Perhehoitoyksikkö Pessin käytännöt vuonna 2015

Transkriptio

1 LIITE PERHEHOIDON KÄSIKIRJAAN Perhehoitoyksikkö Pessin käytännöt vuonna 2015 Perhehoitoyksikkö Pessi kuntien (Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala ja Rantasalmi) työntekijöillä on käytössään alkaen yhteisesti hyväksytty toimintaohje kuntien toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Toimintaohjetta on päivitetty alkaen. Ohje määrittää, miten lastensuojelun toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa toteutetaan Pessin sopimuskunnissa. Tämä liite perustuu työntekijöille tarkoitettuun toimintaohjeeseen. 1. PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT Peruste /kk* perushoitopalkkio % korotus: perusvammaistuki tai sosiaalityöntekijän arvio lapsen 923 erityistarpeista 50% korotus: korotettu vammaistuki TAI sisarusten osalta, kun sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä (ja 1.lapsesta maksetaan jo 100% korotus) TAI sisarusten osalta lyhytaikaisessa/ perhehoidossa (1. lapsesta 100%) 100% korotus 1. ylin vammaistuki TAI lapsen osalta, kun sijaisvanhempi jää pois ansiotyöstä TAI 3. kun seuraavat ehdot täyttyvät (HUOM! myös lyhytaikaisissa sijoituksissa): lapsi/nuori on erityisen vaativahoitoinen lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta on asiantuntijalausunto sijaisperheellä on valmiudet ja kokemusta vastata erityishoidon tarpeeseen TAI 4. lyhytaikaisessa perhehoidossa ensimmäisen lapsen osalta 5. lyhytaikaisessa perhehoidossa sisarusten osalta, kun kohdan 3 (yllä) edellytykset täyttyvät lyhytaikaisissa sijoituksissa maksetaan toteutuneilta vuorokausilta Erityismaksuluokka ns. ammatillisille sijaisperheille: sijaisvanhemmalla on soveltuva (kasvatus-,sosiaali-, tai terveysalan) vähintään AMK -tason tutkinto soveltuvaa kasvatus- tai lastensuojelualan työkokemusta lasta/ nuorta hoidetaan päätoimisesti kotona toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. vain erityisen vaativahoitoisten lasten/ nuorten tarpeisiin *vuorokausimaksu lasketaan jakamalla kuukausipalkkio luvulla KULUKORVAUS 1065 (35,5e/vrk) 1420 (47,33e/vrk) 1899

2 vuotiaasta 504 euroa / kk 17 21vuotiaasta 551 euroa / kk Lyhytaikaisissa sijoituksissa kulukorvausta maksetaan toteutuneiden hoitovuorokausien mukaan Mikäli sijaisperhe vastaa nuoren toimeentulosta opiskelupaikkakunnalla, kulukorvausta ei vähennetä. Sijoitettavan alle yhden kuukauden yhtäjaksoinen sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä ei vähennä kulukorvausta. Huom! Kulukorvaus kattaa myös vakuutukset. Pessin kunnat ottavat sijoitetulle lapselle tapaturmavakuutuksen, mutta sijaisperhettä suositellaan ottamaan laajennettu kotivakuutus sijoitetun lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta. Kulukorvaus siis kattaa sijoitetun lapsen lisäämisen sijaisperheen kotivakuutuksen piiriin. Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismäärää pienempänä Kun nuori on suorittamassa asevelvollisuutta/ siviilipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomilla sijaisperheessä, maksetaan sijaisperheelle kulukorvausta 202 euroa / kk. 18-vuotta täyttäneen nuoren omaa avustamista voidaan harkita jälkihuoltona toimeentulotuella (esimerkiksi suuret matkakulut). kulukorvauksen alentaminen ei ole suositeltavaa, mikäli sijaisvanhempi on vastuussa nuoren tukemisesta myös viikolla ja nuori viettää pääsääntöisesti viikonloput sijaisperheessä. (Huom. Opintotukeen oikeus 17 vuotta täyttäneellä) Mikäli nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana, tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse (huomioitavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaatteet, autokoulumenot ja toimeentulo). Tällöin sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle maksettavan kulukorvauksen alentamisesta. Kulukorvauksen alentaminen tapahtuu aikaisintaan nuoren saadessa ansiotuloja toiselta ansaintakuukaudelta. Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli kuukauden, maksetaan korvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.) 202 euroa / kk. Kulukorvausta voidaan alentaa myös porrastetusti, kun lapsi esimerkiksi viettää aikaa paljon syntymävanhempien luona suunnitelmallisen kotiinpaluun yhteydessä. 3. KÄYNNISTÄMISKORVAUS Sijaisperhe laatii suunnitelman (lomake) lapsen tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodissa tehtävistä muutostöistä ja toimittaa sen lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Tältä pohjalta arvioidaan käynnistämiskorvauksen suuruus. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin. Käynnistämiskorvauksella hankittu irtaimisto on ensisijaisesti lapsen omaisuutta.

