Eräviesti 1/2013 Petäjäveden Erämiehet ry Tiedotuslehtinen maanvuokraajille ja jäsenille 41. vuosikerta Heimo Tanner (vas.) onnittelee uudeksi puheenjohtajaksi valittua Mikko Jutilaa. Kuva Pentti Valkeajärvi
Puheenjohtajan tervehdys 32 vuoden aika Erämiesten puheenjohtajana on kohdaltani päättynyt ja Mikon taival alkaa. Jonkin aikaa kestäneen pehmityksen jälkeen hän viimein lupautui, ja pätevä mies saatiin johtamaan Erämiehiä eteenpäin. Mennyttä aikaa muistellessa metsästettävät lajit ovat lisääntyneet, tosin vain siellä petoeläin puolella. Kanalintujen kohdalla metson, teeren ja pyyn pyynti jatkuu, tosin lyhyempänä metsästysaikana aiempaan verrattuna. Riekko on ollut jo kokonaan rauhoitettuna useita vuosia ja havaintoja Erämiesten alueelta ei niistä juurikaan ole. Mutta tässä maaliskuun alussa hiihtelin tuossa Pahalammen luona ja siellä ilokseni näin yhden riekon lähtevän lentoon edestäni. Täytyy tässä kevään aikana hiihdellä lisää, olisiko riekolla kaveria ja mahdollista paluuta Pahasen ja Kotasen väliselle alueelle. Petoeläimistä kettu, mäyrä ja näätä ovat saaneet lisäkseen minkin ja supin ja sitten tulivat suurpedot karhu, ilves ja susi, ahmakin joskus vierailee, mutta se on hyvin harvinainen ja sitä en ole vielä päässyt luonnossa näkemään. Metsästysmahdollisuuksia etenkin supikoira antaa kovasti ja meidän jäsenille saalista kertyy jo vuosittain lähelle parisataa, tosin niistä osa on tilaustöitä seuran ulkopuolelta. Pienpetokantojen kurissapitäminen on luonnon tasapainon ja myös tautitapausten kannalta tärkeä homma. Rabies, kapi, trikiini ja nyt uutena tulokkaana tänne Suomeen yrittävät hirvi- ja myyräekinokokki leviävät petoeläinten mukana ja aiheuttavat ihmisiinkin tarttuvia tauteja. Petokantojen kurissapitäminen on ainoa lääke näitä ongelmia vastaan. Ajat muuttuvat, eteenpäin mennään ja Erämiehet jatkaa vakaata menoaan uuden johdon voimin. Minä kiitän maanvuokraajia ja muita yhteistyökumppaneita hyvin menneistä vuosista ja toivotan Teille hyvää vointia tulevaan aikaan. Heimo Tanner
Uuden puheenjohtajan tervehdys Viime vuonna näihin aikoihin vuosikokouksen jälkeen Heimo sanoi että Tänä vuonna 32 vuotta tulee täyteen Erämiesten puheenjohtajan paikalla, eiköhän olisi aika nuorentaa puheenjohtajaa. 31.1 vuosikokouksessa lupauduin jatkamaan puheenjohtajan paikalla Heimon jalanjälkiä. Olen ollut seurassa reilut 10 vuotta. Täytyy todeta, että hienosti Heimo on Erämiehiä vetänyt. Lyhyt esittely minusta lienee paikallaan. Olen Mikko Jutila, 35 v. paljasjalkainen petäjävetinen. Asun Lapinmäentiellä, Urrian suunnassa kylältä katsottuna. Perheeseeni kuuluu avopuoliso ja kaksi lasta. Harrastuksiini kuuluu metsästys ja koirien kasvatus. Tällä hetkellä meidän pihassa vieraat haukkuu saksanmetsästysterrieri Hantta ja amerikankettukoira Imppu, ensi kesän jälkeen ehkä vielä joku muukin... Kuten koirista arvaakin niin pienpetopyynti on minun juttu tuolla metsällä. Syksyisin tosin aikaa kuluu runsaasti myös hirvijahdin merkeissä. Erityisen tärkeänä riistanhoitotyönä pidän supikoiran ja minkin pyyntiä. Mitään suuria muutoksia Erämiesten toiminnassa ei minun mielestä ole tarpeellista tehdä. Koitetaan jatkaa toimintaa niin kuin ennenkin. Meillä