Rakennetaan puhtaampi ympäristö tuleville sukupolville



Samankaltaiset tiedostot
Biovakan yritysesittely

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Maatalouden biokaasulaitos

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

Biokaasun jakelu Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Salossa

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Joutsan seudun biokaasulaitos

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

Kokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Osaamiskeskus pk-yrityksen yhteistyökumppanina

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

Biokaasua Espoon Suomenojalta

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Gasum Jussi Vainikka 1

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Biokaasun jakelu Suomessa

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit Erkki Kalmari

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Envor Group - historiikki

Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energian tuotanto ja käyttö

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biokaasua yritysten kuljetuksiin ja energian tuotantoon Oulun alueella

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari Kuopio

Älykäs ja ekologinen

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Hiilineutraali kiertotalous

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

Kiertotalous alkaa meistä

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

W-FUEL Jätteestä liikennepolttoainetta -hankkeen esittely

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT MARKUS KAARLELA KEHITYSPÄÄLLIKKÖ GASUM OY

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Transkriptio:

Rakennetaan puhtaampi ympäristö tuleville sukupolville

Sisältö Biovakassa on ideaa...4 Raaka-aineita monesta lähteestä...6 Biokaasulaitos toimii jatkuvasti...8 Ravinteet kiertoon...10 Biokaasusta on moneksi...12 Visio vie eteenpäin...14 Uusiutuvan energian aika...16 Tulevaisuuden liiketoimintamalli...18 Biovakan hallitus ja johto...20 Svenskt sammanfattning...22 English summary...23 2

Biovakka on biokaasuteknologian edelläkävijä sekä alan suurin toimija Suomessa. Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita eloperäisistä raaka-aineista, kuten teollisuuden sivuvirroista, yhdyskuntien puhdistamolietteestä, vähittäiskaupan ja yhdyskuntien biohajoavista materiaaleista sekä maatilojen tuottamasta lannasta, jotka tällä hetkellä ovat huonosti hyödynnettyjä. Biovakan liikeideana on kehittää bioenergian ja kierrätysravinteiden tuotantoon monistettavissa oleva toimintamalli. Biovakka rakentaa liiketaloudellisesti kannattavia ja tehokkaita suuren kokoluokan alueellisia tuotantolaitoksia useille paikkakunnille Suomessa ja myöhemmin erikseen tarkemmin määritellyille lähialueille. Biovakan visiona on turvata puhtaampi elinympäristö tuleville sukupolville. 3

biohajoavat jätteet biokaasu kierrätysravinteet 4

Biovakassa on ideaa Kestävään kehitykseen perustuvien teknologioiden avulla pyritään vähentämään ihmisen toiminnan ympäristölle aiheuttamia haittoja. Uusia teknologioita on kehitettävä myös siksi, että maapallon fossiiliset energialähteet ehtyvät. Kun tekniikat kehittyvät, uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa entistä kilpailukykyisemmin. Jätteen määrä maailmassa lisääntyy koko ajan. Kaikkea jätettä ei voi hävittää, mutta tulevaisuudessa merkittävä osa teollisuuden, yhdyskuntien ja maatalouden orgaanisista jätteistä voidaan kuitenkin hyödyntää biokaasulaitoksissa. Biovakan toiminnan johtavana ajatuksena on ns. täydellisen ravinnekierron toteuttaminen. Vastaaviin ratkaisuihin on tulevaisuudessa pakko pyrkiä laajemminkin. Oheinen kuvio kertoo, kuinka Biovakka toiminnassaan toteuttaa ajatusta täydellisestä kierrosta. Prosessin vaiheet ovat: 1. Raaka-aineiden eli biohajoavien jätteiden vastaanotto 2. Biomassan käsittely biokaasulaitoksella 3. Biokaasun hyödyntäminen energiantuotannossa 4. Prosessissa syntyvien ravinteiden palauttaminen takaisin luontoon ja niiden hyödyntäminen esim. peltoviljelyssä 5. Ravinnekierron uudelleen käynnistyminen. 5