3 3 Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on alkaen 2.916,43 euroa perhehoidossa olevaa lasta/ nuorta kohti. Enimmäismäärää tarkistetaan vuosittain. Tähän enimmäismäärään saakka voidaan korvata lapsikohtaisesti hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja (esim. huonekalut), mahdollisista sijaiskodin muutostöistä aiheutuvia kustannuksia sekä lisäksi sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavia vaatetus, harrastusväline-, leikkikalu- sekä muita perushankintoja. 4. OMAN AUTON KÄYTÖSTÄ AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET Sijaisvanhemmille maksetaan oman auton käytöstä 0,35 euroa / km lapsen kuljettamisesta läheistensä tapaamisiin tai osallistumisesta lasta koskeviin neuvotteluihin. Muista mahdollisista lapsen erityistarpeista johtuvista yksilöllisistä kuljetuksista ja niiden korvaamisesta on sovittava erikseen asiakassuunnitelmassa. 5. KELA:N ETUUDET Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle pitkäaikaisissa perhesijoituksissa. Vammaistuki peritään hoidonkorvauksena kunnalle, jolloin se kerryttää sijoitetun lapsen itsenäistymisvaroja. Perhehoidon palkkiota korotetaan vammaistuen perusteella korvaamaan lapsen hoidon vaativuutta ja rasittavuutta. Vammaistuen myöntämisen perusteena olevan sairauden aiheuttamat kulut korvataan erikseen. Terveydenhoitoon liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee ensin Kela:n matkakorvauksen. Omavastuuosuus korvataan sosiaalitoimesta. Taksimatkoista Kela:n korvauksen saa suoraan, joten perhehoitaja laskuttaa taksimatkoista kunnalta suoraan vain omavastuuosuuden. Kela:n omavastuuosuus on 16 yhdensuuntaiselta matkalta ja korvaus oman auton käytöstä 0,20 /km. Oman auton käytöstä Kela:n korvausta saa 80 km ylittäviltä matkoista, joten alle 80 km matkoista perhehoitajan ei tarvitse hakea korvausta. Perhehoitaja laskuttaa kuntaa terveydenhoitoon liittyvistä matkoista normaalisti 0,35 /km, mutta hakee erikseen Kela:n matkakorvauksen, joka maksetaan suoraan kuntaan (valtakirja -kohtaan kunnan maksuosoite). Kela:n korvausta voi hakea takautuvasti kuuden kuukauden ajalta. Opintotuki maksetaan nuorelle itselleen. Tämä opettaa nuorta itsenäiseen rahakäyttöön. 6. ERIKSEEN KORVATTAVAT MENOT Mikäli mahdollista, tulee erikseen korvattavista palveluntuottajien menoista osoittaa lasku suoraan kunnan lastensuojeluun. 6.1 Terveydenhuoltomenot

4 Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset perusterveydenhuollon kustannukset kuten terveyskeskus-maksut, lääkekustannukset infektiosairauksista jne. 22 euroa / kk saakka. Mikäli perusterveyden-huollon kustannukset ylittävät tämän summan, tulee sijaisvanhemman toimittaa kuluista kuitit, joiden mukaan sosiaalityöntekijä tekee päätöksen ylimenevästä osuudesta. Erikseen korvataan: Lääkärin määräämät lääkkeet, sairaalamaksut, poliklinikkamaksut, kohtuulliset kustannukset silmälaseista (sangat enintään 100 ) ja/ piilolinsseistä, hammashoito ja muut ei tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot. Silmälaseista ja piilolinsseistä tulee toimittaa erikseen kustannusarvio aina ennakkoon sosiaalityöntekijälle. Silmälasien lisäksi piilolinssien hankkimiselle tulee olla perusteltu syy. Automaattisesti ei tueta molempien hankintaa. Lapsen terapiasta aiheutuneet kulut matkakuluineen (0,35 /km) silloin, kun sairausvakuutus ei niitä korvaa. Terveydenhoitoon liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee ensin Kelan matkakorvauksen. Omavastuuosuus korvataan sosiaalitoimesta. 6.2 Opiskelukustannukset Opintoraha ja Kelan koulumatkakorvaus ovat ensisijaisina etuuksina tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Nuoren kanssa tehdään asiakassuunnitelman yhteydessä suunnitelma siitä, mitä hänen tulee opintotuella kustantaa. Erikseen korvataan opiskelusta aiheutuvat suuret kustannukset kuten oppikirjat, erityisvaatetus, muut välttämättömät erityisvälineet, matkakulut Kela:n koulumatkakorvauksen ylittävältä osalta/omavastuuosuudesta asiakassuunnitelman mukaisesti. Kela:n koulumatkatukea voi saada, kun yhdensuuntainen koulumatka on yli 10 km ja kustannukset yli 54 /kk. Perhehoidossa olevan / olleen alle 21 vuotiaan nuoren keskiasteen tai lukion sekä ammattitutkinnon suorittamisesta johtuvat kulut korvataan edellä esitetyllä tavalla eikä nuoren tarvitse kattaa näitä opintolainalla. Täysi-ikäinen nuori voi suunnitelman mukaisesti käyttää opintoihinsa myös itsenäistymisvaroja. Tällöin tulee kuitenkin huomioida, että varoja jää itsenäistymiseen liittyviin kuluihin, kuten ensimmäisen kodin hankintoihin. Täysi-ikäisen nuoren opintoja voidaan tukea myös jälkihuollon varoilla. Kun nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla, voidaan nuorta avustaa toimeentulotukinormia soveltaen ottaen tulona huomioon opintoraha ja asumislisä, menona yksinäisen perusosa. Taloudellinen tuki maksetaan asiakassuunnitelman mukaisesti joko sijaisperheelle tai nuorelle itselleen. Tällöin perhehoitajalle ei makseta täyttä kulukorvausta. 6.3 Harrastuskulut Kulukorvaus kattaa harrastuksesta, harrastusmatkoista ja harrastusvälineistä aiheutuneita kuluja noin 28 euroa / kk. Tämän on tarkoitus kattaa koululiikunnassa tarvittavat varusteet kuten luistimet ja sukset. Erikseen tuetaan yhden säännöllisen ohjatun harrastuksen harrastusmaksuissa ja seura-asussa. Lisäksi tuetaan harkinnan mukaan tämän yhden harrastuksen harrastusvälineissä, 4

5 5 turnausmatkoissa ja leireissä. Sijaisvanhemman tulee tehdä asiakassuunnitelman yhteydessä alustava arvio lapsen harrastuksen aiheuttamista kustannuksista. Polkupyörän ja kypärän hankintaa avustetaan enintään 300 eurolla kerrallaan. Polkupyörän hankintaa tulee avustaa tarpeen mukaan lapsen kasvaessa maksimissaan ko. summalla. 