valtion taidemuseon vuosikertomus 2008
Valtion taidemuseon toiminta-ajatus SISällyS Valtion taidemuseo on Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston muodostama kulttuurilaitos ja asiantuntijaorganisaatio. Se vie eteenpäin kuvataiteen kulttuuriperintöä, vahvistaa oman aikamme visuaalisen kulttuurin merkitystä ja kehittää taidemuseoalaa. Valtion taidemuseo ylläpitää, hoitaa, kartuttaa ja tekee tunnetuksi Suomen huomattavinta taidekokoelmaa sekä oman alansa tieto- ja tutkimusarkistoa. Taidemuseoidensa ja muiden toimintojensa välityksellä se tuo suomalaiset ja kansain väliset visuaalisen kulttuurin ilmiöt osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Ylijohtajalta.................................................................... 8 Yhteisiä hankkeita ja kehittämistä... 10 Seurattua... 11 Ateneumin taidemuseo... 13 Nykytaiteen museo Kiasma... 19 Sinebrychoffin taidemuseo... 26 Kuvataiteen keskusarkisto... 31 Konservointilaitos... 35 KEHITTÄMINEN JA YHTEISKUNTASUHTEET KEHYS... 38 HENKILÖSTÖ... 42 TALOUSKATSAUS... 43 Toimittaja: Anna-Maria Wiljanen, VTM / viestintä Työryhmä: toimintayksiköiden vastuuhenkilöt Ulkoasu: Muotohiomo Oy Painopaikka: Edita Prima Oy, Helsinki 2009 Organisaatio ja johtajat... 48 Neuvottelukunta... 48 ISSN 1236-9764 (painettu) ISSN 1795-0171 (verkkoversio) 2
Jonathan Ben-Ami Ateneumin taidemuseon julkisivu iltavalaistuksessa 120-vuotisjuhlan kunniaksi 2 3
Kuvataiteen keskusarkisto / Petri Summanen URB 08 -katujuhla Nykytaiteen museo Kiasman pihalla 4 5
Barbosa Sternin kokoelma kesäkuu Valtion taidemuseon konservoint ilaitoksen kolmevuotinen tutkimusprojekti esitellään Sinebrychoffin taidemuseossa Nuori, tuntematon Isaac Wacklin -näyttelyssä. Isaac Wacklin: Miehen muotokuva (1757, Ateneumin taidemuseo) Kuvataiteen keskusarkisto / Kari Soinio heinäkuu Ateneumin taidemuseon tuottama ääniopas vakiinnuttaa suosionsa museokävijöiden keskuudessa. Ääniopas kattaa 26 teosta ja sen kieliversioina ovat suomi, ruotsi ja englanti. Yasusaburo Hara Collection, Tokio. syyskuu Ateneumin syksyn päänäyttely Hiroshige&Hokusai. Matkalla Edoon vie katsojan Japaniin. Hiroshige: Kameidon luumutarha (1857, Yasusaburo Hara Collection, Tokio) tammikuu Sinebrychoffin taidemuseo tarjoaa Peru 2000 vuotta hopeataidetta -näyttelyssä värikkään aikamatkan Andien alueen esinekulttuuriin ja historiaan. Kukkakori. 1800 -luku huhtikuu Ateneumin taidemuseo aloittaa valokuvataidetta esittelevän sarjansa. Yhteinen elämä. Matti Saanion varhaiset valokuvat -näyttelyn valokuvat kertovat pohjoisen ihmisen tarinaa arktisissa olosuhteissa luonnon keskellä 1960 1970 -luvuilla. syyskuu Sinebrychoffin syksyn päänäyttely Le Notti italiane Italialaiset yöt johdattelee museokävijän italialaisten uniikkipukujen maailmaan. valentino Fondazione di Sartirana marraskuu Ateneum-salissa nähdään Pia Lindyn Raaka RAW -teos, joka on osa monivuotista ja monitasoista tanssia/taidetta, kehollisuutta ja kokemuksellisuutta yhteiskunnassa pohdiskelevaa Joku kohtaa tanssia -projektia. helmikuu Kiasmassa aukeaa 1.2. aikamme merkittävimpiin valokuvaajiin kuuluvan Nan Goldinin näyttely, joka luo katsauksen taiteilijan tuotantoon 35 vuoden ajalta. toukokuu Kiasman 10-vuotisjuhlat huipentuvat ilmaiseen syntymäpäiväviikonloppuun, jolloin taiteesta nautitaan sekä Kiasman sisällä että sen ulkopuolella. elokuu Elokuussa Kiasman ympäristön ja Kiasma-teatterin valtaa urbaanin kulttuurin festivaali URB jo yhdeksättä kertaa. Tämänvuotinen ohjelma koostuu kotimaisista esityksistä, kansainvälisistä vieraista sekä kaupunkitilan interventioista. Kuvataiteen keskusarkisto / Petri Summanen joulukuu Valtion taidemuseon intranet lanseerataan. Intranetin nimeksi valitaan HELENE viidenkymmenen työntekijän tekemien ehdotusten joukosta. Bodies in urban spaces kuvataiteen keskuarkisto / pirje mykkänen Kuvataiteen keskusarkisto / Matti Janas maaliskuu Ateneumin kevään päänäyttely luo monipuolisen kuvan yhdestä Suomen kultakauden merkittävimmästä taiteilijasta Pekka Halosesta (1865 1933). Pekka Halonen: Tienraivaajia Karjalassa (1908, Ateneumin taidemuseo) lokakuu Full House Kouri-kokoelma ja minimalistisia seikkailuja Amerikasta valtaavat Kiasman. Näyttelyssä tutustutaan minimalismiin ja sen jälkeen syntyneisiin nykytaiteen suuntauksiin. Puolet näyttelyn teoksista tulee Solomon R. Guggenheim -museosta New Yorkista, puolet Kiasman Kouri-kokoelmasta. Dan Flavin: Untitled (to Anne Marie and Gianfranco 3) 1989, Nykytaiteen museo Kiasman Kouri-kokoelma.
Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Pakarinen Ylijohtajalta Valtion taidemuseo on yleisöjä varten Valtion taidemuseolla on vilkas toimintavuosi takanaan. Ateneumin taidemuseon ja Nykytaiteen museo Kiasman juhlavuosi toi museoille runsaasti näkyvyyttä. Kaikki kolme museoyksikköä onnistuivat näyttelytoiminnassaan ylittäen niille asetetut tavoitteet. Monipuolinen näyttelyohjelma houkutteli yhteensä lähes puoli miljoonaa museokävijää. Lapsilla ja nuorilla oli tässä erittäin tärkeä osa, sillä vaikka ilmaisopastuksia jouduttiin karsimaan, säilyi heidän osuutensa edellisvuoden tasolla. Valtion taidemuseon kokoelmiin kuuluvat teokset tavoittivat runsaasti yleisöä myös ulkomailla. Irlannin kansallisgalleriassa Dublinissa marraskuussa avautunut Suomen taidetta vuosilta 1870 1920 esittelevä Northern Stars and Southern Lights: The Golden age of Finnish Art 1870 1920 -näyttely oli laajin Irlannissa koskaan nähty katsaus suomalaiseen taiteeseen. Näyttelyn 74 taideteoksesta 68 oli valikoitu Ateneumin taidemuseon kokoelmista. Kiasman kokoelmista koottu näyttely Muistin kerroksia nähtiin keväällä Berliinissä Felleshusissa. Näyttely oli osa Kiasman kymmenvuotisjuhlaa ja siinä nähtiin 33 teosta Kiasman kokoelmista. Valtion taidemuseon toiminnan ytimessä ovat kokoelmat. Kokoelmat ja niiden parhaimmiston esitteleminen on kunniaasia ja niiden täydentäminen kokoelmatoiminnan elinehto. Juhlavuoden kunniaksi myönnetty 150 000 euron hankintamäärärahan korotus auttaa kokoelmien täydentämisessä. Samalla on kuitenkin huomattava, että Suomen taiteen merkkiteosten hankintahinnat ylittävät korotuksen kokonaissumman moninkertaisesti, eivätkä hankintamäärärahat tästä syystä ole kansallisgallerian tasolla. Yksinomaan Ateneumin taidemuseoon hankitun Helene Schjerfbeckin Punaiset omenat -teoksen hinta oli 400 000 euroa. Tällaisessa tilanteessa sponsorien ja lahjoittajien merkitys korostuu entisestään. Esimerkiksi Yrjö ja Nanny Kauniston testamenttilahjoitus on tärkeä tuki Ateneumin taidemuseolle. Kokoelmien täydentäminen on kuitenkin vain osa kokoelmatoimintaa. Siihen liittyy myös kokoelmatoiminnan perusteellinen ja syventävä tutkimus ja niihin liittyvät julkaisut. Vuonna 2008 Valtion taidemuseon panosti erityisesti kokoelmatoiminnan tutkimukseen. Mitä meillä oli ennen Kiasmaa? Kokoelmatoiminnan vaikuttavuus -julkaisu oli ensimmäinen Valtion taidemuseon vaikuttavuusarvioinnin piiriin kuuluvista julkaisuista. Se loi katsauksen Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmatoiminnan ja -politiikan kehittymiseen sekä eri tahojen vaikutusta museon kokoelmatoimintaan sen kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Kokoelmatoiminnan vaikuttavuustutkimuksen toisen osan, Ateneumin kokoelmia arvioivan osuuden suunnittelu käynnistyi 2008. Susanna Petterssonin väitöskirja Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin, Fredrik Cygnaeus, Carl Gustaf Estlander ja taidekokoelman roolit oli Suomen ensimmäinen kokoelmahistoriaamme käsittelevä väitöskirja. Kristina Linnovaara käsitteli Makt, konst och elit -väitöstutkimuksessaan taidekentän valtasuhteita 1940- ja 1950-luvun Helsingissä tuoden näin syventävää tietoa Valtion taidemuseon edeltäjäorganisaation, Suomen Taideakatemian säätiön merkityksestä taidekentän toimijana. Toiminta ja sen kehittäminen on kiinni resursseista. Vaikka Valtion taidemuseo kuuluu muiden hallinnonalojen ohella valtion tuottavuusohjelmaan, tulisi organisaatiolle siitä huolimatta turvata nykyiset ja mieluummin paremmat toimintamäärärahat. Näin varmistetaan suomalaisen kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin edistäminen niin kotimaassa kuin ulkomailla myös tulevaisuudessa. Kansallisgallerialla on kokoelmiensa ja yhteyksiensä puolesta ainutlaatuinen mahdollisuus edistää suomalaisen kuvataiteen näkyvyyttä maailmalla. Toisaalta kansainvälinen yhteistyö luo edellytyksiä kansainvälisen kuvataiteen ja sen ilmiöiden esittelyyn myös suomalaiselle yleisölle. Vaikka menneen juhlavuoden näyttelyohjelma olikin normaalia tiiviimpi, tulisi Valtion taidemuseon myös jatkossa voida tarjota laajoja näyttelyitä, jotka osaltaan houkuttelevat uusia yleisöjä museoihin. Tässä yhteydessä täytyy muistaa, että näyttelytoiminnan osuus organisaation kokonaiskuluista on suhteellisen pieni. Yritysyhteistyön merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Kolmen museoyksikön käyttämän ulkopuolisen rahoituksen suhde museoyksiköiden toimintamäärärahaan oli 49,55 %. Sponsoritoiminta mahdollistaa museoiden monipuolisen toiminnan sekä laajojen näyttelyiden järjestämisen. Yhteistyö luo myös yrityksille mahdollisuuden syventää yhteistyötä omien sidosryhmiensä kanssa. Toisaalta sen avulla voidaan motivoida ja palkita omaa henkilökuntaa tarjoamalla heille antoisia elämyksiä kulttuurin parissa. Valtion taidemuseo on haasteiden edessä. Talouden maailmanlaajuinen taantuma koettelee koko yhteiskuntaa. Ailahtelevassa tilanteessa taiteen eheyttävä vaikutus ja kulttuurilaitosten rooli korostuvat entisestään. Valtion taidemuseo vastaa ajan haasteisiin ja tarjoaa monipuolisia näyttelyitä myös tulevana vuonna. Haluamme saattaa taiteen kaikkien ulottuville ja tehdä siitä luonnollisen osa meidän jokaisen arkea joka päivä. Risto Ruohonen 8 9