Raaka-aineita monesta lähteestä Biovakka osaa tehdä puhdasta energiaa ja turvallisia kierrätysravinteita eloperäisistä raakaaineista, jotka tällä hetkellä ovat huonosti hyödynnettyjä. Biovakka tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita teollisuuden sivuvirroista, yhdyskuntien puhdistamolietteestä sekä maatalouden lannasta. Tulevaisuudessa raaka-aineena voidaan käyttää myös mm. haittakasveja sekä peltobiomassaa. Biovakka ei käytä raaka-aineenaan mitään sellaista, jota vaihtoehtoisesti voitaisiin käyttää ihmis- tai eläinravintona. Raaka-aineet läheltä Biovakan toiminnan lähtökohta on ympäristönhoidollinen. Ympäristönäkökohdista lähtevä toiminta voi olla myös liiketaloudellisesti perusteltua. Alueelliset tuotantolaitokset sijoitetaan niin, että raaka-aineiden kuljetusmatkat ovat lyhyitä ja liikenteestä on mahdollisimman vähän haittaa ympäröivälle yhdyskuntarakenteelle. Biovakan merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat mm. paikalliset maataloustuottajat sekä eri alueilla toimivat jätevedenpuhdistamot, joiden kanssa pyritään aina pitkäaikaisiin yhteistyösopimuksiin. Ensimmäinen tällainen solmittiin Turun seudun puhdistamo Oy:n kanssa vuonna 2007. Vuonna 2010 vastaavat sopimukset solmittiin Kymen Vesi Oy:n ja Porvoon veden kanssa. 6

Jere Anttila / Turun seudun puhdistamo Oy Turun seudun puhdistamon jälkiselkeytysaltaissa ilmastuksen läpikäynyt veteen sekoittunut biomassa vajoaa pohjaan. Vuonna 1994 valtioneuvosto teki päätöksen, jonka mukaan Turun jätevesien puhdistustehoa on parannettava. Itämereen purkavilta puhdistamoilta alettiin edellyttää aiempaa huomattavasti tehokkaampaa typenpoistoa. Valitsimme puhdistamolietteen jatkokäsittelijäksi Biovakan. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Turun Kakolan mäellä, ja jatkokäsittely suoritetaan Topinojan kaatopaikka-alueella, jossa Biovakan Turun biokaasulaitos toimii. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamossa puhdistetaan noin 300 000 asukkaan jätevedet sekä myös 10 kunnan teollisuudesta ja elinkeinoelämästä tulevat jätevedet. Biovakka käsittelee Kakolanmäen puhdistamon lietteet parhaalla mahdollisella tekniikalla, ja ne käytetään tehokkaasti hyödyksi. Turun seudun puhdistamon kannalta pitkäaikainen sopimus tuo toimintaan vakautta. Tiedämme myös, että toimintaa kehitetään jatkuvasti. Timo Anttila, toimitusjohtaja, Turun seudun puhdistamo Oy www.turunseudunpuhdistamo.fi 7

