Perustuslakivaliokunnan kokous n:o 51 maanantaina 8.6.1992 klo 9.30 Nimenhuuto Päätösvaltaisuus Puhemiesneuvoston ehdotus 3 eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta - I käsittely jatkuu. Asiantuntijoiden kuuleminen: - Vanhempi eduskuntasihteeri Keijo Koivukangas Päätetään jatkokäsittelystä. HE 85 laeiksi sairausvakuutuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien väliaikaisesta muuttamisesta Asiantuntijoiden kuuleminen: - Hallitusneuvos Marita Liljeström - Hallitusneuvos Tuulikki Haikarainen - Nuorempi hallitussihteeri Pekka Humalto Sosiaali- ja terveysministeriö - Lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo - Lainsäädäntöneuvos Heikki Karapuu - Professori Mikael Hiden - Professori Antero Jyränki HE 86 laiksi lapsilisälain 1 a :n väliaikaisesta muuttamisesta Asiantuntijoiden kuuleminen: - Vt. ylitarkastaja Kari Ilmonen - Lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo - Lainsäädäntöneuvos Heikki Karapuu - Professori Mikael Hidén - Professori Antero Jyränki HE 72 laeiksi opintotukilain muuttamisesta ja rajoituksesta oikeuteen saada aikuisopintorahaa - I käsittely jatkuu. Päätetään jatkokäsittelystä. Muut mahdolliset asiat Seuraava kokous on tiistaina 9.6.1992 klo 9.00. Kokouksen päättäminen
Porustuslakivaliokuntti 8.6.1992 kello 9.30. HE % /92 vp laiksi läpsilisälain 1 a 5 :n väliaikaisesesta muuttamisesta ja HE 81) /92 vp laeiksi sairausvakuutuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien väliaikaisesta muuttamisesta. Olen käsittänyt niin, että perustuslak ivaliokunta on halunnut tässä kuulla asiantuntijoita ennen kaikkea esityksiin sisältyvien säästölakien suhteesta VJ 66 a :n säännökseen. Olin valiokunnassa kuultavana 4.6,1 992 aikuisopintorahaa koskevan lakiehdotuksen yhteydessä VJ 66 a :n merkityksestä. Toistamatta tuolloin esittämääni muutoin, kiinnitän aluksi huomiota pariin ylei - seen näkökohtaan. VJ 66 a 5 :n säännökseen sisältyvä lepäämäänjättämiskie lto koskee vain lakeja, jotka koskevat "valtion menojen sääst ämistä eivätkä sisällä "säännöksiä muusta kuin menojen vähentämisestä tai lykkäämi- sesta taikka n iidon toimennpunosta". Säännös estää uittamasta lepää- määnjättamiskaellon piiriin säästämiseen kuulumattomia aineksia. Se ei toisaalta estä sisällyttämästä lepäämäänjättämiskee 1 lon piirissä säädettävään lakiin se llaisia menettelysäännöksiä, esim. maksujen toimeenpanoon liittyvien kriteerien määrittely säännöksiä ja maksuihin liittyviä toimeenpanosäännöksiä, joiden voidaan katsoa välittömästi liittyvän menojen säästämisen käy tarinoi 1 iseen toimeenpanemiseen. Tämä toimeenpaneminen ei toisaalta voi nähdäkseni sisältää mitään merkittäviä organisator isia uusia ^imivaltajär^ järjestelyjä eikä jestelyjen kannalta tarkasteluna c^ j^xm^j nr josta ly jen tuomista lainsäädäntöön. Tämän perastuslain säännöksessä olevan rajoituksen ei ehkä voida ehdottomasti katsoa estävän sitä, että varsinaisesti säästön aikaansaa va lainmuutos ja si ihen liittyvä I N X H X X osin. menettelyä koskeva lainmuutos olisivat eri sfääreissä. Vain hyvin erikoi-
Mikael Hidén sosia tilan teossa voinee käytännössä kuitenkin alla perusteltavissa sellainen väite, että säästön toteuttavasta laista erillinen lainmuutos kuitenkin liittyisi siihen niin läheisesti, että sekin kuuluisi tästä syystä VJ 66 a i:ssä tarkoitetun lepäämäänjättämis kiellon piiriin. VJ 66 a :n mielenkiintoisin ja 1ainsäätämiskäytännössä merkittävin kysymys on kuitenkin, mitä tarkoittaa säännöksen 3 momentissa oleva edellytys, jonka Mukaan kyseessä ei voi olla laki, " j oka heikentää toimeentulon lakisääteistä perusturvaa". Säännöksen säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 321/90 vp) perusteluissa on luetultu etuuksia,x3»xfcmx±kcoaxkmgmuaxmi«mkx«x> Lkuetteloc joihin puutunifcaa lupaamaan juttämiskei1to ax nai: in koskee j a 7?