Satakunnan talous 2 marraskuu 2003 nykytila ja lähiajan näkymät Julkaisijat: Satakuntaliitto Satakunnan TE-keskus Satakunnan Yrittäjät ry Satakunnan kauppakamari PrizzTech Oy TuKKK, Porin yksikkö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy
Yleistä Satakunnassa talouden kehitys oli alkuvuonna maltillista niin liikevaihdolla, palkkasummalla kuin työllisten määrällä mitattuna. Talouden veturina viime vuosina ollut telakkateollisuus nostaa Satakunnan liikevaihdon tasoa vielä tänä vuonna tuloutusten myötä, mutta palkkasummassa kehitys kääntynee työvoimatarpeen vähetessä vuoden loppua kohden. Loppuvuoden kehityksessä oleellista on, miten muilla toimialoilla orastavaan kasvuun päästään mukaan. Maakunnassa tehtyjen yrityshaastettelujen perusteella näkemykset tulevasta talouskehityksestä ovat kaksijakoisia, toisaalta kerrotaan tulevista merkittävistä kaupoista, kun toisaalta konkreettisia merkkejä noususta ei ole havaittu. Finnveran ja Suomen Yrittäjien Pk-barometri enteili luottamusta tulevaan talouskehitykseen Satakunnan osalta. Pk-yritysbarometrin tulosten perusteella pienellä ja keskisuurella yritystoiminnalla suhdannenäkymät ovat viime syksystä kohentuneet ja ovat jopa hieman maan keskimääräistä suotuisemmat Satakunnassa. Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n tuoreessa suhdannebarometrissa Lounais-Suomen osalta rakentamisen ja teollisuuden suhdanteiden ennakoidaan niin ikään lähikuukukausina nousevan; lokakuussa 57% prosenttia ennakoi suhdanteiden kohentuvan jatkossa ja 7 % hiipuvan. Lähivuosina suurin yksittäinen investointi on viides ydinvoimala, jolla on erittäin suuri vaikutus Satakunnan tuotantoon ja työllisyyteen. Ydinvoimalan maanrakennustyöt käynnistynevät jo ensi keväänä. Maailmantaloudessa on viime aikoina ollut merkkejä kasvun elpymisestä; vahvempia Yhdysvalloista ja heikompia Euroopasta. Kasvuun liittyy silti isoja epävarmuustekijöitä. Yhdysvalloissa talouskasvu on ollut velkavetoista ja työllisyyskehitys on ollut kasvusta huolimatta heikkoa. Eurooppaa rassaa euron vahvistumisen tuoma lovi kilpailukykyyn, mutta myös julkinen talous on monissa maissa alijäämäinen. Suhdannekehitys oli Suomessa alkuvuonna jopa odotettua hieman heikompaa ja monet ennustelaitokset ovat tarkistaneet kasvulukujaan viime kuukausina alaspäin. Kuitenkin kasvun vauhdittumiseen loppuvuonna uskotaan. TT:n barometrin mukaan Lounais-Suomen yritysten tuotanto vauhdittui syksyn aikana merkittävästi. Liikevaihto ja palkkasumma kasvoivat alkuvuonna Satakunnan liikevaihto kasvoi 5,7 % vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Koko maassa liikevaihto kasvoi vastaavalla ajalla 4,1 %. Satakunnan muuta maata voimakkaampi kasvu on jatkunut jo pari vuotta, poikkeuksena kuitenkin vuoden 2002 ensimmäinen neljännes. Liikevaihdon kasvu tammi-toukokuussa oli vain vajaan prosentin verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Liikevaihdon ohella on tärkeä seurata myös palkkasumman kehitystä, joka kuvaa liikevaihtoa paremmin miten talouden kasvu vaikuttaa alueen hyvinvointiin. Talouden kasvun hidastuminen näkyy myös palkkasumman kehityksessä. Satakunnassa palkkasumma on kasvanut viime vuoden ja alkuvuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana noin kolme prosenttia, joka ei eroa muun maan kehityksestä. Liikevaihdon ja palkkasumman kasvussa on nähtävissä viitteitä rakennemuutoksesta. Uusien nousevien teollisuuden alojen ja palveluiden kasvaessa perusteollisuuden merkitys on vähentynyt, ainakin tässä suhdannetilanteessa. Toisaalta esimerkiksi perusteollisuuteen kuuluvassa metsäteollisuudessa palkkasumma kasvoi taas kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tämä katsaus sisältää seuraavat toimialat: Teknologiateollisuus...6 Metsäteollisuus...9 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus...10 Rakentaminen...10 Elintarviketeollisuus...11 Palvelualat...12 Majoitus- ja ravitsemustoiminta...12 Liike-elämän palvelut...13 Tukku- ja vähittäiskauppa...14 Sosiaali- ja terveyspalvelut...15 Julkaisijat: Satakuntaliitto Satakunnan TE-keskus Satakunnan Yrittäjät ry Satakunnan kauppakamari PrizzTech Oy TuKKK Porin yksikkö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy Taitto: Mainospori Oy Kannen kuva: Porin Satama 2003 Marko MIkkola Katsauksen liikevaihto-, palkkasumma- ja vientitiedot perustuvat Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamiin tietoihin. Työvoimatiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja TE-keskuksen tietoihin. 2
