YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS SARI JA TUOMO KUMPULAISEN ELÄINSUOJALLE

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2006-Y Annettu julkipanon jälkeen YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS SARI JA TUOMO KUMPULAISEN ELÄINSUOJALLE 1 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa Vieremän kunnan Salahmin kylän Kulvemäki-tilalla (kiinteistötunnus ) sijaitsevan lypsy- ja lihanautanavetan toiminnalle. 2 HAKIJAT Sari ja Tuomo Kumpulainen Kulvemäentie Salahmi 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemuksen mukaan eläinsuojassa on nykyisin 38 lypsylehmää, 25 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa, laajennuksen jälkeen lypsylehmiä on 38, hiehoja 25, lihanautoja 100 ja alle kuuden kuukauden ikäisiä vasikoita 20. Eläinmäärä vastaa lanantuotannoltaan 82 lypsylehmää. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 lypsylehmän tai ympäristövaikutuksiltaan sitä vastaavalla eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan lupa on haettava koko toimintaan, jos toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristölupa. 4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen lannantuotannoltaan yli 75 lypsylehmän eläinsuojaa vastaavan toiminnan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a) 5 HAKEMUS 5.1 Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukselle

2 5.2 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset 2/14 Hakijat ovat tehneet ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisesti ilmoituksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Pohjois-Savon 3. seutukaavassa talouskeskuksen alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Eläinsuojan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita suojeltavia luontokohteita. 5.3 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Lähiympäristössä on peltoja ja metsää. Kulvepuron rantaan on matkaa uudesta navetan laajennusosasta noin 200 metriä. Lähin naapuri on vanhasta navetan osasta noin 240 metrin päässä Kulvemäentie toisella puolella oleva maatila. Kulvepuron vastarannalla olevaan asuinrakennukseen on matkaa 290 metriä. Eläinsuojat tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Eläinsuojat lantavarastoineen sijaitsevat Iisalmen reitin valuma-alueella Salahminjärven valuma-alueen Kulvepuron valuma-alueella (04.544). 5.4 Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään meneillään olevaksi tukikaudeksi. Toiminnan laajennuksen on tarkoitus olla valmis syksyllä Rakennustyöt aloitetaan keväällä Talouskeskukseen rakennetaan uusi lihanautakasvattamo ja olemassa oleva laakasiilo muutetaan kuivalantalaksi. Uuteen rakennukseen sijoitetaan 100 yli puolivuotiasta lihanautaa. Eläinsuojissa on laajennuksen jälkeen lypsylehmille 38, hiehoille 25, lihanaudoille 100 ja alle kuuden kuukauden ikäisille vasikoille 20 paikkaa. Eläinmäärä on täynnä todennäköisesti vuoden 2007 syksyllä. Lypsykarjanavetassa on lietelantajärjestelmä. Vanhan navetan yhteydessä on yhteensä noin 2050 m 3 lietelannan varastointitilavuutta kahdessa säiliössä ja lietekuiluissa. Säiliöiden koot ovat 1000 m 3 ja 900 m 3. Säiliöt ovat kattamattomia ja ne täytetään valuttamalla alta päin. Lihanautakasvattamoon tulee kestokuivikepohja. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Pohjan tilavuus on noin 330 m 3. Kuivalantalan koko on noin 1000 m 3. Eläinsuojista tulee maitoisia pesuvesiä arviolta 100 m 3 vuodessa. Ne johdetaan lietesäiliöön. Hakijat ovat esittäneet käyttävänsä lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä peltoa yhteensä 74 hehtaaria, josta omaa peltoa on noin 30 hehtaaria ja vuokrattua peltoa noin 40 hehtaaria. Sopimuspeltoa on 5 hehtaaria. Lannasta 70 % levitetään keväällä ja 30 % syksyllä. Hakijat levittävät lietelannan pintalevittimellä ja kuivalannan levittää joko urakoitsija tai hakijat. Hakijat tekevät säilörehua maitohappobakteereilla 560 tonnia vuodessa esikuivattuna pyöröpaaleihin. Rehupaalit puretaan tiivispohjaisessa välivarastossa.