Biokaasulaitos toimii jatkuvasti 8

Biokaasun käytössä ja tuotannossa Suomi on vielä kehitysmaa. Euroopassa suurimpia biokaasun tuottajia ovat Saksa ja Englanti. Vuonna 2009 biokaasun tuotanto Saksassa oli 54 000 GWh ja Britanniassa 22 000 GWh. Vertailuna mainittakoon, että Fortum tuotti sähköä vuonna 2010 kahdessa ydinvoimalassaan 22 000 GWh. Myös Ruotsissa biokaasua hyödynnetään huomattavasti enemmän ja monipuolisemmin kuin Suomessa. Suomalaisena edelläkävijänä Biovakka on pyrkinyt ottamaan alusta lähtien käyttöönsä uusimman tiedon ja tekniikan, jota maailmalta on saatu. Biovakan tuotantolaitokset Turun Topinojalla ja Vehmaalla ovat eurooppalaisessakin mittakaavassa kooltaan merkittäviä, sillä niiden molempien tekninen käsittelykapasiteetti on noin 120 000 tonnia vuodessa. Koska ne ovat teknisesti uudenaikaisia, ns. yhdistelmälaitoksia, ne pystyvät muuttamaan biokaasuksi hyvin monentyyppisiä, nykyisin jätteeksi luokiteltavia raaka-aineita. Monivaiheinen prosessi Tiivistetysti prosessi biokaasulaitoksella etenee siten, että saapuvat raaka-aineet tyhjennetään säiliöautoista vastaanottokuiluun. Täältä biomassa pumpataan säiliöihin, joissa tapahtuu sen esikäsittely. Seuraava vaihe on hygienisointi, jossa biomassa kuumennetaan rikkakasvien siementen ja taudinaiheuttajien tuhoamiseksi. Biokaasuprosessi perustuu täysin luonnolliseen biologiseen hajoamiseen hapettomissa olosuhteissa. Hajoamista tehostetaan prosessitekniikan avulla suljetussa tilassa. Menetelmää kutsutaan mädättämiseksi. Biokaasu sisältää tyypillisesti 65 % metaania ja 35 % hiilidioksidia. Seuraavassa vaiheessa biokaasu pudistetaan poistamalla siitä rikki. Tämän jälkeen se voidaan muuttaa sähköksi ja lämmöksi tai jalostaa liikennepolttoaineeksi, jolloin sen metaanipitoisuutta nostetaan entisestään. Mädätysjäännös jalostetaan kierrätysravinteiksi. Tällöin syntyy sekä nestemäistä typpiravinnetta että rakeistettua kiinteää typpifosforiravinnetta. Näitä voidaan hyödyntää mm. peltoviljelyssä. Normaalisti toimiessaan nykyaikainen biokaasulaitos ei haise. Koko prosessi tapahtuu suljetussa tilassa. Biokaasulaitos ei nuku koskaan. Se toimii 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Raaka-ainetta esimerkiksi tänne Turun Topinojan laitokselle tulee keskimäärin 12 kuormaa päivittäin. Topinojan laitoksella on ympäristölupa käsitellä jätevedenpuhdistamolietteitä 75 000 tonnia vuodessa. Yhtään kuormaa emme ole käännyttäneet takaisin, vaan kaikki raaka-aineet on saatu osaksi biokaasulaitoksen prosessia. Mielestäni Biovakan laitoksia kuvaavat sana siisti, nykyaikainen, turvallinen ja pitkälle automatisoitu. Laitos tuottaa itse kaiken sen energian, minkä se tarvitsee toimintaansa. Tuotantopäällikkönä tehtävänäni on valvoa, että pyörät pyörivät Biovakan molemmilla laitoksilla. Työni on haastavaa, mutta myös palkitsevaa. On hienoa tehdä töitä ammattitaitoisen ja mukavan porukan kanssa pioneeriajattelua edustavassa yrityksessä. Tuotantopäällikkö Vesa Aalto, Biovakka Suomi Oy 9

Ravinteet kiertoon Lannoituskustannukset kasvavat kaikkialla, koska lannoitteiden raaka-aineiden hinnat ovat voimakkaassa nousussa. Joidenkin tutkimusten mukaan maapallon fosfaattivarat loppuvat jopa ennen kuin raakaöljy. Fosfaatteja ja typpeä käytetään runsaasti keinolannoitteiden valmistuksessa. Keinolannoitteiden valmistus kuluttaa lisäksi paljon energiaa, joka tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Biovakan kierrätysravinteet ovat ekologinen vaihtoehto keinolannoitteille. Ne valmistetaan uusiutuvista kotimaisista raaka-aineista, eikä niiden valmistusprosessissa käytetä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Turvallisia käyttää Biovakan kierrätysravinteet syntyvät osana biokaasuprosessia. Tämän ansiosta ne ovat hygieenisiltä ominaisuuksiltaan korkealaatuisia, ja niiden ravinnearvot ovat hyviä. Erilaisissa lannoitevaikutusvertailuissa biokaasuprosessissa käsitellyt lannoitteet ovat menestyneet erinomaisesti. Biokaasuteknologialla tuotetut kierrätysravinteet palauttavat elintarviketuotannon pellosta poistamat ravinteet ja hiilen tehokkaasti ja turvallisesti takaisin maaperään sitä hyödyttämään. Kun uusi kasvukausi alkaa, toteutuu Biovakan perusidea täydellisestä kierrosta. Kiinnostus kierrätysravinteiden käyttöön lisääntyy jatkuvasti kaikkialla. Mikäli Suomi oikeasti haluaa olla ravinnekierrätyksen mallimaa, kierrätysravinteiden käyttöä tulisi lisätä tuntuvasti nykyisestä. Paitsi tuotteidensa tehokkuuteen ja ekologisuuteen, Biovakka kiinnittää erityistä huomiota niiden turvallisuuteen. Vuonna 2011 se on mukana yhdeksässä erilaisessa hankkeessa, joissa selvitetään laboratorio- ja kenttäkokein kierrätysravinteiden ominaisuuksia peltoviljelyssä. 10