Valtion taidemuseon intranet, HELENE, avattiin joulukuussa 2008. YHTEISIÄ HANKKEITA JA KEHITTÄMISTÄ Seurattua Valtion taidemuseo jatkoi kuluneena vuonna talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeen valmistelua yhteistyössä opetusministeriön ja muiden hallinnonalan virastojen kanssa. Opetusministeriö myönsi taidemuseolle 275 000 euroa siirtymävaiheen menojen katteeksi. Hankkeen toimeenpanon tueksi laadittiin muutossuunnitelma sekä solmittiin konsultointi- ja koulutussopimus NET-effectin kanssa. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien siirtäminen Valtiokonttorin palvelukeskukseen Hämeenlinnaan toteutuu vuoden 2009 loppupuolella. Palvelukeskushankkeeseen liittyen Valtion taidemuseo valmisteli ja otti käyttöön Travel-matkahallintajärjestelmän sekä ryhtyi valmistelemaan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän vaihtamista. Tietohallinnossa jatkettiin opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian sisältämien kehityshankkeiden toimeenpanoa toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Erityisen merkittävä hanke oli Kansallinen digitaalinen kirjasto, joka käynnistettiin vuonna 2008. Valtion taidemuseo käynnisti hankkeen puitteissa aineistojen digitointityön, joka aloitettiin taiteilijoiden luonnoskirjoista, Nyblinin lasinegatiiveista ja suomalaisen kuvataiteen bibliografiasta. Valtion taidemuseon asiantuntijat osallistuivat myös hankkeen työryhmätyöskentelyyn. Valtion taidemuseon kehittämää taidekokoelmien hallinnoinnin työvälinettä, valtakunnallista Muusa-palvelua kehitettiin edelleen ja sen kaupallinen toiminta kasvoi. Vuoden 2008 lopussa Muusassa oli tiedot 129 000 taideteoksesta sekä 198 000 valokuvasta. Muusa-palvelu sai neljä uutta asiakasta. Energian kulutuksen säästöä kertyi 8 % talotekniikan tarkemmalla ohjauksella ja säädöillä sekä laitteistoja uusimalla. HENKILÖSTÖN TAVOITTEELLISTA KOULUTUSTA Henkilöstön tavoitteellisen kouluttamisen tueksi perustettu osaamistyöryhmä teki kattavan kartoituksen Valtion taidemuseon osaamistarpeista, laati Valtion taidemuseon koulutuspolitiikan sekä ensimmäisen siitä johdetun koulutusohjelman. Henkilöstön koulutuksella tuetaan Valtion taidemuseon toiminnan yleisiä linjauksia. Henkilöstökoulutuksen painopiste oli kokoelmaosaamisen vahvistamisessa. Kouluttautumistuki kohdennettiin konservointilaitoksen kehystäjälle ja Ateneumin näyttelymestareille ulkomaisten hyvien käytäntöjen kartoittamiseksi. Valtion taidemuseon kävijäkyselyillä selvitettiin museoyleisön profiileja sekä museokävijöiden tyytyväisyyttä kolmen museon asiakaspalveluihin, toimintoihin sekä museokäyntiin kokonaisuutena. Palaute oli kauttaaltaan myönteistä: Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon yleisöstä keskimäärin 93 % oli täysin tai jokseenkin tyytyväisiä museokäyntiinsä kokonaisuutena. Myös museoiden asiakaspalvelut miellyttivät lähes kaikkia kävijöitä (91 %). Parhaan yleisarvion käynnistään antoivat Ateneumin taidemuseossa ja Sinebrychoffin taidemuseossa vierailleet. Keskimääräinen kokonaistyytyväisyys 93 % asettuu samalle tasolle edellisvuoteen verrattuna. Medianäkyvyys Valtion taidemuseon ja Oy Cision Finland Ab:n väliseen yhteistyösopimukseen liittyvällä mediaseurantapalvelulla selvitettiin kolmen museon julkista näkyvyyttä. Vuonna 2008 hakusanoihin perustuvia osumia jäljitettiin 1637 kpl painetusta tai sähköisestä viestimestä, jotka kattoivat koko Suomen. Ateneumin taidemuseo sai seurannassa yhteensä 606 osumaa. Ateneumin kevään päänäyttely Pekka Halonen sekä Yhteinen elämä. Matti Saanion varhaiset valokuvat -näyttely saivat runsaasti näkyvyyttä maaliskuussa. Syyskuussa huomioi kiinnittyi Hokusai & Hiroshige. Matkalla Edoon sekä Mika Waltari ja taiteilijaystävät -näyttelyihin. Ateneumin 120-vuotisjuhlat huomioitiin lokakuussa. Joulukuussa huomio kiinnittyi Ateneumin saamaan Ernst Mether-Borgströmin testamenttilahjoitukseen sekä museon hankkimaan Helene Schjerfbeckin teokseen Punaiset omenat. Suurta huomiota herätti myös ennakkotieto laajasta Pablo Picasso -näyttelystä, joka nähdään Ateneumin taidemuseossa syksyllä 2009. Kiasman vastaava tulos oli 889 osumaa. Nan Goldinin näyttely sai osakseen näkyvyyttä helmikuussa. Julian Schnabelin Nuorten pelokkaiden nunnien tietoinen katse -näyttely huomioitiin laajasti maaliskuussa. Kiasman 10-vuotisjuhla ja siihen liittyvä ohjelma sekä kymmenvuotisjuhlanäyttely Notkea katu Yksin, yhdessä saivat itseoikeutetusti laajan huomion toukokuussa. Elokuussa kansainvälinen URB 08 -festivaali sai osumia. Lokakuussa mediassa huomioitiin Full House Kouri-kokoelma ja minimalistisia seikkailuja Amerikasta -näyttely. Pilviin piirretty aasialaista nykytaidetta -näyttely sekä Päivi ja Paavo Lipposen rahaston taidekokoelman talletus Kiasmaan herättivät runsaasti huomiota marraskuussa. Juhlavuoden päättyessä huomioitiin Berndt Arellin valinta Taiteen keskustoimikunnan johtajaksi sekä arkkitehti Vesa Honkosen suunnittelemien Kiasman uusien tuolien saama Good Design -muotoilupalkinto. Sinebrychoffin taidemuseo sai seurannassa yhteensä 142 osumaa. Sinebrychoffin kevään päänäyttely Peru 2000 vuotta hopeataidetta sai runsaasti näkyvyyttä helmikuussa. Kolmevuotisen tutkimusprojektin tuloksia esittelevä näyttely Nuori tuntematon Isaac Wacklin ja siihen liittyvä julkaisu huomioitiin kesäkuussa. Italialaisia uniikkipukuja esittelevä näyttely Le Notti italiane Italialaiset yöt -näyttely huomioitiin näyttävästi. Antero Kahilan rekonstruktio Caravaggion maalauksesta Pyhä Matteus ja Enkeli sai runsaasti näkyvyyttä lokakuussa. 10 11
522 993 493 034 Ateneumin taidemuseo 95 91 Yasusaburo Hara Collection, Tokio 402 787 Kiasma 89 90 406 905 355 762 Sinebrychoffin taidemuseo 94 92 2004 2005 2006 2007 2008 Valtion taidemuseon kävijät 2004 2008 (lkm) Yleisön tyytyväisyys museokäyntiin ja palveluihin 2008 (%) Tyytyväinen käyntiin kokonaisuutena Tyytyväinen asiakaspalveluun Verkkopalvelut Valtion taidemuseo panosti yhä enemmän toimintaansa verkkoon. Verkkokauppa osoitteessa osoitteessa www.shop.fng.fi mahdollistaa entistä laajemman yleisön palvelemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkokaupan aloitussivulta asiakkaat pääsevät Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman tai Sinebrychoffin taidemuseon sekä Kuvataiteen keskusarkiston verkkokauppoihin, joiden valikoimaa laajennetaan kehityssuunnitelman mukaisesti. www.kokoelmat.fng.fi tarjoavat tietoa Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon teoksista, taiteilijoista ja kokoelmista. Valtion taidemuseon sisäinen verkkopalvelu, Helene, avattiin joulukuussa 2008. Sen tarkoituksena on tehostaa entisestään organisaation sisäistä tiedonkulkua ja tietojen löytymistä sekä muovautua työntekijöiden jokapäiväiseksi työvälineeksi. Ateneumin taidemuseo Palkittua työtä Valtion taidemuseon oman kannustuspalkinnon sai valaistusteknikko Risto Linnapuomi. Henkilökohtaisia saavutuksia Kymmenelle Valtion taidemuseon työntekijälle myönnettiin kunniamerkki vuonna 2008. Apulaismuseonjohtaja Helmiriitta Sariolalle myönnettiin Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki, intendentti Heikki Malmeelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki, amanuenssi Eija Aarniolle Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi, sähköteknikko Aarre Salmiselle Suomen Leijonan ansioristi, vastaava näyttelymestari Asko Pennalle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein, näyttelymestari, puuseppä Seppo Haloselle ja näyttelymestari Seppo Häyriselle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalit sekä museovalvoja Ritva Ruoholle ja museovalvoja Tuula Tasaselle Suomen Valkoisen Ruusun mitalit. Hiroshige: Suijin-pyhäkkö ja Massaki Sumida-joen varrella (1856, Yasusaburo Hara Collection, Tokio). Teos nähtiin Hokusai&Hiroshige. Matkalla Edoon -näyttelyssä. 12 13
