Keskuskauppakamari Lausunto 05.09.2017 Asia: LVM/1770/03/2016 Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta Lausunnonantajan lausunto Yleiset huomiot esityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta maantielaiksi. Lain nimi aiotaan muuttaa laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Hallituksen esitysluonnos liittyy maakuntauudistuksen muutoksiin liikenteen hallinnossa ja sääntelyssä. Keskuskauppakamari lausuu kauppakamareita ja Keskuskauppakamarin liikennevaliokuntaa kuultuaan seuraavaa. Yleiset huomiot esityksestä Lakiesitys on laadittu huolella huomioiden elinkeinoelämän ja alueiden edut ja tavoitteet liikennejärjestelmän yhtenäisyydestä ja liikennejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä. Tästä huolimatta tavoitteiden toimeenpanoon liittyy riskejä (erityisesti keskittämisjärjestelyjen purkaminen), jotka realisoituessaan voivat kasvattaa liikenneasioihin liittyviä hallintokustannuksia ja vähentää liikennejärjestelmän kipeästi vaatimia resursseja. Mikäli liikenteen hallintoon liittyviä mahdollisia riskejä ei hallita alueiden ja Liikenneviraston kiinteällä yhteistyöllä ja liikenteen korjausvelka jatkaa kasvua, esityksen kuvaama tavoitetila ei toteudu. Keskittämisten purkaminen liittyy kiinteästi poliittiseen päätökseen 18 maakunnan perustamisesta ja maakuntalain linjaukseen tienpidon tehtävien antamisesta maakunnille. Tämä lähtökohta huomioiden lakia on valmisteltu niin, että siinä säilytetään myös nykyjärjestelmän hyviä käytäntöjä. Osittain laki antaa pohjaa jopa nykyistä selvästi suunnitelmallisemmalle ja pitkäjänteisemmälle liikennejärjestelmän kehittämistyölle. Huomionne lain 1 lukuun Yleiset säännökset Lausuntopalvelu.fi 1/5
Palvelutaso ja runkoverkot Esityksessä maanteiden palvelutaso määriteltäisiin valtakunnallisesti merkittävälle runkoverkolle, runkoverkkoon kuulumattomille pääteille sekä muille maanteille. Keskuskauppakamari pitää erittäin tervetulleena esitykseen sisältyvää tieverkon palvelutason määrittelyä. Kauppakamarien yhteisessä liikenneohjelmassa lanseerattujen infrakriteerien tavoitteena on myös ollut kuljetusten kustannustehokkuuden ja ennakoitavuuden edistäminen. Esityksen sisältämä palvelutason määrittely edistää tieverkon yhtenäisyyttä. Nykytilanteessa nekin pääväylät, joissa raskaan liikenteen määrät ovat suuret, ovat palvelutasoltaan epäyhtenäisiä. Keskuskauppakamari pitää erittäin tärkeänä sitä, että maakuntien rajoilla palvelutaso ei muutu. Myös runkoverkon määrittely edistää elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamista ja vientireittien sujuvuutta. Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että esityksessä palvelutaso määritellään systemaattisesti koko tieverkolle. Palvelutason määrittelytapaa ei käsitelty kuitenkaan esityksessä tarkemmin. Palvelutason määrittelyssä Keskuskauppakamari pitää hyvänä mallina esimerkiksi Uudenmaan ELYkeskuksen palvelutasoselvitystä, jossa alueen tieverkon palvelutasoa (esim. kuljetusten kustannustehokkuutta, matka-aikaa, turvallisuutta) arvioitiin systemaattisesti selkeillä indikaattoreilla kuten nopeusrajoitusten vaihtelulla, painorajoitettujen siltojen osuudella, liikennevalo- ja kiertoliittymien määrällä, tien kaarteisuudella tai väylän kunnolla. Myös Liikenneviraston valtakunnallinen palvelutasoselvitys antaa arvokasta pohjaa laadintatyölle. Huomionne lain uuteen 1 a lukuun Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu Keskuskauppakamari kannattaa uuteen 1 a lukuun esitettyä liikennejärjestelmäsuunnittelun kokonaisuutta, jossa huomioidaan muun muassa palvelutaso, liikenneturvallisuus, eri liikennemuotojen yhteen toimivuus ja tietoliikenneyhteydet. Liikennejärjestelmäsuunnittelu voisi periaatteessa olla omana erillisenä lakina, koska sääntely kattaa kaikki liikennemuodot, ei pelkästään tieliikennettä. Systemaattisen ja eri tasoilla tapahtuvan liikennejärjestelmäsuunnittelun kirjaaminen lakiin on joka tapauksessa hyvä uudistus. Suunnitelmallisuus edistää myös mahdollisuuksia vähentää liikenteen suurta korjausvelkaa. Liikenteen pitkän aikavälin suunnitelma. Ehdotuksessa liikenne- ja viestintäministeriö vastaisi pitkän aikavälin, 10-12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttäisiin eduskunnan päätöksellä ja annettaisiin eduskunnan tiedoksi. Keskuskauppakamari pitää ehdottoman kannatettavana ja elinkeinoelämän etujen Lausuntopalvelu.fi 2/5
