Maa- ja vesirakennusalan palkkiopalkkausopas INFRA ry:n jäsenille ja niiden työntekijöille

Maa- ja vesirakennusalan palkkiopalkkausopas INFRA ry:n jäsenille ja niiden työntekijöille

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN PALKKIOPALKKAUSOPAS INFRA RY:N JÄSENILLE JA NIIDEN TYÖNTEKIJÖILLE Oppaan tarkoitus Tämän oppaan tarkoituksena on selventää maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen määräyksiä palkkiopalkkauksesta sekä ohjata yrityksiä käyttämään palkkiopalkkausta silloin, kun se on tehtävän työn kannalta tarkoituksenmukaista. Oppaalla ohjeistetaan yrityksiä ja työntekijöitä, miten voidaan ottaa käyttöön rakennusalalle 26.8.2016 hyväksytyn neuvottelutuloksen mukainen tuottava ja kannustava palkkaus. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen osalta on sovittu, että työehtosopimuksen 22 :ää muutetaan siten, että 28.2.2017 asti voimassa olevan työehtosopimuksen mukainen palkkiopalkkaus muutetaan tuotantopalkkiopalkkaukseksi ja rakennusalan neuvottelutuloksen mukainen tuottava ja kannustava palkkaus määritellään uudessa 3. kohdassa palkkiopalkkaukseksi. 1.3.2017 alkaen voimassa olevassa työehtosopimuksessa palkkiopalkkauksella tarkoitetaan uutta 3. kohdan mukaista palkkaustapaa. Suorituspalkkausmuodot maa- ja vesirakennusalalla Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan on mahdollista teettää työtä kolmenlaisena suorituspalkkaustyönä: tuotantopalkkiotyönä, urakkapalkkatyönä tai palkkiopalkkatyönä. 1. Tuotantopalkkiopalkkaus Tuotantopalkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa perustuntipalkan lisäksi maksetaan tuotantopalkkiota, jonka suuruus määräytyy työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Tuotantopalkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Tuotantopalkkion perusteesta ja rakenteesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai ryhmän kesken. Sovittu tuotantopalkkiojärjestelmä korvaa edellä olevat työkohtaisen palkan määräytymisperusteet. Tuotantopalkkiopalkkauksessa työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin perustuntipalkka. 2. Urakkapalkkaus Urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, jonka suuruus määräytyy yksinomaan työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Palkkion perusteesta ja määrästä sovitaan työntekijän tai ryhmän kesken etukäteen. Urakkatyössä työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin perustuntipalkka. 1

3. Palkkiopalkkaus Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa palkkion suuruus määräytyy työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sovitulla tavalla. Palkkiopalkkaussopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista: Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu Työtä koskeva työaikajärjestelyt o Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä korvataan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mukaisesti eikä erillistä arkipyhäkorvausta makseta. o Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa sopimuksessa voidaan sopia työehtosopimuksen ja työaikalain mahdollistamista työajan joustoista. Työn lopputulokselta edellytettävä laatu Työssä käytettävän materiaalin määrä ja laatu Palkkion suuruus ja miten sovitut palkkionmääräytymiskriteerit vaikuttavat palkkion määräytymiseen Palkkion maksamisen ajankohta Takuupalkka, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovitut tavoitteet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työntekijöistä riippumattomista syistä johtuen. Takuupalkan on oltava vähintään perustuntipalkan suuruinen. Palkkiopalkkauksen käyttöönotto Palkkiopalkkauksella voidaan parantaa tuottavuutta. Toimiva palkkiopalkkajärjestelmä on selkeä, oikeudenmukainen ja kannustava. Palkkiopalkatuissa töissä työsaavutus tai muiden palkkiopalkkakriteerien toteutuminen riippuu usein työntekijän tehokkuudesta, työtaidosta tai organisointikyvystä. Palkkiopalkkaus voidaan toteuttaa mittaamalla esimerkiksi määrää, laatua, tehokkuutta tai muuta sopivaa tulostekijää. Palkkiopalkkauksesta sovitaan työntekijän tai työryhmän kanssa. Palkkiopalkkauksessa asetetaan tavoitteet, joiden perusteella palkkiopalkka määräytyy. Tavoitteet liittyvät yleensä esimerkiksi työsaavutukseen tai koneen tuotantoon. Saavutettavia tavoitteita voidaan asettaa usein useampia kuin yksi - esimerkiksi palkkiopalkan kertymiseen voi vaikuttaa kappale-/ tuotantomäärän lisäksi koneiden käyttöaste tai muu laatutekijä kuten koneiden käyttöön liittyvät saavutetut säästöt (polttoainekulutus, rengaskulut, kalustovaurioiden välttäminen). Palkkiopalkkausta voidaan käyttää missä tahansa työssä, missä palkkiopalkkakriteeri on mitattavissa. Palkkiopalkkauksessa voidaan mitata esimerkiksi saavutettua työtulosta, läpimenoaikaa, laatua, polttoainekulutusta, kalustovauriota ja/tai 2

