Väestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos
Esityksen sisältö eläketurvan järjestämisen perusvalinnat yleisesti ja Suomessa Suomen eläkepolitiikan pitkä linja väestökehitys ja eläkepolitiikan suunnanmuutos eläketurvan lyhyt oppimäärä eläkepolitiikan tuloksellisuus: Miten eläkkeet ovat kehittyneet eläkkeiden ja niiden rahoituksen tulevaisuuden näkymät 2
Eläketurvan järjestämisen perusvalinnat pakollinen vapaaehtoinen Suomi: lakisääteinen ja vahvasti pakollinen, vapaaehtoisella eläketurvalla on täydentävä rooli työperusteinen asumisperusteinen Suomi: vahvasti työperusteinen ja ansioihin suhteutettu työeläketurva, jota täydentää eläketulovähenteinen asumisperusteinen kansaneläke ja takuueläke etuusperusteinen maksuperusteinen Suomi: vahvasti etuusperusteinen rahastoiva jakojärjestelmä Suomi: ensisijaisesti jakojärjestelmä, työeläkkeet osin rahastoituja 3
Kokonaiseläke ja asumistuki vuonna 2016 Knuuti ja Ritola 2016 4
Suomen eläkepolitiikan iso kuva kansaneläke 1957 1960-luku: yksityisalojen lakisääteiset ansioeläkejärjestelmät 1970-luku: työeläkkeiden tavoitetaso 40 prosentista 60 prosenttiin palkasta, työttömyyseläke 1980 luku: yksilöllinen varhaiseläke, varhennettu vanhuuseläke, osa-aikaeläke sopeuttamisen kausi 1990 parannuksista heikennyksiin väestörakenteen muutos taustalla, lama vauhditti 2005: työeläkehistorian suurin uudistus 2017 uudistus vähittäisten uudistusten tie 5
Eläkepolitiikan sopeuttamisen pitkän aikavälin ajurit 6
Vanhushuoltosuhteen näkymät EU-maissa Vanhushuoltosuhde (65+/15 64-vuotiaat) EU-maissa 2013-2080, % 75 Slovakia Portugali Saksa 70 Puola Italia 65 Kreikka Kroatia Itävalta 60 Bulgaria Unkari 55 Hollanti EU 28 Viro 50 Suomi Slovenia 45 Romania Malta Espanja 40 Sveitsi Tšekki Tanska 35 Ranska Norja 30 Belgia Iso-Britannia Ruotsi 25 Luxemburg Kypros 20 Islanti Latvia 15 2013 Irlanti 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 Liettua Eurostat- Population Projections 2010-based (EUROPOP2010) 7.1.2015 7
Työvoimapotentiaalin kehitys 1950 2065 Työmarkkinoille tulevat (ikä 20) Työmarkkinoilta poistuvat (ikä 60) Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste 2015 8
Eläkepolitiikan poliittiset ajurit työmarkkinajärjestöjen keskeinen rooli rahoittavat järjestelmän valtion näpit irti rahoista erityisesti palkansaajille lakisääteisyys turvana ja yhdenmukaisuuden takeena kolmikantainen valmistelu: työmarkkinajärjestöjen sopimus, jatkovalmistelu sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissä valtion, erityisesti valtiovarainministeriön rooli vahvistumassa seurauksia toimeenpano yksityisten eläkevakuuttajien (ja Kevan) käsissä kansainvälisesti hyvin yhdenmukainen järjestelmä 9
Sopeuttavien eläkeuudistusten tavoitteet 1990-luku: - parantaa vanhempien ikäluokkien työllisyyttä - rajoittaa eläkemenojen kasvua - muuttaa julkisalojen eläketurva yksityisalojen eläketurvan tasolle 2005: - siirtää eläkkeellesiirtymisikää 2-3 vuodella - sopeuttaa eläkejärjestelmä eliniän pidentymiseen - vähentää eläkemaksujen nousupainetta 2017: - työurien pidentäminen, eläkemaksujen nousun hillintä, julkisen talouden tasapainon parantaminen, eläkkeiden tason turvaaminen 10
Perustelut, syyt ja taustat: mistä eläketurvan heikentäminen johtuu? perustelut väestörakenteesta ja työllisyyden näkymistä lama, kriisitietoisuus, hyvinvointivaltio puolustuskannalle laaja ja vähitellen rakennettu yhteisymmärrys työmarkkinajärjestöjen ja hallitusten kesken AKAVAn (ja STTKn 2002) vastahanka, AKAVA 2017 sosialismin romahdus, globalisaatio, EU:n voimistunut ote erityisesti 2017 uudistuksen valmistelussa voimasuhteiden muutokset: työnantajat niskan päällä 11
Eläketurvan lyhyt oppimäärä 12