Viljelen Tarvasjoella vanhaa sukutilaa, joka on ollut sukumme hallussa jo vuodesta 1690 alkaen. Tilalla on 54 hehtaaria peltoa, ja viljelen niillä syys- ja kevätvehnää sekä mallasohraa. Biovakan kierrätysravinteita olen käyttänyt vehnän syys- ja kevätlannoitukseen. Tilamme on jo pitkään ollut viljatila, joten maaperässä alkoi olla fosforivajausta. Olen todennut, että Biovakan kierrätysravinteet ovat edullisin tapa parantaa maaperän fosforitasapainoa. Valintaani vaikuttivat myös ympäristönäkökohdat: pidän ravinteiden kierrätystä ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä tärkeänä asiana. Käytän kierrätysravinteiden rinnalla myös keinolannoitteita, mutta pyrin jatkuvasti vähentämään niiden osuutta säästääkseni lannoituskustannuksissa. Jari Tahila, tilitoimistoyrittäjä, maanviljelijä Biovakan kierrätysravinteet ovat ympäristötietoisen viljelijän valinta. Niitä voidaan käyttää useina eri ajankohtina: ennen kylvöä, kylvön yhteydessä ja kasvustoon. Biovakka Ravinteet ovat hyvä vaihtoehto uusiutumattomia luonnonvaroja hyödyntäville keinolannoitteille. Biovakka Ravinteet ovat tehokkaita tuotteita, joissa ravinteet ovat nopeasti kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Niiden käyttö parantaa lisäksi maaperän hiilitasapainoa. Tuoteperheeseemme kuuluu neljä erilaista kierrätysravinnetta: nestemäiset Biovakka Moniravinne, Biovakka N5 ja Biovakka N5S sekä kiinteä Biovakka Humusvoima. Kaikkia niitä on tutkittu yhdessä MTT:n kanssa monivuotisilla viljelykokeilla. Biovakan kierrätysravinteet ovat turvallisia. Biokaasulaitoksella raakaaineiden mahdollisesti sisältämät taudinaiheuttajat ja rikkakasvien siemenet poistetaan erittäin tehokkaasti. Tarkemmat tuotetiedot löytyvät verkkosivuilta www.biovakka.fi Tuoteasiantuntija Markus Isotalo, Biovakka Suomi Oy 11

Biokaasusta on moneksi Biokaasulaitos on kestävän energiantuotannon edelläkävijä. Biokaasu on ympäristöystävällinen, kotimainen ja uusiutuva energianlähde. Sen käyttö ei lisää kasvihuonekaasujen määrää ilmassa, mikä on tärkeää, kun ilmastonmuutosta halutaan hillitä. Biokaasun hyödyntämisen arvoketju alkaa biomassan vastaanotosta ja päättyy kaasun käyttöön joko lämmön- ja sähköntuotannossa tai liikenteessä. Raaka-aineiden vastaanottopalvelu on tärkeä osa Biovakan liikeideaa, jolla on selvä ympäristönhoidollinen tavoite. Suomessa tuhlataan jatkuvasti biokaasupotentiaalia. Energiantuotannossa voitaisiin huomattavasti nykyistä enemmän hyödyntää esimerkiksi maatalouden lietteitä, puhdistamolietteitä, elintarviketeollisuuden, kaupan ja ravintoloiden jätteitä, erilliskerättyjä kotitalouksien biojätteitä sekä erilaisia rikkakasveja ja peltobiomassaa. Vihreää energiaa Biovakka tuotti vuonna 2010 energiaa biokaasun muodossa noin 30 GWh. Turussa energia muutettiin sähköksi ja lämmöksi ja Vehmaalla sähköksi. Biokaasulaitokset ovat sähkön ja lämmön suhteen omavaraisia. Biovakka aloitti yhteistyön maakaasuyhtiö Gasum Oy:n kanssa vuonna 2009, jolloin Gasumista tuli Biovakan osaomistaja. Yhtiöiden yhteisenä tavoitteena on tuoda biokaasu liikennekäyttöön Gasumin kaikille tankkausasemille. Biovakan ja Gasumin strategiana on rakentaa yh- 12