työturvallisuushavaintoja. Palkkio-osuuden suuruus voi määräytyä jonkin yksittäisen tulostekijän perusteella tai useamman tulostekijän yhdistelmänä. Toimivan palkkiopalkkauksen kehittäminen on prosessi, jossa on huomioitava useita yrityskohtaisia tekijöitä. Palkkiopalkkajärjestelmää kehitettäessä on mietittävä, mitkä ovat yritykselle sopivat mittarit, joilla palkkiopalkkakriteerejä mitataan. On myös määritettävä, mikä on tavoite, johon palkkiopalkkaus sidotaan. Tarkoitus on sekä palkita hyvästä työsuorituksesta ja mahdollistaa sitä kautta lisäansiot työntekijälle, mutta myös tehostaa tuottavuutta ja parantaa työsuoritusta. Tarkoituksena on, että työnantaja jakaa hyvää tulosta työntekijöille eli palkkiopalkkaus on voitonjakoa. Palkkiopalkkausta käytettäessä oleellista on avoimuus ja läpinäkyvyys. Jotta työntekijät voivat aidosti vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen, heidän tulee tietää,, miten palkkiopalkka muodostuu. Palkkiopalkkauksen toimivuutta tulee seurata. Toimiva palkkiopalkkaus auttaa henkilöstöä ymmärtämään, miten omat ja toisten työt liittyvät toisiinsa sekä miten oma työpanos vaikuttaa toiminnan kokonaisuuteen. Palkkausjärjestelmää tulee kehittää avoimesti ja kiinnittää huomiota, että järjestelmän käyttöönotto onnistuu sujuvasti ja että palkkiopalkkajärjestelmää muutetaan tarvittaessa, jos todetaan siinä puutteita tai kehittämistarpeita. Palkkiopalkkauksessa huomioitavia asioita Palkkiopalkkauksesta sovitaan työntekijän tai työryhmän kanssa. Palkkiopalkkauksesta sovittaessa on sovittava esimerkiksi maksettavien palkkioiden euromääräinen suuruus tai palkkion määräytymisperusteet. Palkkiopalkkaussopimus voidaan sopia olemaan voimassa määräajan tai se voidaan sopia irtisanomisenvaraiseksi. Palkkiopalkkaussopimuksessa voidaan ottaa kantaa esimerkiksi seuraaviin asioihin. 1. Kohdejoukko: 2. Tavoite: Palkkiopalkkajärjestelmän piiriin voivat kuulua esimerkiksi yrityksen tiettyä työtehtävää tekevät tai tietyssä työkohteessa työskentelevät työntekijät. Sopimus voidaan tehdä yksittäisen työntekijän tai työryhmän kanssa. Palkkiopalkkaussopimuksessa tulee määritellä tavoite tai tavoiteltava saavutus tai tulos. Tavoitetta voidaan mitata määrän, laadun, säästön tai muun tuotannollisen tai taloudellisen tekijän avulla. Tavoitteita voi olla yksi tai useampi. Työntekijöiden on pystyttävä vaikuttamaan tavoitteiden toteutumiseen. 3