on aktiivinen ja vahva seura josta osoituksena mm. Repolan kämppä, riistakolmiolaskennat, riistaruokinnat, nettisivut ym. ym. Jos ei ole toimintaa ei ole seuraakaan. Jatkossa riistakantojen runsaudelle haastetta meillä Petäjävedellä tekee nopeasti kasvava Ilveskanta. Tänäkin talvena ruoka on ollut tiukassa, paksu ja upottava lumipeite on ajanut Ilvekset aivan kirkonkylälle. Havaintoja on tullut mm. Pappilanpellolta, Kapakalliolta, urheilukentän laitamilta ja Litmasta. Toiveena on, että näistä pihoissa kulkijoista saataisiin mahdollisimman kattavasti tietoa (erityisesti pentueet) petoyhdysmiehelle eli Heimolle. Kevään/kesän aikana on tarkoitus järjestää Repolan kämpällä kunnostustalkoita, ikkunan pokiin maalia ym. Nähdään talkoissa. Jos jotain toimintaideoita tai jotain muuta tulee mieleen niin minut tavoittaa puh. 040-7092425 Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille! Mikko Jutila Eräviesti 1/2013 Toimittanut: Jari Koskenranta Tulostus: Digipaino Keuruskopio Oy
Puutalkoiden tauolla Mikko Jutila (vas.), Joose Hyvärinen, Jyri Saarinen ja Heimo Tanner. Kuva Pentti Valkeajärvi Kämpän uusia portaita tekemässä Pauli ja Arto Huttunen Kuva Pentti Valkeajärvi
TOIMINTAKERTOMUS 2012 Yleistä Kevään aikana toimintaa jäsenille järjestettiin seuraavasti: riistakolmiolaskennat, jänisheinien jako ruokintakatoksiin, pilkkikilpailut, puutalkoot ja matka Erämessuille Riihimäelle kesäkuun alussa, johon osallistui kaikkiaan 23 henkilöä. Jaostot ovat toimineet aktiivisesti ja heidän toiminnoistaan ja tuloksista voitte lukea myöhempänä tästä Eräviestistä. Keski-Suomen riistanhoitokilpailussa 2011 Erämiesten sijoitus oli kolmas. Henkilökohtaisessa sarjassa Keijo Ekman oli kuudes ja Kimmo Koivikko oli yhdeksäs. Onnittelut! Kilpailun järjestivät riistakeskus Keski-Suomi ja Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piiri. Seuran maastoja oli käytössä lähinnä ajokokeiden aikana, jolloin metsästystä vältettiin niillä alueilla. Joulurauha riistaeläimille pidettiin 24. - 25.12. Hallinto Johtokuntaan kuuluivat Heimo Tanner (pj), Keijo Ekman (vpj), Tarmo Ketola, Antti Mäkinen, Mikko Jutila ja Pentti Valkeajärvi. Sihteerinä toimi Jari Koskenranta, rahastonhoitajana Heimo Tanner ja toiminnantarkastajina Jukka Hokkanen ja Pertti Hiiliaho. Johtokunta kokoontui neljä kertaa ja käsitteli 31 asiakohtaa. Osallistuminen kokouksiin oli aktiivista. Yleisiä kokouksia oli kaksi ja niissäkin osallistujia oli mukavasti. Toivottavaa olisi, että varsinkin koejäsenet ja juuri jäseneksi hyväksytyt jaksaisivat osallistua yleisiin kokouksiin ja talkoisiin. Kilpailutuloksia Vuoden 2012 Erämieskilpailu Turkisriistakilpailu 2012 1. Kimmo Koivikko 2605 p. 1. Kimmo Koivikko 2305 p. 2. Ari Mikkola 1510 p. 2. Antti Mäkinen 615 p. 3. Keijo Ekman 1225 p. 3. Ari Mikkola 470 p. Saaliskiintiöt 2012 Maksut 2012 Metso 10 p. (enint. 1/jäsen) Jäsenmaksu 25 Teeri 4 p. (enint. 3/jäsen) Liittymismaksu 85 Pyy ja jänis 1 p. RH-korvaus 20 ja talkoomaksu 20 Maksimissaan 30 pistettä/jäsen Kausikortti 80 ja vuorokausikortti 10 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Vuosikokouksen 31.1.2013 päätöksiä Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Mikko Jutila. Heimo Tanner johti Petäjäveden Erämiehiä kunnioitettavat 32 vuotta. Kiitos Heimolle meidän kaikkien puolesta. Uusiksi jäseniksi valittiin Joose Hyvärinen ja Ossi Mattila. Koejäseniksi Antti Eskelinen ja Tuomas Viitanen. Jari Koskenranta