Viennin kehitys Liikevaihdon muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa ja koko maassa Palkkasumman muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa ja koko maassa Kansantalouden kasvusta keskusteltaessa on viime aikoina korostettu kuluttajien roolia sen ylläpitäjänä. Sekä julkiset että yksityiset investoinnit ovat olleet jäissä pidemmän aikaa. Viennin kehitys on ollut verkkaista viimeisen parin vuoden aikana. Satakunnassa vienti on vetänyt kohtuullisesti huolimatta maailman talouden huonoista näkymistä ollen alkuvuonna kymmenisen prosenttia vuoden 2000 tasoa korkeammalla. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vienti laski vajaan prosentin viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Koko maassa vienti on edelleen laskenut vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,9 prosenttia ja on selvästi vuoden 2000 tason alapuolella. Hidas talouskasvu Suomen päävientimarkkinoilla heijastuu kuluvan vuoden vientikysyntään. Vientiteollisuuden näkymiä varjostaa myös euron jatkunut vahvistuminen suhteessa dollariin. Esimerkiksi metsäteollisuudessa Ruotsin kilpailuetua sijainnin lisäksi vahvistaa euron kallistuminen. Myös Euroopan Unionin tuleva laajentuminen nähtiin tehdyissä yrityshaastatteluissa mahdollisuudeksi, mutta myös selväksi uhaksi tuotannontekijöiden edullisuuden ja markkinoiden läheisyyden ansioista. Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen 2000. Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvoidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 1995, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien 1995-2000 välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saataa revisioitua eli tarkistua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa, 2000=100 Satakunnan työllisyystilanteesta Viennin muutos Satakunnassa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa työllisen työvoiman määrä on vajaat 94 000 henkeä. Työmarkkinat ovat kehittyneet Satakunnassa vuoden 2003 alkupuolella melko myönteisesti huolimatta lisääntyneistä lomautuksista ja eräistä irtisanomisista. Työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut vuoden 2003 alkupuolella edelleen mutta selvästi hidastuen. Verrattaessa alkuvuoden tilannetta vuoden takaiseen on työttömien määrä laskenut Satakunnassa 3 % eli suunnilleen saman verran kuin koko maassa keskimäärin. Palvelualalla sekä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla tapahtunut työllisyyden parantuminen on näkynyt selvästi sukupuolten välisessä työllisyystilanteessa. Naisten työllisyystilanne on parantunut alkuvuonna selvästi, kun vastaavasti miesten on heikentynyt vuoden takaisesta. Satakunnassa on tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita 14 900 ja työttömyysaste on 13,1 % (elokuun tieto). Vuosi sitten työttömiä oli 15 500 ja työttömyysaste 13,2 %. Hyvästä kehityksestä huolimatta lomautettuja on nyt selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Kaikki työttömät työnhakijat (ilman lomaut.), sekä erikseen teollisuus ja metalliteollisuus Satakunnassa 3
Toimialarakenteen muutos Elinkeinorakenteella on merkittävä vaikutus aluetalouksien kehitykseen yleisten suhdannevaihteluiden ohella. 1990- luvun puolivälistä lähtien tietoliikennevälineteollisuuden voimakas kasvu johti siihen, että Suomi jakautui aluellisen kasvun osalta kahteen leiriin; Nokia-Suomeen ja muuhun Suomeen. Satakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen, täällä on mm. merkittävää metsä-, metalli-, kemian- ja elintarviketeollisuutta. Teollisuuden rakenne on myös muuttumassa Suomen suhteellisen vahvuuden ollessa yhä enemmän tiede- ja teknologiavetoisen korkean jalos- tusasteen aloilla massatuotannon sijasta. Satakunnassa mielenkiintoista on liike-elämänpalveluihin kuuluvan koneja prosessisuunnittelun poikkeuksellinen kasvu. Seuraavissa piirakkakuvioissa on kuvattu Satakunnan elinkeinorakennetta katsauksen toimialojen perusteella. Satakunnan rakennetta kuvaa teollisuuden merkittävä osuus 36 prosenttia koko palkkasummasta, kun koko maassa teollisuuden osuus on vajaa neljännes. Viime aikaisessa kehityksessä teollisuuden osuus on laskenut palvelualan työpaikkojen muodostaessa yhä suuremman osan myös Satakunnan taloudessa. Katsauksen toimialojen osuus palkkasummasta Satakunnassa Teollisuuden palkkasumma katsauksen toimialoilla ja muussa teollisuudessa Satakunnassa, 1 000 euroa Satakunnan työllisten ikärakenne Suomen talous on uuden ilmiön edessä, kun työmarkkinoilta poistuvat ikäluokat ovat suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Satakunnan työllisten ikärakenne on vielä jonkin verran muuta maata vanhempi. Tämä ei toisaalta ole mikään yllätys maakunnan demografisen rakenteeseen verrattuna, mutta korostaa ikääntymiseen ja tulevasta työvoimatarpeesta huolehtimisen tarvetta. Maakunnan kasvun kannalta on oleellista miten työvoiman tarjonta ja kysyntä pystytään yhteensovittamaan. 4 Työllisten ikärakenne Satakunnassa ja keskimäärin koko maassa (%)
Työllisten keski-ikä Satakunnassa on 41,8 vuotta. Nuorinta työllinen työvoima on majoitus- ja ravitsemustoiminnassa (36,2 vuotta) sekä kaupanalalla (39,1 vuotta). Vanhinta työllinen työvoima on sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa (45,4 vuotta) sekä maataloudessa (45,3 vuotta). Suurimmalla toimialalla teollisuudessa (24 700 henkeä) keski-ikä on 41, 2 vuotta ja toiseksi suurimmalla toimialalla terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa keski-ikä on 43, 9 vuotta. Keski-ikä ei sinänsä kuvaa toimialan rakennetta. Satakunnassa 20-35 vuotiaiden vuotiaiden osuus työllisistä on pienempi kun taas vanhemman väestön 45-60 -vuotiaiden osuus on selvästi koko maata suurempi. On myös huomioitava, että Suomessa 65-vuotiaana siirtyy eläkkeelle vain reilut 10 prosenttia ikäluokasta. Työllisyys alkaa jyrkästi laskea jo kymmenen vuotta aiemmin, 55 