3 3/14 Lehmiä ja hiehoja laidunnetaan kolme kuukautta vuodessa. Eläimet ovat öisin sisällä. Laitumia on Kulvepuron varrella. Ranta on aidattu, joten eläimet eivät pääse veteen. Polttoöljy varastoidaan kahdessa säiliössä, joiden koot ovat 1 m 3 ja 3 m 3. Suurempi säiliö on kuivuria ja pienempi työkoneita varten. Säiliöiden sijoituspaikat ja tankkauspaikka ovat maapohjaisia. Säiliöissä on lukitus ja laponesto. Muita öljytuotteita on enintään 250 litraa korjaamossa, jossa on betonilattia. Tilalla käytetään Kulvemäen vesiosuuskunnan verkoston vettä. 5.5 Toiminnan tarkkailu ja raportointi Karjarakennusten, rehuvaraston, lantaloiden sekä polttoainesäiliöiden rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Tarkkailusta pidetään kirjaa. Kirjanpitoon merkitään tarkastuspäivämäärä, tarkastaja, havaitut puutteet ja tarvittavat korjaustoimet. Lantavarastot tarkastetaan tyhjennyksen yhteydessä kerran vuodessa. Polttoainesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan päivittäin käytön yhteydessä. Viranomainen tarkastaa säiliöt rakennusten palotarkastuksen yhteydessä. Karjarakennusten kuntoa tarkkaillaan päivittäin karjantarkkailun yhteydessä. Tarvittavat huollot tehdään välittömästi. Toiminnasta ei synny sellaisia päästöjä, joita olisi tarpeen tarkkailla. Käyttötarkkailusta raportoidaan ympäristölautakunnalle pyydettäessä. Merkittävistä muutoksista ilmoitetaan ympäristöviranomaisille. 5.6 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Eläinsuojan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely lietelanta 1370 m 3 2) pelloille lannoitteeksi kuivikelanta 1500 m 3 2) pelloille lannoitteeksi tuotantoon kelpaamaton maito 0,5 t lietesäiliöön kuolleet eläimet 0,2 t nautojen keräily, Honkajoki yhdyskuntajäte 1,5 t jätteenkeräys paperi ja pahvi 0,2 t paperinkeräys ja poltto uunissa puujäte poltto uunissa jäteöljyt 0,1 t ongelmajätekeräys akut 1 kpl ongelmajätekeräys loisteputket 25 kpl ongelmajätekeräys muovi 0,6 t keräys metalli 0,2 t romunkeräys pilaantunut rehu 1 t pellolle lannoitteeksi muut ongelmajätteet alle 0,01 t ongelmajätekeräys 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus 2) Määrä arvioitu eläinmäärän perusteella nitraattiasetuksen 931/2000 liitteen 2 mukaisesti Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituksesta. Raadot voidaan säilyttää esimerkiksi lantalassa pressulla peitettynä odottamassa kuljetusta. Yhdyskuntajätteen keräys käy tilalla kesällä kolmen ja talvella kuuden viikon välein. Jätteitä varten on 600 litran jäteastia. Muovijätteet varastoidaan rehuvarastossa ja metallijätteet konehallissa. Pilaantunut rehu varastoidaan kuivalantalassa. Jäteöljyt varastoidaan tynnyrissä konehallissa.