äx*ia> on vielä hiukan lisätty asiasta annetussa perustuslakivaliokunnc mietinnössä ( prvm 16/90 vp) t Kuten vi ime viikolla esittämässäni \esi ttömisen'[ lausunnossa toteisin, en katso näiden etuusluettelojentkuitenkai ^/merkitsevän sitä, että "Kyseessä olisi etuus etuudelta erikseen tapahtuva etuuden vähentämisen tarkastelu ja siihen ehkä liitetty ehdoton etuuden heikentämiskielto. Katson lakitekstissä käytetyn ilmauksen "perustoimeentulo pikemminkin osoittavan tietyn perustavaksi katsotun el intason turvaamista siltä osin tai sellaisena kuin se on laintasoisten järjestelyjen muodostaman kokonaisuuden nojalla. Kyseessä siis olisi se, mihin hallituksen esityksen perusteluissakin viitataan kun siellä tode taan, että t oir.ieen tuolon perus tur vai la tässo tarkoite taan "vain sitä osaa sosiaaliturvasta, jolla pyri tään takaamaan yksilön toimeentuloile välttämätön elintaso^. VJ 66 a J:n KBXX 3 moment in muka i ne n lepäämään jättämismahdol 1 is uus ei t ämär, mukaisesti ole insititutionaalista suojaa siaää mielessä^.että siinä suojattaisiin jonk in konkreettisen tukijärjestelyn pysyvyyt sellaisenaan, vaan tukijärjestelyn tilalla voidaan kehittää toisenlainen tukijärjestely. Perustuslain säännös ei tässä x*&nt nähdäkseni anna ripulin tukea myöskään seiloiselle ajatukselle, Vkonkreottinen\
että juuri se etuusjärjestelyn /taso, joka oli voimassa silloin k kaikessa konkreettisuudessaan kun VJ 66 a 5 tuli voinaan, olisi/perustuslaissa tarkoitettu, toimeentulon lakisää te ij en perusturva/" Kysymys ojt^tujgj_gr j este ly j en kokonaisuud en kautta turvattavasta toimeentulon tasosta, ja ("mikä tämän tason pitää olla, jotta se (bäyttäisi asetetun vaat imuks en "toimeentulon,,» perusturva^ joudutaan' arvioinaan ja ratfahjj^naan yhteiskunnan kulloistenkin käsitysten pohjalta. Laps il isälain muutoksessa ehdotetaan k f e K a x x x x x korotettuna maksettavan lapsilisän tai oikeastaan ko. korotuksen poistamista 1.7,1992 jälkeen syntyviltä lapsilta./ Esityksen perustelujen mukaan korotuksen sisältämä tuki on pitkälti korvautunut pi enten lasten vanhenmilie kohdennu tul la jbupsen hoidon tukeni sei la. Hai lituksen mielestä koroteta11a lapsilisällä ei nykytasollaan ole vaikutusta pienten lasten perheiden toimeentuloile täittämättömää elintasoon. t.hkä tnn«x korotuksen tuom a lisätuki ei ole aivan merkityksetön, jos vaikka ajatel.laon yksinhuoltajaa, joka odottaa kflkxaxxa heinäkuussa syntyviä kaksosia» Olis ^r silti tappuvamen yhtymään hallituksen es ittänään lopputulokseen t j onka mukaan tämä laki t joka jättää varsinaisen lapsilisän ennalleen, ei tässä nerki se kajomnista ko. perheiden toimeentulolle välttämättömään elintasoon. Toisessa hallituksen esityksessä esitetään sairausvakuutus laki i n ja eräihin siihen liittyviin lakeihin nuutoksia f joiden sisältönä on valtion menojen ;»ö«st>; vähentämistarkoituksessa muuttaa sairausvakuutuksen ja siihen liittyen kuntoutusrahan määräytyrnist korottaa vakuutetun omavastuuosuutta lääkekustannuksista, pidentää sairausvakuutuslain nukuison päivärahan sekä kuntoutusrahan omavastuuaikaa kahdella vuorokaudella ja nuuttaa eräitä lääkkeiden myyntiä koskevia säännöksiä.
VJ 6 &x 66 a 5 :n säätämiseen johtunoen hoi 1 ituksen esityksen perusteluissa on yhtorui etuutena, jokai ainakin olisi luettava toimeentulon lakisääteiseen perusturvaan, sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha. Kuten alumpana totesin, en katso säännöksen tässä äarkoittavan ehdotonta etuuskohtaista hetkentämis - kieltoa^ Q ^Tähän nähden J\a % koska nyt ( ehdotetut muutokset ovat _, /&--ar-stn ajiyu Utu laj.w^-e4- katsoa, minusta *Jr«- uinak^et^ mahdo^jfj=a että muutokset oivat merkitse sellaista kajoamista, joka VJ 66 a S : n äcgsox 3 nornontisria tarkoitetul la ta vai la h a a ken täis i toimeentulon lakisääteistä perusturvaa, Jonkinlaista onfjelnullisuutta voisi onintään syntyä siitä, ottä lain säästöä sisältävät säännökset voiv -it *8äiiHX«RiiH*yxksx.^is-s<iki4a_a^f*«tr}^ ilneises t. i ÄMi^xxx:: kumuloitua yhden ja saman ihmisen kohdalla. Miten t ällaista vaikutusta ja mahdolli- sesti vielä lisäksi laeista aiheutuvia joistakin musta säästö l^rkion. vaikutuksia o l i s i a r v i o i t a v a, o n ^o^niii-* v a i k e a s a n o a. / 4 - ö h ^ ^ i g k u i t e n k i n tämänk**^ h u o m i o o n ottuotr^s^öv^glttä t o i s e n e s i t y k s e n l a i t e i v ä t Mre4wnti VJ 66 a : n 3 m o m e n t i s s a t a r k o ^ o t u l. l a t a v a l l a t o i n t u l o n p e r u s t u r v a a,