Eläketurvan tavoitteet ensisijainen tavoite: turvata toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja huoltajan kuoleman varalta kulutuksen tasaaminen eri elinvaiheissa vakuutusturva pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta köyhyyden vähentäminen tulojen uudelleenjako taloudellinen kestävyys on ensisijaisten tavoitteiden rajoite: järjestelmä joka ei ole kestävä ei turvaa vanhuusajan toimeentuloa Barr ja Diamond 2008 13
Taloudelliset, väestölliset ja eläkejärjestelmän eläketasoon, menoihin ja maksuihin vaikuttavat tekijät ikärajat ja muut eläkkeelle siirtymisen ehdot tuottavuus, kasvu eläkepalkan määrittely työllisyysaste väestön (ikä)rakenne eläkepalkkojen muuntaminen eläkkeellejäämisvuoden tasoon eläketaso ja menot eläkemaksut karttumisprosentit eläkkeiden tarkistaminen eläkeaikana sijoitusten tuotto elinaikakerroin 14
2005 uudistuksen keskeiset muutokset ikärajat ja muut eläkkeelle siirtymisen ehdot joustava vanhuuseläkeikä 6368, varhaiseläkemuutokset eläkepalkan määrittely koko työuran ansiot määrittelevät eläkepalkan eläkepalkkojen muuntaminen eläkkeellejäämisvuoden tasoon palkkakerroin (ansiotasoindeksin paino 80 % ja kuluttajahintaindeksin paino 20 %) karttumisprosentit kannustinkarttuma 63-67 iässä 4,5 % eläkkeiden tarkistaminen eläkeaikana elinaikakerroin työeläkeindeksi, ei muutosta (ansiotasoindeksin paino 20 % ja kuluttajahinta-indeksin paino 80 %) 15
Työeläkeindeksi 2005Eläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä, joka kompensoi kuluttajahinta-indeksin mukaisen hintojen muutoksen ja ottaa lisäksi huomioon 20 prosenttia ansiotason muutoksesta. Seuraukset Eläkkeen reaalinen arvo nousee Eläkkeen suhde keskiansioon alenee 16
Työeläkeindeksityöryhmän 2012 päätelmät indeksiturva on varmistanut totutun toimeentulon kohtuullisen säilymisen eläkeaikana väestörakenteen muutoksen takia eläkemenot ja maksut nousevat tulevaisuudessa talouskasvun näkymät ovat aiempaa huonommat työeläkeindeksin parantaminen hyödyttäisi eniten niitä sukupolvia, joiden eläke suhteessa keskipalkkaan ja maksettuihin maksuihin on korkeampi kuin nuoremmilla ikäluokilla indeksiturvan heikentäminen nykyisestä alentaisi sekä maksussa olevia sekä erityisesti tulevia eläkkeitä, joita elinaikakerroin jo alentaa johtopäätös eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen tarkistusmenettely on toimiva eikä esitetä indeksien parantamista tai heikentämistä. eläkeläisjärjestöjen edustajien eriävä mielipide 17
Elinaikakertoimen idea 1947 syntynyt 1977 syntynyt eläkevarallisuus = eläke / kk > eläkekuukausia Tammikuu 2010 Helmikuu 2010 Lokakuu 2034 < Tammikuu 2040 Helmikuu 2040 Lokakuu 2064 Marraskuu 2068 18
19
Eläkepolitiikan tuloksellisuus eläkkeiden riittävyys 20
Keskimääräinen kokonaiseläke ja suhde keskiansioon 2014 2005-2014 vuoden rahassa Eläketurvakeskus, Työeläkeindikaattorit 2015 21
Eläketurvakeskus, Taskutilasto 2015 22
Eläketurvakeskus Työeläkeindikaattorit 2015 23
Eläketurvakeskus Työeläkeindikaattorit 2015 24
Eläketurvakeskus Työeläkeindikaattorit 2015 25
Eläkepolitiikan tuloksellisuus riittävyyden näkökulmasta: yhteenvetoa eläkkeiden reaaliarvo on noussut selvästi pysynyt suunnilleen ansiotason nousun tahdissa (50 %) moodieläke vaatimaton: 1000 1250 eläkeläiskotitalouksien sisäisessä tulonjaossa ei muutoksia eläkeläiskotitalouksien toimeentulossa verrattuna ammatissa toimiviin kotitalouksiin ei muutosta (< 70 %) eläkeläistalouksien suhteellinen köyhyysriski korkeampi kuin koko väestössä (60 prosentin köyhyysriskiraja) tai samalla tasolla (50 prosentin köyhyysriskiraja) ei trendinomaista muutosta, vaihtelee suhdanteiden mukaan 26
Eläkkeiden ja niiden rahoituksen pitkän aikavälin näkymät Ismo Risku, Jukka Appelqvist, Mikko Sankala, Hannu Sihvonen, Heikki Tikanmäki ja Risto Vaittinen: Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2013. Eläketurvakeskuksen raportteja 04/2013. 27
Työeläkejärjestelmän rahavirrat 2014 Eläketurvakeskus Katsaus eläketurvaan vuonna 2014 28
