IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUJEN KRITEERIT VUODELLE 2017

IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUJEN KRITEERIT VUODELLE 2017 Vahvistettu yhtymän hallituksessa xx.xx.2016

YLEISTÄ Maksujen peruste Asiakasmaksujen perusteena ovat laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista sekä niihin myöhemmin tehdyt muutokset. Asiakasmaksuja, korvauksia ja vuokria määrättäessä noudatetaan lainsäädäntöä ja tätä hinnastoa. Maksukatto Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksujen kalenterivuosittainen maksukatto vahvistetaan vuosittain. Maksujen soveltaminen Maksut ovat käytössä soveltuvin osin myös Hyvinvointikuntayhtymän muilla toimialoilla

KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Kotihoidon tukipalvelut ovat kotona asumisen tueksi tarkoitettuja palveluja. Kotihoidon tukipalveluja ovat ateriapalvelu, siivouspalvelu, kauppapalvelu, peseytymispalvelu, turvapalvelu, päivätoiminta ja tilapäinen asumispalvelu. KOTIHOIDON TUKIPALVELUIDEN MYÖNTÄMINEN Kotihoidon tukipalveluiden palvelupäätökset perustuvat asiakkaalle tehtyyn palvelutarpeen selvitykseen. Palvelupäätökseen vaikuttavat asiakkaan toimintakyvyn lisäksi hänen sosiaalinen verkostonsa, omaisten ja läheisten osallistumismahdollisuudet, asunto-olosuhteet sekä mahdolliset yksityiset omarahoitteiset palvelut sekä vapaaehtoistyö. Tukipalveluja myönnetään ensisijaisesti kotihoidonpalvelujen piirissä oleville asiakkaille. Tukipalvelujen myöntämiskriteerien täyttyessä palveluja on mahdollista myöntää määräaikaisesti myös muille palvelutarpeen selvityksen perusteella. Tilapäistä tukipalvelua voidaan myöntää esim. tilanteessa, jossa omaishoitaja on tilapäisesti kykenemätön auttamaan tukipalvelutehtävissä. Myönnettyjä palveluja tarkistetaan säännöllisesti ja aina asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa. KOTIHOIDON TUKIPALVELUIDEN MYÖNTÄMISEN KRITEERIT ATERIAPALVELU Ateriapalvelu voidaan myöntää palvelusetelinä tai kunnallisena palveluna mikäli palvelusetelin käyttö ei ole mahdollinen. Ateriapalvelu toteutetaan joko kotiin kuljetettuna ateriana tai yksikköruokailuna. Kotiin kuljetettu ateria myönnetään hakijan alentuneen toimintakyvyn perusteella. Yksikköruokailu myönnetään, kun asiakas ei pysty huolehtimaan riittävän monipuolisesta ravinnosta ja hän kykenee itsenäisesti käymään lähialueen yksikössä ruokailemassa. Kotiin kuljetettu ateria voidaan myöntää, - kun asiakas ei pysty itse tai läheisten avulla valmistamaan tai lämmittämään ruokaa ja / tai - huolehtimaan riittävän monipuolisesta ravitsemuksesta ja/ tai - muut aterian hankkimis- ja valmistusmahdollisuudet on selvitetty ja ne eivät tule asiakkaalle kyseeseen - Muita mahdollisuuksia ovat mm. ruokailu lähimmässä kunnan tarjoamassa yksikössä, ravintolassa tai aterian osto kotiin yrittäjältä SOTAINVALIDIEN ATERIAPALVELU Sotilasvammalain mukaisesti vähintään 10 % sotainvalideille myönnetään lounasseteleitä päivittäiseen ruokailuun. Mikäli vähintään 10 % sotainvalidilla ei ole mahdollisuutta ruokailla lounaspaikassa, myönnetään hänelle ateriapalvelu kotiin kuljetettuna ateriana. Lounassetelin arvo on valtiokonttorin määrittelemä korkein setelin arvo.

