PYHTÄÄN KALASTUSALUEEN PYTTIS FISKEOMRÅDE OHJESÄÄNTÖ



Samankaltaiset tiedostot
UTSJOEN KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ 1 (6 )

INKOON KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ

JOROISTEN KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ

1 Nimi, kotipaikka ja toimialue ja Helsingin kaupungissa Kalastusalueen tehtävät 3 Kalastusalueen toimielimet ja vastuu

HELSINKI-ESPOON KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ

PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

Joensuu Joensuun Nuorisoverstas ry SÄÄNNÖT

SUOMEN RAVITSEMUSTIETEEN YHDISTYS RY FÖRENINGEN FÖR NÄRINGSLÄRA I FINLAND RF Ehdotus sääntömuutokseksi

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki.

Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

YHDISTYKSEN SÄ Ä NNÖ T

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

JYVÄSKYLÄN ALAKAUPUNGIN ASUKASYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

KERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Audiovisuaalisen Ammattiviestinnän Toimialaliitto - AVITA r.y ja sen kotipaikka on Helsinki.

2 Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota monimuotoista ja joustavaa tukea turvapaikanhakijana Suomeen tulleille.

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa.

Stansvikin kyläyhdistys ry:n

Jakkukylän kyläyhdistys ry:n säännöt

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT hyväksytty syyskokouksessa osoite c/o Maija Lipponen, Juhonkyläntie 26 D Sotkamo

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Lahela-Seuran säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki. (Rekisterinumero ) SÄÄNNÖT

Suomen luolaseuran säännöt

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Slovenia-seuran säännöt

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

PAIMENSELÄN LANSSIN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

JALKAVÄEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

Yhdistyksen ulkojäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut henkilö, joka ei voi liittyä varsinaiseksi tai seniorijäseneksi.

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

PESÄPUU ry Säännöt

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

JYVÄSKYLÄN KIRI&KIRITTÄRET JUNIORIT RY:N TOIMINTASÄÄNNÖT

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Tampereen Seudun Mobilistit ry

- 1(5) SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Suomen Clydesdale- ja Shirehevosyhdistys, ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

Miksi säännöt tulisi uudistaa?

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

Yhdistyksen nimi on Helsingin Melojat ry ja kotipaikka Helsinki.

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

Yhdistys toimii Suomen Musiikinopettajien liitto ry:n alaisena valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

OOPPERAKOULUTUKSEN KUMMIT ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki.

Varkauden kehittämisyhdistys Potkuri ry:n. Säännöt perustamiskokouksen hyväksymät säännöt

Yhdistyksen tarkoituksena on suorittaa ohjaus- ja tiedotustyötä ikääntyvien, yksinäisten ja perheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

AURINKOLAHDEN VENEKERHO RY:N SÄÄNNÖT

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989)

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

SUOMEN LIIKEMATKAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Transkriptio:

PYHTÄÄN KALASTUSALUEEN PYTTIS FISKEOMRÅDE OHJESÄÄNTÖ 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Kalastusalueen nimi on Pyhtään kalastusalue Pyttis fiskeområde ja sen hallinnon kotipaikkana on Pyhtään kunta. Kalastusalueen rajat on vahvistettu 28. pnä helmikuuta 1985 annetulla Kymen kalastuspiirin kalastustoimiston päätöksellä No 01/31KyK1985. Kalastusalueeseen kuuluvat liitteenä olevaan karttaan rajatut vesialueet, jotka sijaitsevat Pyhtään kunnassa ja jotka ovat pinta-alaltaan n. 14490 hehtaaria. 2 Kalastusalueen tehtävät Kalastusalueen tehtävänä on toimialueellaan kalatalouden edistäminen, kalastuslain 1 :ssä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen, kalastuslain ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ja määräyksissä ja tässä ohjesäännössä mainittujen tehtävien hoitaminen sekä käyttö- ja hoitosuunnitelman toteutumisen seuranta. Kalastusalueen tehtävänä on myös kalastusalueen jäsenten kalastusalueelle antamien toimeksiantojen toteuttaminen. 3 Kalastusalueen toimielimet ja vastuu Kalastusalueen toimielimiä ovat kalastusalueen kokous, kalastusalueen hallitus ja isännöitsijä. Kalastusalueen toimielimen jäsen ja toimihenkilö toimii kalastuslain mukaisissa hallinto- ja valvontatehtävissä virkamiehen vastuulla. Näissä asioissa on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (595/82), tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) ja yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetussa laissa (83/51) säädetään viranomaisista. 4 Kalastusalueen jäsenet ja asiantuntijat Kalastusalueen jäseniä ovat kalastuskunnat, vesialueen omistajat, kalastusalueella toimivat ammattikalastajien järjestöt ja kalastusalueella toimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt siten kuin niistä kalastusasetuksessa on säädetty. Kalastusalueen vakinaisena asiantuntijana kalastusalueen kokouksissa, ylimääräisissä kokouksissa sekä hallituksen kokouksissa ilman äänioikeutta toimii Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto r.y:n edustaja. 5 Kalastusalueen jäsenet ja kokousedustajien valinta Alueen kokoukseen jäsenet valitsevat edustajia seuraavasti: 1) kalastuskunta, jossa on vesialue vähintään 50 hehtaaria, saa lähettää yhden edustajan; 2) kalastuskuntiin kuulumattomien, pinta-alaltaan vähintään 50 hehtaarin suuruisten vesialueiden omistajat saavat kukin lähettää yhden edustajan; 3) muiden kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen vesialueiden omistajat saavat rekisterikylittäin lähettää yhden yhteisesti valitsemansa edustajan; 4) paikalliset ammattikalastajajärjestöt saavat lähettää kukin yhden edustajan; ja 5) virkistyskalastajia edustavat alueelliset järjestöt saavat kukin lähettää yhden edustajan. Kukin taho valitsee edustajansa omien sääntöjensä ja päätöstensä mukaisessa järjestyksessä. Kohdan 3) edustajat valitaan rekisterikylittäin pidettävässä vesialueiden omistajien kokouksessa. Jos yli 50 hehtaarin suuruisen vesialueen käsittävä kalastuskunta ei ole järjestäytynyt, mutta se toimii yhteisaluelain (758/89) mukaisesti, tai alue on asetettu uskotun miehen hallintoon, kalastuskunnalle kuuluvan valitsemistehtävän voi suorittaa mainitun lain mukainen hallintoelin. Hallintoelimen valitsema toimitsija, tai milloin toimitsijaa ei ole valittu, uskottu mies, voi toimia kalastusalueen