mukaisena, että liikennejärjestelmää kehitetään pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että Liikennevirasto olisi mukana laadinnassa. Keskuskauppakamari ja kauppakamarit ovat myös käytettävissä suunnitelmien laadinnassa ja työryhmissä. Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on käsitelty kommenteissa lukuun 1 b (tienpidon ja liikenteen suunnitelma). Huomionne lain uuteen 1 b lukuun Valtion ja maakunnan välinen suhde Yhteistoiminta-alueet ja tienpidon sopimus. Ehdotuksessa säädetään tienpidon yhteistoiminta-alueista ja vastuumaakunnista. Ehdotuksen mukaan yhteistoiminta-alueita voisi olla enintään yhdeksän. Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että myös jatkossa maakunnat tekevät yhteistyötä / toimintojen keskittämistä tarkoituksenmukaisissa tehtäväkokonaisuuksissa. Nykyisin esimerkiksi tienpidon hankinnat on keskitetty neljään ELY-keskukseen, millä on satu aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. Keskittämisjärjestelyjen purkaminen voi kasvattaa liikenneasioihin liittyviä hallintokustannuksia. Tästä syystä järjestelmämuutokseen on valmistauduttava huolella. Keskuskauppakamari viittaa ELY-keskusten liikennevastuualueen johtajien keväällä annettuun kommenttikoosteeseen, jossa esiteltiin yhteistoimintaan kahta mallia: vastuumaakuntiin perustuvaa mallia ja palvelukeskuksiin perustuvaa mallia. Liikennevastuualueiden johtajat näkivät molemmissa etuja. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että molempien mallien edut ja ongelmat selvitellään jatkotyössä. Samalla on syytä ottaa huomioon, että laki voi näyttäytyä erilaisena niin kutsuttujen vastuumaakuntien ja muiden maakuntien välillä. Ehdotettuja yhteistoiminta-alueita koskevaa kohtaa on kuitenkin syytä käsitellä tarkemmin myös siksi, että mallin pitää antaa liikkumavaraa myös maakunnille ja mahdollistaa ketterän yhteistyön esimerkiksi tietyn liikennehankkeen yhteydessä. Liikennesektorin norminpurun hengessä on syytä huolehtia myös siitä, että sopimusjärjestelyistä ei synny turhaa byrokratiaa. Tienpidon rahoitus. Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että tienpidon rahoitus on korvamerkittyä erillisrahoitusta, jotta esimerkiksi sosiaali- ja terveyskulut eivät syö tienpidon rahoitusta. Lakiesityksestä jää kuitenkin epäselväksi se, miten varmistetaan se, että riittävä palvelutaso turvataan tieverkon eri osissa. Lausuntopalvelu.fi 3/5
Ehdotuksessa tienpidon rahoitus jaettaisiin maakunnittain tieverkon ja liikenteen ominaisuuksiin sekä muihin olosuhteisiin perustuen niin, että varmistettaisiin maantieverkon ja sen kunnon yhtenäisyys. Tieverkon ja liikenteen ominaisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi tieverkon pituutta, liikennemäärää sekä teiden ja siltojen kunnossapito. Keskuskauppakamari pitää esitystä lähtökohtaisesti kannatettavana, vaikka rahojen määräytymisen prosessia käsittelevää kohtaa olisi syytä tarkentaa. Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että esityksessä Liikennevirasto varaa itselleen varoja muun muassa äkillisiin korjaustarpeiseen, koska esimerkiksi vuosittain vaihtelevat vesi- ja lumimäärät voivat vaikuttaa suurestikin äkillisiin korjaustarpeisiin. Tienpidon ja liikenteen suunnitelma (valtuustokausittain). Esityksessä ehdotetaan lakiin kirjattavaksi maakuntakohtainen tienpidon ja liikenteen nelivuotinen suunnitelma. Keskuskauppakamarin mukaan ehdotus valtuustokausittain päivitettävästä nelivuotisestä suunnitelmasta on periaatteessa kannatettava. Neljän vuoden aikajänne helpottaa suunnittelua ja antaa mahdollisuuksia esimerkiksi hankintojen järjestämiseen uudella tavalla. Keskuskauppakamari pitää kuitenkin tärkeänä, että liikennejärjestelmätyössä on jatkuvuutta myös suunnitelmien välillä. Samoin on tärkeää, että alueellinen tienpidon ja liikenteen suunnitelma osaltaan edistää valtakunnan liikennejärjestelmän yhtenäisyyttä. Tässä yhteistyö Liikenneviraston kanssa on tärkeää. Keskuskauppakamarin mukaan on tärkeää, että elinkeinoelämän näkökannat ja paikallistuntemus huomioidaan suunnitelmien laadinnassa. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että mahdollisesti perustettavilla yhteistyöryhmillä on aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon. Alueensa elinkeinoelämän tuntevat kauppakamarit ovat käytettävissä yhteistyötyöryhmissä. Huomionne lain 2 lukuun Maantien suunnittelu Keskuskauppakamarilla ei ole kommentteja lukuun. Huomionne lain uuteen 9 lukuun Maakuntauudistuksen voimaanpanoon liittyvät siirtymäsäännökset Lain voimaantuloa on tarkistettava maakuntauudistuksen uuden aikataulun mukaisesti. Huomionne lain muihin lukuihin (luvut 3-7) Muut huomiot Keskuskauppakamarilla ei ole kommentteja lukuihin. Kaikessa liikenneinfrastruktuurin ja liikennejärjestelmän kehittämisessä tulisi olla lakiin kirjattuna johtavana periaatteena Suomen ja sen alueiden kilpailukyky, vaikutus läsnäoloon maailman markkinassa ja saavutettavuus maailmalta. Tämä korostaisi liikenteen oikean merkityksen ja vaikutusten tunnistamista ja toteuttamista liikennepoliittisessa päätöksenteossa Suomessa. Lausuntopalvelu.fi 4/5
Saario Kaisa Keskuskauppakamari Lausuntopalvelu.fi 5/5