Julkinen talous 211 Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin Julkiset kokonaismenot kasvoivat 5,7 prosenttia vuonna Julkisyhteisöjen kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) oli 56,3 prosenttia vuonna. BKT-suhde on ollut yhtä suuri viimeksi vuonna 1997. Vuonna suhde oli 49,3 prosenttia. BKT-suhdetta kasvattivat sekä nimellisen BKT:n merkittävä, yli seitsemän prosentin lasku että julkisten kokonaismenojen edelleen jatkunut kasvu. Julkiset kokonaismenot kasvoivat 5,7 prosenttia vuonna. Sulautetut kokonaismenot tehtävittäin, julkisyhteisöt yhteensä, Tehtävä Vuosi Miljoonaa euroa Osuus BKT:sta, % G Tehtävät yhteensä 91 121 49,3 96 3 56,3 G1 Yleinen julkishallinto 12 191 6,6 12 694 7,4 G2 Puolustus 2 77 1,5 2 851 1,7 G3 Yleinen järjestys ja turvallisuus 2 451 1,3 2 571 1,5 G4 Elinkeinoelämän edistäminen 8 672 4,7 8 653 5,1 G5 Ympäristönsuojelu 586,3 68,4 G6 Asuminen ja yhdyskunnat 778,4 89,5 G7 Terveydenhuolto 13 5 7, 13 668 8, G8 Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 2 79 1,1 2 9 1,2 G9 Koulutus 1 935 5,9 11 357 6,6 G1 Sosiaaliturva 37 654 2,4 4 918 23,9 Helsinki 28.1.211 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Julkisten menojen suurin pääryhmä oli vuonna sosiaaliturva, johon kohdistuvat menot olivat lähes 24 prosenttia suhteutettuna BKT:hen. Sosiaalimenoista 32,5 miljardia euroa oli sosiaalietuuksia, joita maksettiin lähes kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sosiaaliturvan jälkeen toiseksi eniten menoja kohdistui terveydenhuoltoon, 8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisyhteisöjen kulutusmenot kasvoivat 3,9 prosenttia vuonna, eli selvästi kokonaismenoja hitaammin. Kulutusmenot kuvaavat julkisyhteisöille palvelujen tuotannosta aiheutuneita juoksevia menoja. Julkisyhteisöjen kokonaismenoilla tarkoitetaan tässä julkisyhteisöjen sulautettuja kokonaismenoja. Sulautetuista kokonaismenoista on eliminoitu julkisyhteisöjen väliset omaisuusmenot, pääomansiirrot ja tulonsiirrot. Koska kokonaismenot ovat luonteeltaan bruttomenoja, niihin sisältyy esimerkiksi paikallishallintosektorin tapauksessa kuntien omilta liikelaitoksiltaan tekemiä hankintoja. Kyseiset hankinnat näkyvät vastaavasti myös kokonaistuloissa. 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Sulautetut kokonaismenot tehtävittäin, julkisyhteisöt yhteensä,...4 Laatuseloste: Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin...6 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Sulautetut kokonaismenot tehtävittäin, julkisyhteisöt yhteensä, Tehtävä G Tehtävät yhteensä G11 Toimeenpano- ja lainsäädäntöelimet, finanssi- ja veroasiat, ulkoasiainhallinto G12 Taloudellinen apu ulkomaille G13 Yleiset hallintopalvelut G14 Perustutkimus G15 Yleisen julkishallinnon tutkimus ja kehittäminen G16 Muut yleisen julkishallinnon palvelut G17 Julkisen velan hoitoon liittyvät taloustoimet G18 Hallinnon eri tasojen väliset yleisluonteiset siirrot G21 Sotilaspuolustus G22 Siviilipuolustus G23 Sotilasapu ulkomaille G24 Puolustustoiminnan tutkimus ja kehittäminen G25 Puolustus, muualla luokittelematon G31 Poliisitoimi G32 Palo- ja pelastustoimi G33 Tuomioistuimet G34 Vankilalaitos G35 Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvä tutkimus ja kehittäminen G36 Yleinen järjestys ja turvallisuus, muualla luokittelematon G41 Yleiset talouteen ja kauppaan liittyvät tehtävät sekä työvoimapalvelut G42 Maa, metsä, kala- ja riistatalous G43 Polttoaine- ja energiahuolto G44 Kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen G45 Liikenne G46 Viestintä G47 Muut toimialat G48 Elinkeinoelämän tutkimus ja kehittäminen G49 Elinkeinoelämään liittyvät asiat, muualla luokittelematon G51 Jätehuolto G52 Jätevesihuolto G53 Ympäristön pilaantumisen torjunta G54 Biologisen monimuotoisuuden ja maisemansuojelu G55 Ympäristönsuojelun tutkimus ja kehittäminen G56 Ympäristön suojelu, muualla luokittelematon G61 Asuinolojen kehittäminen G62 Yhdyskuntakehitys G63 Vesihuolto G64 Katuvalaistus G65 Asumisen ja yhdyskuntapalvelujen tutkimus ja kehittäminen G66 Asuminen ja yhdyskuntapalvelut, muualla luokittelemattomat G71 Lääkevalmisteet, lääkintälaitteet ja välineet (Y) G72 Avohoitopalvelut (Y) G73 Sairaalapalvelut eli laitoshoito (Y) G74 Yleiset terveydenhuoltopalvelut (Y) Miljoonaa euroa 96 3 2 87 712 5 365 1 17 11 16 2 73 2 615 75 124 37 1 22 56 57 243 3 236 1 333 1 937 44 198 4 136 47 15 843 1 169 132 7 53 184 247 477 28 138 1 26 5 972 5 859 41 Osuus BKT:sta, % 56,3 1,7,4 3,1,6 1,6 1,5,6,3,3,8 1,1 2,4,5,3,7 3,5 3,4 4