Riistanhoitojaoston toimintakertomus vuosi 2012 vuosi 2012 Tarmo Ketola Riistanhoitojaosto aloitti vuoden 2012 laskemalla Urrian riistakolmion (21.3.2012). Jälkien perusteella Riistanhoitojaosto voisi olettaa aloitti jänisten vuoden määrän 2012 laskemalla hienoista Urrian laskua riistakolmion verrattaessa (21.3.2012). viimevuoteen. Jälkien Tämä lasku perusteella jatkui voisi myös olettaa vuonna jänisten 2013 sillä määrän tätä hienoista kirjoitellessa laskua vuoden verrattaessa 2013 kolmiolaskentakin viimevuoteen. Tämä on lasku Urrian jatkui myös kolmiolla vuonna tehty. 2013 Urrian sillä riistakolmio tätä kirjoitellessa laskettiin vuoden 16.2. 2013 Hiihtelemässä kolmiolaskentakin oli Timo on Kytölehto, kolmiolla Pekka Airaksinen tehty. Urrian ja Tarmo riistakolmio Ketola. laskettiin Tämän vuoden 16.2. Hiihtelemässä laskenta potkaistiin oli Timo aika Kytölehto, spontaanisti Pekka Urrian käyntiin Airaksinen kun ja todettiin Tarmo Ketola. lauantai Tämän aamupäivästä vuoden laskenta että säätiedotuksista potkaistiin aika poiketen, spontaanisti keli oli käyntiin mitä kun mainioin todettiin lauantai laskentaan. aamupäivästä Suksenkärjet että olivat säätiedotuksista metsää kohti poiketen, muutamaa keli tuntia oli mitä myöhemmin. mainioin laskentaan. Jälkimääristä Suksenkärjet olivat päätellen metsää seuratuimpien kohti muutamaa lajien tuntia määrät myöhemmin. olivat laskeneet Jälkimääristä Urrialla (Jänis päätellen 20.42 jälkeä/10km seuratuimpien (v.2012: lajien määrät 36.3), Kettu olivat 0.42 laskeneet jälkeä/10km Urrialla (v2012: (Jänis 20.42 2.1). Näädän jälkeä/10km jälkiä (v.2012: oli kuta-36.3)kuinkin Kettu 0.42 saman jälkeä/10km verran kuin (v2012: edellisvuonna; 2.1). Näädän noin jälkiä 0.8 jälkeä/10km. oli kutakuinkin Ainoa saman selvästi verran poikkeava kuin havainto edellisvuonna; edellisvuosiin noin 0.8 nähden jälkeä/10km. oli hirvien Ainoa jälkien selvästi suuri poikkeava määrä 6.25 havainto jälkeä/10 edellisvuosiin km. Vanhempia nähden oli jälkiä, hirvien joita jälkien ei luonnollisestikaan suuri määrä 6.25 jälkeä/10 laskettu, oli km. myös Vanhempia runsaasti. jälkiä, Tätä joita suurempia ei luonnollisestikaan tiheyksiä ollut laskettu, viimeksi oli myös vuosina runsaasti. 1999(8.3), Tätä 2003(17.5), suurempia tiheyksiä ja 2005 (15). on ollut Muina viimeksi vuosina vuosina jälkiä ei 1999(8.3), juurikaan ole 2003(17.5), ollut (0-3 ja jälkeä/10km). 2005 (15). Muina Muistutetaampa vuosina jälkiä nyt ei kuitenkin, juurikaan että ole ollut yhden (0-3 riistakolmion jälkeä/10km). tulosten Muistutetaampa perusteella ei nyt suuren kuitenkin, suuria että johtopäätöksiä yhden riistakolmion voi tehdä. tulosten Aiempina perusteella vuosina ei laskennat suuren suuria ovat olleet johtopäätöksiä hieman myöhemmin, voi tehdä. Aiempina keli on ollut vuosina erilainen laskennat ja elukat, ovat olleet eritoten hieman hirvet, myöhemmin, ovat voineet keli olla on jossain ollut erilainen muualla. ja Kaikki elukat, nämä eritoten voivat hirvet, vaikuttaa ovat voineet voimakkaasti olla jossain paikalliseen muualla. arvioon Kaikki ja nämä paremman vaikuttaa kokonaiskuvan voimakkaasti saa paikalliseen vasta kun eri arvioon kolmioiden ja paremman laskentatuloksia kokonaiskuvan summataan saa vasta yhteen. kun eri voivat kolmioiden laskentatuloksia summataan yhteen. 