teistyössä uusia biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksia Gasumin maakaasuverkoston alueelle. Biokaasusta jalostettu biometaani on liikennekäytössä kaikkein puhtain ja ympäristöystävällisin polttoaine. Sen hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat huomattavasti alhaisemmat kuin bensiinillä tai dieselillä. Suomessa tämä on todettu VTT:n tutkimuksissa. Gasum on kansainvälisen tason osaaja kaasun käsittelyssä ja hyödyntämisessä, mutta se tarvitsee kumppania biohajoavien raaka- aineiden hallintaan ja mädätysosaamiseen. Sekä Gasum että Biovakka hyötyvät yhteistyöstä, jonka päämääränä on saada merkittävä määrä biokaasua jaeltavaksi maakaasuverkon kautta liikennekäyttöön. Suomessa ei ole haluttu tukea tämän ylivoimaisen liikennepolttoaineen hyötykäyttöä. Esimerkiksi Ruotsissa on monin tavoin helpotettu siirtymistä puhtaampaan kaasuautoiluun. Keinoja ovat olleet esim. bussikaistojen käyttöoikeus, vapaa pysäköinti ja rahallinen tuki kaasuauton ostajalle. Samaan pitäisi pyrkiä myös Suomessa eli biokaasun liikennekäytön pitäisi saada vähintään sama tuki kuin biokaasulla tuotetun sähkön. Ympäristö hyötyy eniten, kun biokaasu hyödynnetään autoilussa. Biokaasuliiketoimintayksikön päällikkö DI Pasi Torri, Gasum Oy www.gasum.fi 13

Visio vie eteenpäin Biovakan hallituksen puheenjohtaja Jyrki Heilä on yksi yrityksen perustajista. Biovakan tarina sai alkunsa vuonna 2002 Vehmaalla Vakka-Suomessa 20 maanviljelijän yhteispohdiskelun tuloksena. Kotieläintuotanto keskittyi voimakkaasti tälle alueelle. Lieteongelma oli ratkaistava, kun tilojen koot ja eläinmäärät kasvoivat. Eri vaihtoehdoista päädyimme biokaasulaitokseen, joka pystyy käsittelemään myös muita jätteitä. Toisin kuin talousasiantuntijoiden laskelmat näyttivät uskoin, että ympäristöbisnes voi olla myös kannattavaa, Heilä kertoo. Vuonna 2004 Vehmaalle nousi Suomen suurin biokaasulaitos. Taustalla oli voimakas halu turvata kotimaisen ruuan, tässä tapauksessa lihan, tuotanto. Visioni oli jo tuolloin, että tulevien sukupolvien takia ravinnekierrätys on pakko toteuttaa tavalla tai toisella. Nykyisellä menolla maapallon kantokyky ehtyy. Mukana tutkimushankkeissa Alusta alkaen oli selvää, että pioneerihankkeen toteuttamiseen tarvitaan hyviä yhteistyökumppaneita. 14

MTT:n ja Biovakan yhteistyön päämääränä on biokaasualan ja materiaalivirtojen hallinnan kehittäminen. Biovakka hyödyntää MTT:n asiantuntijaosaamista ja kontakteja liiketoimintansa kehittämiseen, ja samalla MTT:n asiantuntemus biokaasuliiketoiminnasta kasvaa merkittävästi. Yhteistyö alan pioneerin kanssa poikii jatkuvasti lisää ideoita ja uusia projekteja. Yksi yhteisistä projekteistamme on Biovirta-hanke. Sen avulla tutkitaan, kuinka biokaasulaitosten jäännösmateriaalit pystyttäisiin parhaiten tuotteistamaan ja ohjaamaan hyötykäyttöön. Tulevaisuudessa merkittävä osa teollisuuden, yhdyskuntien ja maatalouden orgaanisista sivutuotteista ja jätteistä hyödynnetään biokaasulaitoksissa. Biokaasulaitoksilla on hyvät edellytykset uusiutuvan energian tuotannon lisäksi jalostaa biokaasuprosessin materiaalivirroista lannoitteita, maanparannusaineita ja muita ympäristöteknologiatuotteita. Fossiilisesta uusiutuvaan -tutkimusohjelman koordinaattori, vanhempi tutkija, FM Teija Paavola, MTT www.mtt.fi Strategiamme on liittoutua parhaiden osaajien kanssa ja hyödyntää kaikki uusin tieto. Olemme jatkuvasti mukana lukuisissa tutkimusja kehityshankkeissa yliopistojen, tutkimuslaitosten ja eri viranomaistahojen kanssa. Pyrimme aina myös rakentavaan yhteistyöhön päätöksentekijöiden kanssa, Heilä toteaa. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee entisen pääministerin Matti Vanhasen maatalouden ravinnekiertoa pohtineen työryhmän. Uskon, että Biovakan käytännön kokemuksesta on hyötyä, kun ravinnekiertoa Suomessa nykyisestään huomattavasti tehostetaan. Jyrki Heilä jatkaa visionsa toteuttamista nyt jo isoissa puitteissa. Suuria biokaasulaitoksia on vuonna 2011 kaksi, ja lisää tulee. Edelläkävijyydestään Biovakka on saanut useita palkintoja, mm. tasavallan presidentin Innosuomi-palkinnon 2008. Olihan se hieno tunnustus. Sellaisen kai saa, kun toteuttaa härkäpäisesti pähkähulluna pidettyä ideaa, Heilä naurahtaa. 15

