYssä. (YSL 136 ) O Joitakin toimintoja siirtyi ELYiltä kunnan valvottaviksi tai niiden luvanvaraisuus poistui (esim. eläinsuojia, autopurkamoja). Joitakin toimintoja siirtyi kunnilta ELYn valvottaviksi (sahalaitoksia, viilu ja pesuainetehtaita). Kaikki (myös alle 10 ha) turvetuotanto on siirtymäajan jälkeen luvanvaraista. (YSA 1-2 ) Lapin ELY-keskuksesta siirtyi kuntiin noin 50 eläinsuojaa ja 11 autopurkamoa ja jätteen käsittelytoimintaa. Kunnista siirtyi ELY-keskukseen muutama sahalaitos. Luvitukseen tulevien alle 10 hehtaarin turvesoiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa.
10 6.1.3 Valvonta- ja ratkaisuvastuu Valvontavastuu on jaettu laitos-, sektori- ja toimialakohtaisesti asiantuntemuksen ja valvontakokemuksen perusteella. Kullakin valvottavalla laitoksella on vastuuvalvoja. Erityisasiantuntemusta vaativissa laitoksissa tai laitoskokonaisuuksissa voi olla sektorivalvojia. Sektoreita ovat ilmansuojelu, jätevedet ja jätehuolto. Ratkaisuvastuu on jaettu siten, että yksikönpäällikön lisäksi asioita ratkaisevat esittelystä muutkin henkilöt y vastuualueen työjärjestyksen liitteen mukaisesti. 6.1.4 Laitosten valvontaluokat Määräaikaistarkastusten tiheys eli laitoksen valvontaluokka määritetään ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin perusteella. Mitä suuremman riskin toiminta aiheuttaa, sitä useammin on tehtävä tarkastuksia. Riskinarvioinnissa otetaan huomioon (YSA 29 ja Ympäristövalvonnan ohje 2016): O toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasotja -tyypit, toiminnan laajuus ja monitahoisuus, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys; O ympäristölainsäädännön ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, etenkin lupamääräysten, noudattaminen toiminnassa; O O O jatkuva päästöjen seuranta ja raportointi; toiminnanharjoittajan osallistuminen EU:n ympäristöasioiden hallinta-ja auditointijärjestelmään (EMAS tai ISO 14001) ja auditointiraportin toimittaminen valvojalle; muu laitosta koskeva valvonta, jos se vastaa osittain tai kokonaan YSL:n mukaista valvontaa. Arvioinnissa huomioidaan toiminnan tarkkailu- ja vuositiedot, yleisö- ja häiriöilmoitukset, aikaisempien tarkastusten ajankohta ja tulokset, ympäristön tilaa koskevat raportit ja taloudellista tilannetta kuvaava riskimittari. Luokittelussa voidaan hyödyntää Ympäristöriskien arviointi valvontaohjelman laadinnassa - raportin menetelmiä (SYKE 28/2013). Arvioinnin perusteella valvottavat laitokset on jaettu neljään valvontaluokkaan. Ns. direktiivilaitosten (teollisuuspäästödirektiivin mukaiset ympäristönsuojelulain liitteessä 1 taulukossa 1 luetellut laitokset) määräaikaistarkastus on tehtävä toiminnan riskitasosta riippuen 1 3 vuoden välein (YSL 168 ). Siten direktiivilaitokset on sijoitettu valvontaluokkiin 1 3. Muiden laitosten valvontaluokka määräytyy riskinarvioinnin perusteella. Valvoja merkitsee valvomiensa laitosten valvontaluokat VAHTI:in. Luokkaa tarkistetaa n tarvittaessa riskina rvioinnin perusteella. Ympäristöministeriö on asettanut kesäkuussa 2016 työryhmän ELY-keskusten yhteisen riskinarviointimenetelmän kehittämiseen. Valvottavien laitosten valvontaluokan määräytymistä koskevaa riskinarviointia kehitetään Lapin ELY-keskuksessa työryhmän tulosten pohjalta vuoden 2017 aikana. Taulukko: Valvottavien toiminnassa olevien ympäristölupavelvollisten laitosten valvontaluokat Lapin ELY keskuksessa 30.12.2016 Valvonta- Määräalkaistarkastukset Direktiivi- Muut Yhteensä (osuus kaikista luokka laitokset laitokset laitoksista %) VL 1 Vähintään kerran vuodessa 6 8 3,6 VL 2 Vähintään kerran kahdessa 4 15 4,9 vuodessa
11 VL 3 Vähintään kerran kolmessa 3 135 35,2 vuodessa VL 4 Määräalkaistarkastus 220 56,3 otantaperusteisesti, kuitenkin vähintään kerran 5 10 vuodessa. Yhteensä 13 (*) 378 100 (*) Suuret tehdasintegraatit koostuvat useasta erillisestä IE-direktiivin mukaisesta laitoksesta: Outokummun tehtaat, Tornio (17 direktiivilaitosta), Veitsiluodon tehtaat, Kemi (5 direktiivilaitosta) ja Metsä Groupin tehtaat, Kemi (4 direktiivilaitosta) Tarkastukset ja muut valvontatoimet kohdistetaan ensisijaisesti direktiivilaitoksiin, valvontaluokkien 1 ja 2 muihin laitoksiin sekä laitoksiin, joilla on ajankohtaisia valvontaa edellyttäviä tapahtumia kuten onnettomuus- tai häiriötilanteita tai ympäristöluvasta poikkeamisia. Myös niiden raporttien tarkistamiseen, tarkastuskertomuksiin ja muuhun paperityöhön varataan enemmän työaikaa. Muiden valvontaluokkiin 3 ja 4 kuuluvien laitosten valvonta perustuu pääasiassa vuosi- ja häiriöraporttien tarkastuksiin sekä valvontaluokan edellyttämiin määräaikaistarkastuksiin. Valvontaluokan 4 laitosten otanta ja kampanjaluonteisten tarkastusten kohdentaminen voi olla toimialakohtaista (yhtenä vuonna tarkastetaan tehostetusti esim. turvetuotantoalueita), sektorikohtaista (tarkastetaan esim. melu- tai ilmansuojeluasioita), riskiperusteista (tarkastetaan esim. riskimittaria hyödyntäen maksuhäiriö- tai konkurssiriskiyrityksiä) tai aluekohtaista (tarkastetaan esim. jollakin herkällä vesistöalueella sijaitsevat päästöjä pintavesiin aiheuttavat toiminnot). 6.1.5 VaIvontaohjema Valvontaohjelma laaditaan vuosittain valvontasuunnitelman, valvontaluokkien, muun riskinarvioinnin sekä tulos- ja kehityskeskustelujen perusteella. Tarkastusten ajoittamiseen vaikuttavat myös edellisen tarkastuksen ajankohta ja tulokset, sekä käytettävissä olevat resurssit. Valvontaohjelmassa todetaan valvonnan painopisteet sekä vuoden aikana toteutettavat luvanvaraisten toimintojen määräaikaistarkastukset ja muut säännöllisen valvonnan toimenpiteet (YSA 30 ). Määräaikaistarkastusten lisäksi tehdään tarkastuksia laitoksissa, joiden uusi tai tarkistettu ympäristölupa tulee lainvoimaiseksi toimintavuoden aikana. Lisäksi tarkastuksia tehdään laitoksiin, joiden toiminnassa havaitaan luparikkomuksia tai säädösten laiminlyöntejä. Valvontaohjelmaa päivitetään näiden osalta tarvittaessa. 6.1.6 Tarkastukset Tarkastukset jaetaan määräaikaistarkastuksiin ja muihin tarkastuksiin. Kaikista muista tarkastuksista paitsi yllätystarkastuksista ilmoitetaan etukäteen toiminnanharjoittajalle ja kunnan ympäristönsuojelu viranomaiselle sekä tarvittaessa muille viranomaisille. Myös tarkastuksen asialista toimitetaan etukäteen. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus USPA-asianhallintajärjestelmän lomakkeelle. Tarkastuksen tulos voi olla laillinen tila, lieviä rikkomuksia tai vakavia rikkomuksia. Rikkomus on vakava, jos siitä voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle ja elollisen luonnon toiminnalle tai jos rikotaan keskeisiä velvoitteita tai luvan myöntämisen edellytyksiä.