120,0 Jänis Kettu 100,0 Orava Näätäeläimet 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Kuva Kuva 1. Riistaeläinten 1. Riistaeläinten lumijälkien lumijälkien määrä 10 määrä laskentakilometria 10 laskentakilometria kohden Urrian kohden riistakolmiolla Urrian riistakolmiolla vuosina 1989-2013. vuosina 1989-2013. Heinätalkoot järjestettiin 6.7.2012 Sillanpäässä ja kesällä 2012 riistakolmio käveltiin jälleen (7.8.2012). Tästä laskennasta päällimmäisenä mieleen jäi karhun jätökset Salmijärvien luoteis/pohjois puolella. Linnuista metsot olivat yleistyneet, kun taas teeriä ja ja pyitä oli oli huomattavasti vähemmän. Vesilintumäärissä haapanamäärien kasvu jatkuu edelleen, kun kun taas taas muiden muiden vesilintujen vesilintujen määrät määrät ovat edelleen ovat edelleen laskusuunnassa. laskusuunnassa. Lisäksi Lisäksi jänisheinät jänisheinät vietiin vietiin maastoon maastoon (15.12). (15.12).
20 20 15 15 10 10 Metso Metso Teeri Teeri Pyy Pyy 5 5 0 0-5 -5-10 -10-15 -15 Kuva 2. Metsäkanalintujen lukumäärä (yks. /100 ha) vuosina 1988-2012 Urrian riistakolmiolla Kuva Kuva 2. 2. Metsäkanalintujen suhteutettuna lukumäärä laskenta-ajanjakson lukumäärä (yks. /100 ha) (yks. keskiarvoon. vuosina /1001988-2012 ha) Kun vuosina kanta-arvio Urrian 1988-2012 riistakolmiolla on sama Urrian suhteutettuna kuin laskenta-ajanjakson keskiarvo, suhteutettuna suhdeluku keskiarvoon. laskenta-ajanjakson nolla. Kun Keskiarvoa kanta-arvio keskiarvoon. paremmasta on sama kuin lintuvuodesta Kun laskenta-ajan kanta-arvio keskiarvo, kertoo on sama on kuin laskenta-ajan riistakolmiolla positiivinen suhdeluku nolla. Keskiarvoa paremmasta lintuvuodesta kertoo positiivinen luku. laskenta-ajan luku. keskiarvo, on suhdeluku nolla. Keskiarvoa paremmasta lintuvuodesta kertoo positiivinen luku. 40 Heinäsorsa Tavi Haapana Telkkä Tukkasotka 30 40 20 30 Heinäsorsa Tavi Haapana Telkkä Tukkasotka 10 20 0 10-10 0-20 -10-30 -20 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012-30 Kuva 3. Vesilintujen lukumäärät lajeittain lajeittain heinäkuun heinäkuun poikuelaskennoissa vuosina 2000-2012, vuosina 2000-2012, Lah- 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lahnajärvellä, Hetteenlammilla ja ja Syrjälammella. Kun kanta-arvio Kun kanta-arvio on sama on kuin sama laskenta-ajan kuin laskenta-ajan keskiarvo keskiarvo suhdeluku on nolla. Keskiarvoa paremmasta lintuvuodesta kertoo positiivinen luku. Kuva suhdeluku 3. Vesilintujen on nolla. lukumäärät Keskiarvoa lajeittain paremmasta heinäkuun lintuvuodesta poikuelaskennoissa kertoo positiivinen vuosina luku. 2000-2012, Toimintasuunnitelma Lahnajärvellä, Hetteenlammilla vuodelle 2013 ja Syrjälammella. Kun kanta-arvio on sama kuin laskenta-ajan keskiarvo suhdeluku on nolla. Keskiarvoa paremmasta lintuvuodesta kertoo positiivinen luku. Riistanhoitojaosto