vuotta täyttäneiden kohdalla. Erot eri toimialoilla työmarkkinoilta poistuvien ja toisaalta tulevan työvoimatarpeen osalta ovat suuret. Tulevan työvoiman tarjonnan ja kysynnän yhteensovittaminen on entistä vaativampi tehtävä. Satakunnassa teollisuudessa sekä nuorten että yli 55-vuotiaiden osuus on suunnilleen saman suuruinen (vajaat 9 %). Suurimmista aloista pahin tilanne on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, jossa nuorten osuus on runsaat 3 % ja yli 55-vuotiaiden lähes 12 %. Myös koulutuksessa, joka on suhteellisen suuri toimiala, nuorten osuus on alle 3 % ja yli 55-vuotiaiden osuus yli 14 %. Tuotannollisen työn ammateissa, kuten rakennustyössä ja teollisuudessa, työvoiman tarve tulee lähivuosina vähenemään samoin voi käydä myös koulutuksen kohdalla ikäluokkien pienetessä ja etäopetuksen laajetessa. Sen sijaan hoitotyössä ja palvelutyössä tullaan tarvitsemaan runsaasti uutta nuorta työvoimaa hoitamaan eläköityvää suurta ikäluokkaa. Satakunnassa sosiaali- ja terveyspalveluissa myös poistuma on lähivuosina suurta työllisten ikärakenteen ollessa muuta maata iäkkäämpää. Seutukuntien taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde kuvaa huollettavien ja huoltajien välistä suhdetta, ottaen huomioon työssäolevat ja eityössäolevat. Ei-työssäoleviin kuuluu mm. lapset, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa työssäkäyvien osuuden suhteessa työvoiman ulkopuoliseen osuuteen. Esim. 138 tarkoittaa, että yhtä työssäkäyvää kohden alueella on 1,38 ei työssä käyvää. Valtakunnallinen taloudellinen huoltosuhdeluku on 1,38 vuonna 2001. Satakunnan seutukunnista Rauman seutukunnassa taloudellinen huoltosuhde on edullisin. 5
Teknologiateollisuus Metallien jalostus, elektroniikka- ja sähköteollisuus, osaamiskeskustoimialat, kone- ja metallituoteteteollisuus sekä telakat. Teknologiateollisuuden näkymät riippuvat pitkälti siitä, vauhdittuuko tuleva talouskasvu ja sen myötä vuosia alamaissa ollut investointikysyntä. Satakunnassa yritysten välillä ja jopa yritysten sisällä liiketoiminta-aluieittain oli merkittäviä eroja alkuvuoden kehityksessä ja tulevaisuuden näkymissä. Markkinatilanne oli haasteellinen dollarisidonnaisilla markkinoilla euron vahvistuessa. Perinteisten teollisuusmaiden ulkopuolelta on tullut myös uusia varteenotettavia kilpailijoita, joiden etu on työvoimakustannusten puolella, mutta myös tekninen etumatka on usein kuroutumassa umpeen. Teknologiateollisuuden katsauksessa heinä-syyskuun aikana uudet tilaukset ovat kokonaisuudessaan lisääntyneet ja tilauskannat vahvistuneet. Uuden ydinvoimalan sijaintipäätös Olkiluotoon nähdään maakunnan metalliteollisuuden kannalta merkittävänä mahdollisuutena. Liikevaihdon, viennin ja palkasumman kehitys teknologiateollisuudessa (pl. telakat) Satakunnassa (2000=100) Teknologiateollisuuden (pl. telakat) kasvu on takkuillut viimeiset pari vuotta, eikä Satakunnan kehitys juuri eroa koko maan keskimääräisestä kehityksestä. Liikevaihto laski Satakunnassa tammi-toukokuussa 8 prosenttia. Myös palkkasumma kääntyi noin 4 prosentin laskuun toisella neljänneksellä. Alatoimialoista laskua tuli etenkin metallien jalostuksesta, mutta myös koneiden valmistus kääntyi viimevuoden puolella laskuun. Teknologiateollisuuden (pl. telakat) vienti laski tammi- toukokuussa vajaat 4 prosenttia ja oli vuoden 2000 tasolla. Teknologiateollisuuden henkilöstön määrän väheneminen jatkuu Suomessa myös tulevana vuonna lukuun ottamatta elektroniikka ja sähköteollisuutta. Teknologiateollisuudessa eläkkeelle jäävien määrä on lisääntymässä lähivuosina. Satakunnassa alan työllisten ikärakenne on vielä muuta maata vanhempaa. Metalllien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Metallien jalostus Metalleja käyttävien asiakasalojen kuten rakentamisten, koneteollisuuden, autojen ja laivojen valmistuksen tilanne Länsi-Euroopassa ei ole parantunut ja metallien kysynnässä ei arvioida tapahtuvat käännettä parempaan. Satakunnassa metallien jalostuksessa liikevaihto laski tammi-toukokuussa yli 10 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Myös palkkasumma laski 4 prosenttia alkuvuonna. Muualla maassa tuotanto oli alkuvuonna hieman viime vuotta korkeammalla tasolla lähinnä terästuotteiden ansiosta. Värimetallien osalta koko maan luvut olivat nelisen prosenttia alemmalla tasolla tammi-toukokuussa kuin vuosi sitten samaan aikaan. Kesä-elokuussa tuotanto näyttää kääntyneen kasvuun koko maassa. 2003 Marko Mikkola 6