Kuvataiteen keskusarkisto / Asko Penna Pekka Halonen: Puutarhasta (1913, Ateneumin taidemuseo). Monipuolinen ohjelma ja asiakaslähtöisyys olivat Ateneumin taidemuseon juhlavuoden keskiössä. Ateneumin taidemuseo järjesti juhlavuotensa kunniaksi runsaasti monipuolista ohjelmaa, jossa korostettiin asiakaslähtöisyyttä. Kevään ohjelmistossa keskityttiin Pekka Haloseen, yhteen Suomen kultakauden merkittävimmistä taiteilijoista, sekä Matti Saanion valokuviin. Syksyn näyttelytarjonnassa yhdistyivät Japani ja Mika Waltari taiteilijaystävineen. Lokakuun 13. päivä tuli kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun Ateneum-rakennus avattiin yleisölle. Ateneum juhlisti tilaisuutta tarjoamalla yleisölle vapaan sisäänpääsyn. Innostuneita kävijöitä oli muutaman tunnin aikana lähes 3 000. Myös valtiovalta muisti 120-vuotiasta antamalla päätöksen Ateneumin julkisivun valaistuksesta. Ateneum on kestänyt hyvin aikaa. Monipuoliset näyttelyt ja niiden oheisohjelmisto puhuttelevat niin nuoria kuin varttuneempiakin museokävijöitä. Tämän päivän Ateneumia voidaankin pitää paitsi kansallisena monumenttina myös moni-ilmeisenä taiteen ja elämysten kohtaamispaikkana. Tästä ovat osoituksena vuoden 2008 runsaat 256 000 kävijää. Ateneumin taidemuseo sai myös kansainvälistä näkyvyyttä. Yhteispohjoismainen Luonnon lumo -näyttely päätti kiertonsa Kööpenhaminaan. Irlannin kansallisgallerian kanssa toteutettiin Suomen taiteen näyttely Northern Stars and Southern Lights. The Golden Age of Finnish Art 1870 1920. NÄYTTELYT Elämää suurempaa -kokoelmanäyttelyyn liittyen nähtiin vuoden 2008 aikana useita pienimuotoisia fokusnäyttelyitä, jotka antoivat mahdollisuuden tulkita kokoelmia ja tuoda esille harvemmin nähtyjä ja aivan uusia kokoelman osia. Ateneumin kevään päänäyttely Pekka Halonen (7.3. 24.8.2008) esitteli laajasti yhden Suomen taiteen kultakauden merkittävimmän taiteilijan tuotantoa ja elämää. Taidehistorioitsija Anna- Maria von Bonsdorff kuratoimassa näyttelyssä oli esillä lähes 300 teosta, joista suuri osa oli saatu lainaksi yksityiskokoelmista ja monet nyt ensi kertaa yleisön nähtävänä. Halosen laajan tuotannon ohella näyttelyssä esiteltiin myös Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä kirjeiden, valokuvien ja piirustusten kautta. Retrospektiivinen näyttely keräsi yli 150 000 kävijää. Yhteinen elämä Matti Saanion varhaiset valokuvat -näyttely (11.4. 3.8.2008) aloitti Ateneumin valokuvataidetta esittelevien näyttelyiden sarjan. Saanion mustavalkoiset alkuperäisvedokset veivät katsojan suoraan 1960- ja 1970-luvuille ja kertoivat koskettavalla tavalla pohjoisen ihmisten selviytymisestä luonnon keskellä. Juhlavuosi jatkui syksyllä vahvasti Hokusai & Hiroshige. Matkalla Edoon -näyttelyssä (5.9. 7.12.2008), jossa nähtiin kahden Japanin Edo-kauden tunnetuimman maisemantekijän Hokusain ja Hiroshigen moniväripuupiirroksia 1830 50-luvuilta. Intendentti Heikki Malmeen kuratoimassa näyttelyssä oli esillä kaikkiaan 195 teosta tokiolaisesta Yasusaburo Haran yksityiskokoelmasta, nyt ensimmäistä kertaa Japanin ulkopuolella. Yksi näyttelyn monista vetonauloista oli Hokusain kenties kuuluisin teos Suuri aalto. Mika Waltari ja taiteilijaystävät -näyttely (19.9.2008 18.1.2009) juhlisti kirjailijan 100-vuotisjuhlavuotta. FT Tuula Karjalaisen kuratoima näyttely valotti monipuolisesti kirjailijan suhdetta kuvataiteeseen ja taiteilijaystävien merkitystä hänen tuotannolleen. Näyttelyssä nähtiin teoksia Eemu Myntiltä, Yrjö Saariselta, Otto Mäkilältä, Mauno Markkulalta ja Aimo Kanervalta. Osa teoksista saatiin Ateneumiin suoraan kirjailijan oman kodin seiniltä. Näyttely oli sekä taidehistoriallisesti että kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Mustaa ja valkoista japanilaisen valokuvataiteen klassikoita -näyttely (5.9.2008 8.2.2009) jatkoi Ateneumin valokuvataidetta esittelevää sarjaa. Kahdeksan valokuvaajan teoksissa heijastuivat japanilaisen yhteiskunnan muutokset toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Näyttely koostui 64 teoksesta. KOKOELMAT JA TEOSHANKINNAT Ateneumin taidemuseo sai vuoden aikana lahjoina ja testamenttilahjoituksina kaikkiaan 638 teosta. Rolando ja Siv Pieraccinin huomattava grafiikan lahjoituskokoelma käsittää 586 teosta ja Ernst ja Eila Mether-Borgströmin testamenttilahjoitus 26 teosta. Näiden lisäksi Ateneumin ystävät ry lahjoitti 120-vuotiaalle Ateneumille Hugo Simbergin teoksen Keinutuolissa, Anni Bremer (1908). 14 15
Tikanojan taidekoti / Mikko Julkunen Kuvataiteen keskusarkisto / hannu pakarinen Yamaguchi Prefectural Art Museum Museon menot, yhteensä 3 013 402 euroa 73 % henkilöstökulut 2 202 903 20 % palveluiden ostot 593 116 3 % aineet, tarvikkeet ja tavarat 77 012 5 % muut kulut 140 371 Museon tulot, yhteensä 1 363 995 euroa 88 % pääsymaksut 1 162 496 8 % julkaisutulot 164 254 4 % muut tulot 37 245 Eemu Myntti: Mulatti (Josephine Baker), 1923 Tikanojan taidekoti, Vaasa. Museokävijä tutustuu Alwar Cawénin teokseen Sisäkuva ateljeesta (1923, Ateneumin taidemuseo) äänioppaan avulla. Katsuji Fukuda: Alaston (1949, Yamaguchi Prefectural Art Museum). Ateneumin taidemuseolle oli myönnetty 320 000 euron hankintamääräraha kokoelmien kartuttamista varten. Sillä hankittiin 22 teosta. Merkittäviä ostoja olivat mm. Torsten Wasastjernan Nuoren valkopukuisen naisen muotokuva (1893), Unto Koistisen Kaisa (1957) ja Mauno Markkulan Huvila. Lisäksi ostettiin mm. Wäinö Aaltosen ja Ahti Lavosen veistoksia sekä Hiroshigen ja Hokusain grafiikkaa. Eniten hankinnoista herätti kuitenkin huomiota Helene Schjerfbeckin maalaus Punaiset omenat (1915), joka ostettiin suurelta osin Suomen Kulttuurirahaston Yrjö ja Nanny Kauniston rahaston varoin. Valtion edustustiloissa, Suomen suurlähetystöissä ja muissa ulkopuolisissa kohteissa oli vuoden päättyessä talletettuna 571 Ateneumin taidemuseon kokoelmiin kuuluvaa teosta. Museon teoksia oli myös useassa kotimaan taidemuseossa ns. pitkäaikaislainoina kokoelmien liikkuvuus -periaatteen mukaisesti. Uusia talletuksia tehtiin vuoden aikana 38. TAIDE- JA MUSEOKASVATUS Ateneumin näyttelytarjonta oli rikas myös pedagogisen toiminnan osalta. Pekka Halonen -näyttelyyn järjestettiin yhteistyössä Halosenniemen museon kanssa perheille suunnattuja Pekan ja Maijan perhe -opastuksia. Lapsia kiinnostivat myös kauppaleikkinurkkauksen värikkäät huovutetut vihannekset ja hedelmät. Pedagogisen toiminnan keskiössä olivat nuoret. Keväällä järjestettiin larppitapahtuma ja lokakuussa Nuorten ilta, jolloin alle 25-vuotiaat pääsivät maksutta museoon. Yläasteen, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaryhmille yhdessä Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa suunniteltu Mika, mese ja mä -draamaopastus puolestaan johdatti Mika Waltari ja taiteilijaystävät -näyttelyyn. Kesän alussa saatiin ääniopaslaitteisto pysyväksi osaksi museon kokoelmaesittelyä. Yhdessä Ateneumin oppaiden kanssa suunniteltu ja toteutettu kokonaisuus palvelee museokävijöitä nykyisellään suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Alzheimer-keskusliiton kanssa toteutettiin Muistipolku-hanke ja Kirkkopalvelujen kanssa järjestettiin Katsommeko samaa kuvaa -seminaari. Ateneumin 120-vuotispäiväksi tuotettiin museorakennuksen historiasta kertova kuvaesitys yhteistyössä Kuvataiteen keskusarkiston kanssa. Ateneumissa työskenteli freelance-oppaita. Opastuskielinä olivat suomi, ruotsi, ranska, saksa, englanti ja venäjä. Tilattavissa oli myös näkö- ja kehitysvammaisten sekä viittoma- ja selkokielisiä opastuksia. Erikoisnäyttelyihin järjestettiin viittomakielelle tulkattuja yleisöopastuksia. Ateneumin työpaja tarjosi kursseja päiväkoti- ja koululaisryhmille. Lasten Kuviskerho Atski ja viikoittaiset koko perheen nonstop-pajat jatkuivat niin keväällä kuin syksyllä, ja syksyllä jatkui myös koululaisten iltapäiväkerho. Aikuisille oli tarjolla kursseja sekä erikoisnäyttelyihin että kokoelmanäyttelyyn liittyen. ATENEUM-SALI Ateneum-salin ohjelmatoiminta jatkoi eri taiteenlajeja ja yleisöä yhdistävää linjaansa. Monien esitysten lähtökohta liittyi Ateneumin kokoelmissa oleviin teoksiin. Eija Kankaanrannan kokoamilla kevään Kohtaamisia-klubeilla liikettä, tanssia ja laulua mm. lattarien rytmeissä ja Afrikan väreissä yhdisti kotoinen kantele, jota Pekka Halonenkin ateljeekodissaan soitti. Kevään luennoissa ja keskusteluissa pääpaino oli maiseman käsitteessä. Myös yhteistyö DocPoint-dokumenttielokuvafestivaalin kanssa jatkui. Syksyllä nähtiin jälleen yksi Circo Aereon ensi-ilta, nykysirkusta ja keskiaikaista runoutta yhdistävä Musta leijona. Docmus-luentokonserteissa kuunneltiin japanilaisen äänen filosofiaa, harppumusiikkia ja 1900-luvun alun suomalaista pianomusiikkia. Ateneum-salin oma esittävän taiteen festivaali Sanaton toteutettiin nyt toisen kerran. Laura Sippolan kokoama Lauluntekijä-sarja veti syksyn klubi-illat täyteen yleisöä. Puheohjelmassa paneuduttiin Waltarin moniin kasvoihin ja kirjailijan joulutarinoihin. MUU OHJELMA Ateneumin kevään näyttelyihin liittyen järjestettiin kaksi asiantuntijaseminaaria. Pekka Halosen tuotantoon keskittynyt taidehistoriallinen seminaari sai puhujavieraakseen mm. ranskalaisen taidehistorioitsija Dominique Lobsteinin. Toinen kevään seminaareista, Valokuvan kokemus -tutkijaseminaari, järjestettiin yhteistyössä Suomen valokuvataiteen museon kanssa. Muita näyttelyihin liittyneitä tapahtumapäiviä järjestettiin yhteistyössä Helsingin Sanomien ja HOK Elannon kanssa niin keväällä kuin syksylläkin. Tapahtumapäivien ohjelmatarjonnasta mainittakoon työpajat, taideluennot ja teemaopastukset. ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Ateneumin taideasiantuntijat antoivat vuoden aikana lausuntoja ja osallistuivat kymmenien teosten tutkimiseen. Taideteosten maastavientilupia myönnettiin 21. Museon asiantuntijat olivat jäseninä monissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä taidemuseoalan toimi kun nissa. Museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila toimi Antellin valtuuskunnan jäsenenä ja Pohjoismaisten kansallisgallerioiden johtajien ja asiantuntijoiden ryhmässä sekä UPM-Kymmenen kulttuurisäätiön ja Ateneumin ystävät ry:n hallituksissa. Apulaismuseonjohtaja Helmiriitta Sariola toimi Tai de - teollisuusmuseon säätiön hallituksessa ja intendentti Heikki Malme oli Valtion juhlarahalautakunnan ja International Ukiyo-e Societyn jäsen. Intendentti Leena Ahtola-Moorhouse oli Eero Järnefeltin seuran ja Anita Snellmanin säätiön hallituksissa sekä E. V. Ponkalan säätiön kuvataideasiantuntija. Amanuenssi Riitta Ojanperä kuului ICOMin ICFA-komitean (International Committee for Museums and Collections of Fine Arts) johtokuntaan. JULKAISUT JA MEDIA Pekka Halonen -näyttelyn yhteydessä julkaistiin mittava näyttelykirja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kirjaan sisältyy ainutlaatuinen kuvallinen teosluettelo, jossa esitellään yli 500 Halosen teosta. Hokusai & Hiroshige. Matkalla Edoon -näyttelyä varten valmistui kaksikielinen (suomi-englanti) näyttelykirja. Mika Waltari ja taiteilijaystävät -näyttelyn yhteydessä ilmestyi samanniminen julkaisu yhteistyössä WSOY:n kanssa. Ateneumin kokoelmaopas julkaistiin englanniksi nimellä Ateneum Guide in English. Juhlavuoden ohjelmistosta tehtiin koko vuoden tarjontaa esittelevä lehti, joka jaettiin Helsingin Sanomien liitteenä Pekka Halonen -näyttelyn avautuessa yleisölle. Samalla lanseerattiin Ateneumin uusi visuaalinen ilme. Halosen näyttelyn yhteydessä kokeiltiin markkinointikeinona julkisivussa olevia suurikokoisia mainoslakanoita, jotka sekä herättivät keskustelua eri medioissa että keräsivät positiivista palautetta katukuvan kaunistajina. Kiinteät telineet julkisivun mainoslakanoille saatiin syksyllä. 