laskee edelleen riistakannat Urrian riistakolmiolla, ja huolehtii jänisten talviruokinnasta. Toimintasuunnitelma Nuorempi vuodelle Huttunen, 2013 Tomperi ja muutama muu ehdottivat uutta hyvää käytäntöä talviruokinnan järjestämiseen. Eli syksyllä 2013 tulostetaan heinäladon seinälle kartta, jossa Riistanhoitojaosto heinähäkit näkyvät. laskee Metsästyksen edelleen riistakannat lomassa voi jokainen Urrian riistakolmiolla, käydä viemässä ja heinää huolehtii jänisten valitsemilleen talviruokinnasta. ruokintapaikoille Nuorempi tai Huttunen, ripoteltavaksi Tomperi maastoon ja muutama puiden alaoksille. muu ehdottivat Jokainen uutta merkkaa hyvää hoitamansa käytäntöä katoksen talviruokinnan (tai paikan) järjestämiseen. ja oman nimensä Eli syksyllä karttaan heinää 2013 tulostetaan hakiessaan. heinäladon Säkit heinille seinälle kartta, löytyvät jossa heinähäkit heinäliiteristä. näkyvät. Tarvittaessa Metsästyksen järjestetään lomassa talkoot voi perinteiseen jokainen tapaan. käydä viemässä heinää valitsemilleen ruokintapaikoille tai ripoteltavaksi maastoon puiden alaoksille. Jokainen merkkaa hoitamansa katoksen (tai paikan) ja oman nimensä karttaan heinää hakiessaan. Säkit heinille löytyvät heinäliiteristä. Tarvittaessa järjestetään talkoot perinteiseen tapaan.
Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Riistanhoitojaosto laskee edelleen riistakannat Urrian riistakolmiolla, ja huolehtii jänisten talviruokinnasta. Nuorempi Huttunen, Tomperi ja muutama muu ehdottivat uutta hyvää käytäntöä talviruokinnan järjestämiseen. Eli syksyllä 2013 tulostetaan heinäladon seinälle kartta, jossa heinähäkit näkyvät. Metsästyksen lomassa voi jokainen käydä viemässä heinää valitsemilleen ruokintapaikoille tai ripoteltavaksi maastoon puiden alaoksille. Jokainen merkkaa hoitamansa katoksen (tai paikan) ja oman nimensä karttaan heinää hakiessaan. Säkit heinille löytyvät heinäliiteristä. Tarvittaessa järjestetään talkoot perinteiseen tapaan. Missä jänikset luuraavat? Riistalaskennoista tunnetuimpia ovat riistakolmiolaskennat, joiden tulokset on useimmiten esitetty käyrinä ja käppyröinä, kuten tässäkin eräviestissä (Kuvat 1,2,3). Tavalliselle metsästäjälle nämä kantojen seurannat antavat jotain arviota vuosien riistakannoista mutta riistalaskennoista saadaan myös mielenkiintoista tietoa eläinten olinpaikoista. Kokeineille metsästäjille riistan olinpaikkojen tunteminen on syntynyt aikojen saatossa paikallistuntemuksen ja kokemuksen kasvaessa, mutta aloittelevalle tai tuntemattomilla alueilla metsästäville riistakolmiolaskennat voivat tuottaa mielenkiintoista tietoa riistan elinympäristövaatimuksista. Riistakolmiolaskennoissa ei ainoastaan lasketa löytyneitä jälkiä vaan jäljen löytymispaikka tai eläin havainto merkataan myös karttaan. Tietyn riistakolmion alueelta tämä paljastaa jo muutaman vuoden jälkeen varmat havaintopaikat. Piirtelin viereiseen kuvaan Urrian riistakolmion jänishavainnot viimeisen kolmen vuoden ajalta (2011-2013) jokaista laskettua 150 metriä kohden. Nyt heti sanottakoon että havaintojen määrät eivät ole laskettuja jänistenjälkiä vaan havainnot on suhteutettu kokonaisjälkimäärään. Lisäksi jälki-indeksiä on käpälöity niin