YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2005-Y-237-131 Annettu julkipanon jälkeen 30.1.2006 Tätä päätösversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS HENRIK KÄRKKÄISEN ELÄINSUOJALLE 1 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa Kiuruveden kaupungin Remeskylässä Kytölä-tilalla (kiinteistötunnus 263-414-0001-0035) sijaitsevan lihakarjanavetan toiminnalle. 2 HAKIJA Henrik Kärkkäinen Kytöläntie 210 74700 Kiuruvesi 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemuksen mukaan eläinsuojassa on nykyisin 60 lihanautaa, laajennuksen jälkeen lihanautoja on 360, joista alle kuuden kuukauden ikäisiä vasikoita 30. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 80 lihanaudan tai ympäristövaikutuksiltaan sitä vastaavalla eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan lupa on haettava koko toimintaan, jos toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristölupa. 4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen lannantuotannoltaan yli 200 lihanaudan eläinsuojaa vastaavan toiminnan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a) 5 HAKEMUS 5.1 Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 9.9.2005.
2/12 5.2 Lisäselvitykset Ympäristölupahakemusta täydennettiin tarkastuskäynnillä 1.11.2005 mm. tiedoilla polttoöljysäiliöistä, laitumista sekä toiminnassa syntyvien jätteiden määristä. Hakija on toimittanut 20.12.2005 uudet eläinsuojan ja lietesäiliöiden piirustukset sekä tiedot muuttuneista eläinmääristä. 5.3 Sijaintipaikka, sen ympäristö ja kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Vanhasta navetasta on matkaa Näläntöjärven rantaan noin 135 metriä. Maasto laskee loivasti rantaan. Uusi navetta rakennetaan tilakeskukseen tulevan tien varteen noin 400 metrin päähän vanhasta navetasta. Pohjois-Savon 3. seutukaavassa ei ole merkintöjä talouskeskuksen tai uuden eläinsuojan sijoituspaikan alueella. Eläinsuojan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita suojeltavia luontokohteita. Lähin naapuri on uudesta navetasta noin 250 metriä pohjoiseen metsän takana oleva ympärivuotinen asunto. Maasto laskee naapurista navettaan päin. Uudet lietesäiliöt sijoitetaan naapurista päin katsottuna navetan taakse. Eläinsuojat tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Eläinsuojat lantavarastoineen sijaitsevat Iisalmen reitin valuma-alueella Koskenjoen valuma-alueen Näläntöjärven alueella (04.563). 5.4 Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään meneillään olevaksi tukikaudeksi. Toiminnan laajennukseen liittyvät rakennustyöt tehdään kesällä 2006. Silloin rakennetaan uusi lihakarjanavetta, kaksi lietesäiliötä ja rehusiilot. Uuteen navettaan sijoitetaan 275 yli puolivuotiasta lihanautaa ja 24 alle puolivuotiasta vasikkaa. Loput eläimet ovat vanhassa navetassa. Lupahakemuksen mukainen eläinmäärä on todennäköisesti täynnä vuoden 2006 loppuun mennessä. Eläinsuojissa on laajennuksen jälkeen lihanaudoille 330 ja alle kuuden kuukauden ikäisille vasikoille 30 paikkaa. Nautoja kasvatetaan tilalla noin puolivuotiaasta puolentoista vuoden ikäiseksi. Kummassakin eläinsuojarakennuksessa on lietelantajärjestelmä. Vanhan navetan yhteydessä on 1400 m 3 lannanvarastointitilavuutta. Lietekuilujen tilavuus on 400 m 3. Lietesäiliön koko on 1000 m 3. Säiliö täytetään yläkautta pumppaamalla lietekuilusta. Uuden navetan lähelle rakennettavat kaksi lietesäiliötä ovat kumpikin tilavuudeltaan 1750 m 3. Syvien lietekuilujen tilavuus on noin 500 m 3. Uudet säiliöt täytetään