6.4 Lapsen lomanvieton kustannukset Lapsen lomanvietosta/ leireille osallistumisesta aiheutuvia tositteellisia kuluja voidaan korvata vuosittain enintään yhden ylimääräisen kulukorvauksen verran. Lomanvieton kustannuksista on sovittava sosiaalityöntekijän kanssa etukäteen, ja lomamatkoista on hyvä keskustella asiakassuunnitelmaneuvotteluissa. Lapsen ulkomaan lomamatkaan tarvitaan huoltajan lupa sekä sosiaalityöntekijän kirjoittama matkustuslupa. Lomanvietosta aiheutuneiden kulujen korvaaminen mahdollistaa sijoitetun lapsen osallistumisen sijaisperheen yhteiselle lomalle ja on näin ollen tärkeä perheeseen kuulumisen takia. 6.5 Muut erityiset korvattavat Lapsen passin hankkimisesta aiheutuneet kulut korvataan erikseen. Lapsen ulkomaanmatkaa varten tulee hakea lupa sosiaalitoimesta sekä lapsen huoltajilta. Lapsen matkakulut vanhempien tai muiden lapselle läheisten henkilöiden luo korvataan asiakassuunnitelman mukaisesti. Tietokoneen hankintaa voidaan avustaa vain erityisistä syistä, esimerkiksi opiskeluun liittyvät syyt aikaisintaan peruskoulun jälkeisissä opintoinnoissa. Nuoren valmistuessa ammattiin tai päästessä ylioppilaaksi häntä muistetaan noin 70 euron lahjalla. Rippijuhlaa tai siihen rinnastettavaa tilaisuutta muistetaan noin 40 euron arvoisella lahjalla tai muistamisella. Juhlavaatteiden hankintaa tuetaan vanhojen tansseissa ja valmistujaisissa 100 eurolla. Ripille päästessä ei juhlavaatteisiin myönnetä erikseen tukea. Harkinnan mukaan voidaan tukea juhlien järjestämisessä 100 eurolla. Erikseen ei korvata lapseen mopo- tai ajokorttia. 7. SIJAISVANHEMMAN VAPAAN JÄRJESTÄMINEN Sijaisvanhemmalle kertyy vapaata yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Palkkio ja kulukorvaus maksetaan myös sijaisvanhemman vapaan ajalta. Sijaisvanhemman pitämätön vapaa korvataan vähintään vähimmäispalkkion suuruisena 710 euroa / vuosi tai 59,17 euroa / kk. Lyhytaikaisessa sijaisperhetoiminnassa oikeus vapaaseen korvataan aina rahana kertyneistä vapaapäivistä. 8. PERHEHOIDON TUKI PESSISTÄ

6 Laki velvoittaa sijoittajakuntaa huolehtimaan perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta. Sijaisperheelle on nimettävä oma vastuutyöntekijä lapsikohtaisesti. Perhehoitoyksikkö Pessi tarjoaa sijaisvanhemmille sijoituksen alun intensiivistä tukea, silloin kun lapsi sijoitetaan pitkäaikaisesti perheeseen. Intensiivinen tuki kestää ensimmäisen sijoitusvuoden ajan. Pessin sosiaalityöntekijä tapaa sijaisperhettä vähintään kuusi kertaa, pääsääntöisesti kotikäynneillä. Tapaamiset ovat suunnitelmallisia ja teemoitettuja. Osalla tapaamisista mukana on myös sijoitettu lapsi. Intensiivituki sisältää työskentelyä sijoitetun lapsen ja sijaisperheen muiden lasten kanssa. Pessin sosiaalityöntekijä osallistuu intensiivituen aikana myös lapsen asiakassuunnitelma-neuvotteluihin ja tarvittaessa muihinkin verkostokokoontumisiin. Lisäksi Pessin sosiaalityöntekijä pitää sijaisvanhempiin yhteyttä puhelinkontaktein. Ensimmäisen sijoitusvuoden jälkeen lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa sijaisperheen tukemisesta. Kunnat ovat sitoutuneet antamaan Pessin sijaisperheille tukea, joka minimissään pitää sisällään neljä tapaamista