SIIVOUSPALVELU Siivouspalvelua myönnetään vain sotilasvammalain mukaisesti vähintään 10 % sotainvalideille. Siivouspalvelu järjestetään ostopalveluna. PYYKINPESUPALVELU Pyykinpesupalvelu voidaan myönnetään, kun asiakkaalla ei ole asiallisia pyykinpesumahdollisuuksia ja / tai alueella ei ole liikepesulan palveluita ja / tai asiakkaan vaatehuollonhoitaminen on kotihoidon työjärjestelyjen kannalta järkevää yhtymän yksiköissä. Pyykinpesupalvelua ei myönnetä, kun pyykinpesu voidaan itsenäisesti, kotihoidon tai yksityisin palveluin järjestää kotiin. KAUPPAPALVELU Kauppapalvelu sisältää päivittäistavaroiden tilaamisen kaupasta ja toimittamisen kotiin 1 kertaa viikossa (enintään kaksi ostoskassia kerralla). Ensisijaisesti selvitetään muut kauppa-asioiden järjestämismahdollisuudet esim. lähipiirin turvin. Kauppapalvelua voidaan myöntää säännöllisen kotihoidon asiakkaalle, joka ei pysty itse huolehtimaan säännöllisistä kauppa-asioistaan. PESEYTYMISPALVELU Peseytymispalvelu myönnetään, kun - asunnossa peseytyminen on olennaisen vaikeaa ja / tai - asiakkaalla ei ole asiallisia peseytymismahdollisuuksia asunnossaan ja / tai - asiakas ei pysty omin avuin peseytymään tai ja / tai - peseytyminen kotona vie kohtuuttomasti aikaa ja / tai - asiakkaan peseytyminen on kotihoidon työjärjestelyjen kannalta järkevää yksiköissä. Peseytymispalvelu voidaan myöntää palvelusetelinä tai kunnallisena palveluna mikäli palvelusetelin käyttö ei ole mahdollista. Peseytymisapua ei myönnetä kun peseytymispalvelu voidaan järjestää yksityisenä palveluna. TURVAPALVELU Turvapalveluun kuuluu turvapuhelin ja auttamispalvelu hälytystilanteissa ympäri vuorokauden. Turvapalveluun voidaan sisällyttää lisälaitteita, kuten lääkekello, palohälytin, ja ovivahti. Turvapalvelu myönnetään henkilökohtaisen hakuprosessin kautta ja palvelua ei voi siirtää puolisolta toiselle. Palvelupäätös perustuu asiakkaalle tehtyyn palvelutarpeen arviointiin. TURVAPUHELIMEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET Turvapalvelua voidaan myöntää asiakkaalle jolla on: - terveydellinen syy, joka vaikeuttaa päivittäistä elämää ja siten aiheuttaa vaaratilanteita - toistuvaa kaatuilua sisätiloissa (kodin muutostyöt on tarkistettu) ja mahdollisesti apuvälineitä käytössä - sairaalasta kotiutumisen jälkeinen kuntoutumisvaihe kesken - asunnon syrjäinen sijainti ja avunsaantimahdollisuudet huonot eikä tukiverkostoa ole

- riittävästi - tarve täydentävälle tukimuodolle omaisen antaman hoidon lisäksi (esim. omainen työelämässä) Turvapuhelimeen on mahdollista saada lisälaitteita asiakaskohtaisesti tarveharkinnan perusteella. Mikäli asiakas tarvitsee lisälaitteita, käydään laitteet ja niiden hinnat läpi palvelusuunnitelman laadinnan yhteydessä. VIRTUAALIHOIVA Virtuaalihoivalla tarkoitetaan palvelua, jolla käynti hoidetaan etäyhteydellä. Virtuaalihoiva sisältää laitteen ja palvelun. Virtuaalihoivalla voidaan korvata kokonaan tai osittain kotihoidon käyntejä. Virtuaalihoivapalveluita voidaan myöntää yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. PÄIVÄTOIMINTA Päivätoiminta on vanhuksille tarkoitettu määräaikainen tukipalvelu, jolla tuetaan vanhuksen omatoimisuutta ja estetään toimintakyvyn vajeesta johtuvaa syrjäytymistä. Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea ja vahvistaa vanhuksen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja. Päivätoimintaa myönnetään, kun asiakkaan kotona selviytymistä voidaan tukea päivätoiminnan avulla tilanteissa, joissa kunnan muuta ikäihmisille suunnattua virkistystoimintaa ei ole saatavilla. Päivätoiminnan edellytyksenä on tällöin, että asiakas ei itsenäisesti pysty ylläpitämään riittäviä sosiaalisia suhteita ja/tai hyötyy joko psyykkisesti, fyysisesti ja/tai sosiaalisesti päivätoiminnasta ja/tai omaishoitajan jaksamista voidaan palvelun avulla tukea. Päivätoimintaa ei myönnetä, kun asiakas kykenee itsenäisesti tai avustettuna (esim. omaisten tai vapaaehtoistoiminnan avulla) osallistumaan muiden tahojen järjestämään toimintaan ja/tai ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja/tai harrastamaan liikuntaa ja kuntoilua. Päivätoiminnan suunnitelma ja tavoitteet tulee tehdä yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti hänen läheistensä kanssa. Tavoitteet kirjataan hoitosuunnitelmaan ja ovat siten arvioitavissa. TILAPÄINEN ASUMISPALVELU Tilapäinen asumispalvelu myönnetään, kun asiakas tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa omaishoidon vapaapäivien ajaksi ja / tai asiakas tarvitsee toimintakyvyn tai palveluasumisen arviointijakson ja / tai säännöllisen tai tilapäisen kotihoidon asiakas tarvitsee kotona selviytymiseen tukea ja / tai asiakas kotiutuu sairaalasta, välivaiheena kotiutumiselle ja / tai asiakkaalla on muu lyhytjaksoinen tarve asua tilapäisesti kodin ulkopuolella ja / tai asiakas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa, jota ei voida järjestää kotihoidon turvin. Tilapäistä asumispalvelua ei myönnetä, kun mikään edellä mainituista myöntämiskriteereistä ei täyty.