4 4/14 Lanta ja torjunta-aineet levitetään rantapelloille tuulettomaan aikaan, kun sateen todennäköisyys lähiaikoina on vähäinen. Vesistöjen varrella olevien suojakaistojen leveydet ovat säädösten mukaiset. Päivittäisiä kevyen liikenteen käyntejä tilalla on noin kuusi ja raskaiden ajoneuvojen käyntejä kaksi. Sisäinen liikenne on normaalia maa- ja karjatalouteen liittyvää liikennettä. Liikenne on voimakkainta ajoittaisesti erityisesti lannanlevitys- ja säilörehuntekoaikaan. 5.7 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttö Asiantuntemus ja koulutus yhdessä hyvälaatuisten ja varmakäyttöisten maatalouskoneiden kanssa takaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan lannan levityksessä, peltoviljelyssä sekä torjunta-aineiden käytössä. 5.8 Arvio ympäristövaikutuksista Toiminnassa ei muodostu sellaisia päästöjä, jotka valuisivat suoraan pintavesiin. Karjarakennus, lantavarastot ja muut varastot ovat tiiviitä. lanta käytetään pelloilla nitraattiasetuksen, viljelysuunnitelman ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannasta ei aiheudu sellaisia päästöjä pintavesiin, että ne vaikuttaisivat pintavedet laatuun. Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, koska tila ei sijaitse pohjavesialueella ja rakennelmat ovat tiiviitä. Vähäistä hajupäästöä lukuun ottamatta ilmaan ei aiheudu merkittäviä päästöjä. Hajuhaitta on paikallinen. Hajun arvioidaan kokemusten perusteella leviävän noin 50 metrin etäisyydelle. Tilalla muodostuva melu ja tärinä on vähäistä. Sitä syntyy lähinnä työkoneiden käytöstä. 5.9 Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen Riskejä aiheutuu tulipalosta, tuotantotilojen ja varstojen vuodoista sekä eläintaudin leviämisestä tilan karjaan. Tulipalosta syntyy haju-, savu- ja nokipäästöjä, kiinteitä jätteitä ja eläinjätettä. Rehuvarastosta ei synny valumia, koska tuorerehu tehdään esikuivatusta heinästä pyöröpaalaamalla. Tila ei sijaitse pohjavesialueen lähellä ja vesistöön on matkaa noin 290 metriä, joten vesistöön liittyvä riski on epätodennäköinen. Polttoainevuodot imeytetään turpeeseen. Vuodoista tehdään ilmoitus ympäristöviranomaisille, jos vuoto pääsee maaperään tai vesistöön. Pilaantuneet maat toimitetaan hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Navetassa ja kuivurilla on jauhesammuttimet. Asuinrakennuksessa on päävirtakytkin sekä navetassa ja kuivurissa rakennuskohtaiset virtakytkimet. Lietesäiliön rikkoontuessa lähinaapureista etsitään tilapäinen varasto. Eläinten massakuolemissa ja tulipalossa kuolleiden ruhojen käsittelyssä noudatetaan viranomaisten ohjeita.

5 6 ASIAN KÄSITTELY 5/ Asian vireilläolosta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Vieremän kunnanhallituksen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa sekä Vieremän kunnanvirastolla kuulutusajan. Hakemuskuulutus on julkaistu Miilu-lehdessä Hakemuksen vireillä olosta on lähetetty kirje naapurikiinteistöjen haltijoille. 6.2 Tarkastukset ja neuvottelut 6.3 Lausunnot Hakijoiden tilalla on hakemuksen johdosta pidetty tarkastus Tarkastuskäynnistä on laadittu pöytäkirja. Se on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vieremän kunnanhallitukselta, Itä-Suomen lääninhallitukselta ja Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnalta. Vieremän kunnanhallitus Kunnanhallituksella ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta ja kunnanhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä eläinsuojan toiminnalle. Maapohjalla sijaitsevan polttoainesäiliön suojausta tulee parantaa. Itä-Suomen lääninhallitus Lantaa levittäessä talousvesikaivojen ympärille tulee jättää riittävä suojavyöhyke, ettei vesi pilaannu. Rehun-, eläinten- ja lannankuljetuksen ajoreitit on pyrittävä järjestämään siten, etteivät ne risteä keskenään. Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä antaman asetuksen mukaan kuolleet, kuolleina syntyneet ja lopetetut nautaeläimet kuuluvat luokan 1 aineksiin. Ne on poltettava hyväksytyssä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsiteltävä vastaavassa käsittelylaitoksessa. Kaiken ikäiset naudat kuuluvat raatojen keräilyn piiriin keräilyalueella. Hautaaminen ei ole hyväksyttävää. Tuottajien tulee hävittää naudat toimittamalla ne eläinjätteen käsittelylaitokseen. Maa- ja metsätalousministeriön eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämisestä antaman asetuksen (1374/2004) mukaan edellä esitetystä saa poiketa siten, että kuolleena syntyneet vasikat ja nautojen kotiteurastuksessa syntyneet teurastusjätteet saa haudata tai toimittaa valtio-