vuodessa. Näistä vähintään yksi on kotikäynti sijaisperheessä ja yksi lapsen asiakassuunnitelmaneuvottelu TYÖNOHJAUS Sijaisvanhemmille järjestetään tarpeen mukaan perhekohtaista työnohjausta tai ryhmätyönohjausta. Ennen työnohjauksen aloitusta tulee sijaisvanhemman ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän sopia työnohjauksen toteuttamisesta. Työnohjaajan kanssa tehdään sopimus työnohjauksesta. Työnohjaaja laskuttaa ennalta sovitusti sijoittajakunnalta työnohjauksesta aiheutuvat kustannukset. Pessin tehtävänä on organisoida ryhmätyönohjausta kuntien ilmoittaman tarpeen mukaisesti. 10. TÄYDENNYSKOULUTUS Sijaisvanhemmille kustannetaan 1 2 vuorokauden maksullinen täydennyskoulutus vuosittain. Mikäli sijaisvanhemmat osallistuvat koulutustapahtumaan, johon on lapsille järjestetty omaa ohjelmaa, koulutustilaisuus maksetaan koko perheen osalta (sijaisvanhempien sekä biologisten lasten ja sijoitettujen lasten osallistumis ja majoituskulut). Koulutuksesta ja sen kustannuksista on sovittava etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Pessin tarkoituksena on järjestää vuosittain täydennyskoulutusta sijaisperheille. 11. SIJOITETULLE LAPSELLE MAKSETTAVAT KÄYTTÖVARAT Kodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi on oikeutettu saamaan käyttövaroja henkilökohtaisten tarpeiden hoitamista varten seuraavasti: alle 15-vuotiaalle määrä, joka vastaa hänen yksilöllisiä tarpeitaan 15 vuotta täyttäneelle vähintään määrä, joka vastaa kolmasosaa kulloinkin

7 7 voimassa olevasta elatustuen määrästä (v tämä on 51,70 euroa/kk). Lapselle maksettavia käyttövaroja ei ole tarkoitettu kattamaan lapsen koulunkäyntiä tai harrastuksia, vaan kyse on taskurahan luonteisista varoista. Käyttövaroja ei ole myöskään tarkoitettu käytettäväksi sellaisten hygieniatuotteiden hankkimiseen, joiden on katsottava kuuluvan osaksi perhehoitoa. Lapsella on oikeus itse päättää henkilökohtaiseen käyttöön saamistaan käyttövaroista ja opetella itsenäistä rahan käyttöä. Lapsen edunvalvoja (yleensä huoltaja) ei ole siten oikeutettu määräämään varojen käytöstä. Käyttövarojen määrään ja maksamiseen ei saa vaikuttaa lapsen tai nuoren käyttäytyminen sijaishuoltopaikassa. Käyttövarojen määrää ei voida vähentää esimerkiksi lapsen karkumatkojen tai muun käyttäytymisen perusteella. Sijaisvanhemman tulee pitää kirjaa ja raportoida (lomake) vuosittain lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta ja siten huolehtia lapsen oikeusturvan toteutumisesta. Tarvittaessa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi arvioida, miten käyttövaroja on lapselle maksettu ja mihin niitä on käytetty. Lapsen edunvalvojalla (huoltaja tai määrätty edunvalvoja) on myös oikeus saada selvitys käyttövarojen maksamisesta sijaishuollon aikana. Lapselle voi avata tilin huoltajan suostumuksella, mutta tällöin huoltajalla on oikeus tilin käyttöön. Suositeltavaa on avata lapselle sijaisvanhemman nimiin käyttötili, jolle maksetaan lapsen käyttövaroja.