120-vuotisjuhlavuosi sai näkyvyyttä myös pääkaupunkiseudulla liikennöineellä bussilla, joka oli teipattu Ateneumin juhlavuoden ilmeellä. Keväällä matkustajat saivat lukea bussissa istuessaan Pekka Halosen tarinaa ja syksyllä matkalukemista tarjosivat Mika Waltari ja taiteilijaystävät. Waltari taiteilijaystävineen oli esillä myös Lasipalatsin sisäpihan näyttelyvitriineissä syyskuussa, jolloin sadattuhannet ohikulkijat näkivät satelliittinäyttelyn Ateneumin Mika Waltari ja taiteilijaystävät -näyttelystä. Ateneumin taidemuseo jatkoi internetsivujensa kehittämistä kokoelmien osalta ja niiden kolmikielisyyteen kiinnitettiin erityistä huomiota, jotta ne toimisivat mahdollisimman saavutettavana tiedotuskanavana sekä kotimaiselle että kansainväliselle yleisölle. 16 17
Yasusaburo Hara Collection, Tokio Kuvataiteen keskusarkisto / Petri Virtanen 256 650 Nykytaiteen museo kiasma Hokusai: Suuri aalto (1830-32, Yasusaburo Hara Collection, Tokio). 142 382 147 098 2006 2007 2008 YHTEISTYÖYRITYKSET Ateneumin taidemuseon pääyhteistyökumppaneita olivat Helsingin Sanomat, HOK-Elanto ja KPMG. Sponsoreita ja yhteistyökumppaneita olivat Oy Cision Finland Ab, Mainostoimisto Taivas ja VR. Sponsorineuvotteluista vastasi edelleen Image Match Oy. Esimerkkejä yritysyhteistyön hyödyntämisestä olivat mm. Helsingin Sanomien kanssa toteutettu ja hs.fi-sivustolla julkaistu lasten pedagoginen verkkosivukokonaisuus Pekan matkassa sekä HOK-Elannon ravintola Kappelin kanssa yhteistyössä suunniteltu Halos-menu, josta tuli niin suosittu että se jäi pysyvästi ravintolan valikoimaan. Museon kävijät 2006 2008 (lkm) 1 595 993 1 020 519 328 240 158 159 149 2006 2007 2008 Opastetut kävijät 2006 2008 (lkm) Yleisöopastukset Koululais-, päiväkoti- ja terapiaryhmät Tilattavat opastukset 7 261 6 020 6 273 2 884 2 800 3 500 3 296 2 699 2 000 2006 2007 2008 Ateneum-salin yleisö ja Ateneum työpajoihin osallistuneet 2006 2008 (lkm) Omat tilaisuudet Ulkopuoliset tilaisuudet Työpajat Yleiskuva Nykytaiteen museo Kiasman näyttelystä Full House Kourikokoelma ja minimalistisia seikkailuja Amerikasta 17.10.2008 18.1.2009. 18 19
Kuvataiteen keskusarkisto / Petri Virtanen Kiasman 10-vuotissyntymäpäiväjuhlat 28.5.2008. Kiasman 10-vuotisjuhlavuotta sävyttivät amerikkalaiset nykytaiteen suurnimet sekä minimalistiset seikkailut yhteisöllisyyttä unohtamatta. Vuonna 2008 Kiasma juhli 10-vuotissyntymäpäiviään. Juhlavuoden ohjelmistossa katsottiin sekä menneeseen että tulevaan, pohdittiin museon suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan ja otettiin kantaa nykytaiteen rooliin ihmisten elämässä. Näyttelyiden kautta tehtiin näkyväksi myös Kiasman rakennuksen amerikkalaista alkuperää. Kymmenvuotiaassa Kiasmassa vieraili yli 190 000 kävijää. Yleisölle avoimen toukokuisen syntymäpäiväviikonlopun aikana Kiasmassa kävi lähes 9000 ihmistä. Syksyllä avattiin Kiasman näyttelyvuoden suurponnistus, Solomon R. Guggenheim museon kanssa yhteistyössä tuotettu näyttely Full House Kouri-kokoelma ja minimalistisia seikkailuja Amerikasta. Samassa yhteydessä julkaistiin myös kirja Kiasman Kouri-kokoelmasta. Vuoden aikana jatkettiin varainhankinnan ja yhteiskuntasuhteiden kehittämistä. Toukokuussa 2008 Kiasman juhlavuoden kunniaksi perustettiin toimintamalliltaan Suomen oloissa ainutlaatuinen Kiasman Tukisäätiö, jonka tehtävänä on Kiasman toiminnan laaja-alainen tukeminen. Tukisäätiön tarkoituksena on vahvistaa dialogia suomalaisten keräilijöiden ja Kiasman välillä sekä lisätä kansainvälistä verkostoitumista. Kiasmassa jatkettiin myös yhteiskuntasuhteiden aktiivista kehittämistä Kiasman Valtuuskunnan toiminnan kautta. Kiasman Juhlavuoden Valtuuskunta kokoontui vuoden 2008 aikana neljä kertaa. Valtuuskunnan toiminnasta saatiin erittäin positiivisia kokemuksia ja toimintaa päätettiin jatkaa myös juhlavuoden jälkeen. NÄYTTELYT Vuosi 2008 käynnistyi juhlavuoden kokoelmanäyttelyllä Kuvan jälkeen (11.1.2008. 1.3.2009), jossa keskityttiin kuvan problematiikkaan, kysymykseen kuvan merkityksestä ja kuvan läsnäolon tavoista nykytaiteessa. Laajassa katsauksessa oli esillä kuvaa ja kuvattomuutta eri tavoin käsitteleviä teoksia 53 taiteilijalta. Kiasman kevään avasi kahden merkittävän yhdysvaltalaisen taiteilijan, Nan Goldinin ja Julian Schnabelin näyttelyt. Goldinin näyttelyssä (1.2. 13.4.2008) nähtiin tämän kulttimaineen saaneen valokuvaajan tulkintoja lähipiiristään ja itsestään. Schnabelin näyttely Nuorten pelokkaiden nunnien tietoinen katse (8.3. 13.4.2008) koostui suurikokoisista maalauksista, jotka loivat läpileikkauksen tuotteliaan taiteilijan urasta 1980-luvun alusta tähän päivään. Oheisohjelmassa nähtiin myös ohjaajana toimivan taiteilijan elokuva Perhonen lasikuvussa Kiasmateatterissa. Toukokuussa avatussa Kiasman 10-vuotisjuhlanäyttelyssä Notkea katu Yksin, yhdessä (9.5. 21.9.2008) käsiteltiin julkista katutilaa niin taiteen aiheena, taustana, kuin tapahtumaympäristönäkin. Kansainvälisessä näyttelyssä oli esillä 16 taiteilijan teoksia, joista osa sijoittui museon piha-alueelle. Osana näyttelyä ja juhlavuoden ohjelmaa Kiasma järjesti seitsemän näyttelyä Kallion kaupunginosassa ikkunagalleria Alkovissa. Full House Kouri-kokoelma ja minimalistisia seikkailuja Amerikasta (17.10.2008 18.1.2009) seurasi 1960-lopun minimalismista lähteneitä polkuja nykypäiviin saakka. Näyttelykokonaisuudessa nähtiin 27 teosta, joista 13 oli lainattu Solomon R. Guggenheim -museosta New Yorkista. Kiasman Kouri-kokoelmasta oli esillä 13 teosta ja lisäksi yksi teos Pentti Kourin nykyisestä nykytaiteen kokoelmasta. Samaan aikaan Kontti-galleriassa oli esillä legendaarisen newyorkilaisen taidekriitikon Kim Levinin dokumentaarinen installaatio Reittejä ja merkintöjä 1975-2004 (17.10.2008 1.2.2009), jossa nähtiin Levinin tekemiä muistiinpanoja taidenäyttelykokemuksista sekä näyttelykierrosten reittisuunnitelmia. Marraskuussa Aasia lensi Kiasmaan. Finnairin sponsoroima Pilviin piirretty aasialaista nykytaidetta -näyttely (1.11.2008 1.2.2009) esitteli 12 taiteilijaa Koreasta, Japanista ja Kiinasta. Taiteilijat käsittelivät teoksissaan eri tavoin lentämistä tai leijumista, läpinäkyvyyttä sekä jokapäiväisen todellisuuden muuntumista joksikin muuksi. Studio K:n lisäksi näyttelyn teoksia oli esillä myös museon aulassa, kahvilassa ja portaikossa. Studio K:n ohjelmistossa nähtiin alkuvuodesta Miika Nyyssösen installaatio Luolamaalarin luola sekä kesällä Jiri Gellerin onnea käsitellyt installaatio, joka koostui ilmapalloveistoksista samalla juhlistaen 10-vuotista Kiasmaa. Kokoelmien uushankinnoista Studio K:ssa oli esillä kuvanveistäjä Matti Kalkamon veistos The Seeds of a Bitter Heart (2008). 20 21
kuvataiteen keskusarkisto / pirje mykkänen Museon menot, yhteensä 3 917 959 euroa 71 % henkilöstökulut 2 776 403 21 % palveluiden ostot 819 640 3 % aineet, tarvikkeet ja tavarat 122 133 5 % muut kulut 199 783 Museon tulot, yhteensä 599 788 euroa 94 % pääsymaksut 567 955 3 % julkaisutulot 15 403 3 % muut tulot 16 430 Do Ho Suh: Pohjoisseinä (2005), Pilviin piirretty aasialaista nykytaidetta -näyttelyssä (Courtesy of Galerie Lehmann & Maupin). Kiasman kokoelmista koottu näyttely Muistin kerroksia nähtiin Berliinissä, Gemeinschaftshaus Felleshus der Nordischen Botschaftenissa (28.3. 