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Teknologiateollisuuden mukaan tuotannon määrä oli koko maassa tammi-toukokuussa hieman alemmalla tasolla kuin vuotta vastaavalla ajanjaksolla. Satakunnassa liikevaihdon trendikuvaaja näyttäisi kääntyneen jo nousuun. Liikevaihto tammi-toukokuussa kasvoi reilut 4 prosenttia edellivuodesta. Myös palkkasumma kasvoi 3 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Huomioitavaa on, että toimiala on Satakunnassa muutaman prosentin luokkaa koko teollisuudesta, kun sen osuus koko maassa on keskimäärin lähes 30 prosenttia teollisuudesta. Osaamiskeskustoimialat Lähinnä metalliteollisuuteen kuuluvilla osaamiskeskustoimialoilla automaatio, elektroniikka ja ICT alkuvuoden kehitys on ollut muuta teollisuutta huomattavasti parempaa. Tammitoukokuussa näiden alojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 8 prosenttia ja palkkasumma 3 prosenttia. Liikevaihdon kehitys osaamiskeskustoimialoissa (automaatio, elektroniikka ja ICT) ja koko teollisuudessa Satakunnassa (2000 = 100) "Kysynnän vilkastumisesta on Kauko-Idän lisäksi myös Euroopassa viitteitä teknologiateollisuuteen kuuluvan automaatioalan markkinoilta. Swisslogin Ulvilan toimipaikan toimitusjohtajan Kari Ollilan mukaan tarjous-aktiviteetti on lisääntynyt investointipuolella kuten logistiikan ratkaisuissa, mikä indikoi, että taloudesssa oltaisiin menossa parempaan suuntaan. Yleismaailmallinen talouden laskusuhdanne on vaikuttanut kysyntään toimialalla ja suurin kilpailija onkin viime aikoina ollut ettei investoida lainkaan. Konkreettisesti lisääntynyt kysyntä ei välttämättä näy vielä tämän vuoden tuloksessa, sillä kaupat realisoituvat vasta ensi vuoden puolella. Toimialalla myös dollarin kurssin merkittävä heikkeneminen alkuvuonna on vaikuttanut kilpailutilanteeseen ja kesken prosessinkin tarjouksia on jouduttu tarkistamaan. Europohjaisen kaupan osuus on viime aikoina lisääntynyt osin Kauko- Idässäkin, ja dollarin vaikutuksen muutokset eivät ole enää niin suuria. Kehittämisalueena Ollila näkee yritysten liiketoimintaosaamisen siten, että kilpailuetua syntyisi esimerkiksi tarjoamalla paremmin tuotteistettuja ratkaisuja. Puhtaalla teknisen tason osaamisella kilpaileminen on yhä vaikeampaa, sillä erityisesti Aasian kilpailijat ovat nostaneet tasoaan huomattavasti. Swisslog Oy toimittaa integroituja robottiratkaisuja jakelu- ja keskusvarastojen keräilyyn sekä erityyppisiin tuotannon automaatiokohteisiin ennen kaikkea elektronisten näyttöjen tuotantoon. Swisslog Oy:n Ulvilan toimipisteessä työskentelee yli 200 automaatioalan ammattilaista. 7
Kone- ja metallituoteteollisuus Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset ovat saaneet uusia tilauksia heinä-syyskuussa 32 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla ja 25 prosenttia enemmän kuin huhti-kesäkuussa. Huomioitavaa on kuitenkin, että tilausten arvo on ollut molempina ajankohtina alhainen. Myös Satakunnassa investointipuolen kysynnän arveltiin normalisoituneen jonkin aikaa jatkuneen alavireisen kysynnän jälkeen. Rakentamiseen liityvien metallitöiden ennakoidaan vilkastuvan. Investointikysynnän kannalta haastena, jopa uhkana, nähdään investointien suuntautumisen monilla toimialoilla Euroopan ulkopuolelle. Myös asiakastoimialojen tilanne vaikuttaa kysyntään. Esimerkiksi maatalouden syksyn kehno sato Euroopassa vaikuttaa suoraan maatalouskoneiden kysyntään. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Alkuvuoden kehitys oli kovin vaisua sekä koko maassa että Satakunnassa. Koneiden valmistuksessa kehitys on ollut Satakunnassa parina viime vuonna muuta maata positiivisempaa, mutta kääntynyt laskuun viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tammi-toukokuussa Satakunnassa liikevaihto oli lähes 8 prosenttia alempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Liikevaihdon kehitys heijastui myös palkkasummaan, joka laski toisella neljänneksellä 3 prosenttia. Koko maassa tuotannon määrän raportoitiin olevan vastaavana ajankohtana 4 prosenttia alemmalla tasolla. Satakunnassa ollaan metallituotteiden valmistuksessa jääty jonkin verran parina viime vuotena koko maan kehityksestä. Tammi-toukokuussa metallituotteiden valmistuksessa liikevaihto laski Satakunnassa 3 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Myös palkkasumma laski liikevaihdon tapaan noin 3 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Koko maassa metallituotteiden tuotannon määrä oli tammi-toukokuussa 3 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten samaan aikaan. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) 8 2003 Marko Mikkola
Telakat Telakkateollisuus muodostuu Satakunnassa kahdesta eri tyyppisestä liiketoiminta-alueesta, joiden markkinat ovat myös erilaiset; öljyntuotantoon liittyvä bisnes Porissa ja risteilyaluksien- sekä lauttojen valmistus Raumalla. Telakkateollisuus on tuonut kasvua muun teollisuuden ollessa huonommassa suhdannetilanteessa, vaikuttaen merkittävästi myös alueen alihankintayrityksiin. Meriteknisen teollisuuden suunnittelu on yksi merkittävä kasvutoimiala, jonka kehitys on sidonnainen telakoiden tilanteeseen (toimiala kuuluu liike-elämän palveluihin ja alatoimialaan kone- ja prosessisuunnittelu). Tulevaan kehitykseen telakkateollisuudessa vaikuttaa epävarmuus tulevista töistä Porin telakalla. Telakkateollisuuden suhdannenäkymät liittyvät asiakasmarkkinoiden kehittymiseen, jotka maakunnan kahdella telakalla ovat erityyppisiä. Porin Mäntyluodon telakan asiakkaana on öljynjalostusteollisuus, jossa markkinatilanne on nyt odottava, sillä telakan viimeinen julkisessa tiedossa oleva tilaus valmistuu joulukuussa. Suomalainen offshoreteollisuus on keskittynyt öljyntuotantolauttoihin. Venäjällä ja Meksikon lahdella esimerkiksi aktiviteetti on lisääntynyt viime vuosina, kun taas esimerkiksi Pohjanmerellä kannattavat esiintymät ovat pitkälti jo hyötykäytössä. Rauman Aker Finnyardsin