Sosiaalilautakunta / Liite nro 2 LASTENSUOJELUN TOIMINTAOHJE

Transkriptio

1 Sosiaalilautakunta / Liite nro 2 LASTENSUOJELUN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Perhehoito Kulukorvaus Kulukorvauksen lisäksi korvattavat kustannukset Käynnistämiskorvaus Perhehoitajan vapaa Koulutus ja työnohjaus Perhehoidossa olevan lapsen biologisten vanhempien tukeminen Lastensuojelun avohuollon ja sosiaalihuoltolain mukaiset lasten palvelut Avohuollon tuki Tukiperhetoiminta Tukihenkilötoiminta Jälkihuolto ja itsenäistymisvarat (Lsl 77 )... 7

3 1(8) 1. Perhehoito 1.1. Hoitopalkkio Perhehoitajalain (312/1992) 2 :n mukainen vähimmäismääräinen hoitopalkkio on lukien 686,25 euroa/kuukausi hoidettavaa henkilöä kohti. Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitoon sijoitettua omaa alle 18-vuotiasta lastaan hoitavalle henkilölle eikä henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös vähimmäismäärää pienempänä. Hoitopalkkioiden määrää tarkastetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Pääsääntöisesti sijaisperheessä asuvan alle 18-vuotiaan lapsen hoidosta maksetaan perhehoitajalle kokoaikapalkkio. Mikäli vuotias nuori jatkaa asumista perhehoitajan luona opintojen loppuun suorittamisen ajan tai muusta yksilöllisestä syystä, maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiota 60 %:ia kokoaikaisen hoitopalkkion määrästä. Hoitopalkkio suoritetaan osa-aikaisena seuraavissa tilanteissa: Perhehoitajalle maksetaan 80 %:ia kokoaikaisesta hoitopalkkiosta, kun perhehoitoon sijoitettu alle kouluikäinen lapsi osallistuu kokopäivähoitoon perhehoitajan työssäkäynnin vuoksi. Osittainen palkkio maksetaan tuolloin myös niiltä kuukausilta, jolloin lapsi ei ole päivähoidossa. Perhehoitajalle maksetaan 60 %:ia kokoaikaisen hoitopalkkion määrästä: niiltä kuukausilta, kun alle18-vuotias lapsi asuu viikot toisella paikkakunnalla ja on viikonloput sijaisperheessä kun alle 18-vuotias lapsi on yli 2 kk sairaalahoidossa, hoitopalkkio maksetaan kolmannesta sairaalassaolokuukaudelta eteenpäin tämän suuruisena. Perhehoitajalle maksetaan 30 %:ia kokoaikaisen hoitopalkkion määrästä: niiltä kuukausilta, kun yli 18-vuotias nuori asuu viikot toisella paikkakunnalla ja on viikonloput sijaisperheessä kun yli 18-vuotias nuori on yli 2 kk sairaalahoidossa, hoitopalkkio maksetaan kolmannesta sairaalassaolokuukaudelta eteenpäin tämän suuruisena. nuori on varusmies- tai siviilipalvelusta suorittamassa ja käy viikonloppuisin sijaisperheessä. Hoitopalkkion korotus lapsen hoitoisuuden perusteella: A. Lapsi saa Kelan maksamaa vammaistukea jos lapsesta maksetaan perusvammaistukea, niin korotus palkkioon on enintään 30 %. jos lapsesta maksetaan korotettua vammaistukea, niin korotus palkkioon on enintään 50 %. jos lapsesta maksetaan ylintä vammaistukea, niin korotus palkkioon on enintään 100 %.

