YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 60/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-264 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 60/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-264 Annettu julkipanon jälkeen 23.5.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä (Tuomasluodon laitos) Velkuan kunnan Salavaisten kylässä. Harrin Lohi Ky ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Harrin Lohi Ky on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 28.9.2004. Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Tuomasluodon laitoksessa Tuomasluodon ja Riutan saarten välissä kiinteistöön Tuomasluodon vesi RN:o 1:9 kuuluvalla vesialueella Velkuan kunnan Salavaisten kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA OIKEUS ALUEESEEN SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE Lupa Länsi-Suomen vesioikeus on 23.2.1999 antamallaan päätöksellä nro 7/1999/4 myöntänyt Harrin Lohi Ky:lle luvan kalankasvatukseen kiinteistöön Tuomasluodon vesi RN:o 1:9 kuuluvalla vesialueella Velkuan kunnan Salavaisten kylässä. Vesiylioikeus on 1.10.1999 antamallaan päätöksellä nro 111/1999 pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Lupa on voimassa vuoden 2005 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2005 jälkeen, luvan saajan oli viimeistään 30.9.2004 saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes tätä koskeva päätös on

2 saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla noin 3 500 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 400 kg ja typpimäärä enintään 3 000 kg, mikä ajanmukaisia kasvatusmenetelmiä käyttäen mahdollistaa noin 35 000 kg kg:n kalamäärän tuottamisen. Oikeus alueeseen Harrin Lohi Ky omistaa kiinteistön Tuomasluodon vesi RN:o 1:9. Kaavoitus Velkuan kunnan yleiskaava, joka on voimassa kyseessä olevalla alueella, on vahvistettu 30.12.1997. Tuomasluodon ja Riutan saarten välinen vesialue on kaavassa merkitty kk-alueeksi eli kalankasvatukseen käytetyksi vesialueen osaksi. Tuomasluodon itäinen ranta sekä pohjois- ja eteläosa ja Riutan saari on merkitty MY-alueiksi eli sellaisiksi maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on ympäristöarvoja. Tuomasluodon saaren länsipuolella on alue, joka on merkitty lomaasuntorakennusten alueeksi. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Harrin Lohi Ky:n Tuomasluodon kalankasvatuslaitos sijaitsee Tuomasluodon ja Riutan saarten välissä Velkuan kunnan Salavaisten kylässä. Laitos sijaitsee keskellä avointa vesialuetta. Vallitsevat tuulet ja vedenpinnan korkeusvaihtelut tehostavat veden vaihtuvuutta. Merikortin mukaan vesisyvyys Tuomasluodon saaren ympärillä on noin 8 m. Tuomasluodon itä- ja koillispuolella vesisyvyys kasvaa 14-18 metriin. Vesialueella ei ole tehty virtaustutkimuksia. Veden laatu Pohjaeläimistö Kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Rymättylän ja Velkuan kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Laitosta lähimpinä olevissa tarkkailupisteissä (405A ja 406) veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat vuosina 2000-2001 olleet 23-27 µg/l ja vuonna 2003 15-16 µg/l. Veden klorofylli-a-pitoisuudet ovat vuosina 2000-2001 olleet 2,8-5,6 µg/l ja vuonna 2003 4,6-6,0 µg/l. Vuonna 2002 on tehty päällyslevätutkimus, mutta veden laatua ei ole tutkittu kalankasvatuslaitoksen lähialueella. Velkuan osa-alueelta päällysleväalustoilta tutkimuksessa mitatut klorofyllipitoisuudet olivat pieniä (< 5 mg/m 2 ) tai hyvin pieniä (< 1 mg/m 2 ). Vuonna 2001 tehdyn veden laadun tutkimuksen tulosten perusteella koko Velkuan alue oli rehevä. Kalankasvatuslaitosten lähialueet eivät selvästi eronneet vertailualueista. Vuonna 2003 tehdyn veden laadun tutkimuksen tulosten perusteella Velkuan alueella tuotantokerroksen vesi oli ilmeisesti vähäsateisuuden seurauksena kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. Klorofyllipitoisuudet olivat pääosin rehevällä tasolla lukuun ottamatta tarkkailupistettä 405A ja Riitluodon tarkkailupistettä 408, missä klorofyllipitoisuus oli lievästi rehevällä tasolla. Vuonna 2001 tehdyn pohjaeläintutkimuksen tulokset osoittivat, että pohjaeläimistön yksilö- ja lajimäärät olivat kasvaneet toisella kalan-