telakan tuotteita ovat risteilijät. Tällä hetkellä telakalla on rakenteilla kaksi alusta, jotka valmistuvat ensi vuoden keväällä ja syksyllä. Palkkasumman kehitys telakkateollisuudessa ja teollisuudessa yhteensä Satakunnassa (2000=100) Telakat eivät tässä sisälly teknologiateollisuuteen, mutta ne sisältyvät koko teollisuuden lukuihin. Telakoiden palkkasummakuvaajaa tarkastelemalla voidaan nähdä tilanteen kehittyneen tämän vuosituhannen puolella suotuisasti. Vuoden alussa oli lievää laskua ja verrattaessa ensimmäistä puolta vuotta edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan laskua oli 3 prosenttia. Metsäteollisuus Metsäteollisuuden suhdannetilanne on ollut heikko pari vuotta. Kysyntä on ollut tahmeaa paperiteollisuudessa. TT:n barometrissa suhdannetilanteen pikaiseen paranemiseen ei uskota. Suurten konsernien yritysjohtajien viime aikaisista haastatteluissa on puhuttu markkinoilla olevan merkkejä jo noususta, joiden realisoituminen ei näy vielä syksyllä. Myöskään puuteollisuuden alkuvuoden suhdannenäkymät eivät olleet kovin aurinkoiset, ne ovat alkuvuonna TT:n barometrin mukaan heikentyneet nopeasti. Syksyllä uusia tilauksia uskotaan saatavan yhteensä hieman nykyistä vähemmän, mutta vientitilausten ennustetaan hieman kasvavan. Tehdyn haastattelun perusteella Satakunnassakaan ei markkinoiden tilanteessa nähty juuri muutoksia. Satakunnassa metsäteollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto nousi viime vuoden lopulla, mutta tammitoukokuussa laski vajaan pari prosenttia. Liikevaihdon osalta trendi seuraa koko maata. Palkkasumma kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla yli 4 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Viennin kehitykseen vaikuttaa Ruotsin kilpailuetua sijainnin lisäksi vahvistaaa euron kallistuminen. Metsäteollisuuden tuotanto onkin kehittynyt Ruotsissa 2000-luvulla Suomea paljon suotuisammin. Puuteollisuudessa kilpailutilanteen nähtiin myös Liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitys metsäteollisuudessa Satakunnassa (2000=100) pidemmällä tähtäimellä kiristyvän uusien jäsenmaiden ansiosta. Itä-Euroopassa raaka-aine on korketasoista, markkinat lähempänä ja Euroopan Unionista vielä tuetaan investointeja. 9
Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus TT:n barometrissa kemianteollisuuden suhdannenäkymien kerrotaan heikentyneen kevääseen verrattuna. Suhdannetilanteen arvioidaan olevan normaalia heikompi. Tuotannon arvioidaan loppuvuonna kuitenkin hieman kasvavan, mutta kannattavuuden heikentyvän myyntihintojen laskun ja tuotantokustannusten nousun vaikutuksesta. Muoviteollisuudessa tulevien suhdanteiden arvioiminen vaikeaa, koska alaa yhdistää lähinnä raaka-aine, kysynnän riippuessa eri asiakastoimialojen tilanteesta. Satakunnassa muoviteollisuuden tuotannosta vientiin menee kolmannes, josta yli kolmannes Euroopan Unionin ulkopuolelle. Euron vahvistumisen on koettu heikentävän yritysten tilannetta. Tammitoukokuussa toimialojen yhteen laskettu liikevaihto kasvoi reilun prosentin verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Myös palkkasumma jatkoi tasaista kasvuaan ja kasvoi vajaa 4 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Liikevaihdon kehitys kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Viereisistä pylväistä voidaan nähdä kemikaalien sekä kumija muovituotteiden valmistuksen rakenne koko maassa ja Satakunnassa. Kemianteollisuudesta, joka muodostaa noin puolet yhteenlasketusta henkilöstömäärästä, Satakunnassa värien ja pigmenttien osuus on huomattava, toisaalta lääkintätuotteet puuttuvat lähes kokonaan. Kemian teollisuudessa tehdään tänä vuonna merkittäviä investointeja Kemiran Porin titaanioksiditehtaalla. Investointien arvioidaan valmistuvan vielä tämän vuoden puolella. Muovipuolella Satakuntaan on keskittynyt merkittävä osa tuotannosta, esimerkiksi muovipakkausten valmistuksesta Satakunnan osuus on lähes kolmannes koko maan henkilöstöstä. Maakunnan muoviteollisuudessa on ollut myös merkittävää kasvua viime vuosina. Muoviteollisuuden ikärakenne Satakunnassa on muuta maata vanhempi, erityisesti lähivuosina eläköityvien yli 50- vuotiaiden osuus oli merkittävä. Satakunnassa alan tulevaan työvoimatarpeesen on varauduttu mm. koulutusta lisäämällä. Henkilöstömäärä kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen alatoimialoilla Satakunnassa ja koko maassa Rakentaminen Rakennusteollisuus RT:n urakoitsijakyselyn mukaan lokakuussa suhdannetilanne näytti normaalilta Satakunnassa, kun koko maassa tilanne nähtiin jonkin verran positiivisempana. Alkuvuonna liikevaihto laski Satakunnassa poiketen muun maan kehityksestä. Tulevat suhdannenäkymät ovat vastaavasti Satakunnassa jonkin verran muun maan tasoa positiivisemmat. Kysely tehtiin osin ennen tietoa viidennen ydinvoimalan sijaintipäätöksestä. Päätös ydinvoimalan rakentamisesta Olkiluotoon vaikuttaa oleellisesti rakentamisen näkymiin Satakunnassa. 10 Liikevaihdon kehitys rakentamisessa Satakunnassa ja koko maassa (2000=100)
Rakentamisessa Satakunnassa pari vuotta jatkunut muuta maata voimakkaampi kasvu taittui viime vuoden lopulla. Tammi-toukokuussa liikevaihto laski lähes 10 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Trendikäyrä näyttää palanneen ainakin toistaiseksi koko maan kasvun tasolle. Palkkasumman kasvu hidastui vastaavasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla reiluun prosenttiin. Laskua tuli etenkin teollisuusrakentamisen puolelta, kun taas asuntorakentaminen on pysytellyt suhteellisen vilkkaana. Toimistorakentamisessa ja julkisessa palvelurakentamisessa määrät ovat jonkin verran sahanneet edestakaisin. Rakennusteollisuus RT ry odottaa rakentamisen suhdannekuvan pysyvän lähivuodet edelleen melko vakaana, vaikka talojen uudisrakentaminen supistuu lievästi tänä ja ensi vuonna. Kasvua ylläpitävät asuntotuotanto, korjaustoiminta sekä maa- ja vesirakentaminen. Toimitilojen ja teollisuusrakennusten kysynnän hiipuminen vähentää uudisrakentamista. Julkista palvelurakentamista uhkaavat kuntatalouden säästötoimet, jotka voivat lykätä tarpeellisia talonrakennusinvestointeja. Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuuden tilanteeseen on vaikuttanut kaupan kiristynyt kilpailu. Kilpailu näkyy tuotteiden hinnoissa ja laajentuneena valikoimana, jotka vievät kotimaisilta tuotteilta tilaa. Kauppa on myös lähtenyt agressiivisesti nostamaan omien tuotemerkkiensä asemaa. Paikallinen elintarviketuotanto on pitkälti paikallisen tuotannon varassa. Paikallisten sopimusviljelijöiden sato on jäänyt tänä syksynä jonkin verran tavoitteesta, joka vaikuttaa tilanteeseen. Paikallisen raakaaineen saantiin vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä myös tukineuvotteluiden tulokset. Osalle kuluttajia suomalaisuus on tärkeä tekijä, mutta kaupan rakennemuutos on vaikuttanut tähänkin. Suomalaisten tuotteiden täytyy myös olla hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisiä. TT:n barometrissa elintarviketeollisuuden suhdannetilanne arvoidaan hieman tavanomaista heikommaksi. Elintarviketeollisuuden tuotannon arvioitiin supistuneen alkuvuonna, mutta kesällä lasku näyttää pysähtyneen. Satakunnassa elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys on ollut aaltoilevaa. Viime vuoden kasvun jälkeen liikevaihto taittui alkuvuonna laskuun ja pudotusta tuli tammi-toukokuussa noin 3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Palkkasumma oli kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla. Liikevaihdon kehitys elintarviketeollisuudessa Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) 11
Palvelualat Majoitus- ja ravitsemustoiminta, liike-elämän palvelut, kauppa sekä sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelutyönantajain elokuussa julkistetun kyselyn mukaan loppuvuotta Satakunnassa odotetaan varsin positiivisin odotuksin. Palvelualojen palkkasumman kasvu on Satakunnassa majoitus- ja ravitsemustoimintaa lukuunottamatta ollut keskimääräistä nopeampaa kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla verrattuna edellisen vuoden ensimmäiseen puoliskoon. Koko maassa palkat kehittyivät kyseisillä palvelualoilla vielä nopeammin lukuunottamatta liike-elämän palveluita. Palvelutyönantajain kyselyn mukaan odotukset ovat Satakunnassa myönteisemmät kuin koko maassa keskimäärin ja myönteisyys on kasvanut edellisestä suhdannekyselystä. Koko maan osalta palveluyritysten suhdanneodotukset heikkenevät kyselyn mukaan loppuvuonna. Odotuksia kuvaava suhdanneindikaattori on alimmillaan kymmeneen vuoteen ja selvästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella. PT:n mukaan myyntiodotukset ovat heikentyneet koko maassa kaikilla palvelualoilla. Ainoa poikkeus ja voimakkaan kasvun ala on liike-elämän palveluihin kuuluva kiinteistöpalvelut. Alan yritykset odottavat myynnin kasvavan kuluvana vuonna yli kahdeksan prosenttia huolimatta suhdannenäkymien heikkenemisestä. Työpaikkojen määrä vähenee ns. perinteisillä palvelualoilla, kuten kaupassa, hotelli- ja ravintola- Palvelualojen ja kaikkien toimialojen yhteensä palkkasumman kasvu Satakunnassa ja koko maassa tammi-kesäkuussa 2003. alalla sekä pankeissa ja vakuutusyhtiöissä. Eniten uusia työpaikkoja syntyy yrityspalveluihin, ennen muuta kiinteistöpalveluihin. Satakuntalaiset yritykset ennakoivat työllisyysnäkymien pysyvän varsin vakaina. Majoitus- ja ravitsemustoiminta Satakunnassa majoitus- ja ravitsemustoiminnassa on vuoden kestäneen laskun jälkeen nähtävissä heikkoja merkkejä käänteestä. Alkuvuosi oli hiljainen, mutta kesä kuukaudet ja syksyn varaukset ennakoivat jo Satakunnassa parempaa. Koko maassa, jossa kehitys on ollut Satakuntaa jonkin verran myönteisempää, ei hotelli- ja ravintola-alan liiton mukaan odoteta alan kysynnän kasvavan tänän vuonna merkittävästi. Kaikki riippuu siitä, millaiseksi orastava talouskehitys loppuvuonna kehittyy. Liikevaihto laski Satakunnassa tammi-toukokuussa 8 prosenttia. Palkkasumma kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Satakunnassa majoitusmyynti laski alkuvuonna, tammikesäkuu oli yllättävän vaisu. Erityisesti liikematkustuksessa oli laskua. Vapaa-ajan matkustuksen kannalta kesä oli positiivinen. Vapaa-ajan matkustuksessa on kilpailua asiakkaista viime vuosina kiristänyt mm. tarjonta Viron suunnalta, ja kapasiteetin lisääminen siellä tuntuu myös Suomessa. Ravintoloiden myynti pysyi keskimäärin ennallaan. Satakunnassa kilpailutilannetta pidetään normaalina, on investoitu laatuun ei kapasiteettiin. Esimerkiksi Helsingin seudulla kilpailutilanne on huomattavasti kovempi (pudotuspeli). Erityisesti ruokapaikoissa tilanne vaikuttaa Satakunnassa vakiintuneen, iltapaikoissa on enemmän vaihtelua. Hyvät kulkuyhteydet ja vilkastunut koulutustoiminta sekä lisääntynyt tapahtumien järjestäminen näkyvät myös alan kysynnässä. Liikevaihdon kehitys majoitus- ja ravitsemustoiminnassa Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Koko maassa kehitys on polkenut viime vuodesta lähtien paikallaan. Kysyntä jopa laski hotelli- ja ravintola-alan liiton mukaan. Laskenutta kysyntää kompensoi hinnan lievä kohoaminen. Liiton mukaan autoveron lasku ja alhainen korkotaso ovat vilkastuttaneet auto- ja asuntokauppaa, joka taas on ollut pois hotelli- ja ravintolapalveluiden kysynnästä. Työn tuottavuuden alalla kerrotaan koko maassa laskeneen. Yritykset pitävät kiinni työntekijöistään parempien talousnäkymien toivossa. Satakunnassa työllisten lukumäärä näyttää laskeneen viime vuoden alun tilanteesta, myös palkkasumman kehitys on jäänyt hieman jälkeen koko maan kehityksestä. 12
Liike-elämän palvelut Liikevaihto kasvoi tammi-toukokuussa yli 20 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Liike-elämän palveluiden rakenne Satakunnassa eroaa jonkin verran koko maan rakenteesta. Erityisesti Satakunnassa on menestynyt kone- ja prosessisuunnittelu, joka on vastannut lähes puolta toimialan liikevaihdon kasvusta viime vuosina. Liike-elämän palveluiden viime vuosien poikkeuksellista kasvua selittää maakunnassa kone- ja prosessisuunnittelu. Muualla maassa kasvu on painottunut enemmänkin mm. tietojenkäsittelypalveluihin ja mainostoimistoihin. Osaa toimialan kasvusta selittää yritysten eri toimintojen kuten atk-palveluiden ulkoistaminen. Liikevaihdon kehitys liike-elämän palveluissa Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Työllisten määrä liike-elämän palveluissa Satakunnassa, neljännesvuosikeskiarvo "PI- Rauman toimitusjohtajan Matti Mattilan mukaan yhtiön suunnittelutöistä n. puolet suuntautuu offshore-teollisuuteen ja puolet telakkateollisuuteen, jonka tärkeimpiä asiakkaita ovat Aker Finnyards ja satakuntalainen prosessi- ja konepajateollisuus. Meritekniikan suhdannetilanne on heijastuu hyvin voimakkaasti yrityksen tilanteeseen, kuten myös koko Satakunnan teollisuuteen ja muihin aktiviteetteihin. Offshore eli öljyntuotantoon liittyvässä liiketoiminnassa on eletty hyvin voimakas korkeasykli ja myös telakkapuolen tilanne on ollut hyvä ja jatkuu tasaisempana. Offshorepuolen tilanne on vaikeampi. Yrityksen muiden asiakastoimialojen kysyntään vaikuttaa täkäläisen teollisuuden investointien matala taso, muualla maassa teollisuuden investoinnit ovat jo elpyneet. Tilanne on alan suunnittelussa muuttumassa osaamisvaatimusten osalta. Kasvava osa suunnittelusta kohdistuu valmistustyöhön, joka tapahtuu jossain muualla kuin Suomessa. Suunnittelijoiden täytyy pystyä toimimaan vaativammassa kansainvälisessä ympäristössä. Myös suunnittelun sisältö siirtyy detaljien suunnittelusta projektien suunnittelun suuntaan. Laajemminkin on puhuttu offshore-teknologian koulutus- ja osaamiskeskuksen perustamisesta alueelle. Mattila näkee sillä olevan tärkeä rooli jo olevan teollisuuden ja sitä palvelevan suunnittelukunnan aseman parantamisessa. Myöhemmässä vaiheessa keskus voisi luoda pysyviä rakenteita, joiden varaan voi syntyä uutta teollisuutta. Nykyään on kovasti korostettu yrittäjyyden merkitystä, joka sinällään on kannatettavaa, mutta ei tulisi myöskään unohtaa maakunnan teollisuutta, erityisesti vientiteollisuutta ja sen merkitystä. Pienten yritysten menestys on usein riippuvainen ympärillä toimivista isommista vientiyrityksistä. Usein juuri isommat vientiteollisuusyritykset luovat kasvumahdollisuuksia myös pienemmille alihankintayrityksille. PI-Rauma Oy on suurin satakuntalainen teollisuuden suunnittelupalveluyritys,jolla on 200 työntekijää, yli sata Porissa ja lähes saman verran Raumalla. Offshore-teollisuudessa yhtiön tärkeitä asiakkaita ovat Mäntyluoto Worksin lisäksi Technipin projektit eri puolilla maailmaa sekä mm. ulvilalainen RR Offshore Oy. Yhtiön omistavat puoliksi ranskalainen Technip Mäntyluoto Works kautta ja PIC Engineering Vantaalta. Henkilöstömäärä liike-elämän palveluiden alatoimialoilla Satakunnassa. 13
Tukku- ja vähittäiskauppa Päivittäistavarakaupassa tuotteiden hinnat ovat laskeneet lähinnä siksi, että ulkomaisen kilpailun myötä kauppoihin ovat tulleet kauppojen omat sarjat, jotka ovat huokempia koska niissä ei ole mm. mainontakustannuksia. Satakuntalaisen ostajan ostoskorin hinta on pudonnut pari prosenttiyksikköä viimeisen vuoden aikana. Kaupan odotuksiin vaikuttaa kuluttajien luottamus, joka toistaiseksi on Suomessa pysytellyt vahvana. Kauppa on myös sopeutuva elinkeino; jos yleisesti menee hyvin myös kaupalla menee hyvin. Tuleva ydinvoimaprojekti tuo maakuntaan kaivatun piristysruiskeen. Porin asema on selvästi erikoistavarakaupassa muodostumassa voimakkaammaksi keskukseksi, myös rauman kieltä on kuultu porilaisissa liikkeissä viime aikoina. Kaupan keskusliiton lokakuisen katsauksen mukaan kaupan voidaan katsoa ohittaneen suhdannepohjan. Loppuvuodelle kaupan keskusliiton kyselyssä arvoidaan vähittäiskauppaan noin 1,5 prosentin ja tukkukauppaan noin 2 prosentin kasvua. Tammi-elokuussa vähittäiskaupan raportoitiin kasvaneen kaupan keskusliiton jäsenyrityksissä 1,8 prosenttia ja tukkukaupan 1,1 prosenttia. Tukku- ja vähittäiskaupan yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Satakunnassa tammitoukokuussa 1,5 prosenttia. Kaupan myynnin kasvuun vaikuttaa erityisesti päivittäistavarapuolella hintojen aleneminen kilpailutilanteen vaikutuksesta. Kaupan alatoimialoista kasvua on ollut erityisesti autokaupassa, autoveron alennuksen seurauksena. Liikevaihdon kehitys tukku- ja vähittäiskaupassa Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Työllisten määrä kaupan alalla Satakunnassa, neljännesvuosikeskiarvo 14 2003 Marko Mikkola
Sosiaali- ja terveyspalvelut Poiketen teollisuudesta ja muista katsauksen palvelualoista on sosiaali- ja terveyspalveluissa julkisten palvelujen osuus merkittävä ja julkisen sektorin varojen kohdentaminen ohjaa pitkälle niiden kysyntää. Satakuntalaisen sosiaali- ja terveysalan yritysten kehittymisen kannalta kuntien ostopolitiikka ja kilpailuttaminen ovat avainasemassa. Suuren haasteen lähivuosina sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiselle luo myös se, miten kasvavaan kysyntään pystytään varautumaan, kun toimilan työllisistä merkittävä osa jää lähivuosina eläkkeelle. Koko maassa työllisten ikärakenne on sosiaali-ja terveyspalveluissa kaikkien toimialojen keskiarvoa iäkkäämpää. Satakunnassa tilanne on vielä haasteellisempi verrattuna koko maan sosiaali- ja terveysalan ikärakenteeseen. Maakunnan ikärakenne ja sosioekonominen asema rakennemuutoksen tuomine työttömyysvaikutuksineen muodostavat vielä oman haasteensa alan kehittämiselle alueella. Satakunnassa koulutus ja osaaminen ovat tärkeä painopistealue, johon panostaminen on ollut muualta pois. Keskimääräistä niukempi panostaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin näkyy myös palkkasumman hitaampana kehityksenä. Koko maassa palkkasumma on kehittynyt viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien keskimärin 10 % vuodessa, kun Satakunnassa jäädään selvästi alle 5 prosentin. Myös alkuvuoden kehitys noudatti samaa kaavaa koko maan ja Satakunnan osalta. Yksityisen sektorin puolella yhteistyö kuntien kanssa koetaan nihkeäksi ja muutos tuntuu vievän pitkään. Palveluseteleiden käyttöönottamista pidetään hyvänä ratkaisuna, jolloin ihmisten itse päätettäväksi jää käyttääkö hän kunnallisia vai julkisia palveluita. Näin kunnan ei heti tarvitsisi suoraan sitoutua yksityisen palvelun käyttöön. Kuntien kilpailuttamistoiminnassa nähdään suurta kehittämistarvetta mm. tarjousten laatukriteerien määrittämisen ja hinnan arvioimisen suhteen. Kilpailutilanne nähdään yrityspuolella terveeksi. Jonkin verran kilpailua myös tarvitaan, jotta motiivi laadun kehittämiseen säilyy. Palvelumarkkinoiden kehittämisen kannalta suurin toimija eli kunta on avainasemassa. Hankintatoiminnan kehittämisessä tavoitteena on, että Porin hankintatoimesta tehdään palvelujen ostamisen eriyisasiantuntija, jonne osaamista keskitetään. Toinen lähiajan kehittämiskohde on palveluiden hankinnan strateginen pohdinta mm. palveluiden järjestämiseen ja palveluseteleihin liittyen. On myös syytä arvioida uudelleen oletukset siitä, että ihmiset arvostaisivat hyvinvointipalvelujen tarjoamista juuri kunnan tuottamina enemmän. Palkkasumman kehitys sosiaali- ja terveyspalveluissa Satakunnassa ja koko maassa (2000=100) Työllisten määrä sosiaali- ja terveyspalveluissa Satakunnassa, neljännesvuosikeskiarvo Työllisten ikärakenne sosiaali- ja terveyspalveluissa Satakunnassa ja keskimäärin koko maassa (%) 15
Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Tämä numero on talouskatsauksen toinen numero. Ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa 2003. Katsaus toteutetaan Satakuntaliiton myöntämän ESR-rahoituksen sekä Porin kaupungin ja Karhukuntien vastinerahoituksen avulla. Katsauksen laadinnassa ovat olleet mukanana satakuntalaisista kehittäjäorganisaatioista Satakuntaliitto, Satakunnan TE-keskus, Satakunnan kauppakamari, PrizzTech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty myös toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja haastateltu paikallisia yritysjohtajia. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen toimittamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Poiketen muista aluetilastoista liiketoiminnan kuukausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat liikevaihdon ja viennin osalta toukokuulta 2003 ja palkkasumman osalta kesäkuulta 2003. Tiedot työvoiman kehityksestä ja ikärakenteesta on tuotettu yhteistyössä Satakunnan TE-keskuksen kanssa. Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy internet-sivuilla (www.satamittari.fi); sivut aukeavat loppuvuodesta. Palautetta katsauksen ja internet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palvelevaksi tietolähteeksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Katja Aalto, TuKKK, Porin yksikkö, p.02 627 2969, katja.aalto@pori.tukkk.fi Mainospori Oy 2003