Tehtävä G75 Terveydenhuoltoalan tutkimus ja kehittäminen G76 Terveydenhuolto, muualla luokittelematon G81 Virkistys - urheilupalvelut (Y) G82 Kulttuuripalvelut (Y) G83 Radio, televisio - ja julkaisutoiminta G84 Uskonnollisten ja aatteellisten yhteisöjen tukeminen G85 Virkistys, kulttuuri - ja uskonnollisen toiminnan tutkimus ja kehittäminen G86 Virkistys, kulttuuri - ja uskonnollinen toiminta, muualla luokittelematon G91 Esiasteen ja alemman perusasteen koulutus (ISCED ja 1) (Y) G92 Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus (ISCED 2 ja 3) (Y) G93 Keskiasteen jälkeinen koulutus, ei korkea-aste (ISCED 4) (Y) G94 Korkea-asteen koulutus (ISCED 5 ja 6) (Y) G95 Tutkintoon johtamaton koulutus (Y) G96 Koulutuksen tukipalvelut opiskelijoille (Y) G97 Koulutuksen tutkimus ja kehittäminen G99 Koulutus, muualla luokittelematon G11 Sairaus ja toimintarajoitteisuus (Y) G12 Vanhuus (Y) G13 Lesket ja muut edunsaajat (Y) G14 Perhe ja lapset (Y) G15 Työttömyys (Y) G16 Asuminen (Y) G17 Sosiaalinen syrjäytyminen, muualla luokittelematon (Y) G18 Sosiaaliturvan tutkimus ja kehittäminen G19 Sosiaaliturva, muualla luokittelematon Miljoonaa euroa Osuus BKT:sta, % 124 412 82 975 5 287 3 2 29 5 214 3 178 4 38 18 3 9 472 17 14 1 427 4 93 4 892 482 1 379 26 1 197,2,5,6,2 1,3 3, 1,9,2,2 5,5 1,8 2,9 2,9,3,8,7 5
Laatuseloste: Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus Tilasto kuvaa julkisyhteisöt-sektorin ja sen alasektoreiden kokonaismenojen jakautumista tehtävittäin Euroopan kansantalouden tilinpidon (EKT95) tehtäväluokituksen COFOG (Classification of the Functions of Government) mukaan sekä menolajeittain. Tilaston avulla voidaan seurata talouspolitiikan tavoitteiden toteuttamista julkisten menojen rakenteen muutosten avulla. Tilasto pohjautuu kansantalouden tilinpidon tietoihin. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto on kansantalouden tilinpidon mukainen johdettu tilasto. Tilaston perusjoukko, käytetyt perusaineistot ja tutkimusasetelma ovat samat kuin kansantalouden tilinpidossa. Kysymyksessä on kokonaistutkimus ja tiedot saadaan valtion kirjanpitoaineistosta, kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksiin perustuvasta tilastokyselystä sekä sosiaaliturvarahastojen tuloslaskelmista, vuosikertomuksista ja tilastoista. EU:n jäsenmaat toimittavat julkisyhteisöjen menoja tehtävittäin koskevat tiedot Eurostatille raportointitauluilla 111 ja 112 seuraavien EU:n säädösten mukaisesti: Neuvoston asetus (EY) N:o 2223/96, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1996, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä, liite B Kansantalouden tilinpidon tietojen lähettämisohjelma Komission asetus (EY) N:o 15/2, annettu 1 päivänä heinäkuuta 2, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 täytäntöönpanosta julkisyhteisöjen menojen ja tulojen osalta ja Komission asetus (EY) N:o 113/22, annettu 23 päivänä tammikuuta 22, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 muuttamisesta käyttötarkoituksen mukaisten menojen tarkistettujen luokitusten osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) Asetuksissa säädetään julkisyhteisöt yhteensä -sektorin tietojen toimittamisesta COFOG-luokituksen pääryhmittäin. Lisäksi herrasmiessopimuksen perusteella jäsenmaita pyydetään toimittamaan vuosittaiset tiedot myös julkisyhteisöjen alasektoreittain sekä