4 1.2. Kulukorvaus Palkkio tarkistetaan Kelan vammaistuen tarkistuksen yhteydessä. Korotettu hoitopalkkio maksetaan takautuvasti Kelan tekemän päätöksen mukaisesti. Kelan tarkastaessa vammaistuen päätöstä tulee perhehoitajan toimittaa uusi päätös lastensuojelun tietoon mahdollista hoitopalkkion korotuspäätöksen tarkastamista varten. B. Lapsi ei saa vammaistukea, mutta lapsen tilanteen tunteva sosiaalityöntekijä arvioi lapsen vaikeahoitoiseksi käytettävissä olevien asiakirjojen / selvitysten pohjalta tai lapsen lähiverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erittäin haasteelliseksi, niin palkkiota voidaan korottaa enintään 30 %:lla. mutta lapsen vaikeahoitoisuudesta on sosiaalityöntekijän arvion lisäksi muun asiantuntijan lausunto lapsen, voidaan hoitopalkkiota korottaa enintään 50 %:lla mutta lapsen erityisestä vaikeahoitoisuudesta on sosiaalityöntekijän arvion lisäksi muun asiantuntijan lausunto, voidaan hoitopalkkiota korottaa enintään 100 %:lla. C. Ammatillisen perhekotihoidon vaihtoehtona voidaan erityisen vaativahoitoisen lapsen hoitopalkkiona maksaa 150 %:lla korotettuna, kun lapsen vaikeahoitoisuudesta on riittävät selvitykset tai painava asiantuntija lausunto ja sijaisperheellä on valmiudet vastata erityishoidon tarpeeseen ja ainakin toinen sijaisvanhemmista hoitaa päätoimisena tehtävänään lasta kotonaan toimeksiantosuhteisena perhehoitajana ja sijaisperheellä on vankkaa kokemusta sijaisvanhemmuudesta ja ainakin toisella sijaisvanhemmalla on sosiaali- ja terveydenhuolto- tai kasvatusalan koulutus 2(8) Perhehoitajan ansiotyöstä poissaolon aikainen hoitopalkkio: Mikäli jompikumpi sijaisvanhemmista jää lapsen asiakassuunnitelman mukaisesti sovitusti pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen hoidon kotona, voidaan kokoaikaista perushoitopalkkiota korottaa ansiotyöstä poissaolon ajaksi enintään 100 % ensimmäisen lapsen osalta ja enintään 50 % sisarusten osalta. Päätös korotuksesta on määräaikainen: alle kolmevuotiaan osalta enintään siihen asti kunnes lapsi täyttää kolme vuotta ja yli kolmevuotiaalle vuoden ajan. Hoitopalkkion korotusperusteissa ei makseta päällekkäisiä korotuksia vaan korotus maksetaan yhden korotusperusteen mukaisesti. Korotus tarkistetaan vähintään kerran vuodessa asiakassuunnitelman yhteydessä. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain (417/2007) nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai

5 3(8) nuorelle hänen omaan käyttöönsä annettavat käyttövarat. Käyttövaroista on tarkemmin säädetty lastensuojelulain 55 :ssä. Kulukorvausta maksetaan ikäporrastetusti saakka: /kk 0-6 -vuotiaat 410, vuotiaat 428, vuotiaat 447,14 yli 16 -vuotiaat 504,34 Kulukorvausta maksetaan ikäporrastetusti alkaen: /kk vuotiaat 505,00 yli 12 -vuotiaat 580,00 Kulukorvauksien määrää tarkistetaan kalenterivuosittain perhehoitajalain 3 :n mukaan elinkustannusindeksin vuosimuutoksen mukaisesti. Kulukorvauksen lisäksi perhehoitajalle ohjataan lapsilisät. Käyttövarat sisältyvät kulukorvauksella katettaviin kuluihin. Perhehoitajan tulee maksaa lapsen / nuoren käyttövarat: alle 15 -vuotiaalle yksilöllisten tarpeiden mukaisesti 15 vuotta täyttäneelle lapselle tai nuorelle vähintään määrä, joka vastaa yhtä kolmasosaa lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain (122/77) 8 :ssä säädetystä yhdelle lapselle suoritettavasta elatustuen määrästä (vuonna ,72 euroa/kk). Käyttövarojen suuruus tarkastetaan elinkustannusindeksin vuosimuutoksen mukaisesti. Käyttövarojen maksamisesta perhehoitajan tulee pitää kirjaa lastensuojelulain 55 :n mukaisesti. Perhehoitajan tulee vuosittain antaa kirjallinen selvitys käyttövarojen maksamisesta lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Kirjaukset on toimitettava mennessä edellisen vuoden osalta. Kulukorvauksen pienentäminen: Kulukorvaus maksetaan vahvistetusta määrästä pienempänä seuraavissa tapauksissa: Kun nuori on suorittamassa asevelvollisuuttaan, siviilipalvelusta tai asuu opiskelun vuoksi viikot toisella paikkakunnalla, maksetaan sijaisperheelle kolmasosa kulukorvauksen määrästä. Mikäli sijaisperhe vastaa opiskelun aikaisista kuluista toisella paikkakunnalla, ei kulukorvausta alenneta. Mikäli sijoitettava lapsi/nuori on yli kuukauden sairaalahoidossa tai muutoin sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli kuukauden, maksetaan sijaisperheelle puolet kulukorvauksen määrästä.

