Kansanedustajat Eduskunta 2.4.2013 Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) taustamuistio Energia- ja ilmastostrategian lähetekeskustelua varten 1. Johdanto Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) pitää erittäin positiivisena sitä, että Energia- ja ilmastostrategiassa on mukana 9 TWh tuulivoimatavoite vuodelle 2025. Tuulivoima on kotimainen puhtaan uusiutuvan energian tuotantomuoto, jolla hajautettuna energiamuotona on merkittävät paikalliset taloudelliset ja työllisyysvaikutukset. STY kannustaa Suomea asettumaan EU:ssa sitovien uusiutuvan energian lisäystavoitteiden taakse vuodelle 2030. Tässä taustamuistiossa tuomme esille, että: Tuulivoima työllistää: 100 MW tuulipuiston työllistävä vaikutus 20 vuoden aikana on yhteensä hieman alle 1200 henkilötyövuotta Tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta ja sähkön tuotantovarmuutta Tuulivoima laskee sähkön hintaa Tuulivoimalalla ei ole todettu olevan haitallisia terveysvaikutuksia kun voimalat on sijoitettu huolellisesti Muitakin energiantuotantomuotoja on tuettu ja tuetaan yhä, jotta niistä päästään hyötymään. Esimerkiksi International Energy Agencyn (IEA) pääekonomisti Fatih Birolin mukaan vuonna 2011 tuettiin maailmanlaajuisesti fossiilisista energiantuotantoa 523 miljardin dollarin edestä kun uusiutuvia energian lähteitä tuettiin 88 miljardin dollarin edestä. Tuulivoima tarvitsee nyt tukea, mutta tuen tarve tulee laskemaan tuotekehityksen myötä.
2. Tuulivoiman taloudelliset vaikutukset Suomessa tuotettiin vuonna 2011 sähköä 70,6 terawattituntia (TWh), siitä uusiutuvasti 33 prosenttia. Sähkönkulutus oli 84,4,TWh vuonna 2011. Sähkönkulutuksen ja - tuotannon erotus katettiin tuomalla sähköä Suomen naapurimaista. Uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan kattamaan sähkönkulutuksen ja tuotannon erotusta sekä korvaamaan käytöstä poistuvaa vanhaa tuotantokapasiteettia. Tuottamalla sähköä kotimaisilla energialähteillä parannetaan Suomen kauppatasetta, joka on painunut negatiiviseksi 2010-luvulla pitkälti juuri kasvavan energiantuontilaskun takia. Tuulivoima on kotimainen uusiutuvan energian tuotantomuoto, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisää energiaomavaraisuutta vähentämällä riippuvuutta tuontipolttoaineista, sekä tuontisähköstä. Koska tuulivoimarakentaminen on käynnistymässä Suomessa, työllistää tuulivoima tällä hetkellä pääasiassa suunnittelu- ja rakennustehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Teknologiateollisuus ry:n arvion mukaan suurin paikallinen työllistävä vaikutus tuulivoimalla on kuitenkin voimaloiden huollossa ja kunnossapidossa, jota tehdään säännöllisesti vuosittain koko voimalan eliniän ajan (taulukko 1). Myös ulkomaisista voimalavalmistajista valtaosa käyttää jo nyt suomalaisia huoltomiehiä voimaloiden huollon alihankkijoina tai perustaa Suomeen oman huolto-organisaationsa, kun voimaloita on rakennettu Suomeen useampia. Taulukko 1. 100 MW tuulipuiston työllistävä vaikutus Suomessa (Teknologiateollisuus ry, 2009). (htv = henkilötyövuotta) 100 MW tuulipuiston työllistävä vaikutus Suomessa htv Projektikehitys ja asiantuntijapalvelut 10 Infrastruktuurin rakentaminen ja asentaminen 70 Voimaloiden valmistamistus, materiaalit, komponentit 300 Käyttö- ja kunnossapito, 20 vuotta 800 Yhteensä 1180
Tuulivoima hyödyttää myös kuntataloutta (taulukot 2 ja 3) ja työllistää tuulipuistoalueen asukkaita paikallisesti. Suorien työtehtävien lisäksi tuulipuiston rakentajat käyttävät alueen majoitus- ja ravitsemus- yms. palveluita. Taulukko 2. Esimerkki 23 voimalan (noin 70 MW) rakentamisen taloudellisista vaikutuksista Rakentamisen kustannusarvio, 1000 Voisi jäädä alueelle % Voisi jäädä alueelle 1000 Teiden rakentaminen / parantaminen (25 km) 5800 85 4930 Perustukset 18000 70 12600 Sisäinen sähköverkko 3000 33 990 Sähköasemat 2700 10 270 Työmaapalvelut 250 50 125 Voimaloiden pystytystyö 700 20 140 Projektin johto 600 20 120 yht 31050 19175 per voimala 1350 834 Taulukko 3. Esimerkki 23 voimalan (noin 70 MW) käytönaikaisista taloudellisista vaikutuksista Vuotuiset tulot 23 voimalasta Yhteensä, 1000 Voisi jäädä alueelle 1000 /vuosi Kunnossapito / vuosi 23 t /MW 1587 952 Kiinteistövero 184 184 Maan vuokra 138 138 Sähkön siirto 1,2 /MWh 221 221 Yhteisövero 399 93 Yhteensä 2529 1588 per voimala 110 69 Tyypillinen tuulivoimala on tänä päivänä maksimiteholtaan 2 3,6 MW. Voimalan napakorkeus (roottorin keskipisteen korkeus, eli kohta, jossa lavat kiinnittyvät konehuoneeseen) on 100 140 metriä, samoin roottorin halkaisija. Roottori (voimalan