Uusiutuvan energian aika Kestävän kehityksen periaate on Biovakan toiminnan lähtökohta. Biovakka pyrkii edistämään uusiutuvan energian ja kierrätettävien ravinteiden käytön lisäämistä Suomessa. Ilmastonmuutos ja tietoisuus niukkenevista uusiutumattomista energiavaroista on pakottanut yhteiskunnat ja yritykset ympäri maailman etsimään kestävämpiä ja puhtaampia energiamuotoja. Suomen energiastrategian tavoitteena on vähentää energiankulutusta kokonaisuudessaan sekä lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian osuutta. Toiminnallaan Biovakka edistää näiden tavoitteiden toteutumista käytännössä. Systemaattista etenemistä Aika on uusiutuvan energian puolella, ja Suomi voi näyttää tietä tälle kehitykselle. Biovakka on kehittänyt toimintaansa johdonmukaisesti, askel askeleelta. Ensimmäisessä vaiheessa alettiin ottaa vastaan ja käyttää hyväksi muuten huonosti hyödynnettyjä raaka-aineita maataloudelta, teollisuudelta ja yhdyskunnilta. Toisessa vaiheessa alettiin tuottaa biokaasun avulla vihreää energiaa omien laitosten tarpeisiin ja edelleen myytäväksi. Kolmannessa vaiheessa alettiin tuottaa ympäristöystävällisiä peltoviljelyyn hyvin soveltuvia kierrätysravinteita. Nyt ollaan astumassa neljänteen vaiheeseen, jossa tavoitteena on jalostaa biokaasua biometaaniksi ja syöttää se maakaasuverkkoon. Näin se on hyödynnettävissä liikenteen puhtaimpana polttoaineena. 16

Insinööriksi ympäristöbioteknologian alalta keväällä 2011 valmistunut Erkka Laine tutustui Biovakkaan työharjoittelun ja kesätöiden kautta. Nyt hän työskentelee vakituisesti yhtiössä prosessi-insinöörinä. Biovakka on tulevaisuutta. Tällaista toimintaa tarvitaan vielä huomattavasti lisää. Tätä edellyttää paitsi ilmastonmuutoksen hillintä, myös Suomessa ja EU:ssa muuttuva lainsäädäntö, ympäristöalan ammattilainen toteaa. Aikaisemmin ympäristön pilaantuminen huoletti kovasti, mutta nyt näen tulevaisuuden valoisampana: kehitys on menossa parempaan suuntaan. Erkalla on hyvä syy uskoa tulevaisuuteen. Keväällä 2011 Erkan, Hannamarin ja 2-vuotiaan Verne-pojan perheeseen syntyi tytär. Bioenergia tuntuu olevan tämän hetken ja tulevaisuuden asia maallikonkin silmin. On hienoa, että mieheni saa olla mukana yrityksessä, jolla on selvät puitteet ja tulevaisuus. Erkka on nauttinut saamistaan haasteista, ja mikä parasta, Biovakalla tuntuu työskentelevän upea tiimi, Hannamari sanoo. 50-luvun rintamiestaloon muuttanut perhe miettii, kuinka voisi itse vaikuttaa asumis- ja energiakustannuksiin sekä vähentää jätekuormitusta. Verne tietää jo minne perheen tyhjät lasi- ja metallipurkit laitetaan tai minne sanomalehdet kerätään kierrätystä varten. Pesuhetkillä pieni amme täyttyy vedellä suihkussa seisomisen sijaan, ja valoja on mukava sammutella, kun huoneesta poistutaan. Uskon, että pienillä käytännönläheisillä teoilla annamme lapsillemme hyvän mallin, Hannamari toteaa. Hannamari ja Erkka Laine Turun kaupunki palkittiin Tekesin innovaatiokilpailussa biokaasubussihankkeestaan. Tavoitteenamme on kehittää Turun kaupungille kokonaisvaltainen, kestävän kehityksen mukainen paikallinen kuljetusratkaisu, jossa yhdistyvät jätehuolto, maanviljely, julkinen liikenne, paikallinen jakelu sekä yksityisautoilu. Biokaasu on etanolin ohessa ainoa kaupallisesti saatavilla oleva uusiutuva liikennepolttoaine, jolle on olemassa varteenotettava teknologia. Turun seudulla on riittävästi biomassaa kaupungin busseille ja myös muulle liikenteelle. Tavoitteena on, että biokaasun tuottaisi Biovakka, jolla on laitos Turussa ja toinen Turun lähettyvillä Vehmaalla. Biovakka tekee yhteistyötä Gasumin kanssa kaasun jakelussa. Biovakka tekee tärkeätä työtä alan edelläkävijänä, mutta on kaikkien intressissä, että alalle syntyy myös uutta toimintaa ja kilpailua biokaasun kulutuksen kasvaessa. Tutkimusjohtaja, FT Magnus Gustafsson, PBI-Institute, teollisuustalouden dosentti Åbo Akademi www.pbi-institute.com 17

18

Tulevaisuuden liiketoimintamalli Biovakan toimitusjohtaja Harri Hagman on pitkän linjan bisnesammattilainen. Hän ei hetkeäkään epäile, etteikö ympäristönhoitoon ja uusiutuvaan energiaan liittyisi myös suuria liiketoimintamahdollisuuksia. Biovakka on uuden toimialan ensimmäinen merkittävä toimija Suomessa yhtiö onkin joutunut maksamaan oppirahat monista sellaisista kokemuksista, joita alalle myöhemmin tulevat yritykset pääsevät helpommin hyödyntämään, hän pohtii. Vuonna 2009 aloitettu yhteistyö Gasumin kanssa on tuonut Biovakalle merkittävän, vahvan kumppanin ja lisää uskottavuutta uudella toimialalla. Puhtainta liikennepolttoainetta Paras ja järkevin loppukäyttö biokaasulle on ilman muuta liikennepolttoaineena. Biokaasuprosessin yhteydessä syntyvät täydellistä kierrätystä toteuttavat ravinteet ovat lisäksi lähitulevaisuudessa haluttua materiaalia ja näin myös liiketoimintamahdollisuus. Biovakan liiketoimintanäkymät ovat siis erinomaiset, koska se on johdonmukaisesti ja rohkeasti uskaltanut toteuttaa omaa visiotaan ja kehittää systemaattisesti toimintaansa, Hagman toteaa. Harri Hagman toivoo, että liikennepolttoaineena biokaasu saisi Suomessa sille perustellusti kuuluvan arvon ja aseman mahdollisimman nopeasti. Tähän kytkeytyviä mahdollisuuksia, joita monet maat jo hyödyntävät tosissaan, ei Suomessa ole vielä oikein ymmärretty. Toivottavasti tämän oivalluksen aika yhteiskuntamme päättäjien keskuudessa ei ole kovin kaukana tulevaisuudessa. Merkittävät investointisuunnitelmat Yhdessä Gasumin kanssa Biovakka on valmis osallistumaan yli 120 miljoonaan euron investointiohjelmaan vuoteen 2020 mennessä. Sen avulla voitaisiin täyttää 40 % Suomelle asetetusta uusiutuvien liikennepolttoaineiden kokonaismäärätavoitteesta, jonka EU-velvoitteiden mukaan tulee olla 11 % liikennepolttoaineiden kokonaismäärästä. Biovakan suunnitelmissa on lisätä huomattavasti liiketoimintakapasiteettiaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Samalla kyetään lisäämään jätteiden hyötykäyttöä, jolla on myös erittäin suuri ympäristönhoidollinen merkitys, Hagman painottaa. Kesäkuussa 2011 Biovakalla oli toiminnassa olevien Vehmaan ja Turun biokaasulaitosten lisäksi ympäristöluvat Nastolaan, Jämsänkoskelle ja Lapualle. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) oli käynnistetty Hyvinkäälle. Biovakka on tulevaisuutta Maailma muuttuu vääjäämättä suuntaan, joka tukee Biovakan kaltaista yhtä aikaa sekä ympäristöä säästävää että taloudellisesti kannattavaa liiketoimintamallia. Sekä ruuan- että energiantuotannossa eletään tällä hetkellä tietynlaista välivaihetta, joka on nyt pakollinen, mutta ei tulevaisuudessa kestävä. Vuonna 2040 maailma näyttää näissä asioissa kovin toisenlaiselta, ja silloin Biovakan kaltaiset yritykset edustavat jo valtavirtaa, Harri Hagman uskoo. 19