6 4(8) Mikäli nuori on pitkäaikaisessa työsuhteessa (yli 3 kk) perhesijoituksen aikana, tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista nuori vastaa itse sekä miten kulukorvaus sijaisperheelle vähenee Kulukorvauksen lisäksi korvattavat kustannukset Kulukorvauksen lisäksi korvattavaksi haettavista kustannuksista on sovittava ennalta sosiaalityöntekijän kanssa ja esitettävä tositteet ja/tai erillinen selvitys. a) Terapia ja terveydenhuolto Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset perusterveydenhuollon kustannukset kuten terveyskeskusmaksut, lääkekustannukset infektiosairauksista jne. Erikseen korvataan sairaalamaksut, poliklinikkamaksut, kohtuulliset kustannukset silmälaseista, piilolinsseistä, hammashoito ja ei-tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot. Kaikkien terapioiden ja terveydenhoidon kuluihin tulee ensisijaisesti hakea Kelan korvauksia. Mahdollinen vammaistuki otetaan huomioon sairaudesta aiheutuvia kustannuksia korvattaessa. Terapian ja terveydenhuollon tulee tapahtua ensisijaisesti julkisissa hoitopaikoissa. b) Opiskelukulut Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Erikseen korvataan suuret kustannukset kuten oppikirjat, opiskelun vaatiman vaatetuksen ja muut välttämättömät menot. Tietokoneen hankinnassa voidaan avustaa enintään 300,00 eurolla, mikäli tietokone on opiskelusta aiheutuen välttämätön. Perhehoidossa olevan nuoren ei tarvitse nostaa opintolainaa opiskelukuluihinsa opiskellessaan ensimmäiseen ammatilliseen tutkintoon tai lukiossa. Mikäli nuori kuitenkin nostaa lainan sovitaan taloudellisesta avustamisesta erillisesti. Kun nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla eikä sijaisperheelle makseta täyttä kulukorvausta, voidaan nuorta avustaa toimeentulotukilain perusteella. c) Harrastukset ja lomanvietto Lapsen/nuoren harrastuksiin ja lomanviettoon liittyen korvataan kustannuksia seuraavasti: Kulukorvaus kattaa harrastuksesta ja harrastusvälineistä aiheutuvia kuluja sisältäen koululiikuntavälineet kuten sukset ja luistimet. Mikäli, lapsella / nuorella on jokin erityisharrastus, tuetaan yhtä erityisharrastusta väline (mikäli vä-

7 linevuokrausvaihtoehto ei ole mahdollinen) ja lisenssi / kausi / jäsenmaksuissa sosiaalityöntekijän kanssa sovitusti. Lapsen lomanvietosta aiheutuneita kustannuksia voidaan korvata vuotiaasta enintään 300,00 euroa/vuosi ja vuotiaasta enintään 400,00 euroa/vuosi. Lisäksi voidaan korvata lapsen leirikustannuksia. Lapsen passinhankinnasta aiheutuneet kulut sekä kohtuullisen hintainen matkustajavakuutus ulkomaan matkoilla korvataan. Lapsen polkupyörän ja kypärän hankintaa avustetaan enintään 450 euroa enintään neljän vuoden välein 16 -vuotiaaksi saakka. Mopo-/skootterihankinnoissa tuetaan enintään 700,00 euroa (sisältäen ajokorttikulut), mikäli nuorella ei ole muuta tuettavaa erityisharrastusta. d) Matkakulut 5(8) Matkakuluja korvataan seuraavasti: Asiakassuunnitelman mukaisiin tapaamisiin, vanhempien tai muiden lapselle läheisten henkilöiden luokse sekä lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen liittyviin palavereihin Terapiaan ja terveydenhoitoon liittyvät matkakulut korvataan siltä osin, kun niihin ei saada korvausta Kelan sairausvakuutuksesta. Matkakuluina huomioidaan yksi edestakainen matka / terapia-/hoitokäynti Harrastuksiin liittyvät matkakulut ovat kulukorvauksella katettavia menoja Hyväksyttävät matkakulut korvataan todellisen suuruisina edullisimman vaihtoehdon mukaan (esim. opiskelija-alennus) tai omaa autoa käytettäessä 0,30 /km. e) Muut menot Päivähoitokulut korvataan. Päivähoito tulee järjestää kunnalliseen päivähoitoon. Lapsen lisävakuutusturvasta perhehoitajalle aiheutuvat kulut korvataan Käynnistämiskorvaus Perhehoitaja laatii luettelon lapsen sijoitusvaiheessa tarvittavista hankinnoista ja kodin muutostöistä ja tämän perusteella päätetään käynnistämiskorvauksen suuruudesta. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärää tarkastetaan vuosittain elinkustannusindeksin mukaisesti. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on alkaen 2.916,43 euroa. Mikäli sijoitus päättyy kohtuullisen lyhyen ajan kuluttua, voidaan käynnistämiskorvaus tai osa siitä periä takaisin tai hankittuja kalusteita tai välineitä voidaan antaa lapsen käyttöön uudessa sijoituspaikassa. Käynnistämiskorvaus kuoleentuu neljässä vuodessa Perhehoitajan vapaa Perhehoitajan vapaa ei vähennä palkkiota eikä kulukorvausta. Perhehoitaja voi järjestää itse vapaansa, jolloin vapaan järjestämiseksi perhehoitajalle korvataan kuukausittain 100,00 euroa hoitopalkkion maksamisen yhteydessä. Kunta voi myös järjestää itse perhehoitajan vapaapäivän tai avustaa perhehoitajaa palvelun hankinnassa.

8 6(8) 1.6. Koulutus ja työnohjaus Paikkakunnalla / lähialueella asuvilla perhehoitajilla on oikeus työnohjaukseen Nurmeksen kasvatus- ja perheneuvolassa. Perhehoitajat varaavat itse työnohjausaikansa. Muualla asuvat perhehoitajat sopivat työnohjauksen järjestämisestä sosiaalityöntekijän kanssa. Perhehoitajalle suoritetaan koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin 200,00 euroa vuodessa. Sosiaalityöntekijän kanssa sovitusti koulutuksen järjestäjä voi ohjata koulutukseen liittyvän laskun suoraan kuntaan tai perhehoitaja saa em. korvauksen esittämäänsä tositetta vastaan Perhehoidossa olevan lapsen biologisten vanhempien tukeminen Perhehoidossa olevan lapsen biologista vanhempaa tuetaan lapsen tapaamisen kustannuksissa, mikäli vanhemmat ovat toimeentulotuen saajina tai sosiaalityöntekijä arvioi vanhemman vähävaraiseksi. Vanhempaa tuetaan sosiaalilautakunnan vahvistaman toimeentulotuen ohjeen mukaisesti; Matkakustannuksissa 0,20 euroa/km (ei paikkakunnan sisäisiä matkakustannuksia) Päiväkohtainen ruokaraha lapsen iän mukainen toimeentulotukilakiin perustuva perusosan suuruinen ruoan osuus (49 %:ia päiväkohtaisesta perusosan määrästä). Samoin edellytyksin voidaan tukea myös muuta lapselle läheistä henkilöä silloin, kun lapsen ja biologisten vanhempien tapaamiset eivät ole mahdollisia tai yhteys biologisiin vanhempiin on katkennut. Lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset voidaan tarvittaessa järjestää tuetusti tai valvotusti. Näissä tilanteissa lastensuojelu vastaa tapaamisista aiheutuvista kustannuksista. 2. Lastensuojelun avohuollon ja sosiaalihuoltolain mukaiset lasten palvelut 2.1. Avohuollon tuki Lastensuojelulain 36 :n mukaista avohuollon tukea järjestetään sosiaalityöntekijän arvion mukaisesti asiakassuunnitelmassa sovitusti. Avohuollon tukitoimia järjestettäessä huomioidaan ensisijaisesti mahdollisuus järjestää lapsen palvelut peruspalveluiden kautta (päivähoito, opetustoimi, kotipalvelu, toimeentulotuki). Lapsen taloudellista tukemista koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä tuetaan huomioiden lapsen kokonaistilanne ja vanhempien elatuskyky lapsen elatusvelvollisuudesta laaditun lain mukaisesti.