lavat ja napa), jonka halkaisija on 120 metriä, kattaa pyöriessään alueen, jonka pinta-ala vastaa puoltatoista jalkapallokenttää. Yksi 3 MW voimalaitos tuottaa Suomessa sähköä paikasta ja vuodesta riippuen vuodessa 7 000 10 000 MWh, mikä vastaa 3 000 4 000 kerrostalokaksion sähkönkulutusta. Yhdenkin tuulivoimalan tuottama energiamäärä on siis merkittävä. Koko Suomen 6 TWh tavoite vuodelle 2020, johon tarvitaan noin 2500 MW asennettua kapasiteettia, vastaa noin 1000 ydinvoimayksikön vuotuista sähköntuotantoa ja tarkoittaa 3 4 miljardin euron investointeja Suomeen. Tästä investoinnista jopa miljardi euroa voi olla suomalaista työtä ja toimituksia. Tämän lisäksi voimaloiden käytönaikaiset taloudelliset vaikutukset ovat suuruusluokkaa miljardi euroa ja niiden elinkaaren aikainen tuontienergialaskun vähenemä ylittää laitteiden investointiarvon. 2.1. Tuulivoiman vaikutus sähkönhintaan Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön hinta määräytyy kulloinkin mukaan otetun kalleimman tuotantomuodon mukaan. Koska tuulivoimaa voi tarjota markkinoille erittäin halvalla hinnalla, työntää se markkinoilta pois kalliimpia sähköntuotantomuotoja ja alentaa näin sähkön hintaa. Kuva 1. Hinnan muodostuminen sähkömarkkinoilla.
3. Tuulivoiman ympäristövaikutukset 3.1. Tuulivoiman positiiviset ympäristövaikutukset Tuulivoimaloiden positiivisia ympäristövaikutuksia ovat energiantuotannon hiilidioksidija hiukkaspäästöjen vähentäminen, kun tuulivoimalla korvataan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä. Mikäli tuulivoimalla korvataan hiililauhdevoimaloiden sähköntuotantoa, on hiilidioksidipäästöjen vähennys luokkaa 800-900 gco 2 /kwh. Tämä on karkeasti tuulivoiman kasvihuonekaasuja vähentävä vaikutus esimerkiksi Tanskassa, jossa on paljon hiililauhteeseen perustuvaa sähköntuotantoa. Suomessa kulutettavasta sähköstä tuotetaan suuri osa vesivoimalla ja ydinvoimalla, joiden ominaiskasvihuonekaasupäästöt ovat hiililauhdevoimaloita pienemmät. On arvioitu, että tuulivoiman kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus Suomessa on tällä hetkellä noin 700 gco2/hwh (Holttinen ja Tuhkanen, 2004). Usein kuulee virheellisesti väitettävän että tuulivoima lisää CO 2 -päästöjä, koska Tanskassa on korkeat CO 2 -päästöt. Tanskan energiantuotanto on perustunut ennen tuulivoimaa lähestulkoon täysin hiililauhdevoiman käyttöön. Ilman tuulivoimaa Tanskan hiilidioksidipäästöt olisivat siten nykyistä huomattavastikin korkeammat. Tanskan tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjään entisestään ja kattaa sähkönkulutuksestaan nykyisen 25 % sijaan 50 % tuulivoimalla vuoteen 2020 mennessä. 3.2. Tuulivoimalan hiilijalanjälki Useissa tutkimuksissa on todettu, että megawattiluokan tuulivoimala tuottaa sen raakaaineiden louhintaan, voimalan valmistamiseen, kuljettamiseen ja pystyttämiseen kuluneen energian takaisin sijoituspaikasta riippuen 6-9 kuukauden kuluessa voimalan käynnistymisestä. Tämän jälkeen tuulivoimala tuottaa puhdasta CO 2 -vapaata sähköä lopun elinikänsä, noin 20-25 vuotta. Modernin tuulivoimalan materiaalista noin 80% on jo nyt kierrätettävää. 3.3. Tuulivoiman negatiiviset ympäristövaikutukset Tuulivoimasta ei tule päästöjä ilmaan, maaperään tai vesistöön. Kuten kaikella muullakin ihmistoiminnalla, tuulivoimalla on kuitenkin myös negatiivisia ympäristövaikutuksia, kuten muutos maisemassa, voimalan tuottama ääni, ja vaikutukset lintuihin, eläimiin ja kasveihin.
