FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Perusterveydenhuollon yksikkö, HUS Arja Helin-Salmivaara, Kaisu Pitkälä, Johan Eriksson, Tapani Hämäläinen arja.helinsalmivaara@hus.fi 27.2.2017 Yleislääketieteen tiimi, perusterveydenhuollon ykskkö, HUS 2. Onko vastaaja 0 1 kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö yksityinen palveluntuottaja joku muu Avoimet vastaukset: joku muu - lääkärikoulutusta perusterveydenhuollossa järjestävä taho 3. 1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?
4. Vapaamuotoiset huomiot. 5. 2. Edistääkö uudistus tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin? 6. Vapaamuotoiset huomiot. 7. 3. Antaako uudistus asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? 8. Vapaamuotoiset huomiot. 9. 4. Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpeita, toteutuuko uudistuksessa asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteensovitettuja palveluita? 10. Vapaamuotoiset huomiot. 11. 5. Antaako uudistus riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? 12. Vapaamuotoiset huomiot. 13. 6. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa?
14. Vapaamuotoiset huomiot. 15. 7. Edistääkö uudistus toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa, millä voidaan varautua tulevaisuuden haasteisiin? 16. Vapaamuotoiset huomiot. 17. 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa säädettäisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. 8a. Ovatko säännökset suoran valinnan palveluista riittävän selkeitä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat yhtiöitettävien valinnanvapauspalveluiden piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin palveluihin? 18. Jos ei, miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla maakunnat määrittelevät tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat perustason ja laajennetun perustason palvelut? 19. Vapaamuotoiset huomiot. 20. 8b. Turvaako maksusetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun kannon näkökulmasta? 21. Vapaamuotoiset huomiot. 22. 8c. Onko maksusetelijärjestelmässä sote-keskuksen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetty tarkoituksenmukaisesti?
23. Vapaamuotoiset huomiot. 24. 8d. Mahdollistaako maksusetelijärjestelmä asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? 25. Vapaamuotoiset huomiot. 26. 9. Lakiluonnoksen 4 luvussa säädettäisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos ja sen toimipiste. Antavatko säännökset asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita palvelujen tuottaja? 27. Vapaamuotoiset huomiot. 28. 10. Lakiluonnoksen 5 luvussa säädettäisiin asiakassetelin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. 10a. Ovatko säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia? 29. Vapaamuotoiset huomiot. 30. 10b. Turvaako asiakassetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun kannon näkökulmasta? 31. Vapaamuotoiset huomiot. 32. 10c. Ovatko asiakassetelijärjestelmän käyttöönottoa koskevat maakunnan päätöksentekoa koskevat rajaukset riittäviä ja turvaavatko ne asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen?
33. Vapaamuotoiset huomiot. 34. 11. Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? 35. Vapaamuotoiset huomiot. 36. 12. Valinnanvapauslainsäädännön myötä esitetään potilaslakiin ja sosiaalihuollon asiakaslakiin lisättäväksi uusi luku päätöksenteon tukemisesta (tuettu päätöksenteko). Valinnanvapauslainsäädäntöön sisältyisi potilaille ja asiakkaille erilaisia valinnanmahdollisuuksia (muun muassa suoran valinnan palvelut, maksuseteli, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti). Näissä erilaisissa valintatilanteissa asiakkaat voivat tarvita tukea valintoja tehtäessä. Onko tuettua päätöksentekoa koskevat säännökset tarkoituksenmukaisia? 37. Vapaamuotoiset huomiot. 38. 13. Lakiluonnoksen 7 luvussa säädettäisiin palvelun tuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyistä. 13a. Ovatko säännökset hyväksymismenettelyistä uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 0 1 kyllä kyllä pääosin ei pääosin ei ei kantaa
39. Vapaamuotoiset huomiot. - Terveydenhuoltomme perusta on toimiva perusterveydenhuolto, jonka lääkäripalvelujen tuottamisessa yleislääketieteen erikoislääkärien osaaminen on ytimessä. Kuusivuotisen yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kliininen palvelu koostuu noin 4 vuoden terveyskeskustyöskentelystä ja vähintään 2 vuoden työskentelystä muilla kliinisillä erikoisaloilla. Lääkärien perusopetukseen sisältyy yliopistosta riippuen 8-12 viikkoa harjoittelua terveysasemilla. Lääketieteellisissä tiedekunnissa opiskelee tällä hetkellä noin 800 perusopiskelijaa, joiden harjoittelu perusterveydenhuollossa on olennainen osa opintoja ja osaavaksi lääkäriksi kasvamista. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus suoritetaan toimimalla neljän vuoden ajan erikoistuvan lääkärin tehtävissä terveysasemilla ja kahden vuoden ajan muilla kliinisillä aloilla, pääosin sairaaloissa. Lisäksi kaikkiin muihin erikoislääkärikoulutuksiin sisältyy 9 kk työskentelyjakso terveysasemalla. Hyksin erityisvastuualueen terveysasemien lääkäreistä oli erikoistuvia noin 45 % marraskuussa 2015. Helsingin yliopistossa oli vuoden 2016 lopussa kirjoilla 472 erikoistuvaa. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen erikoislääkärikoulutuksen koordinaatiojaoksen raportissa ehdotetaan vuosittain HY:sta valmistuvien yleislääketieteen erikoislääkärien määräksi 30 vuoteen 2030 saakka. Lakiesityksessä ei käy ilmi, miten palveluntuottajan kyvykkyys ja halukkuus osallistua perusopetukseen sisältyvän harjoittelun järjestämiseen vaikuttaa hyväksymismenettelyyn. Siinä ei myöskään käy ilmi, voivatko palveluntuottajan kyvykkyys ja halukkuus osallistua erikoislääkärikoulutukseen vaikuttaa hyväksymis- ja sopimusmenettelyyn. Nykymuotoinen lääkärikoulutusjärjestelmämme romahtaa, jos perusopetuksen käytännön harjoittelujaksot eivät toteudu. Palvelujärjestelmän toiminta ontuu pahasti, ellei yleislääketieteen erikoislääkäreitä koulutettaisi. Koko hallituksen reformilta menee pohja, jos lääkärien ammattikunnan osaamisen kehittäminen jätetään sen ulkopuolelle. Hyväksymismenettelyssä tulee ottaa huomioon lääkärien perusopetuksen ja erikoislääkärikoulutuksen järjestämisen tarpeet siten, että hyväksyttävillä toimijoilla tulee olla velvollisuus osallistua opetuksen ja koulutuksen järjestämiseen. Toimijoilla tulee myös olla velvoite varmistaa sote-keskuksiin koulutetut ohjaajat ja kouluttajat perus- ja jatkokoulutukseen. Yliopisto puolestaan vastaa laatukriteerien perusteella siitä, mitkä toimijat voivat osallistua opetukseen ja koulutukseen. 40. 13b. Ovatko säännökset sopimusmenettelyistä uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia?
41. Vapaamuotoiset huomiot. 42. 14. Lakiluonnoksen 8 luvussa säädettäisiin palvelujen tuottamisesta ja palvelun tuottajien velvoitteista. Ovatko säännökset uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 0 1 kyllä kyllä pääosin ei pääosin ei ei kantaa 43. Vapaamuotoiset huomiot. - Velvoitteissa tulee ottaa huomioon opetuksen ja koulutuksen järjestämisen tarpeet. Yleislääketieteen perusopetukseen sisältyvässä harjoittelussa ja erikoislääkärikoulutuksessa oppiminen tapahtuu hoitamalla mahdollisimman monenlaisia potilaita (erilaisia potilaita, kaikenlaisia sairauksia ja terveysongelmia kaikista ikäja sosioekonomisista ryhmistä). Palveluntuottajalla tulee olla velvollisuus ottaa listalleen kaikki sinne pyrkivät ilman esimerkiksi potilaan sairastavuuteen, sosioekonomiseen asemaan, ikään, sukupuoleen tai muuhun vastaavaan seikkaan perustuvaa erottelua. Olemme huolissamme lakiesityksessä siitä, että ennaltaehkäisyä (kuten neuvolat) ei mainita palveluntuottajien velvoitteissa. Jos vain maakunnan vastaisivat ennaltaehkäisystä palvelut pirstoutuisivat entistä useammalle tuottajalle. Perusterveydenhuollon palveluntuottajalle tulee säätää opetus- ja koulutusvelvoite, jos toimipaikassa on vähintään 5 lääkärin vakanssia. Palveluntuottajalla voisi olla yksi erikoistuva lääkäri neljää erikoislääkäriä kohti. Palveluntuottajan tulee saada riittävä rahallinen kompensaatio perusopetukseen osallistumisesta. Samoin erikoislääkärikoulutuksesta rahallisen kompensaation tulee olla merkittävä ja perustua yliopiston määrittelemiin koulutuspaikkaa koskeviin laatukriteereihin. Erikoistumista koskeva kompensaatio tulee sitoa vain erikoistuvan opiskelusuunnitelman mukaiseen työskentelyyn. Velvoitteiden tulee olla kilpailuneutraaleja. Opetusta ja koulutusta ei voi säätää edes epäsuorilla päätöksillä vain yksityisen tai vain julkisen tuottajan vastuulle, vaan opetusta ja koulutusta koskevien säädösten tulee kohdistua yhdenvertaisesti kaikkiin palveluntuottajiin. Viime kädessä yliopisto hyväksyy opetus- ja koulutuspaikat laatukriteerien perusteella.
44. 15. Lakiluonnoksen 9 luvussa säädettäisiin palvelun tuottajalle suoritettavista korvauksista. 15a. Ovatko suoran valinnan palveluita koskevat kiinteän maksun osuus ja sen määräytymistä koskevat edellytykset riittäviä turvaamaan palvelujen riittävä rahoitus? 45. Vapaamuotoiset huomiot. 46. 15b. Ovatko säännökset muista korvauksista uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 47. Vapaamuotoiset huomiot. 48. 16. Lakiluonnoksen 11 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. Ovatko 71 :n mukaiset siirtymäsäännökset uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? 49. Vapaamuotoiset huomiot. 50. 17. Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen? 0 1 kyllä kyllä pääosin ei pääosin ei ei kantaa
51. Vapaamuotoiset huomiot. - Opetuksen ja koulutuksen järjestämisen suhteen ei anna (esim. terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutukseen liittyvät kysymykset). Maakunnalla tulee olla riittävät mahdollisuudet huolehtia siitä, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nivotaan yksittäisten palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin. 52. 18. Antaako esitys riittävät edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden syntymiseen? 53. Vapaamuotoiset huomiot. 54. 18b. Antaako esitys riittävät edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoilla? 55. Jos ei, miten esitystä tulisi muuttaa? 56. Vapaamuotoiset huomiot. 57. 19. Miten ihmisen lisääntyvä mahdollisuus valita palveluntuottaja ja vaikuttaa siten palveluihinsa vaikuttaa ihmisen hoitoon? 58. 20. Onko laki tarkoituksenmukainen hammashoidon näkökulmasta? 59. Vapaamuotoiset huomiot. 60. 21. Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikein ja riittävästi?
61. Vapaamuotoiset huomiot. 62. 22. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? 63. 23. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. 64. 24. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.