KOTIHOITO KOTIHOIDON PALVELUJEN MYÖNTÄMINEN Kotihoidon tarkoituksena on turvata kotona asuminen mahdollisimman pitkään järjestämällä laadukkaita, oikea-aikaisia ja riittäviä kotiin annettavia palveluja kotona selviytymisen tueksi. Kotihoidon painopisteenä on asiakkaan oman toimintakyvyn ylläpitäminen ja asiakkaan tukeminen jokapäiväisen elämän toiminnoista selviytymisessä. Kotihoidon palveluja haetaan kirjallisesti tai suullisesti asiakasohjauksesta. Säännöllisen kotihoidon myöntäminen perustuu asiakaslähtöiseen palvelutarpeen arviointiin. Asiakkaan palvelutarve on selvitettävä vanhuspalvelulain 15 mukaisesti. Säännöllisen kotihoidon palveluiden myöntäminen perustuu arviointiin / arviointijaksoon, joka toteutetaan asiakkaan kotona, ja jonka aikana tehdään hoito- ja palvelutarpeen arviointi. Toimintakykyä arvioidaan erilaisin mittarein. Arvioinnin / arviointijakson perusteella tehdään päätös kotihoidon palveluista ja hakemukseen annetaan kirjallinen päätös, johon hakijalla on mahdollisuus hakea muutosta. Säännöllisen kotihoidon palveluita haettaessa tehdään alustava palvelu-, hoito- ja kuntoutumissuunnitelma arviointijakson alkaessa ja mikäli arvioinnin/arviointijakson perusteella myönnetään säännöllisen kotihoidon palvelut, tehdään asiakkaan ja yhteistyössä hänen omaistensa / läheistensä kanssa palvelu-, hoito- ja kuntoutumissuunnitelma, jossa määritellään asiakkaan sen hetkinen yksilöllinen hoito. Asiakkaan toimintakyvyn lisäksi palveluiden myöntämiseen vaikuttavat hänen sosiaalinen verkostonsa, omaisten ja läheisten osallistumismahdollisuudet, asunto-olosuhteet sekä mahdolliset yksityiset omarahoitteiset palvelut sekä vapaaehtoistoiminta. Suunnitelmaa tarkistetaan aina palvelutarpeen muuttuessa tai vähintään puolivuosittain. Kotihoidon käyntejä voidaan lisätä, vähentää tai kotihoito voidaan lopettaa kokonaan asiakkaan toimintakyvyn ja / tai palvelutarpeen muuttuessa. Kotihoitoa voidaan myöntää myös määräaikaisena kotihoitona, mikäli asiakkaan tilanne sitä sairauden tai sosiaalisten syiden vuoksi vaatii. KRITEERIT Kotihoidon palveluita voidaan myöntää henkilölle joka ei selviydy kotona ilman hoitoa ja huolenpitoa arkielämän toiminnoista itsenäisesti tai omaisten avulla. Lähtökohtana on, että asiakkaan hoito ja huolenpito vaatii päivittäistä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammattiosaamista. Haja-asutusalueilla tai mikäli yksityisen palveluntuottajan palveluita ei ole saatavilla, voidaan säännöllistä kotihoitoa myöntää myös silloin, kun sen tarve ei ole päivittäistä. Kotihoidon sairaanhoidollinen palvelu kohdistuu henkilöille, jotka eivät kykene käyttämään muita avoterveydenhuollon palveluja ja/tai yksityisten palveluntuottajien palveluita. Palvelu voi perustellusta syystä olla myös määräaikaista (esim. terveydelliset tai sosiaaliset syyt, arviointi, ohjaus ja neuvonta). Toimintakykyä arvioidaan erilaisin mittarein, mm. RAI, Rava, MMSE ja SPPB. Ohjeellisina RAI arvoina voidaan pitää: - ADL yli 1 eli rajoitettu avuntarve, - CPS 2 eli kognition lievä heikkeneminen, - MAPLe 3 eli kohtalainen palveluntarve. Asiakkaat, joiden RAI arvot ovat näitä pienemmät, ohjataan ensisijaisesti yksityisten palvelujen piiriin.