kokouksessa edustajana. Kokousedustajien on osoitettava kalastusalueen kokoukselle valtuutuksensa pöytäkirjanotteella, valtakirjalla tai muulla luotettavalla tavalla. 6 Kalastusalueen kokouksen tehtävät Kalastusalueen kokouksen tehtävänä on: 1) ratkaista kalastuslain 7 :n 2 momentissa, 11 :n 2 momentissa, 16 :n 3 momentissa, 26 :n 2 ja 4 momentissa, 32 :n 2 ja 3 momentissa, 37 :n 2 momentissa, 43 :ssä, 46 :n 1 momentissa, 79 ja 81 :issä, sekä 35 :n 2 momentissa tarkoitetut asiat (voimassa olevat pykälät liitteenä). 2) vahvistaa kalastusalueen ohjesääntö ja sen muutos; 3) valita kalastusalueen hallituksen jäsenet; 4) vahvistaa kalastusalueen vuotuinen toiminta- ja varainkäyttösuunnitelma sekä vuotta pitempää aikaa koskeva toimintasuunnitelma; 5) päättää kalastusalueen tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille, sekä 6) päättää kalastusalueen kokouksen tai kalastusalueen hallituksen päätöksen oikaisemisesta. Kaikki kohdassa 1) mainitut asiat siirretään kalastusalueen hallituksen ratkaistaviksi. 7 Kalastusalueen kokoukset ja koollekutsuminen Kalastusalueen kokous on pidettävä kerran vuodessa huhtikuun loppuun mennessä. Kokoukset kutsuu koolle kalastusalueen hallitus. Kalastusalueen kokouksen koollekutsu on lähetettävä kirjallisesti vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta jokaiselle tiedossa olevalle jäsenelle, maaseutuelinkeinopiirille sekä vakinaisen asiantuntijan edustajalle. Kalastuslain 73 :n 3 kohdassa mainittujen jäsenten osalta kutsu on lähetettävä rekisterikylittäin valitulle tiedossa olevalle edustajalle. Lisäksi kokouskutsu on julkaistava 7 vuorokautta ennen kokousta kunnan ilmotustaululla ja paikkakunnalla leviävässä lehdessä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun kalastusalueen kokous on niin päättänyt, kalastusalueen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa kalastusalueen jäsenistä määrätyn asian käsittelemistä varten sitä kirjallisesti pyytää hallitukselta, tai se on tarpeen KalL:n 85 :ssä tarkoitetun oikausvaatimuksen käsittelyä varten. Jos kalastusalueen toiminta on ollut keskeytyneenä tai siltä puuttuu toimihenkilöitä, maaseutuelinkeinopiiri huolehtii kalastusalueen kokouksen koollekutsumisesta näissä säännöissä tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi. 8 Kalastusalueen varsinaisessa kokouksessa käsiteltävät asiat Kokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat: 1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, pöytäkirjan pitäjä, kaksi pöytäkirjan tarkistajaa ja kaksi ääntenlaskijaa; 2) todetaan äänioikeutetut jäsenet; 3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus; 4) hyväksytään kokouksen työjärjestys; 5) esitetään hallituksen kertomus kalastusalueen toiminnasta edelliseltä vuodelta ja päätetään sen hyväksymisestä; 6) esitetään tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto; 7) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille; 8) päätetään toimintatuloksen vaatimista toimenpiteistä;