2.5.2008). Näyttely oli osa Kiasman juhlavuotta ja se koostui 16 suomalaistaiteilijan teoksista. Kiasman juhlavuoteen liittyen Mediateekissa esitettiin Kuukauden Luuppi -otsakkeen alla kuukausittain vaihtuvia teoksia Kiasman video- ja mediataiteen kokoelmasta, jotka joukko taiteilijoita ja kuraattoreita valitsivat. Ohjelmaan sisältyi myös kaksi festivaalia: Pikseliähky maaliskuussa ja Avanto marraskuussa. Huone X:ssä esiteltiin viiden pienoisnäyttelyn sarja remake 1-5. Esillä oli teoksia, interventioita ja projekteja, jotka käsittelevät taideteoksen ja museon suhteen uudelleen määrittelyä. Yksi teoksista oli Pilvi Takalan The Trainee, jossa taiteilija soluttautui harjoittelijaksi yhteistyöyritys Deloitteen. KOKOELMAT JA TEOSHANKINNAT Kiasman käytettävissä oli 330 000 euron hankintamääräraha taidehankintoihin. Sillä hankittiin 60 teosta. Lisäksi Kiasma sai 8 teoslahjoitusta. Kiasman ystävät ry lahjoitti Markus Copperin teoksen Estonia ja Jan-Kenneth Weckman lahjoitti kolme maalausta. Lisäksi Kansan Sivistysrahaston Päivi ja Paavo Lipposen rahaston vuosittain karttuva taidekokoelma talletettiin Kiasmaan. Kokoelmaan kuuluu tällä hetkellä 19 nuoren Kuvataideakatemiassa opiskelleen taiteilijan töitä. Kiasman kokoelmateoksia lainattiin yhteensä 114, joista 73 teosta kotimaisiin museoihin ja 41 ulkomaisiin näyttelyihin. Kiasman kokoelmanteoksia oli talletettuina yhteensä 84 teosta suurlähetystöissä ja keskeisissä valtion virastoissa ja laitoksissa. Uusia talletuksia tehtiin vuoden aikana 11 kappaletta. TAIDE- JA MUSEOKASVATUS Museopedagoginen toiminta rakentui juhlavuonna kolmen keskeisen projektin, Kivikko, Kultut ja Taiteilija museossa ympärille. Yhteistyöprojektissa itähelsinkiläisen lähiön, Kivikon kanssa tuotiin nykytaidetta lähemmäksi itähelsinkiläisen kaupunginosan arkea erilaisten työpajojen ja tempausten avulla. Yhtenä projektin tavoitteena on saavuttaa ihmisiä, joiden elämään nykytaide ei ole oleellisesti kuulunut. Yhteistyövuosi huipentui Kiasma Kivikossa -näyttelyyn. Hanketta tukivat Helsingin kaupungin lähiöprojekti ja Helsingin kaupungin taidemuseo. Kulttuuritulkki- eli Kulttu-koulutuksen tarkoituksena oli rekrytoida Kiasmaan monikulttuurista osaamista ja avata Kiasman resursseja ja toimintamahdollisuuksia nuorten omaehtoiseen toimintaan. Koulutus oli osa laajempaa kansainvälistä hanketta, johon Kiasman lisäksi osallistuu toimijoita Ranskassa (Centre Pompidou), Englannissa (Tate Liverpool, Tate Britain) ja Espanjassa (Museo de Arte Reina Sofia). Taiteilija museossa -projektissa tarjottiin koulutusta taiteilijoille, jotka haluavat toimia erilaisissa tehtävissä ja projekteissa yleisön kanssa. Koulutuksesta tiedotettiin yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran kanssa. Osallistujat perehdytettiin museopedagogiikkaan, yleisötyöhön ja yleisesti taidemuseon toimintaan sekä kehitettiin valmiuksia toimia erilaisten yleisöryhmien kanssa. KIASMA-TEATTERI Kiasma-teatterin kevään ensimmäinen kantaesitys oli Pauliina Hulkon uusi kokeellinen Riitta-nainen talossa musikaali. Tuija Kokkonen jatkoi työryhmänsä kanssa esityksen konventioiden purkamista astumalla kirjaimellisesti ulos teatteritilasta. Esitys merinäköalalla - II muistio ajasta oli useita tunteja kestävä esitys, jota esitettiin kahdessa eri paikassa Helsingin pohjoisissa lähiöissä ja tavaratalon katolla keskustassa. Todellisuuden tutkimuskeskuksen AS IF -avoin sarja #10 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ oli Kiasman seminaaritilassa tapahtuva puhenäytelmä, performatiivinen luento ja keskustelu, jossa useamman esityksen materiaali.tiivistettiin yhteen. Kevään kansainväliset vieraat tulivat Ranskasta, Kolumbiasta ja Venäjältä. Cirko-Helsingin nykysirkusfestivaalilla nähdyn La Scabreuse: Taïteulin ohjaaja Jean-Michel Guy on ranskalaisen nykysirkuksen merkittävimpiä ohjaajia. Pietarissa Anton Adassinskin perustama ryhmä Derevo palasi vuosien jälkeen Kiasma-teatteriin. Elektronisen taiteen festivaali Pikseliähkyn 22 23
Kuvataiteen keskusarkisto / Pirje Mykkänen Kuvataiteen keskusarkisto / Petri Virtanen Courtesy of Kukje Gallery, Seoul. 234 213 193 858 182 613 Kiasma Kivikossa 23.9. 2.11.2008. Mukana: Siukku Nurminen, Päivi Matala, Jari Kantanen, Mikko Hintze ja Reijo Listi. Kim Levin: Reittejä ja merkintöjä, 1975-2004. Ki-Bong Rhee: Poikamies Kaksoiskeho (2003). ranskalainen taiteilijakaksikko HeHe muutti taideteokseksi Salmisaaren voimalan vesihöyrypilven. Toukokuussa järjestettiin myös Baltic Circle -festivaalin kriittiseen kirjoittamiseen keskittyvä työpaja. URB 08 -festivaali järjestettiin yhdeksättä kertaa. Festivaali esitteli kotimaista ja kansainvälistä urbaania taidetta mm. esitysten, näyttelyiden ja kaupunkitilaan sijoittuneiden teosten muodossa. URB 08 -festivaalin tärkeänä tavoitteena on tuoda esiin nuoria taiteen tekijöitä ja tavoittaa nuoret yleisönä. Festivaalin yhteydessä järjestettiin edellisvuosien tapaan kokeilemiseen ja omaehtoiseen tekemiseen rohkaisevia eri taiteenalojen työpajoja ja Notkea miniramppi kutsui skeittaajia Kiasman pihalle. URB 08 -festivaali toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen, Hyvinkään lasten ja nuorten taidekeskuksen ja Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoan kanssa. Kiasma-teatterin syksy tarjosi uutta ja vanhaa, keskeneräisyyttä ja prosesseja, yhdessäoloa ja läheisyyttä, kotoisuutta ja vierautta. Osa esityksistä purkautui ulos teatteritilasta luoden samalla tilaa kokeilulle, poliittisuudelle ja yhteisöllisyydelle. Rimini Protokol -taidekollektiivin Call Cutta in a Box oli toimistohuone Kiasman aulassa. Esityksessä kohtasivat intialaisen puhelinvaihteen työntekijä ja Helsingissä oleva katsoja. Ville Walon ja Kalle Hakkaraisen syyskuun odotettu kantaesitys Puun syy yhdisti visuaalista teatteria ja nykysirkusta kertoen katkelmia paperin alkuperästä, puusta ja teollisesta kulttuuristamme. /teatteri.nyt -tapahtuma halusi rikkoa esittävän taiteen rajoja ja tarjota erilaisia näkökulmia nykyesityksiin. Tämän vuoden ohjelmassa esitykset siirrettiin ulos teatteritilasta gallerioihin, seminaaritiloihin, auloihin ja hotellihuoneeseen. Yhteistä niille oli kiinnostus henkilökohtaiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja sitä kautta yhteisöllisyyteen Syksyn festivaaleista Liikkeellä marraskuussa, Lens Politica ja Avanto toivat monia kiinnostavia kansainvälisiä esityksiä, vieraita ja vierailuryhmiä. Kauden päätti Toisissa tiloissa ryhmän Odradek-muunnelmat, jotka pohtivat teoksessa kätkeytymisen halua, kotia ja kotoista oloa. MUU OHJELMA Café Kiasmassa järjestettiin kevään ja syksyn aikana Kiasman ensimmäiseen kerrokseen levittäytyviä Olohuoneperjantai-iltoja ja Taiteiden yö -tapahtuma. Café Kiasma sai uuden ilmeen, kun arkkitehti Vesa Honkosen suunnittelemat uudet tuolit otettiin käyttöön. Tuolit palkittiin marraskuussa arvostetulla Good Design -palkinnolla. ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Kiasman taideasiantuntijat toimivat lukuisissa oman alansa luottamus- ja konsultaatiotehtävissä. Museonjohtaja Berndt Arell toimi hallituksen jäsenenä seuraavissa organisaatioissa: Pro Artibus, Finlandssvenskt konstcentrum, Signe and Arne Gyllenberg Foundation, Suomen taideakatemian säätiö, Taideteollisuusmuseon säätiö, Henna ja Pertti Niemistön säätiö ja Kuntsin säätiö. Lisäksi hän on johtokunnan jäsen seuraavissa organisaatioissa: Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti, Pohjoismainen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Konstsamfundet sekä Stina Krooks Stiftelse. Hän toimi myös Viipurin taiteilijaseuran vuosinäyttelyjuryn puheenjohtajana ja Kuvataiteen koulutustoimikunnan jäsenenä. Opetusministeriö määräsi 28.11.08 museonjohtaja Berndt Arellin Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajaksi vuodeksi 2009. Kaija Kaitavuori toimi vuonna 2008 Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:n puheenjohtajana sekä jäsenenä Engage review the international journal of visual art and gallery education, International Advisory Boardissa, sekä opetushallituksen Lähde luovuus- ja kulttuurikasvatushankkeen ohjausryhmässä. JULKAISUT JA MEDIA Julian Schnabelin näyttelyjulkaisu esitteli monessa mielessä suuren taiteilijuuden. Nykytaiteen ja esseiden kautta kaupunkilaiselämää ja erityisesti kaikille yhteistä julkista näyttämöä, katutilaa käsiteltiin Notkea katu Yksin yhdessä -näyttelykirjassa. Full House -kirja punnitsi uudelleen yhtä nykytaiteen peruskiveä, minimalismia. Kirjan kolme laajaa artikkelia valottivat minimalismin klassikoita ja niistä nousseita uusia nykytaiteen sisältöjä. Artikkeleiden kirjoittajat, kokoelma-amanuenssi Leevi Haapala, Suomen Ranskan instituutin johtaja Marja Sakari sekä intendentti Arja Miller kuuluivat myös Full House -näyttelyn kuraattoriryhmään. Lisäksi julkaisussa esiteltiin näyttelyn 27 teosta sekä kaikki taiteilijat. Pilviin piirretty aasialaista nykytaidetta esitteli 12 aasialaissyntyisen taiteilijan teoksia avaamalla näkökulmia muistin, mielikuvituksen ja todellisuuden suhteeseen. Kokoelmanäyttelyä Kuvan jälkeen esiteltiin myös samannimisessä tutkimuksellisessa julkaisussa, jossa pureuduttiin yhteen taiteen peruskysymyksistä, kuvan merkitykseen ja kuvan läsnäolon tapoihin nykytaiteessa. Kiasman Kouri-kokoelmasta julkaistiin kattava teos Kourikokoelma Nykytaiteen museo Kiasmassa. Julkaisun toteuttamisen teki mahdolliseksi Kiasman Tukisäätiö. Studio K:ssa esillä olleet Jiri Gellerin ja Companyn näyttelyt saivat omat julkaisunsa. Lisäksi Kiasman juhlavuoden aikana julkaistiin Kiasmaa käsitteleviä yleisteoksia kuten kokoelmatoiminnan vaikuttavuutta pohtiva, Valtion taidemuseon julkaisema Mitä meillä oli ennen Kiasmaa? -kirja, museopedagoginen Yks, kaks monta - Kiasma tematiikkaa kaikille -kirja, joka vei lukijansa matemaattiselle retkelle suomalaiseen nykytaiteeseen, museon toimintaa esittelevä Kiasma-kirjanen sekä Café Kiasman keittiömestarin keittokirja Kiasma Kitchen. Kiasma-lehti ilmestyi vuonna 2008 kolme kertaa. YHTEISTYÖYRITYKSET Vuonna 2008 Kiasman pääyritysyhteistyökumppaneita olivat Deloitte&Touche, FIM Group (aiemmin Glitnir), Helsingin Sanomat ja Suomen 3M. Lisäksi Kiasman yhteistyökumppaneita olivat Lönnberg Painot Oy, Mediatoimisto Dagmar Oy, Mainostoimisto PHS ja Oy Cision Finland Ab. Vuoden loppupuolella pääyhteistyökumppaniksi tuli myös Nokia Oyj. Pilviin piirretty -näyttelyn yhteistyökumppani oli 85-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Finnair Oyj. Palveluyhteistyökumppaneita vuonna 2008 olivat Hotelli Vaakuna, ravintola Loiste, Hotelli ja ravintola Torni, Moet&Hennessy ja EuroPark. 2006 2007 2008 Museon kävijät 2006 2008 (lkm) 1 311 1 213 681 604 778 375 156 166 173 2006 2007 2008 Opastetut kävijät 2006 2008 (lkm) Yleisöopastukset Koululaisryhmät Tilattavat opastukset 22 174 13 145 15 188 8040 4 659 2 111 2 697 2327 2 044 2006 2007 2008 Kiasma-teatterin yleisö ja työpajoihin osallistuneet 2006 2008 (lkm) Omat tilaisuudet Ulkopuoliset tilaisuudet Työpajoihin osallistuneet 24 25