12 6.1.7 Määräaikaistarkastukset Määräaikaistarkastus on valvontaohjelman mukainen määräajoin tehtävä luvan- tai ilmoituksenvaraisen laitoksen tai toiminnon maksullinen valvontatarkastus (YSL 168 ), jolla: O käydään läpi valvontakohteen toimintaa, ympäristöriskejä, päästöjä ja ympäristövaikutuksia; O varmistetaan, että toiminta on ympäristöluvan kuvailuosan ja määräysten tai ilmoituksen mukaista ja noudattaa ympäristölainsäädännön vaatimuksia ja selvitetään toiminnanharjoittajalle myös tulevia vaatimuksia; O arvioidaan lupamääräysten riittävyyttä ja kattavuutta, toiminnan ympäristönsuojelun eri osa-alueita ja niiden tasoa, ympäristön tilaa ja tarkkailun luotettavuutta ja tarkastetaan toiminnanharjoittajan tekemän prosessien ja päästöjen seurannan sekä raportoinnin toimivuus; O tarkastetaan ympäristövahinkovakuutusvelvollisella laitoksella, että sillä on toimintaa vastaava ympäristövakuutus ja jätteen käsittelytoimintaa harjoittavalla laitoksella, että sillä on kunnossa oleva ja riittävä vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Määräaikaistarkastus voi olla laaja tai suppea sen mukaan, käydäänkö läpi koko toiminta vai osa toiminnasta. Se voi koostua suurilla laitoksilla useasta osatarkastuksesta. Tarkastukseen kuuluu valmistautuminen (perehtyminen toimintaan ja lupapäätöksiin, päästä-, ympäristöntila- ja häiriöraportteihin ja yleisöilmoituksiin), itse tarkastus matkoineen, tarkastuskertomuksen laadinta sekä mahdolliset jatkotoimet. Lapin ELY-keskuksessa ensimmäinen määräaikaistarkastus tehdään toimintansa aloittavilla laitoksilla luvan tultua lainvoimaiseksi tai toiminnan alkaessa. Tarkastuksella tai neuvottelulla luvan voimaantulon jälkeen varmistetaan, että toiminnanharjoittaja ymmärtää ympäristöluvan vaatimukset. 6.1.8 Muut tarkastukset Muita tarkastuksia tehdään tarvittaessa seuraavissa tilanteissa: O tarkastus poikkeuksellisessa tilanteessa eli onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa (YSL 123, 169 5, laaja tai suppea tarkastus); O tarkastus kiellon tai määräyksen valvomiseksi (YSL 175 5, 176 ja 181 5); O uusintatarkastus (direktiivilaitoksissa kuuden kuukauden kuluessa), jos valvonnassa havaitaan, että asetettuja vaatimuksia rikottu huomattavasti (YSL 168 5); O O O O O lupahakemukset; toiminnan muutokset; yleisöilmoitukset; kampanjat; yllätystarkastukset 6.1.9 Suunnitelmat, raportit ja selvitykset Tarkkallusuunnitelmatja määräaikaisraportit Toiminnanharjoittajien tarkkailusuunnitelmien, -tulosten ja -raporttien tarkastaminen ja hyväksyminen ovat keskeisiä valvontatehtäviä. Ympäristäluvassa annetaan määräykset päästöjen, toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta ja toiminnan lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta sekä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta (YSL 62 5). Luvassa hyväksytään tarkkailusuunnitelma tai määrätään esittämään se lupa-, valvonta- tai kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi päätöksellä. Luvassa voidaan hyväksyä tarkkailuksi osallistuminen alueella tehtävään seurantaan tai määrätä useat luvanhaltijat yhteistarkkailuun.
13 Suunnitelmaan sisältyy tarvittaessa E-PRTR-raportointi (Pollutant Release and Transfet Register) Euroopan päästörekisteriä varten. Lapin ELY-keskuksen valvomista laitoksista 20 on E-PRTR-raportointivelvollisia. Valvoja huolehtii, että toiminnanharjoittaja toimittaa tarkkailutulokset lupapäätöksen mukaisesti määräaikaisraportteina kuukausittain, osavuosittain tai vuosittain, ja tarkastaa ne tavoiteajassa. Tavoitteena on saada raportit sähköisinä käytössä olevan järjestelmän kautta. Sähköpostilla tai postitse saapuvat raportit kirjataan erikseen USPAan. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosiraportti edellisen vuoden toiminnasta lupapäätöksen mukaisesti helmikuun tai maaliskuun loppuun mennessä. Valvoja tallentaa tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään huhtikuun loppuun mennessä. Jos tietoja ei toimiteta määräajassa, valvoja lähettää sähköpostimuistutuksen kuukauden kuluessa. Jos tietoja ei edelleenkään toimiteta kolmen kuukauden kuluessa, annetaan toiminnanharjoittajalle kirjallinen kehotus tietojen toimittamisesta ja tarvittaessa käynnistetään hallintopakkomenettely. Valvoja seuraa päästörajojen ylityksiä ja pitkän ajanjakson päästötrendejä sekä arvioi tarkkailuiden tarkoituksenmukaisuutta sekä mittausmenetelmien ja tietojen luotettavuutta. Jos havaitaan ylityksiä tai puutteita tiedoissa, pyydetään lisäselvityksiä. Jos niidenkään perusteella ei voida vakuuttua toiminnan ympäristöluvanmukaisuudesta, tehdään tarkastus ja ryhdytään tarvittaessa hallinnollisiin toimenpiteisiin. Direktiivilaitoksen luvan tarkistaminen uusien BAT-päätelmien vuoksi Toiminnanharjoittajan on toimitettava ELY-keskukselle selvitys luvan tarkistamisen tarpeesta perusteluineen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on julkaissut päätöksen päätelmistä. Valvoja arvioi selvityksen perusteella, onko toiminnan ympäristölupaa tarkistettava. Jos lupaa on tarpeen tarkistaa, valvontaviranomainen edellyttää toiminnanharjoittajan jättämään tarkistamista koskevan hakemuksen AVI:lle määräajassa. Tavoitteena on, että asia ratkaistaan kolmen kuukauden kuluessa vireilletulosta. Varautumissuunnitelma Valvoja arvioi onnettomuus- ja poikkeustilanteiden varalle laadittavan riskinarviointiin perustuvan varautumissuunnitelman (YSL 15 ) tarvetta uuden toiminnan osalta ensimmäisellä tarkastuksella ja olemassa olevan toiminnan osalta seuraavalla määräaikaistarkastuksella. Suunnitelma tulee päivittää vähintään viiden vuoden välein. Perustilaselvitys Direktiivilaitoksen on tehtävä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys (YSL 82 ) ympäristölupahakemuksen tai luvan päivittämisen yhteydessä, jos toiminnassa käytetään, varastoidaan, tuotetaan tai syntyy merkityksellisiä vaarallisia aineita, jotka voivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Toiminnan päättyessä tehdään päätös mahdollisista toimenpiteistä perustilan palauttamiseksi (YSL 95 5). Muut selvitykset ja suunnitelmat Ympäristöluvissa voidaan määrätä toiminnanharjoittajaa tekemään ja toimittamaan valvontaviranomaiselle myös muita selvityksiä ja suunnitelmia joko hyväksyttäväksi tai tiedoksi. Hyväksyttäväksi määrätyt selvitykset ja suunnitelmat käsitellään hallintolain mukaisesti. Tiedoksi määrätyt selvityksetja suunnitelmat käydään läpi ja käsitellään tarvittaessa esimerkiksi tarkastuskäynneillä. 6.2 Ilmoitusten käsittely ja valvonta 6.2.1 Pilaantuneiden maiden puhdistaminen Ns. PIMA-ilmoituksia maaperään tai pohjaveteen päässeistä jätteistä tai muista pilaantumista mahdollisesti aiheuttavista aineista tulee vuosittain noin 10 20 kpl. Ilmoituksista annetaan päätös 45 pv:n kuluessa.