Ohjeellisena Rava arvona voidaan pitää yli 1,5 indeksiarvoa. Asiakkaat, joiden Rava indeksiarvo on alle 1,5 ohjataan ensisijaisesti yksityisten palvelujen piiriin. MMSE-mittaria käytetään muistisairaiden palvelutarpeen arvioinnissa. Viitteellisenä arvona kotihoidon palveluille on 17 20 /30 pistettä. Fyysistä toimintakykyä voidaan mitata myös muilla mittareilla. Mittausten arvot ovat suuntaa antavia ja niitä käytetään osana kokonaisarviointia. KOTIHOIDON MAKSUT Useamman hoitajan käynneistä lasketaan palveluaikaan kunkin hoitajan käyntiaika. Jos kahden hoitajan käynti liittyy työturvallisuuteen, lasketaan palveluaikaan vain yhden hoitajan käyntiaika. Pariskunta-asiakkaan osalta molemmille tehdään omat päätökset. Useamman hengen talouksia koskeva maksu määritellään tulorajat määrittelevän asetuksen mukaisesti. Mikäli asiakas tarvitsee lyhytaikaista tilapäistä kotihoitoa, peritään käyntikertaa kohden tilapäisen kotihoidon maksu. Tilapäistä kotihoitoa voidaan myöntää samoin perustein kuin säännöllistä kotihoitoa silloin, kun asiakkaan hoidon tarve ei ole jatkuvaa. MAKSUKYVYN OLENNAINEN MUUTOS Mikäli palvelun käyttäjän tai perheen maksukyky muuttuu olennaisesti, tehdään uusi kotihoidon maksupäätös. Maksukyvyn olennaisena muutoksena pidetään vähintään 5 %:n muutosta asiakkaan tuloissa. Tämä koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden maksukyvyn mukaisia asiakasmaksuja. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymällä on oikeus tarkistaa asiakkaan tulo- ja varallisuustiedot. TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUT Kotisairaalan hoitajien ja lääkärien kotikäynteihin sovelletaan säännöllisen tai tilapäisen kotihoidon maksuja siten, kuin kappaleessa Laitoshoidon maksut on kuvattu. Tilapäisen kotihoidon maksua sovellettaessa peritään käyntimaksu enintään kolmelta käynniltä vuorokaudessa vaikka käyntejä olisi tätä enemmän. TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LAITOSHOITO Kotihoito ja muu tuki omaan kotiin on aina ensisijainen vaihtoehto. Perusedellytys paikan myöntämiselle on, ettei asiakas selviydy kotonaan runsaankaan kotihoidon ja tukipalveluiden turvin. Tehostettu palveluasuminen on asumismuoto ikääntyneille, jotka tarvitsevat runsaasti huolenpitoa, hoivaa ja apua. Henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden.

Palveluasumisen lähtökohta on, että kaikki kotona asumista tukevat palvelut on arvioitu ja käytetty. Tehostetun palveluasumispaikan myöntäminen edellyttää, että asiakkaan palvelutarve on selvitetty vanhuspalvelulain 15 mukaisesti. Selvitys perustuu asiakkaan yksilöllisen kokonaistilanteen arviointiin. Toimintakykyä arvioidaan erilaisia mittareita käyttäen. Ennen varsinaista palvelupäätöstä asiakas ohjataan laaja-alaiseen arviointiin tai arviointijaksolle, jonka perusteella tehdään lopullinen päätös tehostetusta palveluasumisesta. Tehostettua palveluasumista haetaan asiakasohjausyksiköstä joko kirjallisesti tai suullisesti. Hakemukseen annetaan kirjallinen päätös, johon hakijalla on mahdollisuus hakea muutosta. Tehostettua palveluasumista haettaessa tehdään alustava palvelu-, hoito- ja kuntoutusmissuunnitelma arvioinnin/arviointijakson alkaessa ja mikäli arvioinnin/arviointijakson perusteella myönnetään tehostettu palveluasuminen, tehdään asiakkaan ja yhteistyössä hänen omaistensa/läheistensä kanssa laaditaan palvelu-, hoito- ja kuntoutumissuunnitelma, jossa määritellään hänen yksilöllinen hoito. Suunnitelmaa tarkistetaan aina palvelutarpeen muuttuessa tai vähintään puolivuosittain. Tehostetun palveluasumisen paikat täytetään tarveharkinnan mukaan, ei jonotusjärjestyksessä. Jos kuntayhtymällä on tarjota vuodeosastohoidossa olevalle hakijalle hänen tarpeitaan vastaava paikka, asiakas ei voi jäädä vuodeosastolle odottamaan toista paikkaa, jollei hänellä ole lääketieteellisesti perusteltua sairaalahoidon tarvetta. Asiakkaan mielipide ja toive huomioidaan sijoituspäätöstä tehdessä. Jos asiakas ei pysty itse ilmaisemaan mielipidettään, niin asiakkaan tahto selvitetään yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun läheisen kanssa. Asiakkaalla ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta saada paikkaa nimenomaan hänen toivomastaan yksiköstä. Tehostettua palveluasumista järjestetään kuntayhtymän omissa yksiköissä, ostopalveluina ja palvelusetelipalveluina. Kotikuntalain mukaan se, joka haluaa hakea toisen kunnan asukkaaksi, mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan itsenäisesti, voi hakea tämän kuntayhtymän hoitopaikkaa samoin perustein ja kriteerein kuin jos olisi kunnan asukas. Osassa palvelualueen kuntia on käytössä sosiaalihuoltolain mukaisia laitospaikkoja. Pitkäaikainen laitoshoidon paikka voidaan myöntää henkilölle, jonka vointi ja toimintakyky ovat alentuneet pysyvästi ja hänen hoitonsa edellyttää laitoshoitoa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa palveluntarve kartoitetaan samalla tavalla, kuten tehostetussa palveluasumisessa. Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet.

Mittarit RAI TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN + VANHAINKOTI ADL 3 eli tarvitsee runsaasti yhden henkilön avustusta CPS 3 eli kognition keskivaikea heikkeneminen ja/tai keskivaikea/vaikea muistisairaus MMSE MMSE < 17 Rava Rava yli 2,5 Avun tarve MAPLe 4-5 eli suuri/erittäin suuri palvelun tarve Asukas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa ja selviytyy yhden tai kahden avustettava Toimintakyky Tavoite Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt tai Muisti ja omaehtoinen selviytyminen on merkittävästi heikentynyt. Asukkaalla on vaikea tai keskivaikea diagnosoitu muistisairaus Toimintakykyä ja omatoimisuutta ylläpidetään kuntoutuksella ja aktivoinnilla sekä hyvällä hoidolla. Muut Syyt Asukkaalla ei ole akuuttia lääketieteellistä sairaalahoidon tarvetta ja / tai asiakkaan muisti on merkittävästi heikentynyt. TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN MAKSUT Tehostetun palveluasumisen kokonaismaksu muodostuu vuokrasta, sähkömaksusta, peruspalvelumaksusta, ateriamaksusta ja palvelumaksusta. Asiakkaalta peritään huoneistosta vuokra kunkin yksikön mukaisen vahvistetun taksan mukaan /m 2. Vuokra sisältää vesimaksun. Asiakas maksaa erikseen määritellyn sähkömaksun /kk tai huoneistokohtaisen mittarin mukaan, mikäli sellainen on käytössä. Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaalta peritään kuukausittain erikseen määritelty peruspalvelumaksu, joka sisältää turvapuhelimen/turvapalvelun, pyykkihuollon, liinavaatteet, peseytymisavun ja yksikössä tapahtuvan viriketoiminnan. Ateriapalvelusta asiakkaalta peritään kuukausittain erikseen määritelty maksu. Asiakkaalta peritään erikseen määritelty kuukausittain palvelumaksu. Talouden koossa huomioidaan puoliso ja alaikäiset lapset. Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaalle jäävä käyttövaraa tarkasteltaessa huomioidaan asiakkaan tulot sekä varat. Käyttövaraa tarkasteltaessa noudatetaan toimeentulotuesta annettua ohjeistusta.

PALVELUMAKSUA LASKETTAESSA OTETAAN HUOMIOON SEURAAVAT TULOT Eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, elinkorot, rahana maksettavaksi määrätty syytinki Pääomatulot, kuten korkotulot, vuokratulot ja vastaavat Kelan hoitotuet + ravintolisä ylimääräinen rintamalisä veteraanilisä MAKSUKYVYN OLENNAINEN MUUTOS Mikäli palvelun käyttäjän tai perheen maksukyky muuttuu olennaisesti, tehdään uusi tehostetun palveluasumisen maksupäätös. Maksukyvyn olennaisena muutoksena pidetään vähintään 5 %:n muutosta asiakkaan tuloissa. Tämä koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden maksukyvyn mukaisia asiakasmaksuja. PITKÄAIKAISEN LAITOSHOIDON (VUODEOSASTOT JA VANHAINKODIT) MUKAISET MAKSUT Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan nettotuloista. Jos puolisoista suurempituloinen on laitoshoidossa, maksu on 42,5 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Myös kotona olevan puolison vammaisetuudet otetaan tulona huomioon asiakasmaksulain nojalla. Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksen mukaan työeläkeindeksillä tarkistettu pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilökohtaisen käyttövaran määritellään vuosittain erikseen. Milloin kunta perii asiakasmaksulain 14 :n perusteella henkilölle tulevat tulot, korvaukset tai saamiset, on hänelle valtioneuvoston asetuksen (1147/2011) perusteella jätettävä käyttövaroiksi asetuksessa säädetty määrä. Vammaisetuuksista annetun lain johdosta ylimääräistä rintamalisää saavien rintamaveteraanien korotettuun ja ylimpään hoitotukeen maksetaan erillistä vuosittain vahvistettavaa veteraanilisää. Veteraanilisä otetaan huomioon pitkäaikaisen laitoshoidon maksun perusteena. Vammaisetuuksista annetun lain mukaan eläkettä saavan hoitotukea maksetaan myös silloin, kun laitoshoito kestää yli kolme kuukautta. Muutos koskee myös alle 16-vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sekä ruokavaliokorvausta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi katsotaan laitoshuollon alkamisesta lukien sellainen henkilö, jonka laitoshoidon voidaan arvioida kestävän pitempään kuin kolme kuukautta. Henkilö, jonka hoidon laitokseen otettaessa on arvioitu kestävän enintään kolme kuukautta, katsotaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi, jos hoito on jatkunut kolme kuukautta ja jos hänen toimintakykynsä on katsottava heikentyneen siten, että häntä on tämän vuoksi hoidettava edelleenkin laitoksessa. Pitkäaikaishoitomaksun periminen vuodeosastohoidosta edellyttää lääkärin päätöstä potilaan ottamisesta pitkäaikaishoitoon. Pitkäaikaisen laitoshoidon hoitomaksu peritään tilapäisten poissaolojen ajalta. Potilaalle annetaan tällöin lääkkeet ja hoitotarvikkeet mukaan yksiköstä. Jos poissaolo kestää yli 5 päivää, maksu peritään vain 5 (viideltä) päivältä. Mikäli poissaolo kestää kuitenkin koko kuukauden, ei maksua peritä lainkaan. Jos poissaolon ajalta ei peritä maksua, vastaa asiakas itse lääkkeistä ja hoitotarvikkeista.