Kalakannat ja kalastus 3 kasvatuslaitoksen lähellä olevista pohjaeläinnäytteenottopaikoista (406) vuoden 1997 tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Pohjaeläimistön yksilömäärä oli pienentynyt näytteenottopaikalla 405 valkokatkan vähenemisen johdosta. Pohjan tilan luokituksessa ei tapahtunut selviä muutoksia, sillä alue oli edelleen pääosin likaantunut. Alueella esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit, kuten silakka, hauki, ahven ja särki. Alueen muu käyttö Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole sellaisia vedenottamoja, kaivoja taikka uimarantoja, joiden käyttöön laitoksen toiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Lähin kalankasvatuslaitos on Velkuan Lohiluoto Oy:n laitos, joka sijaitsee noin 1 km etäisyydellä hakijan laitoksesta. LAITOKSEN TOIMINTA Harjoitettu toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaiset tiedot Harrin Lohi Ky:n Tuomasluodon kalankasvatuslaitoksella toteutuneesta kalankasvatuksesta ja laitoksen aiheuttamista päästöistä vuosina 2000-2004: 2000 2001 2002 2003 2004 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 40 000 10 300 32 000 30 000 37 000 29 860 Rehun fosfori (kg/a) 400 140 340 320 410 320 Rehun typpi (kg/a) 2 740 930 2 690 2 430 3 100 2 380 Fosforipäästö (kg/a) 240 100 210 200 260 200 Typpipäästö (kg/a) 1 640 650 1 810 1 600 2 080 1 560 Rehumäärä (kg/a) 40 100 12 360 42 000 35 500 45 500 35 090 Rehukerroin 1,00 1,20 1,31 1,18 1,23 1,18 Fosforin ominaispäästö g/kg 6 10 7 7 7 7 Typen ominaispäästö g/kg 41 63 57 53 56 54 Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisäkasvu on noin 45 000 kg vuodessa. Luvan tulisi olla voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia 480 kg/a ja typpeä 3 350 kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin 58 000 kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan pendelautomaattiruokinnalla. Laitoksen rakenteet Kalat kasvatetaan neljässä pyöreässä verkkoaltaassa, joiden syvyys on 3,5 m. Altaiden tuki- ja kelluntarakenteet ovat metallia ja muovia, niiden halkaisija on 20 m. Altaiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1 280 m 2 ja tilavuus on noin 4 500 m 3. Altaat ankkuroidaan paikoil-

Laitoksen aiheuttama päästö 4 leen ja merkitään merenkulkuviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaan 300 kg/a ja typpipäästö 2 110 kg/a. Ruokinta hoidetaan huolellisesti välttäen kalojen liikaruokintaa. Laitoksella käytetään kuivarehua, jonka fosforipitoisuus on alhainen ja mahdollinen pöly poistetaan rehusta ennen sen käyttöä. Hakijayhtiö seuraa päästöjä vähentävien menetelmien ja rehujen kehitystä. Toimivat ja taloudellisesti käyttökelpoiset parannukset otetaan välittömästi käyttöön. Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen verestys ja perkaus tapahtuu Patalohi Oy:n omistamassa perkaamossa, joka sijaitsee Rymättylän Airismaalla. Kuolleet kalat (300-400 kg/a) kerätään, kompostoidaan ja viedään maanparannusaineeksi pelloille. Osa rehusäkeistä ja pakkausjätteistä myydään porkkananviljelijöille ja osa toimitetaan kierrätykseen. Kalankasvatuksesta ei aiheudu ongelmajätteitä. Kemikaalit Verkkoaltaiden kyllästykseen käytetään antifouling-ainetta noin 200 l/a. Aine säilytetään lukitussa varastossa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset merialueen käyttöön Vuoden 2002 päällyslevätutkimuksen tulosten perusteella kalankasvatustoiminnan vaikutus ei ollut havaittavissa, sillä laitoksen lähiasemien ja vertailuasemien tulokset eivät eronneet toisistaan selvästi. Vuoden 2003 veden laadun tutkimuksen perusteella kalankasvatuksen vesistövaikutuksia ei ollut nähtävissä Velkuan eteläosien alueella. Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminta ei vaikuta vesistöoloihin, virtaamiin tai vedenkorkeuksiin, eikä laitoksen toiminnasta siten ole haittaa ympäristön käytölle. Laitos ei vaikuta alueen virkistyskäyttöön riittävien etäisyyksien takia, eikä myöskään vesiliikenteeseen. Kalastukselle ja kalastolle on laitoksen ympärillä riittävästi vapaata vesitilaa, joten toiminta ei vaikuta niihin. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitoksella pidetään hoitopäiväkirjaa, josta käy selville muun muassa käytetyn rehun määrä ja laatu. Hakija toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle vuosi-ilmoitukset, joista käy selville vuotuinen lisäkasvu, käytetyn rehun määrä sekä rehun sisältämät ravinteet.

5 Päästö- ja vesistötarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Vesistötarkkailu suoritetaan Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta Rymättylän ja Velkuan merialueiden yhteistarkkailuna. Hakija osallistuu Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen järjestämään kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Velkuan sekä Rymättylän kunnissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 10.11. 10.12.2004 välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että tehtyjen vedenlaatututkimusten perusteella alueen kalankasvatuslaitosten lähivedet ja laajemminkin Velkuan eteläpuolinen merialue ovat viime vuosina olleet rehevät veden kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella. Pidemmällä aikavälillä vuosina 1990-2004 klorofyllipitoisuudet ovat kasvaneet, mutta tilastollisesti merkitsevää kasvu on ollut vain kaukana kalankasvattamoista ulkomerellä sijaitsevalla havaintopaikalla. Klorofyllipitoisuuksien kasvun takia näkösyvyydet ovat samaan aikaan pienentyneet merkitsevästi varsinkin kalankasvattamoista kauempana olevilla havaintopaikoilla. Velkuan eteläpuolinen merialue on rehevöitynyt Itämerellä tapahtuvan yleisen rehevöitymiskehityksen seurauksena, eikä kalankasvatuksen vaikutuksia alueen rehevöitymiseen ole voitu vedenlaatututkimuksin osoittaa. Päällyslevätutkimuksissa vuosina 1994, 1998 ja 2002 kalankasvatuksen vaikutukset eivät myöskään ole olleet nähtävissä. Vuonna 2001 tehdyssä pohjaeläintutkimuksessa Velkuan pohjien kokonaistilanne oli koko tutkimuksen huonoin. Kalankasvatuslaitosten lähiasemat eivät kuitenkaan eronneet muista asemista, vaan pohjaeläimistöön vaikutti ilmeisesti happitilanne, joka monin paikoin oli huono sekä kalankasvatuslaitosten lähialueilla että vertailualueilla olevissa syvänteissä. Alueen pohjien tila on pitkään ollut niin huonossa kunnossa, että alueelle tulevaa kuormitusta ei ole syytä lisätä. Nykyinen kuormitus näkyy lähinnä alusveden huonona hapekkuutena ja siitä johtuvana pohjien ja pohjaeläimistön huonona tilana. Ympäristökeskus on esittänyt, että hakijalle voidaan myöntää lupa kasvattaa kalaa noin 35 000 kg vuodessa. Kalankasvatukseen käy-

6 tettävien verkkoaltaiden pinta-ala saisi olla yhteensä enintään 960 m 2 ja niiden tilavuus yhteensä enintään 3 500 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 400 kg vuodessa ja typpimäärä enintään 3 000 kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Ominaiskuormituksen tavoitteena vuoteen 2005 mennessä on 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva yhteenveto ympäristökeskukselle, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Velkuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta siitä laskettuna, kun se on saanut lainvoiman. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri on esittänyt, että kelluvat verkkoaltaat tulisi merkitä merenkulkulaitoksen 4.4.1991 antaman yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimistä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat tulee sijoittaa niin, että riittävä turvaetäisyys väylille sekä alusten ja veneiden mahdollisille kääntöpaikoille varmistetaan. Väyläalueen turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle tulee jäädä riittävä turvaetäisyys. Verkkoaltaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Verkkoaltaiden merkitsemisen yhteydessä tulee huomioida, että altaiden mahdolliset valot eivät ole sekoitettavissa kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 3) AA:n ja BB:n (Mäkilä RN:o 1:94, Kuivainen, Rymättylä) ovat vastustaneet kalankasvatuksen jatkamista ja laajentamista Tuomasluodon laitoksessa, koska sen aiheuttama lisäkuormitus vesistölle on helposti estettävissä ja on kuormituksen vähentämisen keinona määrällisesti monikymmenkertainen kaikkiin niihin keinoihin nähden, jotka vapaa-ajan asukkaalla on käytettävissään. Kyseessä oleva vesialue on jo valmiiksi rehevöitynyt, joten kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus olisi ylimääräinen rasite muutoinkin häiriintyneelle ekosysteemin tasapainolle. 4) CC (Niittymarjakari RN:o 1:15, Ruotsalainen, Rymättylä) ja 5) DD (Vuorimarjakari RN:o 1:14, Ruotsalainen, Rymättylä) ovat samansisältöisissä muistutuksissaan vastustaneet luvan myöntämistä, koska kalankasvatustoiminnan kielteinen vaikutus sen lähialueen vesien tilaan on ollut huomattava. Merenpohja on liettynyt ja rihmalevät ovat lisääntyneet huomattavasti. Kampelat ovat hävinneet ja verkot täyttyvät limalevän lisäksi säynävästä. Lisäksi pendelautomaateilla ta-

7 pahtuva ruokinta voi johtaa ohiruokintaan ja siten rehukertoimen nousuun. Hakijan selitys Hakija on 11.2.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakija on todennut, että 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan puoltanut hakijan hakemusta kalankasvatustoiminnan harjoittamiseksi melko tarkoin voimassaolevan luvan ehdoilla. Hakijan näkemyksen mukaan ei ole olemassa perusteita ainakaan pienentää laitoksen kalankasvatuksen määrää tai rehujen sisältämien ravinteiden määrää. Hakija on 2) Saaristomeren merenkulkupiirin muistutuksen johdosta todennut, että verkkoaltaat sijoitetaan ja merkitään muistutuksen edellyttämällä tavalla niin, että kaikki turvallisuustekijät otetaan huomioon. Hakija on 3) AA:n ja BB:n muistutuksen johdosta todennut, että muistuttajien omistama kiinteistö sijaitsee Ruotsalaisen saaren etelärannalla noin 5 kilometrin etäisyydellä laitoksesta eli laitoksen vaikutusalueen ulkopuolella. Alueella tehtyihin vesistötutkimuksiin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muistutukseen viitaten hakija on todennut, että kalankasvatustoiminnalla ei ole todettu olevan vaikutusta vesistön eikä myöskään pohjan tilaan. Vesistössä tapahtuvat muutokset johtuvat muista toiminnoista Saaristomeren ja Itämeren alueella, joihin verrattuna kalankasvatuksen merkitys on hyvin pieni. Hakija on 4) CC:n ja 5) DD:n muistutusten johdosta todennut, ettei kalankasvatustoiminnalla eikä hakijan yksittäisellä laitoksella ole todettua olevan vaikutusta vesistön tai pohjan tilaan. Kalankasvatus ei tapahdu suljetussa matalassa sisäsaaristossa, vaan kalankasvatukseen hyvin soveltuvalla laajalla avoimella vesialueella, jossa vedenvaihtuvuus on hyvä. Kalat ruokitaan huolellisesti, eikä ohiruokintaa juuri tapahdu siitäkään syystä, että rehut ovat kalliita. Ruokintamenetelmiä kehitetään jatkuvasti paremman lopputuloksen saavuttamiseksi. Hakija on esittänyt, että lupa myönnettäisiin hakemuksen mukaisesti, koska toiminnasta ei ole osoitettu aiheutuvan haittoja ja toiminnasta saatava hyöty on paikallisesti erittäin merkityksellinen saariston elinkelpoisuuden ja työpaikkojen säilyttämisen kannalta. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Harrin Lohi Ky:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Tuomasluodon laitoksessa Tuomasluodon ja Riutan saarten välissä kiinteistöön Tuomasluodon vesi RN:o 1:9 kuuluvalla vesialueella Velkuan kunnan Salavaisten kylässä (liite 2).

8 Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala kalankasvatuspaikalla saa olla enintään 1 000 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 410 kg fosforia ja enintään 2 990 kg typpeä. Mereen joutuva ominaispäästö ei saa ylittää 7 g fosforia eikä 50 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Kalojen ruokintaan saadaan käyttää vain kuivarehua. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on jär-

9 jestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat ja verestyksessä syntyvät jätteet on otettava talteen ja ensisijaisesti kompostoitava sekä käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Velkuan sekä Rymättylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - verestyksen yhteydessä tulevan veren määrästä, - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Velkuan sekä Rymättylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille on vuosittain helmikuun

10 loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Velkuan sekä Rymättylän kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2014 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2013. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman.

11 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt Päästöjen ympäristövaikutukset Merialueen soveltuvuus toimintaan Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksella on vuosina 2000 2004 käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 320 kg/a fosforia ja 2 380 kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina 2000 2004 on ollut keskimäärin 200 kg/a ja typpipäästö 1 560 kg/a. Vuonna 2001 kalojen lisäkasvu on kuitenkin poikkeuksellisesti ollut noin 10 300 kg eli selvästi pienempi kuin muina vuosina. Laitos sijaitsee Tuomasluodon itäpuolella merialueella, joka veden fosforipitoisuuksien perusteella on luokiteltu reheväksi. Veden klorofyllipitoisuuksien perusteella alue on ollut lievästi rehevän ja rehevän rajalla. Pidemmällä aikavälillä klorofyllipitoisuudet ovat kasvaneet lähinnä ulkomerellä ja tämän takia myös näkösyvyydet ovat pienentyneet varsinkin kauempana kalankasvatuslaitoksista olevilla havaintopaikoilla. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat tänä aikana nousseet vain lievästi. Kalankasvatustoiminnan vaikutuksia alueen rehevöitymiseen ei ole voitu vedenlaatututkimuksin osoittaa. Vuoden 2002 päällyslevätutkimuksessa mitatut klorofyllipitoisuudet olivat pieniä (< 5 mg/m 2 ) tai hyvin pieniä (< 1 mg/m 2 ). Tutkimuksen tulosten perusteella kalankasvatustoiminnan vaikutusta ei ollut havaittavissa, sillä laitoksen lähiasemien ja vertailuasemien tulokset eivät selvästi eronneet toisistaan. Velkuan eteläpuolinen merialue näyttää siten olevan rehevöitynyt Itämerellä tapahtuvan yleisen rehevöitymiskehityksen seurauksena. Pohjaeläintutkimuksissa vesialueen pohjan tila on kuitenkin luokiteltu likaantuneeksi. Lupamääräysten mukainen kalankasvatus ei lisää merialueen rehevöitymistä. Vesisyvyys Tuomasluodon saaren ympärillä on noin 8 m ja kasvaa saaren itä- ja koillispuolella 14-18 metriin. Merialue on suhteellisen avoin ja vallitsevat tuulet tehostavat veden vaihtuvuutta. Alueen koko ja vedenvaihtuvuus ovat riittävät lupamääräysten mukaiseen kalankasvatustoimintaan.

12 Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 410 kg fosforia ja enintään 2 990 kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on noin 250 kg ja typpipäästö noin 1 890 kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen noin 40 000 kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Laitoksen päästöt mereen jäävät samalle tasolle, kuin laitoksen keskimääräiset päästöt vuosina 2000 ja 2002-2004. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Laitoskoko Kirjolohen kasvatuksessa käytetään kalatiheytenä arvoa 10 kg/m 3 laskettaessa laitoksen allastilavuutta. Kirjolohi oleskelee pääosin pintavedessä. Tästä syystä kasvatuksessa käytetään yleisesti verkkoaltaita, joiden vesisyvyys on neljästä kuuteen metriä. Lupaharkinta Siian kasvatus merialueella on yleistymässä. Saman kalamäärän tuottamiseen siika tarvitsee suuremman allastilavuuden kuin kirjolohi. Jotta laitoksella voitaisiin tarvittaessa kasvattaa siikaa, laitoskoko määrätään verkkoaltaiden enimmäispinta-alana. Verkkoaltaiden pinta-alan laskemisessa käytetään kalatiheyttä 10 kg/m 3 ja vesisyvyyttä neljä metriä. Tällöin myös siian tuottaminen laitoksella on mahdollista noudattaen samoja päästömääräyksiä kuin kirjolohella. Laitoskoon valvonta helpottuu samalla, koska pinta-ala on mitattavissa tarkemmin kuin tilavuus. Edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti laskettuna tuotettaessa kalaa noin 40 000 kg vuodessa laitoksen verkkoaltaiden kokonaispinta-ala saa olla enintään 1 000 m 2. Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Velkuan kunnan yleiskaavan vastaisesti.

13 Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa ratkaisun perusteluissa sanotuilla perusteilla. Mereen joutuva ominaispäästö Lounais-Suomen ympäristökeskuksen esittämiä ominaispäästöarvoja ei ole mahdollista saavuttaa nykyisillä rehulaaduilla. Muut muistutukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 090 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on 20 000-100 000 kg/a.

14 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Nina Engberg Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Nina Engberg. Asiassa on suoritettu äänestys. Äänestyslausunto on päätöksen liitteenä. NE/mk

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 22.6.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 60/2005/3 liite 2

ÄÄNESTYSLAUSUNTO Ympäristöneuvos Lea Siivola Lupa kalankasvatukseen on määräaikainen. Lopettamista ja keskeyttämistä koskevat määräykset ovat tarpeen vesistön yleiskäyttöoikeuden turvaamiseksi kalankasvatuksen loppuessa ja valvonnallisista syistä. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n 1 momentin 5) kohtaan. Näistä syistä lisään määräyksiin viimeiseksi seuraavat määräykset: Toiminnan lopettaminen ja keskeyttäminen Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on luvan voimassaoloajan päättyessä poistettava vesialueelta. Jos toiminta keskeytetään tai lopetetaan luvan voimassaoloaikana, luvansaajan on ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Velkuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen toiminnan keskeyttämistä tai lopettamista. Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on poistettava vesialueelta kuukauden kuluessa toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä. Vakuudeksi Nina Engberg