14 Vuonna 2016 PIMA-ilmoituksia käsiteltiin yli 20 kpl, mikä on enemmän kuin aikaisempina vuosina Myös pilaantuneiden maiden kunnostuksiin liittyvien lausuntojen määrä on kasvanut ja vuonna 2016 näitä lausuntoja annettiin noin 40 kpl. Valvonnassa priorisoidaan pohjavesialueella olevat puhdistuskohteet. Puhdistamista valvotaan tarkastuskäynneillä. Lisäksi tarkastetaan ja hyväksytään resurssien sallimissa rajoissa puhdistuksen tarkkailuja jatkotoimenpidesuunnitelmia, loppuraportteja, tutkimussuunnitelmia ja pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiraportteja sekä käsitellään kunnostamiseen liittyviä hallintopakkoasioita. Valvojia työllistävät myös konsulttien, kuntien ja kansalaisten pilaantuneita kohteita koskevat tietopyynnöt, joita tulee vuosittain kymmeniä. Toiminta-alueella on Maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukaan yhteensä 1 196 aktiivista kohdetta, joista 1 121:ssä kohteessa voi maaperä olla pilaantunut. Aktiivisista kohteista 603:ssa toiminta jatkuu (tila: toimiva kohde) ja 236:ssa kohteessa pilaava toiminta alueella on loppunut ja pilaantuneisuus selvitetään tarvittaessa (tila: selvitystarve). Lisäksi 107:ssä kohteessa on jo todettu pilaantuneisuutta (tila: arvioitava tai puhdistettava) ja näistä osa on ns. isännättömiä ja tarvitsee toimenpiteitä. Kohteiden kunnostamista on voitu tukea valtion jätehuoltotyömäärärahoilla sekä öljysuojarahaston ja sen rahoittamien hankkeiden (esim. tutkimus- ja kunnostushanke Jaska) kautta. Jatkossa menettelytapoihin vaikuttaa ympäristöministeriössä laadittava Kansallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaohjelma. Sen toimeenpanon keskeisin keino on tutkimus- ja kunnostusohjelma, joka avulla isännättömät kohteet priorisoidaan ja kunnostetaan kiireellisyysjärjestyksessä valtakunnallisesti keskitetysti. Riskihallintaohjelmaan sisältyy myös valtion ympäristötyöjärjestelmän luominen nykyistä jätehuoltotyöjärjestelmää uudistamalla. Kunnostusten keskittämisellä ei kuitenkaan ole vaikutusta Lapin ELY keskuksessa hoidettavien PIMA-valvontatehtävien määrään. PIMA-ilmoitukset ja valvonta sekä MATTI reksiterin ylläpito jäävät edelleen yksittäisten ELY-keskusten tehtäväksi. 6.2.2 Melua ja tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta ELY-keskus käsittelee usean kunnan alueella toteutettavista tilapäistä erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavista toimenpiteistä tai tapahtumista jätetyt ilmoitukset (YSL 118 ). Näistä suurin osa koskee rallikilpailuja. Viime vuosina on tullut vireille 3-4 ilmoitusta vuodessa. Niistä annetaan 30 päivän kuluessa päätös, jossa on tarpeelliset määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja jätelain velvollisuuksien täyttämiseksi sekä toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille. 6.2.3 Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa koskevien ilmoitusten käsittelyssä on tarkoituksena edistää jätteiden käyttöä maarakentamisessa, kun hyödynnettävät jätteet täyttävät tietyt edellytykset (ns. MARA-asetus 591/2006). Viime vuosina on tullut vireille noin 10 ilmoitusta vuodessa. Ympäristöministeriössä on valmisteilla MARA-asetuksen muutos, jolla jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia maarakentamisessa on tarkoitus laajentaa. Muutoksen on määrä tulla voimaan kevään 2017 aikana. Lisäksi valmisteilla on rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntämistä koskeva MASA-asetus, jonka tavoitteena on edistää rakentamisen ylijäämäainesten tarkoituksenmukaista ja turvallista hyödyntämistä määritellyissä maarakennuskohteissa. MARA-asetuksen soveltamisalan laajentaminen saattaa lisätä tehtävien ilmoitusten maaraa.
15 Ilmoitukset käsitellään asetetussa tavoiteajassa (30 pv) ja hyväksytyt ilmoitukset merkitään VAHTI:in. Käsittely edellyttää nykyisin aiempaa enemmän selvitystyötä, lainsäädännön tulkintaa ja neuvotteluja. Ilmoitusten jälkivalvonnasta vastaavat kunnat. 7. ]ätelain valvonta Jätelain mukaisia valvontaviranomaisia ovat ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Toimivalta on osin päällekkäinen. Pääsääntöisesti ELY-keskus valvoo YSL:n ja JL:n nojalla valtion toimivaltaan kuuluvia toimintoja. Näin ollen esimerkiksi jätteen kuljettajien ja välittäjien toimintaa valvoo ensisijaisesti ELY-keskus, joka hyväksyy toiminnan jätehuoltorekisteriin. Jätteen keräystoimintaa valvoo puolestaan kun nan ympäristönsuojeluviranomainen. Valvontaviranomaisten tehtäviin kuuluu mm. jätelain ja sen nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa erikseen säädettyjen kieltojen ja velvollisuuksien noudattamisen, kunnan jätehuoltomääräysten noudattamisen sekä kunnan jätehuollosta vastuussa olevien ja jätehuollon eri tehtäviä toteuttavien toiminnan valvonta. Jätelain muutoksella (1518/2015) selkiytettiin jätehuollon tarkastuksia koskevia säännöksiä. Lakiin lisättiin myös säännökset valvontaviranomaisten velvollisuudesta laatia riskinarviointiin perustuva suunnitelma sellaisten laitosten ja yritysten tarkastuksista, joiden toimintaan liittyy tai voidaan perustellusti olettaa liittyvän jätteen kansainvälisiä siirtoja. Muutos on tullut voimaan 1.1.2016. Tarkastuksia koskevat suunnitelmat tulee laatia viimeistään 1.1.2017. Jätelain 124 :n mukaan valvontaviranomaisen on määräajoin asianmukaisesti tarkastettava sellaiset laitokset ja yritykset, joiden toiminnassa harjoitetaan 1. jätteen laitos- tai ammattimaista käsittelyä, 2. syntyy vaarallista jätettä, 3. harjoitetaan jätteen ammattimaista kuljettamista tai keräystä, 4. toimitaan jätteen välittäjinä tai 5. toteutetaan jätteen kansainvälisiä siirtoja. Säädösten mukaan valvontaviranomaisen tulee laatia jätteen kansainvälisiin siirtoihin liittyen suunnitelma edellä mainittujen laitosten ja yritysten tarkastuksista ja muusta valvonnasta. Suomen ympäristökeskus laatu tarkastussuunnitelman 5 kohdassa tarkoitetuista toiminnoista tehden tarpeellisilta osin yhteistyötä Tullin, poliisin, ELY-keskuksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. Kohdissa 1 4 tarkoitetuista toi minnoista, joihin voidaan perustellusti olettaa liittyvän jätteen kansainvälisiä siirtoja, suunnitelmat laatu ELY keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sen mukaan kuin jätelaissa säädetään näiden viranomaisten vastuusta ja työnjaosta jätehuollon valvonnasta. Roskaantumistapauksia ja laittomia kaatopaikkoja koskevia kyselyjä tulee Lapin ELY-keskukselle vuosittain noin kymmenkunta. Tapaukset ohjataan pääosin hoidettavaksi kuntaan, joka voi jätelain mukaan määrätä alueen puhdistamisesta. Tarvittaessa annetaan neuvontaa. Merkittävissä roskaamistapauksissa ja luvattomien kaatopaikkojen selvittämisessä tehdään yhteistyötä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Yhteistyön kehittämistä poliisin kanssa jatketaan osallistumalla Lapin alueellisen ympäristörikostorjunnan työryhmän toimintaan sekä tekemällä tarvittaessa poliisin kanssa yhteisiä tarkastuksia jätelain rikkomistapausten tutkinnan yhteydessä ja antamalla poliisille asiantuntija-apua. Jätelain valvonnan työnjakoa kuntien kanssa selkeytetään resurssien käytön tehostamiseksi.
16 7.1. Kaatopaikat Lapin ELY-keskuksen toiminta-alueella on kaksi toiminnassa olevaa yhdyskuntajätteen keskuskaatopaikkaa, joilla on ympäristölupa kaatopaikkatoiminnalle. Luvissa on määräykset ympäristön tilan tarkkailusta ja käytöstä poistuvien jätetäyttöjen pintarakennevaatimuksista. Valvonta toteutetaan ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristölupavalvonnassa. Lapin ELY-keskus valvoo myös lopetettujen kaatopaikkojen ja muiden jätteenkäsittelypaikkojen jälkihoitotoimenpiteitä ja -tarkkailua. Alueella on noin 69 yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa, joilla toiminta on loppunut. Niistä pääosa on sellaisia, joilla ei ole ollut ympäristölupaan perustuvia velvoitteita. Lopetetuista kaatopaikoista 18:sta on jälkitarkkailuvelvoite. Valvonta perustuu pääosin raporttien tarkistamiseen. Vain erityistilanteissa tehdään tarkastuksia. 7.2. ]ätteen ammattimaiset kuljettajat ja välittäjät Jätelain mukaan sen, joka aikoo harjoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista tai toimia jätteen välittäjänä on tehtävä jätelain 94 :n mukainen hakemus toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin. Hyväksymismenettelyllä varmistetaan jätteen kuljetus- ja käsittelyketjun asiantuntemus jätejakeiden oikeasta käsittelystä ja sijoittamisesta. Lapin ELY-keskuksen tavoitteena on käsitellä uudet hakemukset kuukauden kuluessa siitä, kun toiminnanharjoittajalta on saatu kaikki riittävät tiedot. Toimintaa ei saa aloittaa ennen päätöksen myöntämistä. Päätökseen sisältyy vakuustarpeen arviointi. Siihen vaikuttavat kuljetettava kokonaisjätemäärä, mahdollinen vaarallisten jätteiden kuljettaminen ja kuljetuskalusto. Jätehuoltorekisterissä oli Lapin ELY-keskuksen toimialueella 131 jätteen ammattimaista kuljettajaa ja välittäjää (30.12.2016). Jätelaki (124 ) edellyttää ELY-keskuksen tarkastamaan jätteen kuljettajien ja välittäjien toiminnan määräajoin. Tarkastukset voidaan Ympäristövalvonnan ohjeen mukaan tehdä riskiperusteisesti. Niiden on katettava kerätyn ja kuljetetun jätteen lähtöpaikka, laatu, määrä ja määränpää eli esimerkiksi jätehuoltorekisterin hyväksymispäätöksen mukainen vuosiraportti, jätekirjanpito, kuljetuskalusto ja siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjavelvollisuus koskee vaarallista jätettä, sako- ja umpikaivolietettä, hiekan- ja rasvanerotuskaivolietettä, rakennus- ja purkujätettä ja pilaantunutta maa-ainesta fil 121 ). Jätehuoltorekisteriin hyväksyttyjen jätteenkuljettajien ja -välittäjien valvonta tapahtuu käytettävissä olevien resurssien vuoksi pääasiallisesti kaikkien toimijoiden kolmen vuoden välein tapahtuvalla jätehuoltorekisteriin merkittyjen tietojen tarkistuksella. Näitä tarkistamispäätöksiä tehdään vuosittain noin 30 kpl. Jätteenkuljettajien ja -välittäjien toiminnan tarkastuskäyntejä tehdään lähinnä silloin, kun toiminnasta saatujen tietojen perusteella on syytä tehdä tarkastuskäynti. Lisäksi valvontaa voidaan tehdä yhteistyössä poliisin kanssa kampanja- tai pistokoeluonteisesti. 7.3 Jätteen laitos- tai ammattimaista käsittelyä harjoittava toiminta Ympäristöluvanvaraisten jätteen laitos- ja ammattimaista käsittelyä harjoittavien laitosten osalta jätelain noudattamista valvotaan ympäristölupavalvonnan ja määräaikaistarkastusten yhteydessä ympäristönsuojelulain mukaisen toimivaltajaon mukaisesti.