Tuulivoimarakentaminen, kuten kaikki ihmistoiminnat, muuttaa maisemaa. Huolellisella sijoittelulla maisemavaikutuksia voidaan vähentää. Tuulivoimalat ovat kuitenkin isoja rakennelmia, joita ei täysin voi piilottaa maisemaan ja siksi ne vaativat ihmisiltä myös hieman sopeutumista. Maisemavaikutus vähenee etäisyyden kasvaessa. Tuulivoimaloiden näkymistä kymmenien kilometrien päästä voi testata yksinkertaisella tikkutestillä: 1,5 sentin korkuinen tikku metrin päässä silmästä vastaa 150 metriä korkeaa mastoa 10 kilometrin etäisyydellä. Tuulivoimaloiden äänestä on keskusteltu viime aikoina paljon. Tuulivoimalan juurella voi keskustella normaalisti. Kanadan tuulivoimayhdistys ja Amerikan tuulivoimayhdistys teettivät vuonna 2009 asiantuntijapaneelilla raportin, jossa käytiin läpi siihen mennessä tehdyt tuulivoiman terveysvaikutustutkimukset. Yhteenvetoraportin lopputulos oli, että tuulivoimasta kuuluvan äänen tai infraäänen ei ole osoitettu aiheuttavan ihmisille terveyshaittaa. Tuulivoimaloista lähtevä ääni ei poikkea äänen tason, frekvenssin tai minkään muunkaan ominaisuuden perusteella meitä muutenkin ympäröivästä äänestä tai infraäänen osalta jopa meidän kehomme tuottamista äänistä (esim. sydämen lyönnit, veren virtaus). Tuulivoimalasta lähtevät äänentasot ovat niin alhaisia, että ne eivät voi aiheuttaa suoria terveysvaikutuksia ihmisissä. Kuulovaurioiden, sydän- ja verisuonitautien yms. sairauksien syntyyn tarvitaan tuulivoimaloista kuuluvia äänentasoja huomattavasti kovemmat äänentasot. Tuulivoimaa vastustavien tahojen väitteet tuulivoiman haitallisista vaikutuksista terveyteen ovat kuitenkin omiaan aiheuttamaan pelkoja ja stressiä ja sitä kautta terveysvaikutuksia (http://www.scribd.com/doc/130279155/can-expectations-produce-symptoms-from- Infrasound-Associated-With-Wind-Turbines ja http://ses.library.usyd.edu.au/handle/2123/8977). Kun tuulivoimalat on sijoitettu hyvin, ei voimaloiden äänestä synny terveysvaikutuksia. Tuulivoimalan ääni kuitenkin ärsyttää joitain ihmisiä ja siten häiritä heitä. Pederssonin ja Persson Wayn (2007) tutkimuksessa on osoitettu, että ihmiset, jotka suhtautuvat tuulivoimaan positiivisesti, eivät ärsyynny tuulivoimalan äänestä toisin kuin he, jotka muutenkin suhtautuvat negatiivisesti tuulivoimaan. Jotta ihmiset eivät ärsyyntyisi tuulivoimalan äänestä, pyritään voimalat sijoittaman riittävän kauas asutuksesta. Riittävä etäisyys asutuksen ja voimalan välillä on tapauskohtaista ja määritellään usein laskennallisella melumallinnuksella. Rannikko on Suomessa parasta tuulivoiman tuotantoaluetta. Tuuliatlaksesta saatujen tuulisuustietojen perusteella tuulivoimahankkeita suunnitellaan kuitenkin enemmän ja
enemmän myös sisämaahan, jossa hankkeet rakennetaan useimmiten pelloille tai talousmetsiin. Tuulivoimalat ja niiden vaatimat huoltotiet vievät puiston pinta-alasta noin kaksi prosenttia, muun alueen puuston jäädessä useimmiten koskematta. Tuulivoimaloiden ja teiden sijainnit valitaan niin, ettei uhanalaista kasvillisuutta jää niiden alle. Puiston alueella voidaan jatkaa normaalia metsänhoitoa, metsästystä, marjastusta ja kalastusta kuten ennenkin. Tuulipuiston tiestöä voidaan hyödyntää muussa käytössä, kuten metsänhoidossa. 4. Lopuksi Vaikka tässä taustamuistiossa on tuotu esille näkemyksiä ainoastaan tuulivoimasta, STY haluaa korostaa, että tuulivoima vaatii rinnalleen myös muita energiantuotantomuotoja. Kaikkea uutta uusiutuvan energian tuotantoa tarvitaan. Tuulivoiman tulisi kuitenkin olla myös Suomessa yksi tärkeimmistä osista energiantuotantokokonaisuutta. Jari Suominen Puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys