2296/05.09.00/2015 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON OHJE Yleistä: Pääpiirteissään Salon kaupungin lastensuojelussa noudatetaan Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikön (Sihu) ohjeistusta, joka vahvistetaan vuosittain Salon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Käytännön arki on kuitenkin osoittanut, että tiettyihin asioihin tarvitaan tarkennuksia ja erillisiä linjauksia, jotta perhehoitajien ja perhehoidossa olevien lasten kohdalla voidaan toteuttaa mahdollisimman tasa-arvoista ja yhdenmukaista kohtelua. Ohjeistuksien lisäksi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee lopulliset päätöksensä lapsen ja sijaisperheen kokonaistilanteet huomioiden. Perhehoitolain 1.7.2016 voimaan tulleiden muutosten myötä kaikki voimassaolevat perhehoitosopimukset tulee tarkistaa. Lain mukaan kunnan tai kuntayhtymän on ryhdyttävä toimenpiteisiin ennen lain voimaantuloa tehdyn toimeksiantosopimuksen tarkistamiseksi siten, että se vastaa uuden lain säännöksiä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. Salon kaupungin lastensuojelussa on otettu tavoitteeksi, että sopimukset tarkistetaan syksyn 2016 aikana, ja uudet sopimukset astuvat voimaan 1.1.2017. Samalla käydään läpi ja tarvittaessa tarkistetaan myös palkkioiden summat vastaamaan sosiaalija terveyslautakunnan vahvistamia kriteereitä (Sihun ohje). Tätä ohjeistusta sovelletaan sopimusten tarkistamisen yhteydessä ja jatkossa laadittaessa uusia sopimuksia laadittaessa. Perhehoitajan oikeus vapaaseen: Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, kunnan tai kuntayhtymän tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Perhehoitajan vapaan toteuttamiselle on kolme eri vaihtoehtoa: 1) Kunta maksaa perhehoitajalle korvauksen (v. 2016: 31 e/pv) jokaista lakisääteistä vapaapäivää kohden, ja perhehoitaja hankkii lomittajan itse esim. läheisverkostosta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee saada etukäteen lomittajan tarvittavat taustatiedot ja rikosrekisteriotteen nähtäväkseen, jotta hän voi arvioida henkilön soveltuvuuden.
2) Vapaapäiviin voidaan myöntää sijaishoitajan työpanosta kunnan kustantamana (kts. kohta: Sijaishoito). 3) Vapaapäivät voidaan toteuttaa tukiperheviikonloppujen muodossa (1 viikonloppu/kk), mikäli lapselle löytyy sopiva tukiperhe. Jos lapsen kotilomat sujuvat keskeytyksettä, tai lapsella on mahdollista viettää viikonloppuja muilla turvallisilla sukulaisilla (esim. isovanhemmat), voidaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän arvion perusteella vapaat toteuttaa myös lapsen biologisen läheisverkoston turvin. (kts. kohta: Perhehoidossa olevan lapsen tukiperhe) Perhehoitajan vapaapäivät voidaan siis korvata joko rahana (ns. lomaraha) tai vapaana. Molempia ei voi saada päällekkäin. Perhehoidossa olevan lapsen tukiperhe: Mikäli lapsi käy kotilomilla sukulais- tai läheisperheessä, tukiperhepalkkioita ei makseta eikä sopimusta tehdä. Poikkeustapauksissa (esim. pienituloinen eläkeläinen) voidaan maksaa ruokarahaa, joista lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee neuvotella johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Ruokaraha on toimeentulotukiohjeen mukainen ja maksetaan taloudellisen tuen päätöksellä. Ruokarahaa maksetaan kokonaisesta päivästä 10 euroa ja puolikkaasta 5 euroa eli viikonlopusta enintään 25 euroa. Perhehoidossa olevalle lapselle voidaan myöntää käynnit tukiperheessä kerran kuukaudessa ja tilanteen vaatiessa loma-aikoina 5-10 päivää/vuosi. Tukiperhe korvaa sijaisperheen vapaat. Sijaishoito: Sijaishoitajana voi toimia Sihu:n tai vastuusosiaalityöntekijän hyväksymä sijaishoitaja. Vastuusosiaalityöntekijän tulee tavata sijaishoitaja ja saada nähtäväksi rikosrekisteriote. Läheisille/perheenjäsenille ei makseta sijaishoitajan palkkiota (mahd. erityiset poikkeukset keskusteltava ja sovittava johtavan sosiaalityöntekijän kanssa). Sijaishoitaja myönnetään pääasiassa vain lakisääteisiin perhehoidon vapaisiin. Sijaishoidon toteutus suunnitellaan yhdessä kehitysvammahuollon kanssa, jos sijoitetulla lapsella on kehitysvamma (sijaishoitajan valinta, palkkioiden maksu, sijaishoidon määrät). Matkakulut ja muut korvaukset: Perhehoidossa olevan lapsen biologisille vanhemmille korvataan matkakustannukset lapsen tapaamisiin ensisijaisesti toimeentulotuesta
halvimman kulkuneuvon mukaan. Matkakustannukset korvataan jälkikäteen toteutuneen tapaamisen jälkeen. Vanhemmille ei pääsääntöisesti korvata matkakorvauksia lapsen asioissa Salossa pidettäviin neuvotteluihin. Poikkeuksista on neuvoteltava johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Poikkeuksista pidetään kirjaa ja linjaa tarkennetaan tarvittaessa myöhemmin. Sijaisperhe voi laskuttaa kilometrit asiakassuunnitelmassa sovitusti lapsen ja läheisten tapaamisiin liittyvistä matkoista, sekä asiakassuunnitelma- ja muut neuvottelumatkat (esim. neuvottelu psykiatrialla). Mikäli sijaisperhe laskuttaa matkoja, joihin on oikeus saada kela-korvaus, sijaisperhe hakee ensin kelakorvauksen, ja laskuttaa vain loppuosan. Laskuun on liitettävä asiasta selvitys. Muut lapsen matkakulut (esim. harrastuskuljetukset, neuvolakäynnit, perusterveydenhuollon kuljetukset, hammaslääkärikäynnit, vanhempain vartit, vanhempainillat jne.) kuuluvat kulukorvaukseen. Matkalaskut tulee toimittaa enintään puolen vuoden välein lastensuojelun toimistosihteerille. Puolta vuotta vanhempia matkoja ei enää huomioida. Muut kustannukset (esim. reseptilääkekulut) korvataan Sihun oheistuksen mukaisesti siten, että kuitit tulee toimittaa lastensuojelun toimistosihteerille enintään puolen vuoden välein. Puolta vuotta vanhempia kustannuksia ei enää huomioida. Lapsen ja perhehoitajan yhteisestä lomanvietosta aiheutuvia kustannuksia voidaan korvata Sihun ohjeistuksen mukaisesti korkeintaan 500e/vuodessa. Säännöllisistä harrastuksista aiheutuvia kustannuksia korvataan enintään 500e/vuodessa. Näistä kustannuksista on neuvoteltava aina etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Perhehoitajien siivousapu: Perhehoitajille mahdollisesti annettava siivousapu on aina tilapäistä ja taustalla on oltava erityinen tilanne. Ensisijassa perhe maksaa palvelun itse ja hakee asiassa kotitalousvähennyksen. Siivousapua voidaan myöntää erityisissä tilanteissa enintään kerran kuukaudessa kolmen kuukauden ajaksi. Perhehoitajan sairastuessa pidempiaikaisesti tulee siivousavusta neuvotella johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Työnohjaus: Tavoitteena on tarjota sijaisperheelle tuki omana ohjauksena / perhetyönä tai Sihun vastaavana työnä. Mentorointia voidaan käyttää oman työn ohessa sijoituksen alkuvaiheessa. Työnohjaus jatkuu tarvittaessa tämän
työskentelyn jälkeen. Työnohjausta myönnetään sijoituksen ensimmäisen vuoden jälkeen ja erityisissä kriisitilanteissa. Työnohjaukset toteutetaan ensisijaisesti ryhmätyönohjauksina. Mikäli perheessä on sijoitettuja useammasta kunnasta, tulee työnohjauksen kustannukset pyrkiä jakamaan sijoittajakuntien kesken. Mikäli tarvitaan yksilötyönohjausta, se voidaan erikseen perustellusti myöntää enintään 1 kerta kuukaudessa ja enintään 2 x 45 min. Kriisitilanteissa enintään kolmen viikoin välein ja enintään 2 x 45 minuuttia. Samaa työnohjaajaa voidaan käyttää yhdessä perheessä enintään kolme vuotta. Vastuusosiaalityöntekijä määrittelee työnohjaukselle tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista (yhteistyö työnohjaajan kanssa). Perhehoitajien koulutus: Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikkö huolehtii tuki- ja sijaisperheiksi aikovien Pride-koulutuksesta. Lisäksi Sihulla on tarjolla sijaisperheinä toimiville erilaisia koulutus-ja verkostoitumispäiviä. Erillisten koulutusten myöntäminen perustuu perhehoitajan yksityiskohtaiseen hakemukseen ja kunnassa tehtävään harkintaan. Erillisten koulutuspäivien myöntäminen yksittäisille perhehoitajille pitää olla erityisiin tarpeisiin ja tilanteeseen perustuvaa, jotta perhehoitajien yhdenvertaisuus ei vaarannu. Perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset: Kunnan on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla perhehoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisia palveluja. Päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen on järjestettävä vähintään joka toinen vuosi. Päätoimisella perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole muussa työssä oman kodin ulkopuolella. Tarkastukset ovat perhehoitajalle vapaaehtoisia. Huoltajuusjärjestelyt: Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on lastensuojelulain mukaisesti selvitettävä lapsen sukulaisten tai muun läheisverkostoon kuuluvan henkilön mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan tai muuten osallistua lapsen tukemiseen sijoituksen aikana. Jos lapsen tilanne voidaan turvata siten, että hänen läheisverkostostaan löytyy lapsen kannalta sopiva henkilö tai perhe huolehtimaan hänen
hoidostaan ja huollostaan, on siis selvitettävä myös edellytykset lapsen huoltoa ja asumista koskevalle sopimukselle tai tuomioistuimin määräyksen hakemiselle. Tällöin ei ole kyse huostaanottoon liittyvästä sijoituksesta. Vaikka huostaanottoon ja sen perusteella tapahtuvaan sijoitukseen ei ryhdytäkään ja lapsi päätyy asumaan läheisen luona huoltajuusjärjestelyjen kautta, tulee lasta hoitavalle henkilölle maksaa perhehoitolain mukainen hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus. Huoltajuusjärjestelyiden perusteella ei synny toimeksiantosopimussuhdetta, vaan palkkiot ja korvaukset maksetaan taloudellisena tukena. Palkkion määrässä noudatetaan perhehoitolain mukaista vähimmäispalkkion summaa (perhehoitolain uudistuksen jälkeen 775e) ja kulukorvauksen määrässä Sihun ohjeessa vahvistettuja summia vähennettynä huoltajan Kelalta ja/vanhemmilta saaduilla etuisuuksilla (esim. lapsilisä, elatusmaksut). Huoltajuusjärjestelyt eivät oikeuta perhehoitolain mukaisiin vapaisiin eivätkä saadut maksut ole verotettavaa tuloa. Huoltajuusjärjestelyin toteutettua lapsen huoltoa ja asumista voidaan tarvittaessa tukea myös muilla avohuollon tukitoimilla. Yksityisten sijoitusten osalta kustannusvastuita sosiaalitoimella ei ole.