- kemikaalilakia - kemikaalien 17 Ympäristölupahakemuksista annettavissa lausunnoissa otetaan huomioon myös toimintaa koskevat jätelain mukaiset velvoitteet kuten jätteen käsittelijän velvoite laatia jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma (JL 120 ) sekä ilmoittaa ominaisjätemäärä (JL 119 ). 7.4. Laitokset ja toiminnot, joissa syntyy vaarallista jätettä iätelain säädösten mukaan valvontaviranomaisen on tarkastettava määräajoin laitokset ja toiminnot, joissa syntyy vaarallista jätettä. Lähtökohtaisesti kaikki vaarallisen jätteen tuottajat kuuluvat tarkastusten piiriin. Ta rkastettavat kohteet voidaan tarvittaessa priorisoida riskiperusteisesti esimerkiksi syntyvän jätteen määrän ja laadun, toiminnan sijaintipaikan, aiheutuneiden häiriöiden ja tehtyjen haittailmoitusten perusteella. Käytettävissä olevista resursseista ja toimintojen paikallisuudesta johtuen käytännön valvontatoiminnassa ei-iuvanvaraisten toimintojen tarkastukset Lapin ELY-keskuksen alueella jäävät pääsääntöisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontavastuulle. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan osalta valvonta ja tarkastukset tehdään ympäristölupavalvonnan ja määräaikaistarkastusten yhteydessä ympäristönsuojelulain mukaisen toimivaltajaon mukaisesti. 7.5 ]ätteen kansainväliset siirrot Suomen ympäristökeskus on laatinut jätteiden kansainvälisiä siirtoja koskevan tarkastussuunnitelman vuosille 2017-2019. Lapin ELY-keskus valvoo omalta osaltaan kansainvälisiä jätteensiirtoja yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Tullin kanssa osallistumalla pyydettäessä tarkastuskäynneille. Ympäristöluvanvaraisten toimintojen tarkastusten yhteydessä tarkastetaan myös jätteen kansainvälisiä siirtoja koskevat asiat, erityisesti jätteen siirtoja koskeva kirjanpito, jos ko toimintaan kuuluu jätteen siirto Suomeen tai Suomesta. Laittomia jätesiirtoja koskevista epäilyistä tehdään viivytyksettä ilmoitus Suomen ympäristökeskukselle. 8. Kemikaalilain ja haitallisten aineiden päästöjen valvonta Kemikaalilain (599/2013, 11 ) mukaan ELY-keskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat ympäristöluvanvaraisissa ja rekisteröitävissä toiminnoissa toiminnanharjoittajien velvoitetta ehkäistä ja torjua ympäristöhaittoja kemikaalien käytössä ja varastoinnissa sekä noudattaa: ja sen nojalla annettuja säädöksiä, rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annettua REACH-asetusta, - biosidivalmisteiden - pysyvistä käytölle asetettuja ehtoja ja edellytyksiä (biosidiasetusta) ja o rgaa nisista yhd isteistä annettua P0 P-asetusta. Jos ympäristölupa sisältää esimerkiksi REACH-asetuksen mukaisia määräyksiä, valvontaviranomainen valvoo niitä ympäristönsuojelulain nojalla. Muuten kemikaalilain valvonnassa sovelletaan kemikaalilain mukaisia menettelyitä lukuun ottamatta muutoksenhakua, jossa sovelletaan ympäristönsuojelulain mukaisia menettelyitä. Kemikaalivalvontaa tehdään resurssien puitteissa ns. REACH-valvontana toiminnanharjoittajien tekemän raportoinnin ja ympäristönsuojelulain mukaisten määräaikaistarkastusten yhteydessä selvittämällä, onko toiminta altistumisskenaarioiden mukaista, käytetäänkö REACH-asetuksen liitteissä mainittuja luvanvaraisia,
18 kiellettyjä tai rajoitettuja aineita, ovatko luvat kunnossa ja noudatetaanko rajoituksia. Samoin selvitetään, käytetäänkö toiminnassa biosidivalmisteita tai POP-aineita ja noudatetaanko niiden käyttörajoituksia. Tarkastuskertomuksessa mainitaan REACH-valvontaoppaan mukaiset raportointitiedot. 9. Vesilain (VL) valvonta Vesilakia sovelletaan vesitalousasioihin, joilla tarkoitetaan vesitaloushankkeiden toteuttamista sekä muuta vesivarojen ja vesiympäristön käyttöä ja hoitoa. Koska osa vesilain mukaisista hankkeista on pitkäaikaisia, sovelletaan uutta vesilakia (578/2011) ja vanhaa vesilakia (264/1961) siirtymäsäännöksiä noudattaen rinnakkain. Valvonnan menettelyissä sovelletaan kuitenkin pääasiassa uutta lakia. Aina luvanvaraisten vesilaissa lueteltujen hankkeiden (VL 3 luku 3 ) lisäksi vesilain mukainen lupa tarvitaan hankkeelle, joka voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä tai pohjaveden laatua tai määrää, niin että aiheutuu laissa lueteltuja vaikutuksia (VL 3 luku 2 Vesilaissa tarkoitettuja valvontaviranomaisia ovat ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Toimivalta on rinnakkainen lukuun ottamatta tiettyjä kunnalle kuuluvia ojitusasioita sekä ELY-keskuksille tehtäviä ilmoituksia. Molemmilla on oikeus ja velvollisuus ryhtyä välittömiin toimiin haitan tai vaaran poistamiseksi, keskeyttää toiminta ja tehdä rikosilmoitus. Poikkeuksellisten luonnonolojen tai muun ylivoimaisen tapahtuman edellyttämien vaarantorjuntatoimien osalta vireillepano-oikeus on ELY-keskuksilla. 9.1. Vesistöön rakentamisen valvonta Vesilupa-asioissa lausuntoja pyytävät Lapin ELY-keskukselta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja alueen kunnat sekä yksittäiset kansalaiset, vesioikeudelliset yhteisöt (esim. osakaskunnat) ja toiminnanharjoittajat. Valitusasioissa lausuntoja ja vastineita pyytävät Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus. Lupahakemuksesta annetaan lausunto Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos hankkeella voi olla merkittäviä vaikutuksia, lausunnossa otetaan huomioon vesien- ja merenhoitosuunnitelmat, tulvariskien hallintasuunnitelmat, yhteisvaikutukset alueen muiden hankkeiden kanssa, tarkkailutarve sekä luonnonsuojelu- ja kaavoitusasiat. Lausunnot pyritään antamaan niille varatussa määräajassa (yleensä 30 45 vuorokautta). Ennakkovalvonnan uudeksi välineeksi säädettiin vesilaissa ilmoitusmenettely. Hankkeesta vastaavan on vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista ilmoitettava ELY-keskukselle kirjallisesti haitan poistamisesta (ruoppauksesta ja niitosta), maa-ainesten ottamisesta vesistön pohjasta sekä pinta- ja pohjaveden ottamisesta (määrä yli 100 m3/vrk), jos hanke ei edellytä vesilain (3 luku 2 tai 3 ) mukaista lupaa. Lisäksi ELY-keskukselle on ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta vähintään 60 vuorokautta ennen aloittamista. Lapin ELY-keskukselle tulevien ruoppausilmoitusten määrä on ollut kasvussa ja vuonna 2016 ilmoituksia on tullut noin 60 kpl. Ojitusilmoituksia tulee vuosittain noin 200 kpl. Ilmoitusmenettelyssä asiakkaita suositellaan käyttämään www.ymparisto.fi verkkosivuilta löytyviä ojitus- ja ruoppausilmoituslomakkeita. Ilmoitusten käsittelyssä hyödynnetään toimintamallityössä laadittuja ohjeita. Vesilain mukaiset ilmoitukset käsitellään määräajassa. Ruoppausilmoituksesta, maa-ainesten ottamista vesistön pohjasta sekä pinta- ja pohjaveden ottamista koskevasta ilmoituksesta annetaan aina lausunto.
19 Ojitusilmoituksista ei pääsääntöisesti anneta lausuntoa. Hankkeesta vastaavaa kehotetaan tarvittaessa hakemaan vesilain mukaista lupaa tai ojitustoimitusta. Ilmoitusten käsittelyn ja lausuntojen lisäksi annetaan luvantarvetta, lupaehtojen tulkintaa ja muuta vesilain soveltamista koskevaa neuvontaa kansalaisille, vesioikeudellisille yhteisöille, toiminnanharjoittajille ja kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisille internetissä, puhelimella, sähköpostilla ja erilaisissa tilaisuuksissa. Vesilain mukaisten hankkeiden kesto ja mittakaava vaihtelevat huomattavasti, mikä vaikuttaa myös valvontaan. Pienissä kertaluonteissa, lyhytaikaisissa ja vaikutuksiltaan vähäisissä rakentamishankkeissa (ruoppaus- ja niittohankkeet, ojitukset, laiturit, pienet siltatyöt, vesistöalitukset, vesistörakenteet) valvontatoimet käynnistyvät yleensä vain yksityisten ihmisten, vesioikeudellisten yhteisöjen, toiminnanharjoittajien tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ilmoituksesta. Suurissa pitkäkestoisissa määräaikaisissa hankkeissa (vedenpinnan nostot, suuret vesistötäytöt ja vesirakenteet) ELY-keskus seuraa rakennelmien kuntoa ja veden korkeuksia. Pysyvissä kohteissa (säännöstely, vesivoiman hyödyntäminen, vedenotto) on usein jatkuva velvoitetarkkailu. Vesilain mukaiset luvat on myönnetty pääsääntöisesti pysyvinä eikä niihin liity määräaikaistarkastuksia. Valvonta kohdennetaan Ympäristövalvonnan ohjeen mukaisesti ensisijaisesti hankkeisiin, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi virtaamaan tai vesiluontoon (esim. suuret väylä- ja satamahankkeet ja läjitykset). Suurissa ja yleiseen etuun merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa tehdään myös viranomaisaloitteisia valvontakäyntejä. Saatuaan aloitusilmoituksen hankkeesta vastaavalta ELY-keskus tarkistaa, ollaanko hanketta aloittamassa luvan mukaisena aikana ja sisältyykö lupaan tarkkailumääräyksiä. Vesiluvanvaraisista hankkeista tulee tehdä valmistumisilmoitus, josta ELY-keskus tiedottaa kuuluttamalla, jos hankkeesta aiheutuu merkittäviä tai laajalle ulottuvia ympäristövaikutuksia. Lupamääräyksissä voidaan edellyttää myös lopputarkastusta. Aluehallintovirasto voi määrätä luvanhaltijan tai useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutuksia (yhteistarkkailu) tai hyväksyä toiminnan tarkkailemiseksi osallistumisen alueella tehtävään seurantaan (VL 3 luku 11 ). Tarkkailusuunnitelman hyväksyy päätöksellä luvan mukaisesti joko valvonta- tai kalatalousviranomainen. ELY-keskus seuraa tarkkailuraporteista lupa-ehtojen noudattamista ja sitä, onko hankkeesta ilmennyt ennalta arvaamattomia seurauksia. 9.2. Pohjavedenoton ja pohjavesien suojelun valvonta Vesilain mukaisia vedenottolupia on Lapin alueella noin 160. Yleensä vedenottolupiin liittyy myös vedenoton tarkkailu, joka tarkoittaa otetun vesimäärän ja pohjaveden pinnan tasojen tarkkailua. Vedenoton tarkkailuohjelmia olisi tarpeen uusia, sillä ne ovat varsin suppeita. Esimerkiksi raakaveden laadun tarkkailu puuttuu isosta osaa tarkkailuohjelmista. Pohjaveden suojeluun liittyen ELY-keskus lausuu hankkeista lupaviranomaisille (kunnat, AVI) muun muassa ympäristölupa- ja vesilain mukaisista hakemuksista. 10. Maa-aineslain valvonta Maa-aineslain mukainen lupaviranomainen on kunta. Ennen luvan myöntämistä lupaviranomaisen on pyydettävä ELY-keskuksen lausunto, mikäli ottamisalue sijaitsee esimerkiksi luokitellulla pohjavesialueella tai
20 alueella on merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, yleensä enintään kymmeneksi vuodeksi. Ottamispäätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 11. Hallintopakkoasiatja tutkintapyynnöt Mikäli valvonnassa havaitaan ympäristölainsäädännön vastainen tilanne, valvonnan tavoitteena on palauttaa laillinen tila. Valvontaviranomaisen tehtävänä on pyrkiä varmistamaan, että toimijat poistavat havaitut epäkohdat tai laiminlyönnit. Laiminlyöntien syistä ja epäkohtien korjaamisen aikataulusta pyritään mahdollisuuksien mukaan ensivaiheessa kuulemaan toimijaa. 11.1 Haflintopakko Lainvastaisen tilan jatkuessa valvontaviranomainen käyttää hallinnollisia pakkokeinoja epäkohdan korjaamisessa viivytyksettä. Lainvastaisen toiminnan harjoittajaa kehotetaan saattamaan tilanne lainmukaiseksi. Mikäli kehotuksessa asetetussa määräajassa tilanne ei ole korjaantunut, annetaan hallintopakkomääräys. Hallintopakkopäätöksessä lain tai luvan vastaisesti toimiva määrätään toimimaan lain edellyttämällä tavalla tai keskeyttämään laiton toiminta. Määräystä tehostetaan yleensä uhkasakolla tai teettämisuhalla. Lainrikkomistilanteissa valvontaviranomainen on velvollinen ilmoittamaan asiasta poliisille esitutkintaa varten. Suositus on, että hallintopakko annetaan kolmen kuukauden kuluessa kehotuksen määräajan umpeuduttua. 11.1.1 Ympäristönsuojelulain ja jätelain hallintopakko Lapin ELY-keskus on hallintopakkoa käyttävä viranomainen seuraavissa ympäristönsuojelulain mukaisissa asioissa: O luvanvaraiset toiminnot, joiden ympäristöluvat myöntää aluehallintovirasto (YSL 175 ) O pilaantuneen maaperän tai pohjaveden selvitys-ja puhdistamistyöt (YSL 135, 136, 137 ) O vesistön merkittävän pilaantumisen tai luontovahingon korjaaminen (YSL 176 ) O eräiden ilmoituksenvaraisten toimintojen valvonta (YSL 112, 123 ) O suurten polttolaitosten poikkeuksellisissa tilanteissa annettavat päätökset (YSL 99 ) O rekisteröinnin laiminlyönti (YSL 116 ) Jätelain rikkomistilanteissa Lapin ELY-keskus on hallintopakkoa käyttävä viranomainen jätelain 57 :n tarkoittamissa asioissa (jätelain säännösten rikkominen jätehuollossa tai muussa jätelain tarkoittamassa toiminnassa). Kunnat ovat hallintopakkoviranomaisia muissa ympäristönsuojelulain mukaisissa asioissa sekä pääsääntöisesti jätelain roskaamisasioissa. 11.1.2 Vesilain hallintopakko Vesilain mukaisissa toiminnoissa hallintopakkoviranomainen on aluehallintovirasto. Havaitessaan lainvastaisen tilanteen valvontaviranomaisen on asian laatu huomioon ottaen kehotettava toimijaa lopettamaan säännösten tai määräysten vastainen menettely, pantava vireille hallintopakkoasia ja