Tarvittaessa on syytä sopia työn lopputulokselta edellytettävä laatu. Palkkiota voidaan alentaa, jos työsuoritus ei saavuta laadullista vähimmäistasoa. 3. Jakotapa: Palkkio-osuus voidaan jakaa esimerkiksi tietyn työryhmän tai tietyllä koneella työskentelevien kesken työtuntien suhteessa. Palkkio-osuus voidaan maksaa euromääräisesti tasasuuruisena eli jokainen järjestelmän piiriin kuuluva työntekijä saa samansuuruisen palkkion. Palkkio-osuus voi perustua yksittäisen työntekijän tai työryhmän työsuoritukseen. 4. Palkkion suuruus: Palkkiopalkkauksesta sovittaessa on sovittava palkkion suuruus ja miten sovitut palkkionmääräytymiskriteerit vaikuttavat palkkion määräytymiseen Sovittava myös palkkion maksamisen ajankohta. 5. Takuupalkka: 6. Työaika: Palkkiopalkkaussopimuksessa on sovittava takuupalkka, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovitut tavoitteet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työntekijöistä riippumattomista syistä johtuen. Takuupalkan on oltava vähintään perustuntipalkan suuruinen. Tarvittaessa voidaan määritellä sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu Palkkiopalkkausta koskevassa sopimuksessa voidaan määritellä myös työtä koskeva työaikajärjestelyt o Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä korvataan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mukaisesti eikä erillistä arkipyhäkorvausta makseta. Palkkiopalkkausta koskevassa sopimuksessa voidaan sopia työehtosopimuksen ja työaikalain mahdollistamista työajan joustoista. o Työehtosopimuksen 10 :n mukaisesti voidaan sopia keskimääräisen työajan käyttämisestä. 4

Esimerkkejä palkkiopalkkausmallista Seuraavassa esitetään neljä esimerkkiä palkkiopalkkauksesta. Esimerkit ovat suuntaa-antavia, eikä niitä ole tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan. Palkkiopalkkauksen käyttöönotosta ja sisällöstä sovitaan työnantajan ja työntekijän tai työryhmän kesken. Sovittaessa palkkiopalkkauksen käytöstä on huomioitava yrityskohtaiset tarpeet, tavoitteet ja olosuhteet. Palkkiopalkkausta ei voida ottaa käyttöön ilman sen tarkkaa läpikäymistä ja miettimistä, vaan sen rakenne ja esimerkiksi käytettävät mittarit ja tavoitteet on tarkasti harkittava. Esimerkki 1: Esimerkki 2: Palkkiopalkkaus koskee xx työkohdetta ja on voimassa 1.3. 31.5.2017. Tavoitteena on saavuttaa urakkasopimuksen mukainen lopputulos nopeammin, taloudellisemmin, laadukkaammin ja turvallisesti. Päivittäinen työaika on enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika on enintään 50 tuntia. Työaika tasoittuu 40 tuntiin viikossa urakan aikana. Työntekijät saavat normaalin aikapalkkansa lisäksi palkkiopalkan (1.000 euroa/ työntekijä) kesäkuussa 2017, mikäli A. Urakka luovutetaan lyhyemmässä ajassa B. Koneiden polttoainekulutus pienenee 10 % C. Urakassa ei ole sellaisia työntekijän tai palkkiopalkkatyöryhmän aiheuttamia laatupoikkeamia, joita joudutaan korjaamaan D. Työmaalla ei tapahdu työstä poissaoloon johtavia tapaturmia, joihin työntekijä on voinut vaikuttaa Jokaisen osa-alueen painoarvo on 25 %. Jokaisen osa-alueen tavoite joko saavutetaan tai ei saavuteta. Kannustinpalkkio määräytyy siten 0-100 %:n mukaan eli kannustinpalkkio voi olla 0-1.000 euroa. Palkkiopalkkaus koskee xxx työryhmää ja on voimassa 1.3. 31.12.2017. Tavoitteena on palkita työntekijöitä saavutetuista säästöistä. Työntekijöille maksetaan aikapalkan lisäksi palkkiopalkkaa, mikäli työryhmä saavuttaa asetetut tavoitteet. Tavoitteita tarkastellaan kuukausittain/ vuosineljänneksittäin ja mahdollinen palkkiopalkka maksetaan tarkastelukuukautta seuraa- 5

van kuukauden/ vuosineljännettä seuraavan kuukauden jälkimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Palkkiopalkka määräytyy mittareiden (kriteerit, joiden perusteella palkkio muodostuu) mukaan. Jokaiselle mittarille laaditaan mitta-asteikko, joka määrittää, miten tietty tavoitetaso huomioidaan palkkiota laskettaessa. Mittarit mittaavat asioita, joihin työntekijä tai työryhmä voi itse vaikuttaa. Mitattavat asiat ovat sellaisia, että niihin vaikuttaa erityisesti, miten työntekijä tai työryhmä suorittaa työnsä. Tavoite on asetettu kuukausitasolle/ vuosineljänneksittäin ja jokaisen kuukauden/ vuosineljänneksen osalta arvioidaan tavoitteiden saavuttamista. Saavutetut tavoitteet nollautuvat kalenterikuukauden/ vuosineljänneksen vaihtuessa. Tavoite Mittari 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Polttoainesäästö Säästö xx Säästö xx Säästö xx eu- Säästö xx Säästö xx euroa euroa %:ia euroa verroa verrattuna euroa ver- verrattuna xx verrattuna rattuna xx xx euroon rattuna xx euroon xx euroon/ euroon euroon %:iin Työturvallisuus Kalustovauriot Vähäinen kalustovaurio, joka voidaan korjata työajan ulkopuolella Ei kalustovaurioita Laatu 1 laatupoikkeama Ei laatupoikkeamia Työryhmän palkkion suuruus määräytyy mittareiden mukaan määräytyvän prosenttiluvun mukaan seuraavasti / kuukausi: 5 % - 25 % Ei palkkiota 30 % Palkkio xx euroa 35 % Palkkio xx euroa 40 % Palkkio xx euroa 45 % Palkkio xx euroa 50 % Palkkio xx euroa 55 % Palkkio xx euroa 60 % Palkkio xx euroa 6

65 % Palkkio xx euroa 70 % Palkkio xx euroa 75 % Palkkio xx euroa 80 % Palkkio xx euroa 85 % Palkkio xx euroa 90 % Palkkio xx euroa 95 % Palkkio xx euroa 100 % Palkkio xx euroa Esimerkki 3: Palkkio jaetaan työryhmälle säännöllisen työajan työtuntien mukaisessa suhteessa. Palkkiopalkkaus on voimassa koko vuoden ja se on irtisanottavissa x kk:n irtisanomisaikaa noudattaen. Tällöin palkkiopalkkaa maksetaan osavuodelta suhteessa siihen, kuin palkkiopalkkaus olisi ollut voimassa koko vuoden. Palkkiopalkka maksetaan työntekijöiden normaalin palkan lisäksi. Malli on ns. vuosibonusjärjestelmä. Järjestelmässä voidaan huomioida esimerkiksi seuraavia seikkoja: Palkkiopalkkauksen piiriin kuuluu kaikki yhtiön työntekijät lukuun ottamatta alle 6 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa olevia. Kesken vuoden työnantajan palveluksesta irtisanoutuvalle tai irtisanotulle henkilölle ei makseta palkkiota. Mikäli työntekijä jää eläkkeelle, palkkio maksetaan myös osavuodesta. Palkkiota maksetaan suhteessa säännöllisen työajan palkkaan. Ylitöitä ei lasketa mukaan. Palkkio maksetaan tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuun ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Maksamisen edellytyksenä on, että henkilö on sekä edellisen vuoden viimeisenä työpäivänä että maksuhetkellä työsuhteessa. Palkkio maksetaan myös lomautetulle. Palkkio perustuu yhtiön tulostavoitteeseen ja saavutettuihin toiminnallisiin tavoitteisiin. Tulostavoite 0-10 % ja toiminnalliset tavoitteet 0-100 pistettä. Näistä saadaan palkkion suuruus. Jos tulostavoitteesta saavutetaan 10 % ja toiminnallisesta tavoitteesta 60/100 pistettä, palkkion suuruus on 10 % x (60p/100p) = 6 % työntekijän vuoden bruttopalkasta. 7

Esimerkki 4: Palkkiopalkkaopas Maksimisuuruus palkkiolle on 10 % x (100p/100p) = 10 % työntekijän vuoden bruttopalkasta. Toiminnallisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi laatu, työturvallisuus, kalustovaurioiden vähyys, polttoainesäästöt jne. Nämä pisteytetään siten, että kaikkien tavoitteiden osalta suurin mahdollinen yhteispistemäärä on 100 pistettä (esim. laatu enintään 25 p., työturvallisuus enintään 25 p., kalustovaurioiden vähyys enintään 25 p., polttoainesäästö enintään 25 p.). Tämän lisäksi pitää määritellä, millä saavutuksilla, säästöillä tms. toimilla saavutetaan tietty pistemäärä. Toiminnalliset tavoitteet voidaan määritellä esimerkiksi työmaa-, työryhmä- tai työntekijäkohtaisesti. Palkkiopalkkajärjestelmässä käytetään neljää työntekijöiden suoritustasoa arvioivaa mittaria: 1. tuotannon suoritustaso 2. logistiikan suoritustaso 3. tuotannon ja logistiikan yhteinen suoritustaso 4. tuotantoyksikön kannattavuuden muutoksiin reagoiva taloudellinen mittari Mittareissa on huomioiva seuraavat asiat: Mittareiden tulee olla dataperusteisia arviointiperusteisuuden asemesta eli kriteerien on oltava mitattavia, ei arvionvaraisia. Työntekijöiden on pystyttävä vaikuttamaan mitattavien suureiden kehittymiseen toimintamallejaan muuttamalla. Mittareita painotetaan sovittavin kertoimin. Palkkiopalkkamallin mittarit pyrkivät hyödyntämään yhtiön yleisesti käyttämiä tunnuslukuja. Taloudellisen mittarin tulee huomioida sellaiset kustannukset, joiden suuruuteen työntekijöillä on suora vaikutusmahdollisuus; tällaisia ovat esimerkiksi raaka-aine- ja materiaalikulut, energian kulutus sekä asiakasreklamaatioista aiheutuneet kustannukset. Kuukaudessa kerätään vähintään neljä mittausta, muutoin mittarin kokonaissuoritustasoksi arvioidaan normaalisuoritustaso, joka on 50 %. Palkkiopalkkamallin mittarit antavat prosentuaalisen arvon jokaiselle mittaamalleen tunnusluvulle. Prosenttiarvo saadaan erillisen prosentuaalisen muuntotaulukon avulla. Taulukon tasot määräytyvät mittareista kerätyn historiallisen tunnuslukudatan keskilukujen eli keskiarvon ja mediaanin sekä ääriarvojen eli maksimi- ja minimiarvojen perusteella kannustavasti. 8

Kuukauden palkkiopalkkaosuus kertyy neljästä eri mittareilla arvioitavasta komponentista. 1. Tuotannon tunnusluvulle [α] annetaan mallissa painoarvo 0,30. 2. Logistiikan toiminnan suoritustasoa arvioivalle tunnusluvulle [β] asetetaan mallissa sama painoarvo 0,30. 3. Yhteisen toiminnan tasoa mittavalle tunnusluvulle [γ] annetaan painoarvo 0,25. 4. Taloudellisen kannattavuuden tunnusluvulle [δ] annetaan painoarvo 0,15 Näin prosentuaalinen suoritustason kokonaisarviointi olisi mahdollista välillä 0-100 %. Palkkiopalkkamallin kokonaissuoritustason määrittävä laskukaava: PPM % 0,30 [α] + 0,30 [β]+ 0,25 [γ]+ 0,15 [δ] Laskukaavalla saatu prosentuaalinen arvo indikoi suoraan maksettavan euromääräisen palkkion arvon siten, kuin siitä on sovittu. Palkkiopalkkamallissa käytetään 13 %:n leikkuria molemmissa päissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 87 %:n ylittävä PPM % -arvo antaa maksimipalkkion ja vastaavasti 13 %:n alittava PPM % -arvo antaa minimipalkkion. Malli porrastetaan osin kymmenen sekä osin viiden PPM %:n välein, jolloin 13 %:n leikkurit huomioiden palkkiopalkkamalliin saadaan lopulta kaikkiaan yksitoista suoritus- ja maksutasoa. Viiden PPM %:n porrastusta käytetään välillä 43-57 %. Näin keskimääräisen 50 % suorituksen läheisyydessä kehittyneistä toimintamalleista seuraava suora kannustusvaikutus on suurempi. Normaalisuoritustasoinen PPM % = 50 %. Euromääräisesti tämä vastaa x,xx. Maksimipalkkio on y,yy ja minipalkkio vastaavasti z,zz. 9