alta päin valuttamalla. Lietelannan varastointitilavuutta on tilalla yhtensä 5436 m 3. Lietesäiliöt ovat kattamattomia. Hakija on esittänyt käyttävänsä lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä peltoa yhteensä noin 84 hehtaaria, josta omaa peltoa on 69 hehtaaria ja vuokrattua peltoa 15 hehtaaria. Pellot ovat korkeintaan kuuden kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta. Lantaa levitetään kolmessa jaksossa keväällä, kesällä ja syksyllä. Toiminnan laajennuksen jälkeen lannan levitys annetaan urakoitsijan tehtäväksi. Näläntöjärven rannalla on perinnebiotooppilaitumia noin yhden kilometrin matkalla. Kerrallaan laidunnetaan noin 15 eläimen ryhmää. Eläimet pääsevät veteen juomapaikoil-
3/12 la. Laitumilla on lisäksi maahan kaivettuja juoma-altaita ja tynnyri juomavettä varten. Laitumien pinta-ala on yhteensä noin 9 hehtaaria. Laidunkausi on kolmen kuukauden pituinen. Eläinsuojista tulee pesuvesiä muutamia kymmeniä kuutioita vuodessa. Ne ja eläinsuojan WC vedet johdetaan lietesäiliöön. Hakija tekee tuorerehua noin 1700 tonnia vuodessa esikuivattuna pyöröpaaleihin. Rehu tehdään ilman säilöntäainetta. Eläinten ruokinnassa käytetään myös oluen valmistuksessa syntynyttä mäskiä noin 50 tonnia kahdessa viikossa. Polttoöljyä varastoidaan kahdessa säiliössä, joiden koot ovat 2,2 m 3 ja 2 m 3. Pienempi säiliö on lujitemuovinen lämmitysöljysäiliö, joka on autotallissa. Suurempi on työkoneita varten. Se on kahden erillisen betonilaatan päällä maapohjalla. Tankkauspaikka on maapohjainen. Säiliöissä on lukitus ja laponesto. Muita öljytuotteita on korjaamossa betonilattialla tynnyreissä enintään 300 litraa, josta puolet on jäteöljyjä. Keinolannoitteet varastoidaan vanhassa tuorerehusiilossa. Tilalla käytetään Kiuruveden kaupungin verkoston vettä. 5.5 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Eläinsuojan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely 02 01 06 lietelanta 5070 m 3 2) pelloille lannoitteeksi 02 01 02 kuolleet eläimet 2 t nautojen keräily, Honkajoki 20 03 01 yhdyskuntajäte 4 t jätteenkeräys 20 01 01 paperi ja pahvi paperinkeräys ja poltto uunissa 20 01 38 puujäte poltto uunissa 13 03 08 jäteöljyt ongelmajätekeräys 20 01 33 akut ongelmajätekeräys 20 01 21 loisteputket ongelmajätekeräys 02 01 04 muovi 2,2 t keräys tai kaatopaikka 02 01 10 metalli 1 t romunkeräys 02 01 03 pilaantunut rehu 20 t lantalaan ja sieltä pellolle lannoitteeksi 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta mukainen luokitus 2) Määrä arvioitu eläinmäärän perusteella nitraattiasetuksen 931/2000 liitteen 2 mukaisesti Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituksesta. Raadot voidaan säilyttää esimerkiksi kompostointilaatalla pressulla peitettynä odottamassa kuljetusta. Yhdyskuntajätteen keräys käy tilalla talvella kerran kuukaudessa ja kesällä kaksi kertaa kuukaudessa Muovit poltetaan tilalla. Pilaantunutta rehua varten on katettu kompostointilaatta, jonka tilavuus on noin 35 m 3. Jäteöljyä varastoidaan enimmillään 150 litraa tynnyrissä korjaamossa. Ongelmajätteitä syntyy vuodessa yhteensä noin 300 kg. Ulkopuolista liikennettä tilalle on pääasiassa eläinkuljetusauton käynti kolme kertaa kahden kuukauden välein. Rehukuljetus käy noin 3 4 kertaa kuukaudessa. Sisäinen liikenne on normaalia maa- ja karjatalouteen liittyvää liikennettä. Liikenne on voimakkainta ajoittaisesti erityisesti lannanlevitys- ja säilörehuntekoaikaan. Lantaa kuljetetaan noin 400 traktorikuormaa yhteensä keväällä, kesällä ja syksyllä.
5.6 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö 4/12 Hakemus ei sisällä erityistä selvitystä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä eläinsuojan toiminnassa. 5.7 Arvio ympäristövaikutuksista Hakija arvioi, että tilan toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Uudet lietesäiliöt täytetään alhaalta päin. Lannan kuorettuminen ehkäisee hajuhaittoja. Lannan sekoittamisen ja ajon yhteydessä syntyy lannan hajua, joka ei poikkea normaalista maaseudun hajusta. Kasvattamon ilmanvaihto vie hajut sisätiloista riittävän ylös. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää meluhaittaa. Kaikki tuotantotilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Lannan levityksessä noudatetaan huolellisuutta ja ympäristötukisitoumuksen määräyksiä. Päästöjä vesistöihin ei synny. Lietesäiliöt rakennetaan määräysten mukaan riittävän isoiksi. Lannan ajossa noudatetaan hyvää hygieniaa ja huolellisuutta. Lannanlevityskaluston kunnosta huolehditaan. Piha-alueet pidetään kunnossa. Lannan ajon yhteydessä vapautuu ilmaan pieniä määriä typpeä. Normaali toiminta ei aiheuta päästöjä ilmaan. 5.8 Poikkeustilanteisiin varautuminen Eläintauteja ehkäistään ennakolta rajoittamalla vierailuja. Sallituilla vierailijoilla on suojavaatetus. Hygieniasta huolehditaan. Tautiepäilyn johdosta otetaan yhteyttä eläinlääkäriin. Rakennustyömaalla pidetään asianmukaista sammutuskalustoa. Työntekijöille annetaan tarpeelliset ohjeet ja edellytetään huolellisuutta. Sähkökatkokset eivät aiheuta ympäristöriskiä. Ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä asianmukaiseen viranomaiseen. 6 ASIAN KÄSITTELY 6.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla 16.9. 17.10.2005 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Kiuruveden kaupunginhallituksen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa sekä Kiuruveden kaupungintalon monipalvelupisteessä kuulutusajan. Hakemuskuulutus on julkaistu Kiuruvesi-lehdessä 21.9.2005. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu 14.9.2005 lähetetyllä kirjeellä naapurikiinteistöjen haltijoita. 6.2 Tarkastukset ja neuvottelut 6.3 Lausunnot Hakijan tilalla on hakemuksen johdosta pidetty tarkastus 1.11.2005. Tarkastuskäynnistä on laadittu pöytäkirja. Se on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksessa kuvattuja rakentamissuunnitelmia sekä tietoja eläinsuojan toiminnassa syntyvistä jätteistä ja laiduntamisesta on täydennetty tarkastuskäynnin yhteydessä. Tiedot on kirjattu hakemukseen ja tarkastuspöytäkirjaan. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kiuruveden kaupunginhallitukselta ja Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnalta.
Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta 6.10.2005 133 5/12 Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä eläinsuojan toiminnalle. Hakemus on olennaisilta osin puutteellinen lupapäätöksen valmistelua ajatellen. Hakemuksessa ei ole asemapiirrosta, mistä ilmenisi karjarakennusten, lietesäiliöiden, polttoainesäiliöiden sekä tiestön sijoittuminen talouskeskuksessa. Hakemuksessa ei ole myöskään karjarakennuksen pohjapiirustuksia. Karjarakennusten pohjapiirustukset ovat olennaisia liitteitä lupahakemukseen, koska niistä ilmenee rakennuksiin sijoitettavat eläinpaikat. Hakemukseen tarvitaan myös lietesäiliöiden rakennekuvat, mistä ilmenee lietesäiliöiden salaojitus sekä tarkkailukaivon sijoittuminen. Hakemuksesta jää epäselväksi lannan levitykseen käytettävien viljelyalueiden sijoittuminen. Hakemus on ristiriitainen säilörehun varastoinnin osalta. Yleiskuvauksessa mainitaan, että tilalle rakennetaan uusia rehusiiloja. Silti säilörehuvarastoinnissa ilmoitetaan, että säilörehua valmistetaan pelkästään pyöröpaaleihin. Mikäli tilalle rakennetaan säilörehusiiloja, rehusiilojen rakennekuvista tulisi ilmetä pohjan kaltevuudet, viemäröinti puristenestekaivoon sekä kaivon koko. Jätehuollon osalta hakemus on puutteellinen, koska siitä ei käy ilmi kaatopaikalle kuljetettavan sekajätteen ja paperi- ja pahvijätteen määrä ja käsittely. 6.4 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset Hakemuksesta on esitetty yksi muistutus. Henkilöt AA ja BB 18.10.2005 Lietelannan hajua ei saisi olla. Toiminnasta ei ole muuta haittaa. 6.5 Hakijan vastine muistutukseen Hakijalle on 28.12.2005 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muistutuksesta. Hakija on toimittanut lisäselvityksinä Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnan lausunnossa mainitut asiakirjat tai asiat on lisätty hakemukseen tarkastuskäynnin yhteydessä. hakija on täydentänyt lupahakemusta ympäristölautakunnan vaatimalla tavalla. 7 RATKAISU Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Henrik Kärkkäisen eläinsuojan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 7.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja muistutukseen Muistutus on huomioitu lupamääräyksen 7.2.1 perusteluissa.
7.2 Lupamääräykset 6/12 7.2.1 Lantavarastot, niiden tyhjennys ja lannan kuljetus Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietelannan pumppaamisessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. (YSL 7-8, 43, JäteA 7, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi 4 ) Perustelut: Lanta tulee varastoida tiiviissä varastossa siten, ettei varastoinnista aiheudu vesistöjen pilaantumista tai muuta ympäristöhaittaa. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. 7.2.2 Raaka-aineiden, polttoaineiden ja jätteiden varastointi Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet tulee säilyttää tiiviillä alustalla ja huolellisesti peitettynä. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttoöljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, etteivät mahdolliset vuodot voi päästä maaperään ja ne voidaan havaita. Polttonesteen varastointi- ja tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi 30.9.2007 mennessä. Varastointi- ja tankkauspaikan rakentamissuunnitelma tulee toimittaa viimeistään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. (YSL 7, 8, 43, VNA 440/2003) Perustelut: Rehut tulee varastoida tiiviillä alustalla. Mäskistä valuvan nesteen keräys on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu valumia ja ympäristön pilaantumista. Maatalouskiinteistöissä oleviin polttoaineen jakelupisteisiin on mahdollista soveltaa Suomen standardisoimisliiton 8.11.2004 vahvistettua Palavien nesteiden jakeluasema standardia (SFS 3352, 4. painos). Sen mukaan maatilojen polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiiviiseen altaaseen, josta puhtaat sade- ja sulamisvedet voidaan laskea pois vesitysyhteen kautta. Öljyvuodon sattuessa öljy voidaan kerätä pois altaasta. Altaan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Valvova viranomainen voi ennen rakentamista esitettävien suunnitelmien perusteella arvioida, suojaavatko suunnitellut rakenteet riittävän hyvin ympäristöä pilaantumiselta. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haitta-
eläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 7/12 7.2.3 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jätteiden avopoltto on kielletty. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Perustelu: Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet voidaan polttaa. Esimerkiksi paperi, pahvi ja käsittelemätön, puhdas puujäte soveltuvat poltettavaksi lämpökattilassa. 7.2.4 Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. 7.2.5 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Sellaisista toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista, joita ei ole tässä luvassa huomioitu, tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. (YSL 28, 43, 46, 83, 90, YSA 30 ) Perustelu: Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. 7.2.6 Häiriö- ja poikkeustilanteet Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 4-5, 43 1 mom kohta 3, 76, JäteL 4 ja 6 )