Oletukset väestöstä ja työllisyydestä väestöennuste (Tilastokeskus 2012): - kokonaishedelmällisyys 1,82 lasta naista kohden - nettosiirtolaisuus 17 000 henkilöä vuodessa - kuolevuuden havaittu aleneva trendi jatkuu vuoteen 2060 2012 2030 2050 2080 väestö (tuhansia) koko väestö 5 427 5 847 6 096 6 469 15 64-vuotiaita 3 516 3 416 3 516 3 602 65 täyttäneitä 1 019 1 495 1 639 1 906 Eläketurvakeskuksessa laadittu työllisyysennuste työllisyysasteessa positiivinen trendi 1990-luvun jälkeen - erityisesti ikääntyneiden työllisyys kehittynyt myönteisesti 2012 2030 työllisyysaste (%) työlliset (tuhansia) 68,1 72,2 2050 72,3 2080 72,0 2 299 2 382 2 466 2 523 29
Oletukset ansiotason kasvusta ja eläkevarojen tuotosta eläkevarojen reaalituotto 3,5 % /v ansiotason reaalikasvu 1,6 % /v samat oletukset vuoden 2011 laskelmassa Hannu Uusitalo 27.1.2015 30
Menetelmä: Eläketurvakeskuksen PTS-malli jäljittelee eläkejärjestelmän toimintaa nykylain ja muutosehdotusten mallinnus luonteeltaan trendiennuste staattinen (vs. dynaaminen) deterministinen (vs. stokastinen) Eri ikäisiä miehiä ja naisia viedään mallin tilasta toiseen vuosi kerrallaan 31
Eläketurvakeskus, PTS 2013 Hannu Uusitalo 27.1.2015 32
33
Työeläkemeno ja maksu 1962 2080 Työeläkemaksu ja -meno 1962-2080 30 TyEL/TEL, LEL, TaEL prosenttia palkkasummasta 25 20 15 10 5 0 1960 1980 Maksu 2000 Meno 2020 2040 2060 1Menoprosentin kasvutrendi 1962-2010: i) etuuksien asteittaisesta voimaantulo ii) väestön vanheneminen. 2Voimaantulovaihe jatkuu yhä, alkavat eläkkeet täysiä vuodesta 2002. Suuri osa maksussa olevista perustuu yhä vajaaseen työuraan. 3Miksi menoprosentin kasvu taittuu 2030? i) Voimaantulovaihe lakkaa ii) Työikäisen väestön määrä vakiintuu iii) Elinaikakerroin (lähes) neutraloi elinajan pidentymisestä tulevan menojen kasvun. 2080 1. TEL:n perustamisvaiheessa omaksuttiin osittainen rahastointi. 90-luvun lamavuosia lukuun ottamatta maksu on ylittänyt menon. 2. Historiallinen käänne: maksu ja meno ovat liki yhtä suuria ja pian jälkeen meno ylittää maksun pysyvästi. 3. Menojen ja maksujen erotus rahoitetaan eläkevarojen tuotolla. 34
Yhteenveto eläkemaksut maksuissa ei sovittujen korotusten ja 2017 muutosten jälkeen nousupainetta etuustaso työeläkkeiden tasoa alennettu Kelan eläkkeet jäävät jälkeen ansiotasosta (ilman säännöllisiä tasokorotuksia) eläkkeiden reaaliarvo kasvaa, mutta alenee suhteessa ansiotasoon riskit ja mahdollisuudet jos talouskasvu ja sijoitustuotot heikkoja, kustannustaso voi nousta nopea ansiotason kasvu ja pitenevä elinaika voi johtaa mataliin korvausasteisiin -> 2017 uudistus pitkät työurat lääke etuus- ja kustannustasoon 35
Herkkyystarkastelujen johtopäätöksiä laman/taantuman vaikutukset työllisyysasteen alenemisen vaikutus maksu- ja menotasoon ei pitkällä aikavälillä merkittävä, keskipitkällä aikavälillä nostaa menotasoa, alentaa eläketasoa ansiotason nousun hidastuminen vaikuttaa enemmän TyEL-menon kuin TyEL-maksun nousuun. ansiotason nousun hidastuminen ja työllisyysasteen aleneminen heikentävät eläkkeiden ostovoimaa, mutta parantavat eläkkeen suhdetta keskipalkkaan. työeläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä hyvinkin erilaisiin talouskehityksiin 36
Johtopäätöksiä väestön ikärakenteen muutoksesta huolimatta: lakisääteisen työeläketurvan taso säilyy riittävänä menot ja maksut nousevat hallinnassa olevalla tavalla eläkepoliittinen kompromissi: väestön vanhenemisen aiheuttamaa muutosta hoidetaan neljällä konstilla: jos talous kehittyy oletetulla tavalla jos väestökehitys ei muutu merkittävästi huonompaan suuntaan jos osa pidentyvästä elinajasta käytetään työurien pidentämiseen 1. pidentämällä työuria 2. alentamalla keskieläketasoa 3. nostamalla maksuja 4. parantamalla rahastojen tuottoedellytyksiä 37
Eläketurvasta enemmän Tässä esitetyt tilastot ja käytetyt julkaisut löytyvät Eläketurvakeskuksen sivuilta www.etk.fi Myös Kansaneläkelaitoksen sivuilla on eläketutkimustietoa www.kela.fi 38