Kuvataiteen keskusarkisto / Henri Tuomi SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO Caravaggio palaa -näyttely esitteli ainutlaatuisen tutkimuksellisen hankkeen, jossa taiteilija Antero Kahila on maalannut uudestaan Berliinin pommituksissa tuhoutuneen Caravaggion Rooman huippukauden alttarimaalauksen Pyhä Matteus ja Enkeli. Antero Kahila: Pyhä Matteus ja Enkeli, rekonstruktio Caravaggion (1571-1610) maalauksen mukaan, 2008. Teos nähtiin Caravaggio palaa näyttelyssä. 26 27
Fondazione de Sartirana Valtion taidemuseon konservointilaitos Barbosa Sternin kokoelma Museon menot, yhteensä 923 873 euroa 78 % henkilöstökulut 719 324 12 % palveluiden ostot 110 714 2 % aineet, tarvikkeet ja tavarat 18 839 8 % muut kulut 74 996 Museon tulot, yhteensä 198 828 euroa 85 % pääsymaksut 176 612 8 % julkaisutulot 16 091 3 % muut tulot 6 125 Roberto Capuccin iltapuku (Fondazione di Sartirana). Isaac Wacklin: Johanna Margareta Cederhvarfin muotokuva (1757, Kansallismuseo). Sädekehä, 1800-luku (Barbosa Sternin kokoelma). Sinebrychoffin taidemuseossa esiteltiin vuoden 2008 aikana kaksi merkittävää kotimaista tutkimushanketta. Kesällä julkistettiin tutkimus Isaac Wacklinin (1721 1758) elämän vaiheista ja tuotannosta sekä julkaisuna että näyttelynä. Wacklinille on attribuoitu kaikkiaan 30 teosta, joista 23 oli näyttelyssä esillä. Tutkijaryhmän päämääränä oli kartoittaa Suomen ensimmäiseksi ammattitaiteilijaksi kutsutun Wacklinin tuotanto yhdistämällä konservoinnin ja luonnontieteen menetelmiä taidehistorialliseen tutkimukseen. Näyttely toteutettiin yhteistyössä konservointilaitoksen kanssa. Toinen merkittävä tutkimushanke liittyi Caravaggion (1571 1610) toisessa maailmansodassa tuhoutuneen maalauksen rekonstruointiin. Suomalainen nykytaiteilija Antero Kahila (s. 1954) aloitti projektin vuonna 2003 tutkimalla Caravaggion teosten värejä ja maalaustekniikkaa. Lopputulos, alkuperäiseen kokoon uudelleen maalattu Pyhä Matteus ja Enkeli -teos, nähtiin Caravaggio palaa -näyttelyssä syksyllä 2008. Sinebrychoffin taidemuseo kasvatti kävijämääräänsä, vuoden kokonaiskävijämääräksi saatiin 42 526. Vuoden vetonaulaksi nousi Le Notti italiane Italialaiset yöt -näyttely, joka ylitti sille asetetun kävijätavoitteen ja toi museolle runsaasti uutta yleisöä nuorten aikuisten parista. NÄYTTELYT Peru 2000 vuotta hopeataidetta -näyttelyssä (31.1. 18.5.2008) oli esillä 200 hopeaesinettä perulaisista museoista ja yksityiskokoelmista. Näyttelyn varhaisimmat hopea-esineet olivat intiaani-kulttuurien ajoilta ja uusimmat edustivat uutta perulaista hopeataidetta. Kokonaisuutta täydensivät suomalaisista kokoelmista lainatut hopea- ja keramiikkaesineet. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Patronato Plata del Perú -säätiön kanssa ja Aboa Vetus & Ars Nova - museon kanssa. Suomen ensimmäisen ammattilaistaiteilijan teoksia ja elämää esiteltiin näyttelyssä Nuori tuntematon Isaac Wacklin (6.6. 7.9.2008). Tuulikki Kilpisen johtama tutkimusryhmä selvitti salaperäisen taiteilijan vaiheita ja tuotantoa. Näyttelyn yhteydessä esiteltiin myös museon kokoelmiin kuuluvia 1700-luvun muotokuvia, jotka antoivat oivan vertailukohdan Wacklinin teoksille. Syksyn erikoisnäyttelyssä Le Notti italiane Italialaiset yöt (24.9. 28.12.2008) tutustuttiin italialaisten uniikkipukujen loistokkaaseen maailmaan. Esillä oli alta moda -luomuksia, laukkuja ja hattuja tunnetuilta italialaissuunnittelijoilta, joista mainittakoon Giorgio Armani, Gianni Versace, Roberto Capucci, Valentino ja Gianfranco Ferré. Osaa puvuista ovat kantaneet kuuluisuudet kuten Prinsessa Diana, Jacqueline Kennedy ja Audrey Hepburn. Puvut ja asusteet kuuluvat Fondazione di Sartiranan kokoelmiin. Museon Punaisessa kellarissa esillä ollut näyttely Caravaggio palaa Caravaggion värien jäljillä (16.10. 28.12.2008) esitteli taiteilija Antero Kahilan ainutlaatuisen tutkimuksellisen hankkeen, jossa taiteilija on maalannut tarkasti Caravaggion työskentelymetodia jäljittelevällä tavalla tulkinnan Caravaggion Rooman huippukauden maalauksesta Pyhä Matteus ja Enkeli. Tuhoutuneesta mestariteoksesta on jäljellä ainoastaan mustavalkoinen valokuva sekä inventointitiedot. KOKOELMAT JA TEOSHANKINNAT Museon taideteoskokoelmat karttuivat vuoden 2008 aikana 73 teoksella. Kokoelmiin hankittiin mm. persialaisten miniatyyrien kokoelma (25 kpl), jonka keräilijä Leonard Bäcksbacka hankki kokoelmiinsa 1920-luvulla Istanbulista. Laadukas kokoelma täydentää museon aikaisempaa persialaisten miniatyyrien kokonaisuutta. Japanilaisten puupiirrosten kokoelma hankittiin Kaisa ja Unto Koistisen kokoelmista. Lisäksi museon kokoelmiin ostettiin mm. Martin van Meytensin (1659 1770) Omakuva, joka sopii esiteltäväksi monissa tulevissa näyttelyissä. Museoon hankittiin myös Alexander Roslinin (1718 1798) ateljeen teos Herttua Paul Marie Victoire de Beauvilliers, joka täydentää museon Roslin-kokoelmaa. Nyt hankitussa teoksessa on alkuperäiset kehykset 1700-luvulta. Museon huomattava ruotsalaisten muotokuvien kokoelma sai myös mielenkiintoisen lisän Maria Röhlin (1801 1875) Jenny Lindhin muotokuvasta. Museo sai Eino Edvard Iltasen kuolinpesältä lahjoituksen, joka sisälsi pääasiassa mattoja, astioita ja huonekaluja. Esineet liitettiin käyttöantiikin inventaarioon. Kokoelmateosten konservointia jatkettiin kuntokartoitusselvityksen ja konservointisuunnitelman mukaisesti. Kokoelmiin ja näyttelyihin liittyviä teoksia konservoitiin 38 kappaletta. Kotimaisiin museoihin lainattiin vuoden aikana 13 ja ulkomaille 8 Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin kuuluvaa teosta. Lisäksi kokoelmateoksia oli talletettuna 41 kpl mm. Presidentin linnaan, Turun linnaan, Kansallismuseoon ja Suomen suurlähetystöön Roomassa. TAIDE- JA MUSEOKASVATUS Peru 2000 vuotta hopeataidetta -näyttelyssä esitettiin Kaj Chydeniuksen libreton pohjalta sovellettu tarina Ollantai-soturista ja inkahallitsijan tyttärestä. Perulaisten sorminukkien kanssa kerrottu tarina keräsi ennätysmäärän päiväkotiryhmiä, yhteensä kaksikymmentä. Näyttelyyn liittyi myös perhetyöpaja sekä Siffin senioriklubi. Le Notti italiane Italialaiset yöt -näyttely houkutteli nuorta yleisöä työpajoihin. Vallila-interiöörin ja Design-museon kangaslahjoitusten turvin tuunattiin vaatteita mm. Versacen kankailla. Senioriklubi vieraili myös Villa Tremondon muotitalossa Hietalahdessa. Kadun varrella -projektia jatkettiin yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon, Hallwylin museon ja koulujen kanssa vierailemalla Tukholmassa Suomalais-Ruotsalaisen kulttuurirahaston stipendin turvin. Matkalla tutustuttiin Hallwylin ja Mörby skolanin museo-koulu yhteistyöhön. Kotimuseon ja näyttelyiden tuntemusta syvennettiin työpajoin ja teema- ja draamaopastuksin. Senioriklubi jatkoi toimintaansa ja kasvatti osallistujamääräänsä. Opastuksia pidettiin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, italiaksi ja venäjäksi. MUU OHJELMA Keväällä Peru 2000 vuotta hopeataidetta -näyttelyyn liittyvässä luentosarjassa syvennettiin perulaisen kulttuurin tuntemusta. Näyttelyyn liittyi 12 luentoa, joiden aiheet käsittelivät mm. Perun luontoa, Andien juhla- ja karnevaaliperinnettä, Perun ihmisoikeuksia, perulaisia perinteitä ja perhettä, ja perulaista musiikkia. Syksyn neliosainen luentosarja syvensi Le Notti italiane Italialaiset yöt -näyttelyn teemaa. Pukumuotiin läheisesti liittyvät luennot käsittelivät mm. italialaista huippumuotia, vaatesuunnittelua ja pukuhistoriaa. Taiteilija Antero Kahila luennoi Pyhä Matteus ja Enkeli -maalauksen rekonstruointityön eri vaiheista ja Caravaggio -tutkija Maurizio Marini esitelmöi aiheesta S. Matteo di Caravaggio ed il suo contesto artistico e sociale nella Roma del 1600. Marinin vierailuluento järjestettiin yhteistyössä Società Dante Alighierin kanssa Eri musiikkioppilaitosten kanssa museon tiloissa järjestettiin vuoden aikana 45 konserttia. ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Museon taideasiantuntijat antoivat vuoden aikana seitsemän taideteoksia koskevaa lausuntoa tai arviointia. Museolehtori Leena Hannula luennoi aiheesta The Third Representation elokuussa 2008 Japanissa pidetyssä tieteellisessä InSEAn taidekasvatuskongressissa (International Society through Education for Art, International House, Osaka). Intendentti Minerva Keltanen, amanuenssi Reetta Kuojärvi- Närhi ja konservaattori Ari Tanhuanpää osallistuivat Hallwylin museon Utsätt dig för konsten -julkaisun toteuttamiseen kirjoittamalla teosesittelyitä hollantilaisista- ja flaamilaisista 1600- luvun teoksista. Intendentti Minerva Keltanen luennoi provenienssitutkimuksista taidemuseoalan taidemuseopäivillä 14.10.2008. JULKAISUT JA MEDIA Peru 2000 vuotta hopeataidetta -julkaisun artikkelit olivat perulaisen hopea-asiantuntijan Cecilia Bákula Budgen sekä suomalaisen antropologi Juha J. Hiltusen käsialaa. Lisäksi julkaistiin toimittaja Eija Pulkkisen kirjoittama näyttelyvihko, joka perehdytti Perun elämän tapoihin ja uskomuksiin. 28 29