julkisyhteisöt yhteensä -tasolla myös COFOG-luokituksen tarkemmalla 2-numerotasolla. Suomi on antanut luvan julkaista tarkemman tason tietonsa ja julkaisee myös ne kansallisesti. Luokitukset ovat sektoriluokitus, julkisyhteisöjen tehtäväluokitus sekä menolajiluokitus. Sektoriluokitus löytyy Tilastokeskuksen luokitustietokannasta. Sektoriluokituksen mukaan julkisyhteisöihin Suomessa luetaan valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot. Valtioja kuntasektoriin ei lueta sellaisia valtion ja kuntien liikelaitoksia, jotka ovat markkinatuottajia. Valtiosektoriin luetaan budjettitalouden ohella budjetin ulkopuoliset rahastot. Sosiaaliturvarahastoihin luetaan Suomessa julkisen vallan säätämää sosiaaliturvaa hoitavat yksiköt. Näitä ovat perusturvaa toteuttavat yksiköt, kuten Kansaneläkelaitos, Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat, sairauskassat, työttömyyskassat, lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat ja julkiset laitokset (esim. Kuntien eläkevakuutus). Työeläkelaitokset määriteltiin tilastoinnissa osaksi Suomen julkista sektoria EU:n komission tammikuussa 1997 tekemällä erityisellä päätöksellä. Menolajit, jotka perustuvat EKT95:n taloustoimiin, ovat: 6
Välituotekäyttö Maksetut verot (pl. pääomaverot) Palkansaajakorvaukset Tukipalkkiot Omaisuusmenot Sosiaalietuudet (ml. luontoismuotoiset sosiaalietuudet) Muut tulonsiirrot Pääomansiirrot Pääoman bruttomuodostus Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen nettohankinnat Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilastossa käytetty kokonaismenojen käsite perustuu yllämainittuihin neuvoston asetukseen 2223/96, liite B ja komission asetukseen (EC) No 15/2 sekä niiden pohjalta laaditussa Kansantalouden tilinpidon raportointitaulukossa 2 'Julkisyhteisöjen tärkeimmät kokonaissuureet' ('Main aggregates of general government') käytetylle kokonaismenojen käsitteelle. Tästä raportointitaulukosta saadaan alasektoreittain kansantalouden tilinpidon taloustoimien reunat ja menojen laskentakaavat, joihin tehtävittäisten tietojen on täsmättävä. Julkisyhteisöt yhteensä -tasolla kokonaismenot esitetään sulautettuna siten, että alasektoreiden väliset korot, sekä tulon- ja pääomansiirrot eliminoidaan. Alasektoreiden tasolla menot esitetään sulauttamattomina. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto on vuositilasto ja ilmestyy kerran vuodessa helmikuun alussa. Vuonna t ilmestyvä tilasto koskee vuotta t-2 ja sitä aikaisempia vuosia. Tilaston tiedot ovat vuoden t-2 osalta tarkistettuja ennakkotietoja ja aikaisempien vuosien osalta lopullisia tietoja. Tiedot voivat muuttua kansantalouden tilinpidon tasokorjausten yhteydessä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla, josta löytyvät myös tilaston metatiedot (http://tilastokeskus.fi/til/jmete/index.html). Tiedot julkaistaan myös kansantalouden tilinpidon julkaisussa, joka ilmestyy vuosittain helmikuussa. Tiedot löytyvät julkaisun taulukosta 5.1 Julkisyhteisöjen kokonaismenot tehtävittäin ja alasektoreittain sekä 5.2 Julkisyhteisöjen sulautetut menot tehtävittäin ja menolajeittain. Tiedot ovat saatavissa myös Tilastokeskuksen ASTIKA-tietokannasta. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilaston tiedot ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon tietojen kanssa ja kansainvälisesti vertailukelpoisia EU:n jäsenmaiden kesken. Vertailukelpoiset aikasarjat ovat saatavilla vuodesta 199 alkaen. EU:n tilasto löytyy Eurostatin web-sivuilta. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin ovat määritelmiltään yhteneväisiä EU:n kansantalouden tilinpidon (EKT95) määritelmien kanssa 7
Julkinen talous 211 Lisätietoja Niina Suutarinen (9) 1734 332 Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö skt.95@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C 22 TILASTOKESKUS puh. (9) 1734 211 faksi (9) 1734 25 myynti@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-593 (pdf)