että suuren indeksin saaneet kohdat ovat vuodesta vuoteen varmoja paikkoja, joissa jäniksiä on. Lisäksi luokittelin indeksit kolmeen eri luokkaan (0, yli 5, yli 10 ja yli 15). Eli suuri indeksi kertoo että jäniksen jälkiä on joka vuosi paljon. Pienempiä indeksejä syntyy jos jäniksiä on paljon vain joskus, tai jos jänismäärä on tasaiseti pieni vuodesta toiseen. Paikat, joissa jäniksiä on ollut vain satunnaisesti ja aina vähän (indeksi on pienempi kuin 5) jätin merkkaamatta. Niin ja jos jotakuta kovasti nörtityttää voin tarvittaessa avata tarkemmin tätä laskentoa. Oheisesta kuvasta voi suoraan päätellä että tietyissä paikoissa jäniksen jälkiä on paljon. Tässä heti muistutan että näille alueille ei kannata rynnätä metsälle loppumattomat jänispaistit mielessä. Löpölässä on taloja ja asutusta, ja siten metsästys on lain mukaan kiellettyäkin rakennusten läheisyydessä. Muilla alueilla tälläistä estettä ei ole, mutta tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää miksi tietyissä kohdissa jälkiä on vuodesta toiseen paljon ja miksi suurimmalla osalla riistakolmiota jälkiä on vain harvakseltaan. Kolmion oikea sivu ja isot alueet myös kolmion vasemmalla sivulla ovat tasaikäistä nuorta mäntymetsää, jossa ei ole juurikaan kuusialuskasvustoa tai lehtipuita, kun taas Kytömäen ympäristössä ja Lautasa-
lossa on huomattavan paljon vaihtelevampaa metsää. Samoin Löpölän-Kanavan ympäristö on erittäin monimuotoista metsää ja taimikoita on paljon. Mutta mikä jäniksiä kiinnostaa Lautasalontiellä? Tässäkin on kyse monimuotoisesta alueesta; on erilaisia metsätyyppejä, aluskasvustoa, kangasmaata ja suota ja kaikkien näiden sekoituksia. Syy suuriin jälkitiheyksiin taitaa kuitenkin olla tien varressa olevat lumien kaatamat nuoret lehtipuut, joiden oksia jänikset syövät. Vaikka aukotonta tietoa ei tästäkään karttaharjoituksesta saa, lienee selvää että innokkuudella raivata risuja, kuusipuskia ja tienvieriä on seurauksia myös riistan viihtyvyydelle. Tarmo Ketola
Petäjäveden Erämiehet ry:n kenneljaoston toimintakertomus 2012 Jäsenet: Sami Heinäaho, Jukka Hokkanen ja Keijo Ekman. Vuoden 2012 kenneltoiminta oli luolakoira painotteinen, sillä jäsenemme järjestivät kahdet luolakoirien metsästyskokeet. Parhaiten vuoden aikana menestyi jäsentemme koirista Antti Mäkisen omistama saksanmetsästysterrieri Mustikkaharjun Rymy, saavuttaen niin luolakoirien taipumus kuin myös metsästyskokeen käyttövalion arvon ja näyttelyissäkin tuli sertifikaatti. Onnea Antille. Maastojamme on annettu myös useiden muiden koejärjestäjien käyttöön menneen vuoden aikana, ja jäsenemme ovat toimineet oppaina ja tuomareina useissa eri koemuotojen kokeissa. Myös menetyksen koimme vuoden aikana, sillä innokas kennelmies ja entinen jaoston jäsen Osmo Neijonen nukkui pois sairauden murtamana. Aina valmis talkoomies on joukostamme poissa. Kurssi ja koulutustoiminta Kuluneen vuoden aikana emme järjestäneet koulutustoimintaa. Koetoiminta Järjestimme kahdet luolakoirien metsästyskokeet joihin kumpaankin otti osaa kaksi koiraa. Parhaiten menestyi Antti Mäkisen Mustikkaharjun Rymy saavuttaen 2x LUME1:sen. Erämiesten vuoden koira tulokset. 1. Saksanmetsästysterrieriuros Mustikkaharjun Rymy FI34309/11 om. Antti Mäkinen 71p Petäjäveden Erämiehet ry:n kenneljaoston toimintasuunnitelma v. 2013 Alkaneen vuoden kenneltoiminta pohjautuu muiden järjestöjen järjestämien kenneltapahtumien avustamiseen ja tarvittaessa luolakoirien metsästyskokeiden järjestämiseen. Kurssitoiminta Pyrimme aktivoimaan jäseniämme osallistumaan eri kennelorganisaatioiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Koetoiminta Järjestämme tarvittavan määrän luolakoirien metsästyskokeita. Annamme tarvittaessa koemaastoja muiden kokeenjärjestäjien käyttöön. Petäjävesi 31.1.2013, Keijo Ekman
Petäjäveden Erämiehet ampumajaosto Tulokset 2012 I Kilpailut Petäjävedellä Erämiehet haulikko 17 osallistujaa 1. Pekka Tuominen 23 2. Juha Savolainen 20 + 3 3. Jukka Hokkanen 20 + 2 4. Keijo Ekman 19 5. Kimmo Koivikko 18 Haulikko pitäjänmestaruus Multialla 1. Juha Savolainen 22 2. Pekka Tuominen 20 3.Jukka Hokkanen 17 Hirvi pitäjänmestaruus 1. Jukka Hokkanen 96 2. Pekka Airaksinen 90 3. Juha Savolainen 85 4. Pekka Tuominen 85 5. Pekka Aalto 83 Hirvi pitäjä joukkue 1. Petäjäveden Hirvimiehet 260 2. Eerojen Erä 228 3. Koskensaaren jahti 217 Ilmahirven kevätcuppi 1. Keijo Ekman 7 2. Pauli Huttunen 17 3. Juha Savolainen 19 Haulikkocup Multia 1. Pekka Tuominen 7 2. Juha Savolainen 7 3. Keijo Ekman 9 Ilmahirvi joulupullo 1. Jukka Hokkanen 10 + 2 2. Juha Savolainen 10 + 3 3. Keijo Ekman 12 Muut kilpailut: Katsastus Konnevesi 12.5. Hirvi M50: 1. Keijo Ekman 127 2. Jukka Hokkanen 116 Haulikko M50: 4. Keijo Ekman 21 + 19 5. Jukka Hokkanen 18 Trap M50: 2. Keijo Ekman 18 + 17 3. Jukka Hokkanen 20 + 14 Katsastus Viitasaari 9.6. Haulikko M50: 9. Jukka Hokkanen 19 11. Keijo Ekman 18 Trap M50: 5. Jukka Hokkanen 19 10. Keijo Ekman 12 Katsastus Karstula 8.7. Haulikko M50: 6. Keijo Ekman 20 9. Jukka Hokkanen 20 Trap M50: 1. Jukka Hokkanen 21+18, shootoff 12 4. Keijo Ekman 18 Katsastus Viitasaari 16.7. Haulikko M50: 5. Jukka Hokkanen 21 7. Keijo Ekman 16 Trap M50: 2. Jukka Hokkanen 22+17 5. Keijo Ekman 17
Piiriottelu Keski-Suomi Pohjois-Savo Haulikko M50: 4. Jukka Hokkanen 23 + 17 7. Keijo Ekman 18 + 18 Trap M50: 4. Jukka Hokkanen 16 + 15 7. Keijo Ekman 12 SM -kisat Lieksa Haulikko M50 (119 os): 35. Jukka Hokkanen 21 80. Keijo Ekman 19 Trap M50 (116 os): 61. Jukka Hokkanen 18 90. Keijo Ekman 16 Lääninmestaruuskisat Närpiö Haulikko M50: 11. Jukka Hokkanen 20 Trap M50: 8. Jukka Hokkanen 19 Vuoden 2013 toimintasuunnitelma HAULIKKORATA Kuivasmäellä käytettävissä. Lauantaina ei klo 18. jälkeen eikä sunnuntaina ennen klo 12. HAULIKON HARJOITTELUVUOROT Multialla kesä-elokuussa tiistaisin (Multian vuoro) ja torstaisin klo 18. Tarkemmat tiedot Jukka Hokkanen 040-7240787. METSÄSTYSKIVÄÄRIN KOHDISTUS on luvallista Lautasalossa, Kumpusen montussa. Keskiviikkoiltaisin on reserviläisammuntoja, joten silloin paikka on yleensä varattu. Lauantaisin ei saa ampua klo 18. jälkeen eikä sunnuntaina ennen klo 12. Iltaisin tietysti lopetettava ennen klo 21. HIRVIAMMUNTA, rhy:n vuorot Koskensaarella kesäkuussa ja elokuussa tiistaisin klo 18.00. Pitäjänmestaruuskilpailut haulikko ja hirvi sekä kolmen kunnan ottelu, ilmoitetaan rhy:n ilmoituksessa Petäjävesi lehdessä. Jukka Hokkanen
Erämiehet supikoiria pyytämässä Idästä yli puoleen Suomeen levittäytynyt supikoira on vieraspeto, jonka kanta on runsastunut huimaa vauhtia viime vuosina. Lajin vahingollisuudesta syötävälle riistalle metsästäjät ovat vakuuttuneita, vaikka tutkimustietoa asiasta onkin niukasti. Kun kaikkiruokaisesta otuksesta on kyse, on selvää, että supin suihin maassa pesivien lintujen kuten kanalintujen munat menevät kun kohdalle osuvat. Ja sekin on todistettu, että aikuinen teeri voi tulla pesällä yllätetyksi. Näin kävi 1990-luvulla Urrianperällä, kun Osmo Neijonen ja Erkki Pirkkalainen tulivat tarkastuskäynnille radioteeren pesälle. Supikoira oli parhaillaan pesällä juuri tappamansa naarasteeren luona. Tämä lienee harvinainen tapaus, mutta hautovan kanalinnun saalistus näyttää kuitenkin joskus onnistuvan. Moni on nähnyt supikoiran ainoastaan autosta karvakuontalon kipittäessä pikaisesti tien yli. Myös kuollut supi tienpenkalla on tavallinen näky. Mutta onneksi on niitäkin, jotka varta vasten metsästävät supikoiria ja muita pienpetoja. Hyvä niin, sillä se jos mikä on riistanhoitotyötä ja tautien torjuntaa parhaimmillaan. Supikoirat ovat pahimpia kapin ja rabieksen eli raivotaudin levittäjiä. Petäjäveden Erämiehistä löytyy melkoisia ammattilaisia supikoirien pyyntiin. Idän karvakuonot asustelevat talvella luolassa puolihorteessa, käyvät toki ulkona lauhalla kelillä. Tarvitaan siis luolakoira, joka ajaa luolan asukkaat ulos tai paikallistaa ne johonkin onkalon sopukkaan. Niin syvällä maan alla ei pesä vielä ole ollut, ettei Mikko Jutila, Antti Mäkinen ja Sami Heinäaho olisi otusta ylös kaivanut. Luolakoira, mäyräkoiria tai terrieri, ahdistaa pedon johonkin luolan nurkkaan, ja tutkalla paikannetaan tarkasti koiran sijainti ja syvyys. Siitä sitten kaivetaan kunnes saadaan supia niskasta kiinni. Lähes neljään metriin routaiseen maahan pojat ovat joskus kaivautuneet. Tämän jutun kuvat ovat pesältä, jossa roudatonta maata oli vain puoli metriä. Helppo homma, tuumivat Mikko ja Antti. Ja niinhän se olikin. Parissa tunnissa oli kaivettu kaksi reikää, nostettu ilmoille kaksi vieraspetoa ja kunnostettu paikat. Kunnostaminen tarkoittaa sitä, että kaivantoihin tehtiin ohuista puista katot ja peitettiin maalla. Näin luolasto Tutka näyttää, puolisen metriä on maata päällä, tästä kaivetaan.
jää edelleen käyttökuntoon. Kun kuoppien kohdat vielä merkitään, luolalta on varsin helppo joskus myöhemminkin napata saalista. Kaivuhommiin pitää tietysti olla maanomistajan lupa. Eipä juuri kukaan ole kieltänyt, asian hyödyllisyys kyllä ymmärretään. Pentti Valkeajärvi Antin, Mikon ja Huli-koiran kaivu-urakka on takana ja supikoirat hangella. Luomuturkiksen arvo on valitettavan vähäinen, mutta rahaa se on bensarahakin. Heinäahon Sami katkoo näreen pätkiä ja Mikko latoo kuopan katteeksi. Näin pesä kunnostetaan jälleen käyttökuntoon.
Erämiesten vuoden koira. Saksanmetsästysterrieri uros Mustikkaharjun Rymy. Kuva: Antti Mäkinen Riistakameraan tallentui tällainen otus.
Onnistunut jahti. Kuvassa Akseli (vas.) Jari ja Pentti sekä suurimman työn tehnyt suomenajokoira Jalo. Kuva Pentti Valkeajärvi Saalista suolistetaan yhteistuumin. Kuva Pentti Valkeajärvi Digipaino Keuruskopio Oy 2013