Maija Paavola Kuvataiteen keskusarkisto Kuvataiteen keskusarkisto Antero Kahila maalaa Berliinissä. 42 526 Kirjailija Raija Orasen syksyllä 2008 ilmestyneessä historiallisessa viihderomaanissa Fanny kuvataan osittain fiktion keinoin näyttelijätär Fanny Grahnin (myöh. Sinebrychoff) elämäntarinaa ja Sinebrychoffin taidekokoelman syntyä. 26 192 25 359 YHTEISTYÖYRITYKSET Sinebrychoffin taidemuseo oli mukana taidemuseoiden yhteistyöhankkeessa, jolla pyritään houkuttelemaan sekä kotimaisia että ulkomaisia matkailijoita museoihin. Kultainen kolmio -museoreitti yhdistää toisiinsa maamme kolme merkittävintä vanhan eurooppalaisen maalaustaiteen kokoelmaa: Sinebrychoffin, Serlachiuksen ja vaasalaisen Karl Hedmanin kokoelmat Pohjanmaan museossa. Sinebrychoffin taidemuseon yritysyhteistyökumppanina toimi Cision Finland Oy. Le Notti italiane Italialaiset yöt -näyttelyn yhteistyökumppaneina toimivat Italian kulttuuri-instituutti, Elle-lehti, Vallila Interiors ja Arazzo. Lokakuussa Oy Sinebrychoff Ab kunnioitti panimon toiminnan 189-vuotispäivänä perustajasuvun johdonmukaista työtä kulttuurin tukemiseksi lahjoittamalla Sinebrychoffin taidemuseolle 50 000 euroa museon uuden kokoelmajulkaisun tekemiseen. 2006 2007 2008 Museon kävijät 2006 2008 (lkm) 1 377 1 073 1 023 334 202 146 68 37 129 2006 2007 2008 Opastetut kävijät ja työpajoihin osallistuneet 2006 2008 (lkm) Yleisöopastukset Tilattavat opastukset Työpajoihin osallistuneet Pieni, istuva tyttö Peukalo-Liisan (sadun prinsessan) malli Torsten Wasastjernan maalausta varten. Valokuvaajana toimi taiteilija itse vuonna 1890. Kuva tuli Kuvataiteen keskusarkistolle lahjoituksena 2008. 30 31
758 479 441 489 Keskusarkiston menot, yhteensä 972 217 euroa Keskusarkiston tulot, yhteensä 73 991 euroa 334 351 312 337 289 87 % henkilöstökulut 842 303 6,5 % palveluiden ostot 63 966 5 % aineet, tarvikkeet ja tavarat 49 198 1,5 % muut kulut 16 750 0 % pääsymaksutulot 0 5 % julkaisutulot 4 009 95 % muut tulot 69 982 2006 2007 2008 Ulkopuoliset asiakkaat 2006 2008 (käyntien lkm) Taidehistorialliset asiakirja-arkistot Leikearkisto Valtion taidemuseon kirjasto Kuvataiteen keskusarkiston julkaisusarjassa ilmestyi Helena Erkkilän väitöskirjatutkimus Ruumiinkuvia! Suomalainen performanssi- ja kehotaide 1980- ja 1990-luvulla psykoanalyysin valossa. Tutkimus liittyi Kuvataiteen keskusarkistossa 1990-luvulla toteutettuun katoavan taiteen dokumentointiprojektiin. Opetusministeriön Valtion taidemuseolle myöntämän määrärahan avulla käynnistettiin vuosia suunnitteilla ollut Suomalaisen kuvataiteen bibliografian sisältötuotantohanke. Bibliografiaan siirtyvää aineistoa luetteloitiin lähes 2000 nimekettä. Ateneumin Kalevala-näyttelyn julkaisuun tuotettava erillisbibliografia kuului myös hankkeeseen. Myös leikearkiston kortistojen ja leikekirjojen digitoinnin mahdollisuuksia ja kustannuksia pystyttiin kartoittamaan. Lisäksi saadun rahoituksen turvin käynnistettiin taitelijoiden laaja INDIGO luonnoskirja -digitointiprojekti sekä kuva-arkistossa priorisoitujen lasinegatiivikokoelmien digitointi ja luettelointi yhteistyössä Konservointilaitoksen kanssa. TUTKIMUSARKISTOT Taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen kokoelmienhallintaan tarkoitetun asiakirja-arkistotietokannan vaativuusmäärittelyvaihe valmistui. Tietojärjestelmähanke tähtää tarkoituksenmukaisen käyttöjärjestelmän luomiseen asiakirja-aineistolle, joka vuoden 2008 lopussa käsitti 126 erillistä arkistoa ja kokoelmaa. Vuoden aikana kokoelmat karttuivat yhteensä 15 lahjoituksen ja kahden oston kautta. Näiden joukossa vanhinta aineistoa edusti taidehistoriallisesti merkittävä, taiteilija Torsten Wasastjernan (1863 1924) arkisto. Nykytaiteen tutkimuksen kannalta kiinnostavia asiakirjoja sisältyy Keravan taidemuseon entisen johtajan Aune Laaksosen ja taidegalleria Bakeliittibambin arkistoihin. Aiemmin lahjoitetuista kokoelmista luetteloitiin taiteilija Erkki-Sakari Heinosen arkisto sekä kuvanveistäjä Raimo Metsänheimon kokoelma. Pietarin arkistoista hankittiin kopioita Suomen taide- ja kulttuurihistoriaan liittyvistä asiakirjoista tutkimuksen hyödynnettäväksi. Yhdessä Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys -yksikön kanssa toteutettiin suomalaisille museoille (64 kpl) suunnattu kartoituskysely valtakunnallisen kuvataiteen arkistotietokannan sisällön päivittämiseksi. Taiteilijakirjekokoelman kirjeitä oli esillä Ateneumin taidemuseon kokoelmaripustuksen yhteydessä (Fokus-näyttelyssä nähtiin Gunnar Berndtsonin kirjeitä Kairosta) syyskuuhun 2008 asti. Lisäksi kuvattiin Helsingin kaupungin taidemuseon näyttelyjulkaisuun Havis Amanda Ville Vallgrenin kirje Robert Stigellille vuodelta 1901 sekä Grigor Auerin arkiston vieraskirja ja piirustuksia Valamon luostarin näyttelyjulkaisua varten. Akseli Gallen-Kallelan Pariisista lähettämä, kuvitettu kirje norjalaiselle taiteilija Karl Dörnbergerille vuodelta 1888 oli mukana Gallen-Kallelan museon kesänäyttelyssä Mon cher ami Kreivi Henry de Vallombreuse, Akseli Gallen-Kallelan ystävä. Valtion taidemuseon AV-tietokannassa on yhteensä 4680 tietuetta, joista Kuvataiteen keskusarkiston äänitearkiston dokumentteja 807 kpl. Äänitearkiston osalta tietokanta on suurelta osin edelleen viitetietokanta, jossa mainitaan dokumentin nimi, ajankohta, tuottaja ja myös tiedot siitä, mistä originaalitallenne löytyy. Valtion taidemuseon eri yksikköjen tuottamien vanhojen analogisten äänitteiden ja videoiden digitalisointi ja uusien siirtäminen tietokantaan on kesken. Analogisten äänitteiden digitalisointi on hoidettu pääosin ostopalveluna. Digitaalisessa muodossa olevat äänitallenteet on luetteloitu tietokantaan; äänitteet on siirretty AV-tietokannan palvelimelle, mistä ne ovat kuunneltavissa suoraan Valtion taidemuseon työasemien tietokoneilta. Tietokanta on avoin ja kaikkien tutkijoiden käytettävissä. Linkin halutun äänitteen kuunteluun avaa arkistonhoitaja. KUVAPALVELUT Kuvapalvelut-sektori oli monin tavoin mukana kaikkien Valtion taidemuseon museoyksiköiden näyttely- ja kokoelmatoiminnassa. Kasvava näyttelytoiminta ja niihin liittyvä viestintä ja markkinointi työllistivät kuvaamoja entistä enemmän. Kuva-arkisto hankki ja vastaanotti kuvataiteeseen liittyviä dokumentteja ja kuvakokoelmia, ylläpiti ja täydensi kuva-arkistoihin liittyviä tietokantoja sekä palveli organisaation omia ja ulkopuolisia asiakkaita. Arvokkaita kuvakokonaisuuksia saatiin taiteilija Torsten Wasastjernan ja taidekauppias Gösta Stenmanin perillisiltä, valokuvaaja Simo Ristalta sekä valokuvataiteilija Anne Laitiselta. Valokuvakokoelmat karttuivat paljolti näiden ansiosta kaikkiaan 11 400 kuvalla. Kuva-arkiston kokoelmiin kuului vuoden päättyessä 500 400 valokuvaa ja noin 60 000 painokuvaa, näyttelykutsukorttia ja julistetta. Kuva-arkisto vastasi Kansalliset kulttuurilaitokset -yhteistoimintahankkeen puitteissa kouluryhmien perehdytyksestä arkistotoimintoihin. Vuoden aikana arkistossa vieraili arkiston asiantuntijoiden lisäksi 10 yläaste- ja lukioryhmää. Ateneumin Pekka Halonen -näyttelyluettelossa julkaistiin viisi aiemmin julkaisematonta, Halosen itse ottamaa valokuvaa taiteilijan vielä keskeneräisestä Halosenniemen ateljeekotirakennuksesta. Kuvat originaalit nähtiin myös Pekka Halonen -näyttelyssä. 32 33
Kuvataiteen keskusarkisto / Jenni Nurminen ja kirsi halkola Kuvataiteen keskusarkisto / henri tuomi Kuvataiteen keskusarkisto / Jenni Nurminen ja kirsi halkola kuvataiteen keskusarkisto / jukka romu Kristina Linnovaaran väitöskirja. Susanna Petterssonin väitöskirja. Helena Erkkilän väitöskirja. Ateneum-rakennuksen 120-vuotispäivän 13.10.2008 kuvaesitys perustui lähes kokonaan keskusarkiston valokuvakokoelmien dokumentteihin. Kokoelmia hyödynnettiin laajasti myös Helena Erkkilän sekä Kristina Linnovaaran kuvataidealan väitösjulkaisuissa. Näyttelytoiminnan dokumentointi kartutti kuvakokoelmia ja tarkoitti lähes 2000 erilaista työtehtävää, joiden yhteydessä tuotettiin lähes 10 000 kuvaa. Kiasman valokuvaamoa työllistivät kokoelma- ja uushankintakuvausten ohella ensisijaisesti Julian Schnabelin ja Nan Goldinin laajat näyttelyt, Kiasman 10-vuotisjuhlanäyttely Notkea katu sekä Full House -minimalisminäyttely. Kokoelmanäyttely Kuvan jälkeen vaihtuvine osineen oli kokoelmatoiminnan keskiössä. Lisäksi nykytaiteen dokumentointi ja taidetapahtumien taltiointi oli vilkasta; galleria- ja taidenäyttelydokumentointeja tehtiin yhteensä lähes sadan eri nykytaiteilijan teoksista. Toimintaa laajennettiin syksyllä myös taiteilijahaastatteluina tehtyihin videotaltiointeihin. Ateneumin valokuvaamoa työllistivät kevään päänäyttelyn Pekka Halonen ohella Matti Saanion laaja valokuvanäyttely, Mika Waltarin 100-vuotispäiviin liittyvä näyttely ja japanilaisia puupiirroksia esittelevä harvinaislaatuinen Hokusai & Hiroshige. Matkalla Edoon -näyttely. Sinebrychoffin museon osalta valokuvaamot osallistuivat keväällä Peru 2000 vuotta hopeataidetta ja Nuori tuntematon Isaac Wacklin -näyttelyiden kuvatuotantoon ja syksyllä näyttelyn Le Notti italiane Italialaiset yöt -näyttelyn tuotantoon. Kuvien myyntiin ulkopuolisille asiakkaille keskittynyt kuvapalvelu käsitteli yhteensä 1100 kuvatilausta. Sopimuksia tehtiin 315 kpl. Toiminta on ollut myös taloudellisesti menestyksellistä; kuvaoikeuksien myynnin volyymi kasvoi yli 60 000 euroon. Sisäisen ja ulkoisen kuvatilauksen hallintaan tuotettu tietokanta Kupari otettiin käyttöön ja media-arkistoprojektia jatkettiin yhteistyössä Suomen Taideakatemian säätiön kanssa opetusministeriön myöntämällä erityisrahoituksella. VALTION TAIDEMUSEON KIRJASTO mahdollisuuksia toimia taidemuseoiden kirjastojen yhteisenä kokoelmatietokantana. Vastaukset rohkaisivat Kirjav@n mahdollisesti laajemman käyttöönoton suunnitteluun. Kysely antoi tietoa myös Kirjav@n www-hakupalvelusta, jonka tietokantaa luonnehdittiin kattavaksi, taiteen tutkimuksen kannalta asiantuntevaksi, helppokäyttöiseksi ja selkeäksi. Kansalliskirjaston järjestämä erikoiskirjastojen asiakastyytyväisyyskysely tuotti myös positiivista palautetta Valtion taidemuseon sisäisistä kirjastopalveluista. Kyselyyn vastasi 47 henkilökuntaan kuuluvaa asiantuntijaa ja tutkijaa. Selvästi tärkeimmiksi palvelujen onnistumiskriteereiksi nousivat kirjastohenkilökunnan asiantuntevuus ja palveluhaluisuus sekä kirjastojen sijainti. Kirjasto-palvelujen koettiin helpottavan tiedonhakua, alan seuraamista sekä parantavan työn ja toiminnan laatua sekä lisäävän työn tehokkuutta. Kiasman kirjaston vakinainen amanuenssi aloitti työnsä syyskuun alusta. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös nykytaiteen dokumentointi. Kaksi merkittävää kriitikkoa lahjoitti näyttelyjulkaisuja ja lehdistötiedotteita Kiasman kirjastolle. Leikearkistossa järjestettiin uudelleen mm. aluetaidemuseoita, taidekeskustelua, taidekirjoittelua, taiteentutkimusta, taidetapahtumia ja pohjoismaista taidetta koskevat aineistot 1980-luvulta alkaen. Asiakokonaisuuksia koskeva aineiston hakuopas on valmisteilla. Ateneumin toimittamassa Pekka Halonen -näyttelyn julkaisussa ja sen ruotsin- ja englanninkielisissä rinnakkaisjulkaisuissa ilmestyi Irmeli Isomäen kokoama taiteilijan expografia ja bibliografia. Tellervo Yli-Hallilan artikkeli Kirjav@ kokoaa Valtion taidemuseon kirjaston kokoelmat julkaistiin Suomen tieteellisen kirjastoseuran Signum-lehden taidekirjastojen teemanumerossa 3/2008. Valtion taidemuseon kirjaston kokoelmaan kuuluvat Ilja Kabakovin The Flying Komarov -albumin painokuvajäljennökset olivat esillä Sara Hildénin taidemuseon näyttelyssä 23.2. 27.4.2008. Gallen-Kallelan museon Kivi & Gallén Seitsemän veljestä -kuvitus 100 vuotta -näyttelyyn 13.9.2008 25.1.2009 lainattiin ko. teos. Konservointilaitos Valtion taidemuseon kirjasto toteutti kaksi merkittävää sidosryhmä- ja asiakaskyselyä. Valtakunnallisen dokumentointi, arkistointi ja kirjastohanke -työryhmän kysely selvitti alustavasti 24 taidemuseon kirjastokokoelmien määrää, laatua ja luettelointitapoja sekä Valtion taidemuseon kirjaston Kirjav@-tietokannan Krakelyyri-julkaisu 34 35
Konservointilaitoksen menot, yhteensä 593 660 euroa 88 % henkilöstökulut 523 105 5 % palveluiden ostot 31 204 4 % aineet, tarvikkeet ja tavarat 22 242 3 % muut kulut 17 110 Konservointilaitoksen tulot 21 815 euroa Konservointilaitoksen vuoteen kuului vilkkaan näyttely- ja kokoelmatyön lisäksi myös laaja Isaac Wacklinin näyttely sekä julkaisu. 92 81 5 2006 2007 2008 Ulkopuoliset asiantuntijatehtävät 2006 2008 (lkm) 45 27 Aitousselvitykset Aitouslausunnot viranomaisille Materiaalianalyysit (teoksia kpl) 0 0 110 26 Monivuotisen Isaac Wacklinin (1721 1758) taidetta selvittäneen tutkimusprojektin päätyttyä järjestettiin taiteilijan tuotantoa esittelevä näyttely Sinebrychoffin taidemuseossa. Näyttely oli suurin Helsingissä järjestetty Wacklinin tuotannon katselmus ja siinä oli esillä 23 kaikkiaan kolmestakymmenestä Wacklinille attribuoiduista maalauksesta. Tekniset tutkimustulokset esiteltiin maalausten ohella omassa tilassaan, erillisinä paneeleina ja kunkin teoksen yhteydessä oli yksityiskohtiin liittyvää erityistietoa. Konservointilaitoksen tutkimusjulkaisu Krakelyyri julkaistiin näyttelyn yhteydessä. Se keskittyi Isaac Wacklinia ja myös yleisemmin 1700-luvun maalaustekniikkaa esitelleisiin teksteihin. Wacklinin teoksille tehtiin laajat tutkimukset sekä pingotuskehysten että maalauskankaiden, pohjustusten, sideaineiden ja pigmenttien osalta. Julkaisussa oli lisäksi omat lukunsa kaikilta Valtion taidemuseon eri konservointialueilta. Niissä käsiteltiin paperikonservoinnin kymmenvuotista toimintaa, Gerard ter Borchin maalauksen Viiniä juova nainen kirje kädessään konservointivaiheita ja konservoinnin merkitystä sekä tutustuttiin titaanivalkoisen värin leviämistä Suomessa tutkivan projektin tuloksiin ja konservoinnin tutkimusmenetelmiä nykytaiteessa testaavaan tutkimukseen. Julkaisun avulla konservointityön ohessa syntyvä monipuolinen tutkimusmateriaali saatiin yleisön tietoisuuteen. KONSERVOINTIATELJEET Kaikki Ateneumin vuoden 2008 suuret näyttelyt olivat erittäin työllistäviä paperikonservaattoreille. Yhteinen elämä Matti Saanion varhaiset valokuvat -näyttelyn suurten fotostaattien esittäminen sekä teoksille että yleisölle turvallisella tavalla oli erityisen haasteellinen ja innovatiivinen projekti. Kaikki näyttelyn valokuvat esitettiin vanhoina alkuperäisvedoksina ja niiden installointi oli vaativa tehtävä. Myös japanilaisten puupiirrosten ja- valokuvien pakkaaminen ja kuljettaminen tehtiin konservaattoreiden toimesta. Puupiirrosten värien herkkyyden vuoksi esillä olevat teokset jouduttiin vaihtamaan näyttelyn kuluessa, mikä oli huomioitava jo näyttelyarkkitehtuurin suunnitteluvaiheessa. Mika Waltari ja taiteilijaystävät -näyttelyä varten valmisteltiin paljon arkistomateriaalia ja taiteilijoiden luonnoksia. Loppuvuodesta aloitettiin kansalliseen digitaaliseen kirjastoon liittyvä luonnoskirjaprojekti INDIKO (INventointi-DIgitointi- KOnservointi). Luonnoskirjojen huono kunto on ollut konservointilaitoksen huolena jo pitkään. Osa kirjoista on ollut niin hauraita, että niiden käsittelyä ja tutkimuskäyttöä on jouduttu rajoittamaan. Nyt alkaneessa kolmivuotisessa projektissa kirjat inventoidaan, konservoidaan ja digitoidaan. Näin ne voidaan liittää kokoelmat.fng.fi -sivustolle yleisön ja tutkijoiden katseltaviksi. Kiasmassa kiivastahtinen näyttelyiden vaihtuminen hallitsee konservoinnin resursseja. Vuosittainen kokoelmanäyttelyn vaihto tarjoaa mahdollisuuden kokoelmien kuntoinventoinnin täydentämiseen ja konservointiin. Kokoelmanäyttelyn lisäksi Kiasman Full House Kouri-kokoelma ja minimalistisia seikkailuja Amerikasta -näyttelyyn tehtiin Jannis Kounelliksen 14-osaisen teräsveistoksen Untitled ( N-1998-27) suuri konservointityö. Teos kuuluu Kouri-kokoelmaan, eikä se ole ollut Suomessa esillä. Sinebrychoffin taidemuseon Peru 2000 vuotta hopeaa -erikoisnäyttely edellytti vaativaa kansainvälistä osaamista. Kallisarvoisten hopeaesineiden noutaminen Limasta sekä kuljetusten valvonta ja esillepano olivat haasteellinen tehtävä. Italiasta tuotettu Le Notti italiane Italialaiset yöt -näyttely edellytti tekstiilikonservaattorin osaamista. Myös omien kokoelmien konservointitöitä jatkettiin kesänäyttelyä ja vuoden 2009 näyttelyitä varten. Ateneumin taidemuseon kevään päänäyttelyssä esiteltiin Pekka Halosen tuotantoa. Näyttelyssä olleet lähes 300 teosta olivat omien kokoelmien lisäksi lainattu yksityiskokoelmista ja merkittäviltä museoilta. Yksityiskokoelmista lainatuille teoksille joudutaan usein tekemään konservointitöitä, ainakin pintapuhdistuksia. Tähän näyttelyyn tehtiin laajoja konservointitöitä 50 teokselle, minkä lisäksi kaikki teokset tarkistettiin ja huollettiin. Sama koski myös Mika Waltari ja taiteilijaystävät -näyttelyä, johon yksityiskokoelmista lainatut teokset vaativat perusteellisempaa huoltoa. Loppuvuodesta lähetettiin Suomen taidetta esittelevä, 70 teosta käsittävä näyttely Irlantiin. Samassa yhteydessä kokoelmista konservoitiin omaan ripustukseen korvaavia teoksia. Vuoden alussa päättyi Helene Schjerfbeckin kansainvälinen kiertonäyttely. Museon lainaus- ja talletustoiminta jatkui vilkkaana. MATERIAALITUTKIMUSLABORATORIO Isaac Wacklinin tuotannon tutkimuksen lisäksi erityisessä tarkastelussa oli Pekka Halosen tuotanto. Pekka Halonen -näyttelyn yhteydessä oli erinomainen mahdollisuus kerätä materiaalitietoa hänen maalauksistaan. Näyttelyyn lainattiin yksityiskokoelmista paljon teoksia, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet esillä. Tällaisen vertailutiedon olemassaolo on avainasemassa, kun tehdään aitoustutkimusta joko ostopalveluna tai viranomaisyhteistyönä. ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Konservointityön luonteen vuoksi kansainväliset verkostot ovat erittäin tärkeitä. Taiteen käsittelyn, konservoinnin ja museoiden olosuhteiden vaatimukset ovat samat kaikissa maissa. Toimivan yhteistyön ansiosta on mahdollista konsultoida kollegoja esiin nousevissa kysymyksissä. Kuluneena vuonna järjestettiin kahden kansainvälisen konservointijärjestön kongressit: ICOM:in New Delhissä ja IIC:n Lontoossa. Nykytaiteen installaatioden dokumentointia käsittelevä seminaari Permanency in Contemporary Art Checking Reality pidettiin Kööpenhaminassa. Osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön toimitaan toisaalta asiantuntijaroolissa, toisaalta hankitaan syventävää osaamista omaan työhön. Konservointilaitoksella vieraili myös useita ulkomaisia vieraita, joista yhtenä mainittakoon kuuluisa konservointiteoreetikko Salvador Muños Viñas. Taiteen tutkimuksessa tehtiin yhteistyötä Helsingin kaupungin-, Espoon-, Tuusulan-, Etelä-Pohjanmaan- ja Ahvenanmaansekä Gallen-Kallelan taidemuseoiden kanssa. Yhteistyökumppaneina olivat lisäksi Svenska Litteratursällskapet ja kansainväliset taidehuutokauppakamarit. Konservointitöitä tehtiin Presidentinlinnaan, ulkoministeriölle sekä 20 yksityishenkilölle.vuoden aikana konservointilaitoksella käytettiin paljon resursseja kokoelmatietokanta Muusan ns. konservointimodulin kehittämiseen. Sen yhteydessä syvennettiin merkittävästi konservaattoreiden tietotekniikkaosaamista. 36 37