8/12 Perustelu: Toiminnassa on meneteltävä toiminnan edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa tulee ottaa huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Milloin niitä ei voida ehkäistä kokonaan ennakolta, ne on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. 7.2.7 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen vuokra- ja mahdollisten lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - eläinsuojan rakenteiden tarkkailu - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, syntyneen lannan määrä, eläinmäärät ja lannanlevityspeltojen pinta-ala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkastettavissa tilalla. (YSL 4, 5, 43, 46, YSA 30, Jäte 51, 52 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajalle on annettu kirjanpito- ja raportointivelvoite laitoksen toiminnan osalta viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. 8 RATKAISUN PERUSTELUT 8.1 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 ). Luvan myöntämisen edellytykset ovat (YSL 42, Jäte 6 ): 1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista
9/12 taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. 2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. 3. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 8.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari neljää lihanautaa ja kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa noin 84 ha. Peltoalaa tulisi olla vähintään 77,5 hehtaaria hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Luvan saaja pitää kirjaa vuosittain käytettävissä olevasta lannanlevityspinta-alasta. Tiedot raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaiselle. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun lannanlevityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Lannanlevityspeltojen läheisyydessä mahdollisesti olevien talousvesikaivojen ympärille jätettävät nitraattiasetuksen mukaiset suojavyöhykkeet ehkäisevät talousveden pilaantumista. Lannan levityksestä tai laiduntamisesta ei aiheudu pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden aikana syntyvän lannan määrää. Hakemuksen mukaan hakijan lietelantavarastojen tilavuus on yhteensä noin 5440 m 3. Lietelantaa syntyy noin 5070 m 3 vuodessa. Lietesäiliöihin kertyvän sadeveden määrä on noin 460 m 3 vuodessa. Jätevesiä johdetaan lietesäiliöihin muutama kymmenen kuutiota. Lietelannan varastointitilavuus on riittävä 12 kuukauden aikana syntyvän lannan varastointiin, kun otetaan huomioon laidunkaudella laitumille jäävä lannan määrä. Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Hakijan eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään suojatussa säilytyspaikassa.
10/12 Polttoainesäiliöt sijoitetaan tiiviille alustalle ja tankkauspaikasta tehdään tiivispohjainen lupamääräyksen 7.2.2 mukaisesti. Tankkauspaikan läheisyyteen sijoitetaan imeytysainetta öljyvuotojen ensitorjuntaan. Polttonestevuodot maaperään estetään. Eläinsuojan ja lantavaraston rakenteet rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4, 7.1.2001) mukaisesti. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja tarkkailusta pidetään kirjaa. Poikkeuksellisista tilanteista, esim. polttonestevuodosta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille, että viranomaiset voivat antaa ohjeet ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään. Edellä olevan perusteella ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. 9 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 ) 9.1 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 31.12.2016 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. 9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. 10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
11/12 Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 sekä SFS standardi 3352, 4. painos Palavien nesteiden jakeluasema. 11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) perusteella suoritemaksua 1200 euroa. Perustelu: Hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympäristöministeriön asetuksen maksutaulukon mukaan 1200 euroa. 12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä. Lakimies Maija Toivanen Tarkastaja Raili Pärjälä 13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Henrik Kärkkäinen Jäljennös päätöksestä Kiuruveden kaupunginhallitus Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Muistuttajat Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tästä päätöksestä ilmoitetaan Kiuruveden kaupungin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan. Liite Valitusosoitus U:\vahti\kärkkäinen\kärkkäinen_lupa.doc
VALITUSOSOITUS 12/12 Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu 30.1.2006. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 1.3.2006. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi Telefax: 020 490 4777 Puhelin: 020 490 4777 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00-16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.