6 6/14 neuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisesti hyväksytylle kaatopaikalle. Hautaamisen tulee tapahtua asetuksen (1374/2004) 7 :n mukaisesti ja hävittämisestä tulee tehdä ko. asetuksen 8 ja 9 :n mukaiset ilmoitus- ja kirjanpitotoimenpiteet. Raatojen poistoon osastoista on oltava selkeä suunnitelma. Raadoille on oltava suojattu, tiivispohjainen säilytyspaikka noutoa varten. Haittaeläimet eivät saa päästä käsiksi raatoihin. Tuotanto-olosuhteiden ja rakenteiden eläinsuojeluvaatimuksista on tarkemmin säädetty maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (14/EEO/1997) ja asetuksessa (6/EEO/2002). Hakijoiden tulee tunnistaa toimintaansa uhkaavat erityistilanteet ja varautua niihin jo ennakolta. Sellaisia voivat olla esimerkiksi salmonellan pääsy karjaan vasikoiden tai rehun mukana ja sen seurauksena suuren salmonellan saastuttaman lantaerän ja navetan puhdistus. Pitkäkestoinen sähkökatkos, ongelmat talousveden saannissa tai tulipalossa kuolleiden nautojen käsittely saattavat aiheuttaa erityistilanteen. Toiminta tulee järjestää ja hoitaa siten, että siitä ei aiheudu terveyshaittaa hajun, melun tai jätevesipäästöjen muodossa. 6.4 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia. 6.5 Hakijoiden vastine muistutuksiin Hakijoille on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Hakijat eivät ole jättäneet vastinetta. 7 RATKAISU Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Sari ja Tuomo Kumpulaisen eläinsuojan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 7.1 Vastaus lausuntoihin ja muistutuksiin Ympäristölupaan ei sisälly eläintautien ehkäisemiseen ja leviämiseen liittyviä vaatimuksia, koska ympäristökeskus ei ole toimivaltainen ko. asiassa. Muut lausunnoissa esitetyt asiat, joita ei ole esitetty hakemuksessa, on otettu huomioon lupamääräyksissä tai päätöksen perusteluissa.

7 7.2 Lupamääräykset 7/ Lantavarastot, niiden tyhjennys ja lannan kuljetus Tiivistä lannan varastointitilaa tulee olla riittävästi niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana syntyvä lanta. Luvan saajan tulee toimittaa mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle selvitys kuivikelannan varastointitilavuuden riittävyydestä käytännössä ja lannan varastoinnin järjestämisestä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietelannan pumppaamisessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. (YSL 7-8, 43, JäteA 7, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi 4 ) Perustelu: Lanta tulee varastoida tiiviissä varastossa siten, ettei varastoinnista aiheudu vesistöjen pilaantumista tai muuta ympäristöhaittaa. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden aikana syntyvän lannan määrää. Hakemuksen mukaan hakijan lietelantavarastojen tilavuus on yhteensä noin 2050 m 3. Lietelantaa syntyy noin 1370 m 3 vuodessa. Lietesäiliöihin kertyvän sadeveden määrä on noin 150 m 3 ja säiliöön johdettavien jätevesien määrä 100 m 3 vuodessa. Lietelannan varastointitilavuus on riittävä 12 kuukauden aikana syntyvän lannan varastointiin. Kuivikelantaa syntyy noin 1500 m 3 vuodessa ja varastointitilavuutta on 1300 m 3. Lannan varastointitilavuus ei ole laskennallisesti riittävä. Kasvattamossa olevien eläinten ikäjakauman vaihtelusta johtuen syntyvän lannan määrä voi vaihdella vuosittain ja olla pienempi kuin syntyvän lannan määrä laskennallisesti. Luvan saajan on mahdollista lisätä varastointitilavuutta esimerkiksi vuokraamalla käytöstä poistettu lantala tai rakentamalla tiivispohjainen lantavarasto lannanlevityspellon läheisyyteen. Selvityksen perusteella valvova viranomainen voi arvioida, varastoidaanko lanta siten, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittaa. Selvitys tulee toimittaa ympäristökeskukseen ennen kuin luvan mukainen eläinmäärä on täysi. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta Raaka-aineiden, polttoaineiden ja jätteiden varastointi Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet tulee säilyttää tiiviillä alustalla ja huolellisesti peitettynä. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttoöljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, etteivät mahdolliset vuodot voi päästä maaperään ja ne voidaan havaita. Uusi polttonesteen varastointi- ja tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi mennessä. Varastointi- ja tankkauspaikan rakentamissuunnitelma tulee toimittaa viimeistään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista Pohjois-Savon ym-