Myös lähtöpäivä luetaan hoitovuorokaudeksi silloin, kun peritään pysyvän laitoshoidon maksua. Palvelusta määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on perusteita. Pitkäaikaislaitoshoitoon tulevalta (päätös tai ennakointi pitkäaikaishoidosta) henkilöltä voidaan huomioida oman asunnon ylläpitokustannuksia enintään 3 kuukauden ajan pitkäaikaisen laitoshoidon alkamisesta enintään 120 euroa kuukaudessa. Pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräytyminen Pitkäaikaisen laitoshoidon maksu määrättäessä tuloiksi lasketaan seuraavat tulot nettomääräisinä: Eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, elinkorot, rahana maksettavaksi määrätty syytinki Pääomatulot, kuten korkotulot, vuokratulot ja vastaavat Kelan hoitotuet ja ravintolisä ylimääräinen rintamalisä veteraanilisä TULOJEN VÄHENNYKSENÄ HYVÄKSYTÄÄN kohtuullinen, enintään 50 / kk edunvalvontapalkkio (maistraatin määrittelemä edunvalvonta) ja maistraatin holhoustilin tarkastuspalkkio minimimääräisenä Pitkäaikaisen laitoshoidon maksut eivät sisälly maksukattoon. Palvelun käyttäjän tai perheen maksukyvyn olennaisena muutoksena pidetään vähintään 5 %:n muutosta asiakkaan tuloissa ja tällöin tehdään uusi maksupäätös. Tämä koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden maksukyvyn mukaisia asiakasmaksuja. MUU LAITOSHOITO LAITOSHOIDON MAKSUT LYHYTAIKAINEN LAITOSHOITO Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään lyhytaikaishoitopäivän maksu. Maksua ei peritä alle 18 - vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Hoitopäiviksi lasketaan henkilön laitoshoitoon tulopäivä, hoitopäivät sekä lähtöpäivä. Hoitopäivämaksu peritään vain kerran kalenterivuorokaudelta. Jos asiakas siirtyy välittömästi toiseen laitokseen, lähettävä laitos ei saa periä maksua siltä päivältä, jolloin siirtyminen tapahtuu (jos tulopäivä ja lähtöpäivä ovat saman vuorokauden aikana, peritään yksi hoitopäivämaksu). Ulkokuntalaisten kiireellisestä lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään asiakkaalta lyhytaikaishoidon hoitopäivämaksu. Kotikunnalta peritään lisäksi vuosittain tarkastettava kiireellisen laitoshoidon maksu. Lyhytaikaisen laitoshoidon maksut sisältyvät maksukattoon. Maksukaton ylittymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään ylläpitomaksu.

Mikäli pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva asiakas siirtyy hoitoon toiseen laitoshoidon yksikköön, maksu peritään edelleen pitkäaikaisen laitoshoidon maksun mukaisena. KOTISAIRAALAHOITO Kotisairaalahoito mahdollistaa akuuttia sairaalahoitoa vaativien potilaiden hoitamisen kotona. Lyhytaikaiseen kotisairaalahoitoon sovelletaan tilapäisen kotihoidon asiakasmaksuja. Mikäli asiakas on säännöllisen kotihoidon asiakas, tehdään kotisairaalahoidon ajalta uusi kotihoidon maksupäätös. Tehostetussa palveluasumisessa asuvalta asiakkaalta ei peritä erillistä maksua kotisairaalahoidosta. PÄIVÄ JA YÖHOIDON MAKSU Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito), peritään asiakkaalta 12 :ssä säädetyn maksun sijasta päivä/ yöhoidon maksu. Maksut sisältyvät maksukattoon. Ulkokuntalaisten potilaiden käyttämistä kiireellisen laitoshoidon maksuista asiakkaalta peritään maksuasetuksen 12 ja 15 mukaiset maksut ja kotikunnalta veloitetaan kiireellisen hoidon korvauksista annettujen säädösten mukaan. Veloitushinta tarkistetaan vuosittain. Samaa maksukäytäntöä noudatetaan niiden kuntien kanssa, joiden kanssa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymällä on erillinen sopimus. Kotikunnilta peritään sopimuksen mukaiset hinnat. PITKÄAIKAINEN SAIRAALAHOITO (Koskee lähinnä Lahdessa sijaitsevaa Jalmarin yksikköä) Pitkäaikainen laitoshoito on tarkoitettu niille monisairaille toiminnanvajeisille henkilöille, joilla ei ole kuntoutumisen potentiaalia ja jotka epävakaan somaattisen sairautensa ja suuren avuntarpeensa vuoksi eivät pärjää tehostetussa palveluasumisessa. Laitoshoito pitää sisällään hoivan ja asumisen sekä muun ylläpidon. Palveluohjauksesta vastaava yksikkö arvioi pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan tarpeen ja sopivan hoitopaikan potilasta hoitavan lääkärin esityksestä. PITKÄAIKAISEN LAITOSHOITOPAIKAN MYÖNTÄMINEN Pitkäaikaisen laitoshoitopaikan myöntämisen edellytyksenä on, että asiakkaan palvelutarve on selvitetty vanhuspalvelulain 15 mukaisesti. Selvitys perustuu asiakkaan geriatriseen kokonaisvaltaiseen arviointiin. Toimintakykyä arvioidaan erilaisin mittarein, mm. *RAI ja MMSE. Pitkäaikainen laitoshoidon paikka voidaan myöntää henkilölle, jonka vointi ja toimintakyky ovat alentuneet pysyvästi tai hyvin pitkäksi aikaa sellaiseksi, että se edellyttää toistuvia vaativia lääketieteellisiä toimenpiteitä ja sairaalateknologiaa. Päätöksen pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittamisesta tekee hoitava lääkäri.