9 Avohuollossa olevalle lapselle tuetaan edellä mainituin edellytyksin pääsääntöisesti yhtä harrastusta kohtuullisten kustannusten osalta. Avohuollon tuella voidaan tukea myös lapsen leirimaksuja tai retkipäiville osallistumista pääsääntöisesti kerran vuodessa Tukiperhetoiminta Tukiperhe voidaan järjestää lapselle joko sosiaalihuoltolain 28 :n mukaisena tai lastensuojelulain 36 :n mukaisena palveluna. Tukiperheelle maksettava hoitopalkkio on 29,78 euroa/pv/lapsi. Tukiperhepalkkion määrä tarkastetaan kalenterivuosittain kuten perhehoidon hoitopalkkio työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Tukiperheen hoitopalkkiota voidaan korottaa lapsen vaikeahoitoisuuden perusteella samoin edellytyksin kuin kohdassa 1.1 on määritelty perhehoitajien palkkioiden korotuksista. Tukiperheille maksettava kulukorvaus 21,72 euroa/pv/lapsi. Tukiperheen kulukorvauksen määrä tarkastetaan kalenterivuosittain kuten perhehoidon kulukorvaus elinkustannusindeksiin sidotusti. Mikäli asiakassuunnitelmassa on sovittu tukiperheen vastaavan lapsen kuljetuksesta, korvataan tukiperheelle kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset 0,30 euroa/km mukaisesti Tukihenkilötoiminta Tukihenkilö voidaan järjestää lapselle joko sosiaalihuoltolain 28 :n mukaisena tai lastensuojelulain 36 :n mukaisena palveluna. Tukihenkilölle maksettava tapaamiskertakohtainen palkkio on 25 euroa/tapaaminen. Tapaamisen edellytetään olevan kestoltaan vähintään tunnin mittainen. Tukihenkilöpalkkion määrä tarkastetaan kalenterivuosittain kuten perhehoidon hoitopalkkio työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. 7(8) Tukihenkilölle maksetaan kulukorvaus tukihenkilötoiminnasta aiheutuvien kulujen korvaamiseksi. Maksettava kulukorvaus on 10 euroa/tapaaminen. Kulukorvauksen määrä tarkastetaan kalenterivuosittain kuten perhehoidon kulukorvaus elinkustannusindeksiin sidotusti. Tukihenkilölle korvataan toiminnasta aiheutuvat matkakustannukset 0,30 euroa/km mukaisesti. Matkakustannukset korvataan sosiaalityöntekijän arvioimana kohtuullisina kuluina tukihenkilötapaamisesta aiheutuvien kulujen osalta pääsääntöisesti paikkakunnan sisällä. 3. Jälkihuolto ja itsenäistymisvarat (Lsl 77 ) Lastensuojelun avohuollon tukitoimin yksin sijoitettuna tai huostaan otettuna yli puoli vuotta olleille nuorille kunta on velvollinen järjestämään jälkihuollon palvelut. Jälkihuollon järjestämisvelvollisuus päättyy viisi vuotta sijoituksen päättymisestä tai viimeistään silloin kun nuori täyttää 21 vuotta. Osana jälkihuoltoa myönnetään nuorelle itsenäistymisvarat, mikäli nuorelle itselleen ei omia varoja ole kertynyt. Sosiaalityöntekijä voi myös harkintansa mukai-

10 8(8) sesti myöntää jälkihuoltoa sekä itsenäistymisvaroja sellaiselle nuorelle, joka ei sijoituksensa perusteella ole oikeutettu jälkihuoltoon (Lsl 75 ). Koska itsenäistymisvarat on aina myönnettävä riittävissä määrin, voi sosiaalityöntekijä harkintansa mukaan poiketa sijoitusvuosiin sidotuista myöntöperusteista. Harkinnalla ei kuitenkaan voi ylittää itsenäistymisvarojen ylintä maksumäärää (1.900 ). Itsenäistymisvaroina myönnetään: - 600, kun sijoitus on kestänyt enintään kaksi vuotta , kun sijoitus on kestänyt yli kaksi vuotta mutta enintään viisi vuotta , kun sijoitus on kestänyt yli viisi vuotta. Itsenäistymisvarat myönnetään nuoren itsenäistyessä omaan asuntoon: myös alaikäisten osalta. Vanhempien luona tai sijaishuollossa asuessa itsenäistymisvaroja ei myönnetä, kuin poikkeustapauksissa (esim. ajokorttikuluihin tai oman kodin hankkimisesta aiheutuneisiin kuluihin voidaan itsenäistymisvaroja myöntää sijaishuollon / vanhempien luona asumisen aikana). Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Mikäli nuorelle on kertynyt itsenäistymisvarat omista saamisistaan, suoritetaan itsenäistymisvarat nuoren osoittamalleen tilille hänen täyttäessään 18 vuotta. Tätä aikaisemmin nuorelle voidaan antaa sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan lupa varojen nostamiseen osittain tai kokonaan. Täysi-ikäisen jälkihuollossa olevan itsenäisesti asuvan nuoren perustoimeentulo järjestetään toimeentulotukilain mukaisesti. Toimeentulotuen kuluista vastaa jälkihuollon järjestävä kunta. Jälkihuollossa olevan nuoren ei tarvitse nostaa opintolainaa opiskelukuluihinsa opiskellessaan ensimmäiseen ammatilliseen tutkintoon tai lukiossa. Mikäli nuori kuitenkin opintolainan nostaa on se toimeentulotuessa tulona huomioitavissa, ellei sosiaalityöntekijä toisin harkitse. Itsenäistymisvaroja ei pääsääntöisesti huomioida toimeentulotuessa nuoren käytettävissä oleviksi varoiksi. Mikäli nuorelle on kertynyt itsenäistymisvaroja enemmän kuin on tarpeelliseksi arvioitu ensikodin hankinnoissa sekä muissa nuoren yksilöllisissä tarpeissa, voidaan kertyneiden itsenäistymisvarojen loppuosa katsoa olevan käytettävissä opintoihin liittyvissä kuluissa ja perustoimeentulossa. Mikäli jälkihuollossa oleva nuori on toimeentulotuen tarpeessa tai sosiaalityöntekijän arvion perusteella vähävarainen tuetaan nuorelle yhtä kohtuuhintaista harrastusta jälkihuollon suunnitelmassa sovittavalla tavalla. Terapiapalveluissa käytetään ensisijaisesti julkisia palveluita. Nuoren tilanteen ja julkisen palvelun saatavuuden mukaan sosiaalityöntekijä voi harkita myös yksityisen palvelun käyttämistä. Mikäli alaikäinen vuotias nuori siirtyy itsenäisesti asumaan opintojen vuoksi toiselle paikkakunnalle vanhemmistaan/sijaishuoltopaikasta, voidaan häntä tukea lastensuojelun taloudellisella tuella perustulon, harrastuskustannuksen ja opintokulujen osalta. Tukea arvioitaessa huomioidaan elatusvelvollisten elatuskyky lapsen elatuksesta säädetyn lain mukaisesti. Tuen arvioi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.