21 ilmoitettava poliisille esitutkintaa varten, jollei tekoa ole olosuhteen huomioon ottaen pidettävä vähäisenä (VL 14:2). 11.1.3 Maa-aineslain hallintopakko Maa-aineslain mukaisessa hallintopakkoasiassa toimivaltainen viranomainen on kunnan määräämä valvontaviranomainen, 1.7.2016 alkaen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (424/2015). Niiden lupien osalta, joissa maa-ainesten ottamista koskeva maa-aineslupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus käsitellään yhdessä ja ratkaistaan samalla päätöksellä 1.7.2016 jälkeen (424/2015), noudatetaan hallintopakkoasiassa ympäristönsuojelulain 175 :ä, jonka mukaan hallintopakkoa koskevan määräyksen antaa valtion valvontaviranomainen, jos ympäristöluvan myöntää valtion ympäristölupaviranomainen, ja muutoin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Jos yhteisluvan hallintopakkoasia koskee pelkästään maa-aineslain noudattamista, sovelletaan asiassa kuitenkin maa aineslakia, ja hallintopakkoasian hoitaa kunnan valvontaviranomainen. ELY-keskukselle voi siis tulevaisuudessa tulla hoidettavaksi hallintopakkoasioita, jotka koskevat ympäristönsuojelulain rikkomuksia AVI:n käsittelemän yhteisluvan mukaisessa maa-ainesten ottotoiminnassa. 11.2. Tutkintapyyntö Ympäristönsuojelulain 94 :ssä, jätelain 136 :ssä ja vesilain 14 luvun 2 :ssä valvontaviranomainen velvoitetaan tekemaän ilmoitus havaitsemistaan lainvastaisuuksista poliisille esitutkintaa varten. Valvontaviranomainen voi jättää ilmoituksen tekemättä vain, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleinen etu vaadi syytteen nostamista. Ilmoittamatta jättäminen harkitaan tapaus kohtaisesti. Lapin ELY-keskuksessa arvioitaessa ympäristösäännösten rikkomisen vähäisyyttä tietyissä olosuhteissa otetaan huomioon rikkomuksen seurauksen tai vaaran laatu, laajuus, kesto ja pysyvyys, laiminlyönnin tai teon tarkoituksellisuus, otetun riskin tietoisuus ja suuruus sekä teosta saadut taloudelliset hyödyt. Lisäksi vähäisyyden arviointiin liittyvinä olosuhteina kiinnitetään huomiota, onko kyseessä ensimmäinen kerta vai onko tekijän toiminnassa havaittu aikaisemminkin puutteita. Vesilain mukaan tutkintapyynnön tekeminen kuuluu sekä ELY-keskuksen että kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin (VL 14:2). Asianomistajan puhevaltaa käyttää kuitenkin ELY-keskus (VL 16:5). Valvontaviranomaisten tulee ilmoittaa toiselle valvontaviranomaiselle tutkintapyynnön tekemisestä. Maa-aineslain mukaan tutkintapyynnön tekeminen kuuluu kunnan valvontaviranomaisen tehtäviin. Valvontaviranomaisen on maa-aineslain vastaisen teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta syyttäjäviranomaiselle syytteen nostamista varten. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan viranomaisen toimenpiteitä.
22 12. Viranomaisyhteistyöja tiedottaminen 12.1. Yhteistyö Ympäristönsuojeluyksikkö tekee valvonnassa yhteistyötä ELY-keskuksen Y-vastuualueen muiden yksiköiden kanssa sekä E- ja L-vastuualueiden yksiköiden kanssa. Niille tiedotetaan vireillä olevista merkittävistä lupaasioista ja niiden näkemyksiä otetaan huomioon annettavissa lausunnoissa ja muussa valvonnassa. Valvonnan toimintatapoja kehitetään ja yhtenäistetään muiden ELY-keskusten kanssa. Yhteistyö on tiivistä erityisesti pohjoisten ELY-keskusten ja Kainuun ELY-keskuksen patoturvallisuusviranomaisen kanssa. Yhteistyömuotoja ovat asiantuntijuuden jakaminen, verkottuminen, erikoistuminen sekä valvontatapaamiset. Pohjois-Suomen AVI:n ympäristölupavastuualueen kanssa tehdään yhteistyötä eri tasoilla. Lupa-asioihin liittyvä ennakkoneuvottelumenettely on ollut käytössä erityisesti merkittävissä hankkeissa jo pitkään. Tiedonsiirtoa tapahtuu myös lausunnoissa, neuvotteluissa sekä sähköpostilla ja puhelimitse tapahtuvissa yhteydenotoissa. Lupa käsittelyjen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi Lapin ELY-keskus tekee yhteistyötä PSAVI:n kanssa merkittävien hankkeiden alkutarkastuksessa. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille varataan mahdollisuus osallistua tarkastuskäynteihin ja neuvotteluihin. Kunnan viranomaisia neuvotaan erilaisissa ympäristönsuojeluasioissa ja tiedotetaan tarpeen mukaan ELY-keskukseen tulleista yhteydenotoista, ilmoituksista sekä valvontatoimista. Kunnan viranomaiselta voidaan pyytää virka-apua (YSL 187 ), esimerkiksi käymään ELY-keskuksen valvomalla laitoksella selvittämässä tilannetta. Valvontatoimenpiteisiin (esim. selvityspyyntö, kehotus) ei kuitenkaan ryhdytä ennen kuin myös ELY-keskuksen valvoja on käynyt paikalla. Myös kuntien terveydensuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä. Yhteistyön kehittämiseksi järjestetään kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja muille asiasta kiinnostuneille vuosittain Lapin kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivät ajankohtaisista ympäristönsuojeluun liittyvistä kysymyksistä. Myös Pohjois-Suomen AVI:lle varataan mahdollisuus olla mukana neuvottelupäivillä Yhteistyötä tehdään myös muiden viranomaisten kuten AVI:n työsuojelu-ja ympäristöterveysviranomaisten, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES, kemikaaliasiat, kaivosasiat), tullin ja rajavartiolaitoksen, poliisin ja palo- ja pelastusviranomaisten kanssa. Resurssien puitteissa osallistutaan Kainuun ELY-keskuksen patoturvallisuusviranomaisen sekä TUKESin tarkastuksiin. Lisäksi tehdään yhteistyötä suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission sekä suomalais-norjalaisen rajavesistökomission kanssa. 12.2. Tiedottaminen Tärkeä osa valvontaa on vastaaminen toiminnanharjoittajien yhteydenottoihin puhelimella tai sähköpostilla. Valvontaan liittyvissä asioissa annetaan neuvontaa ja ohjausta myös kuntien viranomaisille ja yksityisille kansalaisille. Valvontavastuut on jaettu ja kirjattu työjärjestyksen mukaisiin henkilöiden toimenkuviinja VAHTIin. Vastuista tiedotetaan toiminnanharjoittajille sekä sisäisesti ELY-keskuksen intranet-sivuille, puhelinvaihteeseen ja kirjaa moo n.