PITKÄAIKAISEN LAITOSHOITOPAIKAN MYÖNTÄMISEN KRITEERIT Toimintakykyä arvioidaan erilaisin mittarein, mm. RAI ja MMSE. Viitteellisinä RAI arvoina voidaan pitää: - ADL 3-6 eli tarvitsee runsaasti yhden/kahden henkilön avustusta, täysin autettava - CPS 3-6 eli kognition keskivaikea heikkeneminen /vaikea tai erittäin vaikea dementia - MAPLe 4-5 eli suuri/erittäin suuri palvelun tarve Myöntämiseen vaikuttavia seikkoja ovat myös: - Muistisairaudet ja niihin liittyvät vaikeat käytösoireet, jotka edellyttävät liikkumista rajoittavien turvavälineiden käyttöä potilaan omaa turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi. - Sairaudesta johtuvat syyt, kuten psykoottiset oireet (harhaisuus, harhaluuloisuus) yhdessä toistuvasti epävakaan sairauden kanssa. MUUT MAKSUPERUSTEET (KOSKEE KAIKKIA PALVELUMUOTOJA) Kuukausitulona otetaan huomioon palvelun käyttäjän ja hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Muille yhteistaloudessa asuville henkilöille määrätään kotihoitopalvelusta erillinen maksu henkilökohtaisten tulojen mukaan. Jos kuukausitulot vaihtelevat, kuukausitulona otetaan huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Mikäli viimeksi kuluneen vuoden keskimääräisiä tuloja ei pystytä selvittämään otetaan veronalaisena tulona huomioon viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut vastaavat veronalaiset tulot korotettuna sillä prosenttimäärällä, jonka verohallitus vuosittain antamassaan päätöksessä määrää ennakkoperinnän laskentaperusteeksi. Tuloina ei oteta huomioon lapsilisää, lapsen hoitotukea, kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta, asumistukea, vammaistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja tai haittarahaa, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, toimeentulotukena maksettavaa toimintarahaa ja matkakorvausta, kuntoutusrahalain mukaista ylläpitokorvausta, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista ylläpitokorvausta opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia sekä perhehoidon kustannusten korvauksia. Kunnan maksamaa terapialuonteisen työtoiminnan työosuusrahaa ei myöskään oteta huomioon. Pitkäaikaislaitoshoidossa tuloista vähennetään palvelun käyttäjän tosiasiassa suorittamat elatusavut sekä kiinteistön luovutuksen yhteydessä pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki). Maksukyvyn mukainen kuukausimaksu määrätään toistaiseksi. Maksua tarkistetaan, jos palvelun saajan tai perheen maksukyky on olennaisesti muuttunut tai palvelu- ja hoitosuunnitelmaa muutetaan. Maksukyvyn olennaisena muutoksena pidetään vähintään 5 %:n muutosta asiakkaan tai perheen tuloissa. Maksun tarkistaminen koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden maksukyvyn mukaisia asiakasmaksuja. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymällä on oikeus tarkistaa asiakkaan tulo- ja varallisuustiedot. Virheellisiin tietoihin perustuva maksu voidaan oikaista taannehtivasti enintään vuoden ajalta. Kuukausimaksuissa ei oteta huomioon tilapäisiä poissaoloja eikä palvelun käyttäjästä johtuvaa kotona annettavan palvelun keskeytymistä. Jos palvelu on keskeytyneenä enemmän kuin viisi päivää, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Jos palvelu keskeytyy lyhyemmäksikin ajaksi palvelun tuottajasta johtuvasta syystä tai palvelun saaja joutuu sairaala- tai laitoshoitoon tai muutoin vastaavissa olosuhteissa hoidettavaksi, ei kuukausimaksua peritä myöskään mainituilta viideltä päivältä. Kotona annettavan palvelun oltua keskeytyksissä kokonaisen kalenterikuukauden maksua ei peritä lainkaan.

Palvelusta määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on perusteita. Vammaisen ja kehitysvammaisen henkilön kotihoidon- ja tukipalveluiden sekä tehostetun palveluasumisen maksut Kotihoidon ja tukipalvelun sekä tehostetun palveluasumisen maksut ovat vammaisille ja kehitysvammaisille henkilöille maksuttomia, jos ko. palveluiden tarve johtuu nimenomaan heidän vammastaan. Maksuttomuus siis edellyttää, että kotihoito ja/tai tukipalvelu sisältyy hänen Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumispäätökseen tai Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain nojalla tehtyyn päätökseen.