Ympäristö- ja terveyslautakunta 24 15.09.2016 Timo Stenbergin eläinsuojan ympäristöluvan tarkastaminen Ympäristö- ja terveyslautakunta 15.09.2016 24 Valmistelija: ympäristötarkastaja Elina Seppälä Hakija Timo Stenberg Katkontie 402 38950 Honkajoki Toiminta Eläinsuoja Nykyisen toiminnan laajentaminen Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 27 :n 1 momentti Lupaviranomainen Lupaviranomainen Pohjois- Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta. Ympäristönsuojelulaki 34 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 2 :n 1 momentin kohta 10 a. Hakemuksen vireille tulo Hakemus on toimitettu PoSan ympäristöpalveluun 15.3.2016. Hakemusta on täydennetty 6.4.2016 eläinten ikäjakauman sekä 3.8.2016 ranta-alueen peltojen viljavuustulosten osalta. Lisäksi hakemusta täydennettiin 18.8.2016 ympäristölupaan liittyvän tarkastuskäynnin yhteydessä. Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Kankaanpään kansaterveystyön kuntayhtymä on 28.8.2002 myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Leo Stenbergille. Ympäristöluvassa tilan eläinmääräksi on ilmoitettu 26 lypsylehmää, 11 hiehoa, 18 lihanautaa ja 16 nuorkarjaa kuivikelantajärjestelmällä. Tilalle rakennettiin vuonna 2005 uusi navetta palaneen tilalle. Tällöin eläinmääräksi tuli 40 lypsylehmää, 8 hiehoa ja 15 nuorkarjaa. Lupaa ei tällöin ole muutoksen johdosta ollut tarpeen tarkastaa, koska muutoksen ei ole katsottu lisäävän ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2015 2020. Toiminnan sijaintipaikka Eläinsuoja sijaitsee Honkajoen kunnan Katkon kylässä, kiinteistöllä 99-406-2-256, osoitteessa Katkontie 402. Karvianjokilaakson osayleiskaavassa tila sijaitsee maatilojen talouskeskusten korttelialueella (AM). Rakennettava pihatto sijaitsee tilakeskuksen länsipuolella, jossa on kaavamekintä MT, jolla takoitetaan maatalousaluetta. Satakunnan maakuntakaavassa tilan alueella on merkintä kh1, jolla osoitetaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Lisäksi tilan länsipuolella on Satakunnan maakuntakaavassa merkintä MY, jolla osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joihin liittyy erityisiä
kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvoja. Karvianjoki kuuluu Karvianjoen kosket FI0200130 Natura-alueeseen. Uusi rakennettava pihatto sijaitsee noin 85 metrin etäisyydellä Karvianjoesta. Karttatarkastelun perusteella lannan levitykseen käytettävästä peltoalasta noin 5,5 ha sekä uusi rakennettava pihatto ja lantavarasto sijaitsevat vedenhankintaa varten tärkeällä Palokankaan pohjavesialueella, jääden kuitenkin varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 80 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihatto/lantala- rakennuksesta. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Yleiskuvaus toiminnasta Tilan nykyisessä navetassa pidetään 60 lehmää ja 20 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kuivalantamenetelmällä. Tilalle tullaan rakentamaan uusi pihattokasvattamo, jossa on tilat 50 hieholle ja 50 sonnille (6-24 kk), jolloin tilalla tulee yhteensä olemaan 180 eläintä. Eläinten suunniteltu ikäjakauma hiehojen, sonnien ja vasikkojen osalta on seuraava: 12-24 kk 6-12 kk < 6 kk sonnit 31 19 10 hiehot 37 13 10 Kasvattamon kuivikejärjestelmä tulee olemaan vinokuivikepohja, jossa kuivitetun alueen pinta-ala tulee olemaan 364,5 m 2, kuivikepohjan reunojen korkeus on 1,5 m. Eläinsuojassa syntyvät jätevedet (n. 25 m 3 /vuosi) sekä wc-vedet (n. 10 m 3 /vuosi) johdetaan vitsasäiliöön. Maitohuoneessa syntyvät jätevedet (n. 60 m 3 /vuosi) johdetaan maasuodatinkenttään. Lehmät ja hiehot laiduntavat 5,5 kk vuodessa, laidunalaa on 26 ha. Lehmät laiduntavat ympärivuorokautisesti. Laitumella eläinten juottaminen on järjestetty siten, että jokaisella lohkolla on vähintään yksi 1 000 l juoma-astia, joka on liitetty painevesilinjaan uimuriventtiilillä, astioita on yhteensä 12 kpl. Laitumella ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikkaa. Tilalla valmistetaan säilörehua esikuivattuna pyöröpaaleihin 1 000 tonnia/vuodessa sekä laakasiiloon 300 tonnia/vuodessa, josta puristenesteet johdetaan umpikaivoon, jonka tilavuus on 8 m 3. Tilalla on käytössä kunnallinen vesi. Lannan käsittely ja varastointi Lanta käsitellään kuivikelantana, siten että nykyisessä eläinsuojassa virtsa johdetaan virtsasäiliöön. Uudessa rakennettavassa pihatossa virtsa imeytetään kuivikkeeseen. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Kuivikepohjat tyhjennetään 6 kertaa vuodessa. Nykyisen kuivalantalan tilavuus on 372 m 3 ja virtsasäiliön tilavuus on 218 m 3. Tilalla on lisäksi etäsäiliöt, jossa kuivalantalan tilavuus on 250 m 3 ja virtsasäiliön 158 m 3. Rakennettavan katetun lantalan tilavuudeksi tulee 1 008 m 3. Yhteensä kuivalantalatilavuutta tulee olemaan 1 630 m 3 ja virtsasäiliötilavuutta 376 m 3. Olemassa olevien lanta- ja virtsavarastojen sekä rakennettavan lantalan rakenteiden materiaalina on betoni.
Lannan levitykseen käytettävää peltoa on yhteensä 74,92 ha, josta omaa 67,31 ha ja vuokrapeltoa 7,62 ha. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on 6 m 3 :n kaksoisvaipallinen polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella, ylitäytönetsimellä ja lapon estolaitteella. Säiliö on sijoitettu suoja-altaaseen, jonka tilavuus on 6,6 m 3. Säiliö on sijoitettu betonilaatalle siten, että tankkaus tapahtuu betonilaatalla. Pelastusviranomainen on tarkistanut polttoainesäiliön 21.10.2014. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 500 litraa omissa metallitynnyreissä, jotka varastoidaan konehallissa. Kasvinsuojeluaineita käytetään vuosittain 75 hehtaarille tarvittava määrä ja ne varastoidaan lukittavassa varastokaapissa. Muurahaishappoa käytetään 2 000 l/a ja se varastoidaan omissa konteissaan, lisäksi lypsylaitteiden pesuaineita käytetään 100 l/a, jotka varastoidaan navetassa omissa astioissaan. Tiedot syntyvistä jätteistä Jätenimike Määrä Käsittely Toimituspaikka Kuolleet eläimet 2 t/a Raatokeräily Honkajoki Oy Akut, loisteputket 0,5 t/a Kunnan Honkajoen kunta vaarallisen jätteen keräykseen Metalliromu 2 t/a Isojoen romukeräys Sekajäte 5 000 l/a Rinta-Kauhajärvi Puristeneste 8 m 3 Lannoitteeksi Pellolle Liikenne Maidon kuljetus joka toinen päivä. Teollisen rehun toimitus kahden viikon välein. Oma liikenne kerran päivässä. Tieverkosto kulkee rakennusten lomassa ja on kantava suuren kaluston alla. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Tilalle on tehty eläinten pelastussuunnitelma 2014 ja tilalla on varavoimajärjestelmä. Lantalat tehdään tiiviiksi ja katetuiksi, joten valumia ei tule ympäristöön. Lantavarastojen tiiviyttä tarkkaillaan. Polttoainesäiliö on varustettu vuotohälytimellä, jonka toiminta testataan aina täytön yhteydessä. ASIAN KÄSITTELY JA RATKAISU Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemuksen vireillä olosta on tiedotettu kuuluttamalla Honkajoen kunnan ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristöpalveluiden ilmoitustaululla 7.4.2016 7.5.2016. Kiinteistön rajanaapureille on tiedotettu 7.4.2016 päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristölupahakemuksen johdosta järjestettiin 18.8.2016 tarkastuskäynti. Läsnä olivat Timo Stenberg sekä ympäristötarkastaja Elina Seppälä. Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Lausunnot Hakemuksen johdosta pyydettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto. Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo lausunnossaan, että hakemuksen tarkoittamalle eläinsuojan laajentamiselle ei ole esteitä pohjaveden suojelun kannalta. Lietelannan levittäminen pohjavesialueelle ei ole pääsääntöisesti sallittu. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueiden reunavyöhykkeille. Pohjavesivaikutusten lisäksi lannan levityksen osalta on tarpeen huomioida, että osa pelloista sijaitsee Karvianjoen rantavyöhykkeellä. Lupaharkinnan yhteydessä erityisesti ranta-alueen pelloista tulee tarkistaa levityspeltojen fosforiluku ja sen perusteella tarvittaessa rajoittaa lannan levitystä. Terveydensuojeluviranomainen on tutustunut hakemukseen eikä sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta jätettiin määräaikaan mennessä yksi muistutus, jossa todetaan seuraavaa: meillä on vapaa-ajan asunto Karvianjoen rannalla juurikin vastapäätä nyt suunnitteilla olevaa uudisrakennusta. Laajennus on todella suuri ja joki sitä lähellä. Myöskin eläinten määrä on suuri. Toiminnasta syntyviä päästöjä ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Näille päästöille suurimmat riskivaiheet ovat esim. lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Hajuhaittoja aiheuttavat rakennusten ilmanvaihto ja lannan varastointi. Emme tietenkään voi estää elinkeinon harjoittamista. Toivomme kuitenkin, että Pohjois-Satakunnan peruspalveluyhtymä/ympäristöpalvelut edellyttää päätöstä antaessaan ettei suunnitellusta toiminnasta aiheudu: terveyshaittaa ympäristölle ympäristön pilaantumista maaperän ja veden pilaantumista (jokiveden säilyttävä uimakelpoisena) viihtyvyyteen liittyvää ympäristöä haittaavaa melua ja hajua (eläimiä pidetään myös ulkona) Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle annettiin mahdollisuus vastineen antoon lausuntoon ja muistutukseen. Hakija jätti vastineensa muistutukseen ja toteaa vastineessaan seuraavaa: muistuttaja on ilmoittanut kesäasuntonsa sijaitsevan vastapäätä suunnitteilla olevaa uudisrakennusta. Kiinteistö jolle uudisrakennus rakennetaan ei ole muistuttajan kiinteistöä vastapäätä vaan muistuttajan kiinteistö on tilalla vuokralla olevaa peltolohkoa vastapäätä. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee n. 250 metrin päässä lounaan ilmansunnassa suunnitteilla olevasta uudisrakennuksesta. Toiminnasta syntyvien päästöjen osalta totean seuraavaa: Lannan levitys suoritetaan pääsääntöisesti keväällä, lanta levitetään viljelysuunnitelman mukaisella lannoitemäärällä, tilalla on käytössä karjanlannan tarkkuuslevitin sekä tila on sitoutunut viljelemään ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Maaperän ja veden pilaantuminen: Jokirannassa sijaitsevat peltolohkot
kuuluvat osittain pohjavesialueen suojavyöhykkeeseen, joka antaa tiettyjä ehtoja lannan levittämiseen. Viihtyvyyteen ja ympäristöön liittyvä melu ja haju: N. 250 metrin päässä sijaitsevat eläimet pitävät pienemmän melun kuin muistuttajan kiinteistön ohitse kulkeva 60 metrin päässä oleva kantatie 44. Varsinkin öiseen aikaan tiellä on aika kova raskasliikenne. Muistuttajat ovat hankkiessaan/rakentaessaan vapaa-ajan asunnon olleet tietoisia toisella puolella jokea olevalla tilalla harjoitettavasta karjataloudesta. Valmistelijan esitys PoSan ympäristö- ja terveyslautakunta tarkistaa Leo Stenbergin 26 lypsylehmän, 11 hiehon, 18 lihanaudan ja 16 nuorkarjan eläinsuojan toimintaa koskevan toistaiseksi voimassa olevan Kankaanpään Kansanterveystyön KY:n Hallituksen 28.8.2002 myöntämän ympäristölupapäätöksen. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemman ympäristölupapäätöksen kokonaisuudessaan. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ympäristölupa koskee 60 lehmän, 20 alle 6 kk:n ikäisen vasikan, 50 hiehon ja 50 sonnin (6-24 kk) eläinsuojia. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Yleiset lupamääräykset 1. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan, jätevesien ja rehujen käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu merkittäviä haju- tai meluhaittoja naapureille tai terveyshaittaa haittaeläinten muodossa. Lannan varastointi ja käsittely 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan varastointitilan tulee olla säänkestävä ja vesitiivis. 3. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan varastointitilaa, että niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta ja virtsa lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävä virtsa ja lanta. Luvanmukaisella eläinmäärällä kuivalantatilavuutta tulee yhteensä olla 1747,4 m 3 ja virtsatilavuutta 397 m 3 (kun huomioidaan maitohuoneen pesuvedet 25 m 3 ). Kuusi kertaa vuodessa tyhjennettävää kuivikepohjaa vastaava lannan tilavuus voidaan huomioida 2 kk varastotarpeena (hiehot 50 kpl ja sonnit 50 kpl), jolloin kuivalantalatilavuutta tulee olla 1 573,33 m 3. 4. Lannan kuormaaminen kuljetusvälineeseen tulee tapahtua tiivispohjaisella alustalla. Lantalasta ei saa tapahtua valumia ympäristöön. Lannan siirtojen aikana kuljetusvälineestä ei saa tapahtua vuotoja. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä
on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Lannan hyödyntäminen 6. Lanta ja virtsa on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäismäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 78,34 hehtaaria. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. 7. Lannan käsittely- ja levittämisajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon voimassa oleva valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta sekä ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 8. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi vähintään 5 vuoden välein. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Vesistöjen rannoilla ja vesistöön laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Paras käyttökelpoinen tekniikka 10. Luvan saajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. Laiduntaminen 11. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. Luvan saajan on erityisesti huolehdittava, etteivät laiduntavat eläimet pääse rantaveteen. Pääsy on estettävä esimerkiksi aitaamalla. 12. Eläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Jätteet, jätevedet ja kemikaalit 13. Eläinjäte on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, se ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristölle eikä vaarantaa ihmisten tai eläinten
terveyttä. 14. Hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin ja muut jätteet kaatopaikalle. Ympäristöä ei saa roskata. Vaaralliset jätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava kunnan osoittamaan vaarallisen jätteen vastaanottopaikkaan ja ne tulee varastoida tilalla siten, ettei päästöjä maaperään pääse tapahtumaan. Jätteitä ei saa polttaa avotulella eikä haudata maaperään. Jätehuollossa tulee noudattaa kunnan jätehuoltomääräyksiä. 15. Eläinsuojan toiminnassa syntyvät WC-vedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin tai umpisäiliöön, käytettävä kuivakäymälää taikka WC-vedet on käsiteltävä muulla hyväksyttävällä tavalla 15.9.2017 mennessä. 16. Polttoainesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöstä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Säiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava lukituksella, ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta on kerättävä välittömästi talteen. Raportointi 18. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnoista ja kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista tiedot lantamääristä tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat sekä kopiot mahdollisista siirtoasiakirjoista tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toiminnan muuttaminen 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava
asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Päätöksen perustelut Tilan eläinsuojatoiminta laajenee noin kaksinkertaiseksi nykyisestä 520,7 eläinyksiköstä 1 115,5 eläinyksikköön. Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suositusten mukaan pienten ja keski-suurten eläinsuojien laajennusten sekä uusien lantavarastojen tulisi sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Etäisyys rakennettavasta pihattonavetasta ja lantalasta lähimpään naapuriin on 80 metriä. Toiminta kuitenkin sijoittuu alueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. PoSan ympäristö- ja terveyslautakunta katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Toimittaessa hakemuksen mukaisesti ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Päätöksessä on annettu tarvittavat määräykset toiminnoista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Määräysten perustelut Toiminnanharjoittaja, joka harjoittaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (lupamääräys 1). Lantavarastojen käyttö ei saa aiheuttaa terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointitilavuuksia koskevat määräykset ovat valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (1250/2014) mukaisia. Asetuksen (1250/2014) 5 :n mukaan lannan varastointitilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Lantatilavuuden riittävyyttä laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös kuivikepohjat sekä samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta. Tarvittavat lannan varastointitilavuusmäärät on laskettu hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan. Laiduntamisesta johtuva lantamäärän vähentyminen voidaan ottaa huomioon ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 mukaisesti enintään neljän kuukauden ajalta. Asianmukaisella lannan käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden likaantumista sekä vesistökuormituksen lisääntymistä. Lantavaraston perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varaston hyötytilavuus ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkistaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi (lupamääräykset 2 5). Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin
siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 10 :n 2 momentissa määrätään lannoitevalmisteiden levittämisajoista pellolle. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta voidaan ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla olevilla pelloilla on kielletty, koska se aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen riskin (lupamääräykset 6 9). Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä (lupamääräys 10). Laidunalueen ja siihen liittyvän kulkualueen määräykset on annettu laidunnuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi (lupamääräykset 11-12). Eläinjätteen käsittelyssä tulee noudattaa Eviran ohjeistusta (15009/02). Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen (lupamääräykset 13 14). Hakemuksen mukaan WC-vedet johdetaan virtsasäiliöön. WC-vesien johtaminen käsittelemättöminä virtsasäiliöön ja edelleen peltolevitykseen ei ole hyväksyttävää terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta. WC-vesien käsittelyssä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) (lupamääräys 15). Polttonesteiden varastoinnin ja käsittelyn asianmukaisella hoitamisella huolehditaan, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa (lupamääräys 16). Häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten annetulla määräyksellä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoutuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla (lupamääräys 17). Kirjanpito ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi (lupamääräys 18). Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi on toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista ilmoitettava valvontaviranomaiselle (lupamääräys 19). Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 8, 11, 14, 16, 17, 20, 27, 29, 34, 39-40, 42-44, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 87, 94, 190-191 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 8,11, 13-15 ja 20 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12,13, 29, 72, 118 ja 122 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 4, 5, 7 ja 10 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun asetuksen 16 :n muuttamisesta (220/2015) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Ympäristöluvan käsittelystä peritään 422,50 euroa (tilikoodi: 3400-6310), Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 19.5.2016, maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 845 euroa. Kyseessä on toiminnan olennainen muuttaminen (YSL 29 ) tai luvan muuttaminen (YSL 89 ), jolloin käsittelymaksu voidaan määrätä enintään 50 prosenttia 3 :n mukaista maksua pienemmäksi. Toiminnan olennaista muuttamista tai lupamääräysten tarkistamista tai uudistamista koskevan hakemuksen sekä ilmoituksen uudistamisen käsittelymaksu voidaan määrätä 50 % maksutaulukon mukaista maksua pienemmäksi. Ympäristönsuojelulaki 205 Lupapäätöksestä tiedottaminen Päätös Toiminnanharjoittaja Jäljennös päätöksestä Honkajoen kunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ilmoitustaululla ja Honkajoen kunnan ilmoitustaululla. Muutoksenhaku Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusoikeus tähän päätökseen on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön
viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella muulla asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Esittelijän ehdotus Päätös Pohjois-Satakunnan peruspalveluskuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta on tarkistanut Kankaanpään Kansanterveystyön KY:n Hallituksen 28.8.2002 115 Leo Stenbergille myöntämän ympäristölupapäätöksen ja korvaa päätöksen valmistelijan esityksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Elina Seppälä puh. 044 577 3332, etunimi.sukunimi@eposa.fi