9) määrätään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien sekä muut mahdolliset palkkiot; 10) valitaan kalastusalueen hallituksen erovuoroisten tilalle kaksi jäsentä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi sekä tarvittaessa uudet jäsenet pysyvästi estyneiden tilalle; 11) valitaan kalastusalueen hallituksen jäsenistä yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi; 12) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet tarkastamaan kuluvan vuoden tilejä ja hallintoa; 13) vahvistetaan kuluvaa kalenterivuotta varten toimintasuunnitelma, jonka toimintaperiaatteita noudatetaan, kunnes kyseisen vuoden toimintasuunnitelma on vahvistettu; 14) vahvistetaan kuluvaa kalenterivuotta varten tulo- ja menoarvio, jonka toimintaperiaatteita noudatetaan, kunnes kyseisen vuoden tulo- ja menoarvio on vahvistettu; 15) päätetään kalastuslain 91 :n 1 momentissa mainittujen varojen jaosta kalavesien omistajille; 16) päätetään niistä sanomalehdistä, joissa kalastusalueen kokouksen kokouskutsut sääntöjen 7 :n mukaisesti julkaistaan; sekä 17) käsitellään muut hallituksen kalastusalueen kokoukselle esittämät asiat. 9 Äänimäärä ja äänestysmenettely Kalastusalueen kokouksessa on kullakin edustajalla yksi ääni. Yksi edustaja voi valtakirjan nojalla toimia itsensä lisäksi enintään yhden jäsenen edustajana ja käyttää tälle kuuluvaa äänivaltaa. Kalastusalueen kokouksessa asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei kokous toisin päätä. Asioiden käsittelyn pohjana on kalastusalueen hallituksen esitys. Kokouksessa käsiteltävästä asiasta on varattava tilaisuus keskustella sen jälkeen, kun asia on esitelty. Tämän jälkeen puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi. Jos asiasta ollaan yhtä mieltä tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, asia katsotaan päätetyksi esityksen mukaisesti. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava tehdyt ehdotukset, joita ei kannatuksen puutteessa oteta äänestettäväksi, ja ehdotukset, joista on äänestettävä. Äänestys toimitetaan julkisesti. Henkilövaali voidaan suorittaa vaadittaessa suljettuna lippuäänestyksenä. Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on todettava päätökseksi tulleen sen mielipiteen, jonka puolesta on annettu yli puolet äänistä, taikka äänten mennessä tasan sen mielipiteen, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt, paitsi vaalissa arpa. Jos päätöksen tekemiseen tarvitaan määräenemmistön kannatus, on puheenjohtajan ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista. Milloin asia koskee käyttö- tai hoitosuunnitelman hyväksymistä vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista kalastusalueen jäsenistä. Jollei ehdotusta saada edellä mainitulla ääntenenemmistöllä hyväksytyksi, ehdotus on alistettava maaseutuelinkeinopiirin vahvistettavaksi. 10 Kalastusalueen hallitus Kalastusalueen kokous valitsee hallituksen, johon kuuluu kuusi jäsentä, joista kalastusalueen kokous valitsee yhden hallituksen puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Kalastuslain (1355/93) mukaisesti ensimmäisen kerran valittavan kalastusalueen hallituksen jäsenistä 1/3:n osalta toimikausi on yksi vuosi, 1/3:n osalta kaksi vuotta ja 1/3:n osalta kolme vuotta. Erovuoroisuusjärjestys ratkaistaan arpomalla. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Jos jäsen eroaa tai pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsenistä valitaan vuosittain kolmannes.

Hallituksen kokouksissa johtaa puhetta hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on kokouksessa läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Muutoin noudatetaan asian käsittelyssä mitä sääntöjen 9 ja 18 :ssä on määrätty. Hallitus voi tarvittaessa asettaa valiokuntia. 11 Kalastusalueen hallituksen tehtävät Kalastusalueen hallituksen tehtävänä on: 1) ratkaista KalL:n lain 16 :n 2 momentissa ja 45 :ssä mainitut asiat; 2) valmistella kalastusalueen kokouksessa käsiteltävät asiat ja panna kalastusalueen päätökset täytäntöön: 3) kalastusalueen ja viranomaisen päätösten ja määräysten tiedoksianto; 4) huolehtiminen tämän lain mukaisesta kalastuksen valvonnasta ja kalastuksenvalvojien asettamisesta sekä kalastusalueelle kuuluvista muista käytännön asioista; 5) ottaa ja erottaa kalastusalueen toimihenkilöt; ja 6) muut kalastusalueen kokouksen määräämät tehtävät. Ne hallituksen tehtävät, jotka siirretään isännöitsijälle määritellään laadittavassa toimeksiantosopimuksessa. 12 Kalastusalueen isännöitsijä Kalastusalueen hallitus nimeää isännöitsijän. Isännöitsijän tehtävänä on hallituksen valtuuttamana hoitaa kalastusalueen juoksevia asioita, sekä valmistella ja esitellä niitä hallituksen käsiteltäväksi. Tässä ohjesäännössä hallitukselta isännöitsijälle siirretyistä ja muista tarpeellisista tehtävistä tehdään hallituksen ja isännöitsijätahon välinen erillinen tehtäviensiirtosopimus. 13 Pöytäkirja ja tiedoksiannot Kalastusalueen kokouksessa ja hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen aika ja paikka, läsnäolevat edustajat, kokouksessa käsitellyt asiat, tehdyt päätökset sekä tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja pöytäkirjanpitäjän allekirjoitettava sekä pöytäkirjan tarkistajien tarkistettava ja varustettava tarkistusmerkinnällä mahdollisine huomautuksineen, mikäli pöytäkirjaa ei valmiiksi kirjoitettuna julkilueta kokouksen päätteeksi. Kalastusalueen antamien päätösten tiedoksiantamisessa ja pöytäkirjan nähtävilläpidosta on Kalastuslain 77a :n ja kalastusasetuksen 55 ja 56 :n lisäksi noudatettava mitä hallintomenettelylain (598/82) 25 :ssä ja tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) säädetään ja yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetussa laissa (83/51) säädetään. 14 Toimihenkilöt Kalastusalueella voi olla valan tehneitä tai vastaavan vakuutuksen antaneita kalastuksenvalvojia ja muita toimihenkilöitä, jotka kalastusalueen hallitus ottaa toimeen ja vapauttaa tehtävistään. 15 Toiminta- ja tilikausi Kalastusalueen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Kalastusalueen tilit ja vuosikertomus sekä muut tarvittavat asiakirjat on annettava tilintarkastajien tutkittaviksi helmikuun loppuun mennessä.

Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa hallitukselle maaliskuun mennessä. 16 Päätöksen oikaiseminen ja muutoksenhaku Päätökseen on liitettävä valitusosoitus siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain (1541/50) 12 :n 1 momentissa säädetään. Se, jonka oikeutta kalastusalueen kokouksen tai kalastusalueen hallituksen päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia kalastusalueen kokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalastusalueen ohjesäännön vastainen taikka poikkeaa siitä, mitä käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on määrätty. Jollei oikaisua suoriteta, voi oikaisun pyytäjä hakea päätöksen muutosta valittamalla 60 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Muutonksenhakuun sovelletaan, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksenhausta hallintoviranomaisen päätökseen. Valitusviranomainen voi päättää, että ennen asian lopullista ratkaisemista valituksenalainen päätös saadaan panna käytäntöön heti, jos siihen on erityistä syytä eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee niin ikään kalastusalueen päätöksestä tehdyt ylimääräisestä muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain (200/66) 2 :ssä tarkoitetut kantelut, muutoin on ylimääräisestä muutoksenhausta kyseisiin päätöksiin voimassa, mitä sanotussa laissa säädetään. Jos käyttö- ja hoitopiirisuunnitelman hyväksyminen on alistettu maaseutuelinkeinopiirin päätettäväksi, saa maaseutuelinkeinopiirin edellä mainitussa asiassa tekemään päätökseen se, jonka oikeutta asia koskee, hakea muutosta valittamalla maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimivaan maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. 17 Nimen kirjoittaminen Kalastusalueen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yksin, tai yhdessä muun hallituksen jäsenen tai isännöitsijän kanssa. Tämän ohjesäännön 12 :ssä tarkoitetussa tehtäviensiirtosopimuksessa mainitaan ne tapaukset, joissa isännöitsijä voi toimia yksin kalastusalueen nimen kirjoittajana. 18 Ohjesäännön muuttaminen Kalastusalueen ohjesääntöä voidaan muuttaa, jos päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa läsnä olevista jäsenistä. Kokouksen muuttama ohjesääntö tulee esittää maaseutuelinkeinopiirin vahvistettavaksi. Mikäli kalastusalueen rajat muutetaan tai alue purkautuu, päättää kalastusalueen kokous miten kalastusalueen omaisuus jaetaan tai käytetään. Muilta osin noudatetaan kalastuslakia (1355/93) ja kalastusasetusta (1356/93), sekä niiden nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Kalastusalueen kokouksen 18. päivänä toukokuuta 1994 hyväksymä. Pyhtään kalastusalueen Pyttis fiskeområde puolesta

Jukka Hernejärvi Teuvo Niemelä Viranomaisen merkinnät Kymen maaseutuelinkeinopiiri on vahvistanut ohjesäännön päätöksellään 14.10.1994. nro 1859/850-94