23 Toimialueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja luottamushenkilöille tarkoitetut ympäristönsuojelun ajankohtaispäivät järjestetään säännöllisin väliajoin. Lisäksi yhteistyötä tehdään poliisin kanssa sekä osallistutaan alueellisen ympäristörikosten torjunnan työryhmän toimintaan. Yksittäisistä valvonnallisista toimenpiteistä sekä onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteista tiedotetaan tarpeen mukaan. Yleistä valvontaan liittyvää aineistoa löytyy ELY-keskusten ja ympäristöhallinnon verkkosivuilta, esimerkiksi: O Valvontasuunnitelma, valvontaohjelma ja valvonnan vuosikertomus: www.ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > Luvat, ilmoitukset ja rekisteröinti > Ympäristölupa > Valvonta O Päätökset direktiivilaitosten uusista parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) koskevista päätelmistä toimitetuista toiminnanharjoittajien selvityksistä: www.ymparisto.fi > Kulutus ja tuotanto > Paras tekniikka BAT> Luvan tarkistaminen O Ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusten ja vesistötarkkailusuunnitelmien hyväksymis päätökset: www.ely-keskus.fi/lappi > Oikopolut> Kuulutukset. O Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuspäätökset: www.ely-keskus.fi/lappi > Aiheet > Ympäristö> Ympäristönsuojelu > Pilaantuneiden maiden kunnostuspäätökset O Ympäristövahingoista ilmoittaminen (yhteyshenkilöt): www.ely-keskus.fi/lappi> Aiheet> Ympäristö > Oikopolut > Ympäristövahingoista ilmoittaminen 12.3. Ympäristövahingot ja muut erityistilanteet Toimialueella sattuu vuosittain erilaisia ympäristövahinkoja, ympäristöonnettomuuksia, häiriötilanteita ja muita ympäristöön liittyviä erityistilanteita, joista aiheutuu tai voi aiheutua vahingollisia vaikutuksia. Tilanteiden hyvä hallinta vähentää niistä ympäristölle ja ihmisille aiheutuvaa vaaraa tai haittaa. Ympäristövahingoista ilmoitetaan ensisijaisesti hätäkeskukseen. Torjuntavastuu kiireellisten alkutoimien osalta on maa- ja ranta-alueilla alueellisella pelastuslaitoksella. ELY-keskuksen ympäristövastuualue toimii pelastuslaitoksen tukena asiantuntijaroolissa etenkin tulvantorjunnassa sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksissa ja vahingon syiden, vaikutusten ja jälkitoimenpiteiden arvioinnissa. Ympärivuorokautisesta öljyvahinko- ja erityistilannepäivystyksestä vastaa Suomen ympäristökeskus. ELY keskuksen asiantuntijat ovat tavoitettavissa virka-aikana. Lapin ELY-keskuksessa on nimetty vastuuhenkilöt ja asiantuntijat ympäristövahinko- ja onnettomuustapauksia varten. 13. Valvonnan kehittäminen Valvontaa toteutetaan ympäristöministeriön valvontaohjeen periaatteiden mukaisesti. Ympäristönsuojelun valvontaa kehitetään yhteistyössä pohjoisten ELY-keskusten valvojien kanssa. Osallistutaan ympäristöministeriön vuosina 2016 2017 järjestämään valvojien koulutukseen. Ympäristöhallinnon sisällä Lapin ELY-keskuksen edustaja on ollut mukana valvontaohjeen laadinnassa sekä ympäristöministeriön asettamassa ympäristönsuojelun toimintamalliryhmässä. Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö on valtakunnallisen valvontapäällikköryhmän jäsen. Osallistutaan valtakunnallisten BREF/BAT - työryhmien toimintaan.
24 Kaivostoiminnan valvontakäytäntöjä kehitetään osallistumalla kaivosvalvojien koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen yhteistyössä POPELYn ja KAIELYn kanssa. Toteutetaan kaivosten elinkaarivalvonnan OHKE - hanke. 14. Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta ja tarkistaminen Valvontasuunnitelma on tehty pidemmän ajanjakson suunnitelmaksi, mutta sitä päivitetään tarvittaessa siten, että esimerkiksi valvontaan vaikuttavat lainsäädäntömuutokset ja ympäristöministeriön ohjeet huomioidaan. Valvontaohjelma laaditaan vuosittain ja tarkistetaan tarvittaessa kesken vuottakin. Valvojat pyrkivät toteuttamaan laitoksille suunnitellut tarkastuskäynnit ohjelman mukaisesti ja yksikönpäällikkö seuraa tätä. Valvonnan toteutumista seurataan myös yksikkökokouksissa. Valvonnan vuosikertomus laaditaan maaliskuun loppuun mennessä. Se sisältää arvion valvonnan toteutumisesta: edellisvuonna tehdyt tarkastukset, ympäristölupia ja tarkkailusuunnitelmia koskevat päätökset sekä merkittäviä ympäristövahinkoja aiheuttaneet onnettomuus- ja häiriötilanteet ja luparikkomukset valvontatoimenpiteineen. Vuosikertomuksessa on Y-vastuualueen johtajan arvio valvonnan tavoitteiden toteutumisesta ja voimavaroista. Rovaniemellä 13.1.2017 Johtaja \Timo Jokel Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Eira Luokkanen
- Aluehallintovirastojen - Jätelaki - Kemikaalilaki - REACH-valvontaopas - Vesilaki - Vesiympäristölle - Ympäristöministeriön - Ympäristönsuojelulainsäädännön 25 Lähteet ja lisätietoja - Euroopan - Ympäristönsuojelulain - Ympäristönsuojelulaki - Ympäristönsuojelun - Ympäristöriskien - Ympäristövalvonnan ympäristölupavastuualueiden ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö-ja luonnonvarat vastuualueiden yhteistyö ympäristö-ja vesilupien käsittelyssä ja valvonnassa. (ns. YLVA työryhmän loppuraportti 14.4.2011) Unionin neuvoston suositus ympäristötarkastuksille asetettavista vähimmäisvaatimuksista (2001/331/EY, 4.4.2001) (17.6.2011/646) ja Valtioneuvoston asetus jätteistä (19.4.2012/179) (9.8.2013/599) ympäristönsuojeluviranomaiselle. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2014. http://hdl.handle.net/10138/136504 (27.5.2011/587) vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Ympäristöministeriön raportteja 15/2012. http://hdl.handle.net/10138/41474 asettaman ympäristönsuojelu- ja vesilain valvonnan laatutyöryhmän esitykset 29.11.2005 mukainen perustilaselvitys. Ohje toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille. Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon ohjeita 8/2014. http://hdl.handle.net/10f38/136558 laillisuusvalvontaopas 2014. Linnove, Elina (toim.), Ympäristöhallinnon ohjeita 9/2014.) http://hdl.handle.net/10138/153474 (27.6.2014/527) ja Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (4.9.2014/713) valvonnan kehittämistyöryhmän (VALSU) ehdotukset valvonnan kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (työryhmän loppuraportti, 14.12.2010) arviointi valvontaohjelman laadinnassa. Pennanen, Jaana, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 28/2013 http://hdl.handle.net/10138/41054 ohje, Ympäristöministeriö, Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2016