8 päristökeskukselle. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. (YSL 7, 8, 43, VNA 440/2003) 8/14 Perustelu: Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Maatalouskiinteistöissä oleviin polttoaineen jakelupisteisiin on mahdollista soveltaa Suomen standardisoimisliiton vahvistettua Palavien nesteiden jakeluasema standardia (SFS 3352, 4. painos). Sen mukaan maatilojen polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiiviiseen altaaseen. Kattamattomasta valuma-altaasta puhtaat sade- ja sulamisvedet voidaan laskea pois vesitysyhteen kautta. Öljyvuodon sattuessa öljy voidaan kerätä pois altaasta. Altaan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Valvova viranomainen voi ennen rakentamista esitettävien suunnitelmien perusteella arvioida, suojaavatko suunnitellut rakenteet riittävän hyvin ympäristöä pilaantumiselta Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jätteiden avopoltto on kielletty. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Perustelu: Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet voidaan polttaa. Esimerkiksi paperi, pahvi ja käsittelemätön, puhdas puujäte soveltuvat poltettavaksi lämpökattilassa Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Sellaisista toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista, joita ei ole tässä luvassa huomioitu, tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen

9 9/14 toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. (YSL 28, 43, 46, 83, 90, YSA 30 ) Perustelu: Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa Häiriö- ja poikkeustilanteet Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 4-5, 43 1 mom kohta 3, 76, JäteL 4 ja 6 ) Perustelu: Toiminnassa on meneteltävä toiminnan edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa tulee ottaa huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Milloin niitä ei voida ehkäistä kokonaan ennakolta, ne on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen vuokra- ja mahdollisten lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - eläinsuojan rakenteiden tarkkailu - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, syntyneen lannan määrä, eläinmäärät, kuolleiden eläinten määrä ja lannanlevityspeltojen pinta-ala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkastettavissa tilalla. (YSL 4, 5, 43, 46, YSA 30, Jäte 51, 52 )

10 10/14 Perustelu: Toiminnanharjoittajalle on annettu kirjanpito- ja raportointivelvoite laitoksen toiminnan osalta viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. 8 RATKAISUN PERUSTELUT 8.1 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 ). Luvan myöntämisen edellytykset ovat (YSL 42, Jäte 6 ): 1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. 2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. 3. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. 8.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Tilalle rakennettava uusi tuotantorakennuksen laajennus sijoittuu kauemmas naapureista kuin olemassa oleva navetta. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan tehdystä levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumista. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä lihanautaa ja hiehoa sekä kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä lihanautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa 74 ha. Peltoalaa tulisi olla vähintään 58 hehtaaria hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä eläin-

11 11/14 suojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Luvansaaja pitää kirjaa vuosittain käytettävissä olevasta lannanlevityspinta-alasta. Tiedot raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaiselle. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun lannanlevityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Eläimet eivät pääse laitumella veteen. Lannanlevityspeltojen läheisyydessä mahdollisesti olevien talousvesikaivojen ympärille jätettävät nitraattiasetuksen (valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta) mukaiset suojavyöhykkeet ehkäisevät talousveden pilaantumista. Lannan levityksestä ei aiheudu pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Luvan saaja toimittaa ympäristökeskukselle selvityksenmääräyksen mukaisesti lannan varastointitilavuuden riittävyydestä. Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Hakijan eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään suojatussa säilytyspaikassa. Polttoainesäiliöt sijoitetaan tiiviille alustalle ja tankkauspaikasta tehdään tiivispohjainen lupamääräyksen mukaisesti. Tankkauspaikan läheisyyteen sijoitetaan imeytysainetta öljyvuotojen ensitorjuntaan. Polttonestevuodot maaperään estetään. Eläinsuojan ja lantavaraston rakenteet rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4, ) mukaisesti. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja tarkkailusta pidetään kirjaa. Poikkeuksellisista tilanteista, esim. polttonestevuodosta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille, että viranomaiset voivat antaa ohjeet ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään. Edellä olevan perusteella ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. 9 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 ) 9.1 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. 9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ).

12 12/14 Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, ) annettuja ohjeita. 10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta sekä SFS standardi 3352, 4. painos Palavien nesteiden jakeluasema. 11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) perusteella suoritemaksua 1200 euroa. Perustelu: Hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympäristöministeriön asetuksen maksutaulukon mukaan 1200 euroa. 12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä. Lakimies Maija Toivanen Tarkastaja Raili Pärjälä 13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Sari ja Tuomo Kumpulainen Vieremän kunnanhallitus

13 Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) 13/14 Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tästä päätöksestä ilmoitetaan Vieremän kunnan ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan. Liite Valitusosoitus U:\vahti\kumpulainen_s&t\kumpulainen_s&t_lupa.doc

14 VALITUSOSOITUS 14/14 Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, Kuopio Postiosoite: PL 1049, Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi Telefax: Puhelin: Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo ). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.