Biovakka Suomi Oy:n hallitus ja johto 1. Jyrki Heilä, hallituksen puheenjohtaja 2. Björn Ahlnäs, DI, johtaja, Gasum Oy, hallituksen varapuheenjohtaja 3. Mika Andersson, maatalousyrittäjä 4. Matti Isolauri, maatalousyrittäjä 5. Olavi Kuusela, agronomi 6. Leo Laaksonen, laamanni 7. Kari Puttaa, maanviljelijä 8. Pasi Torri, DI, biokaasuliiketoimintayksikön päällikkö, Gasum Oy 9. Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimii toimitusjohtaja, DI Harri Hagman 6 5 20

9 3 1 8 2 4 7 21

Vi bygger en renare miljö för kommande generationer Biovakka är en föregångare när det gäller biogas och den största aktören på området i Finland. Principen om hållbar utveckling utgör utgångspunkten för företagets verksamhet. Biovakka vill främja en ökad användning av förnybar energi och återvinningsbara näringsämnen. Målet för Finlands energistrategi är att minska energiförbrukningen totalt sett, öka användningen av förnybar energi och samtidigt minska andelen energi som producerats med hjälp av fossila bränslen. Biovakkas affärsidé är att utveckla en verksamhetsmodell, som kan mångfaldigas, för produktion av bioenergi och återvinningsbara näringsämnen. Företaget bygger affärsekonomiskt lönsamma och effektiva regionala produktionsanläggningar i den större storleksklassen på flera orter i Finland och i framtiden även utomlands. I maj 2011 hade Biovakka biogasverk i drift i Vemo och Åbo samt miljötillstånd för biogasverk i Nastola, Jämsänkoski och Lappo. Dessutom hade man påbörjat en miljökonsekvensbedömning (MKB) i Hyvinge. Målsättningen är att ansöka om ytterligare miljötillstånd. Återvinner näringsämnen Den bärande tanken i Biovakkas verksamhet är att förverkliga den så kallade fullständiga återvinningen av näringsämnen. Biovakka kan konsten att framställa ren energi och trygga återvinningsbara näringsämnen av organogena råvaror, biströmmar från industrin, slam från samhällenas reningsverk samt gödsel från jordbruken. I framtiden kan också bland annat skadeväxter användas som råvara. Biovakka använder inte råvaror som alternativt kan användas som råvaror för människo- eller djurmat. Biovakkas återvinningsbara näringsämnen är ett ekologiskt alternativ till konstgödsel. De framställs av förnybara inhemska råvaror, och i framställningsprocessen används inga fossila bränslen. I framtiden kommer efterfrågan på miljövänliga näringsämnen som producerats på ett rent sätt för åkrar att öka märkbart. Grön energi Biogas är en miljövänlig, inhemsk och förnybar energikälla. Användningen av den ökar inte växthusgaserna i luften. Värdekedjan för utnyttjande av biogas börjar vid mottagandet av biomassa och slutar med att gasen används antingen för värmeoch elproduktion eller i trafiken. År 2010 producerade Biovakka ca. 30 GWh gasenergi. Dessutom är företagets egna biogasverk självförsörjande beträffande elektricitet och värme. Det bästa och klokaste sättet att använda energi, som framställts av biogas, är att omvandla den till trafikbränsle. Ambitionen är att introducera biogas på samarbetspartnern och delägaren Gasums samtliga tankningsstationer. Biovakka och Gasum har som mål att i samarbete bygga nya produktions- och förädlingsanläggningar för biogas på olika håll i Finland i närheten av jordgasledningen. Biovakka är redo att tillsammans med Gasum förverkliga ett investeringsprogram med vars hjälp Finland kunde uppfylla 40 procent av de totalkrav som EU ställt på landet beträffande förnybara trafikbränslen. Deltar i forskningsprojekt Biovakkas strategi är att alliera sig med dem som har den högsta kompetensen och att utnyttja den nyaste kunskapen. Företaget medverkar i ett flertal forskningsoch utvecklingsprojekt tillsammans med universitet, forskningsinstitut och olika myndigheter. 22

Let s build a cleaner environment for future generations Biovakka is a leader in biogas technology and the industry s largest actor in Finland. The starting point of its operations is the principle of sustainable development: Biovakka aims to promote and increase the use of renewable energy and recycled nutrients. The aim of Finland s energy strategy is to decrease energy consumption as a whole and increase the use of renewable energy, while also decreasing the share of energy produced from fossil fuels. Biovakka s business mission is to develop a reproducible operational model for the production of bioenergy and recycled nutrients. It builds financially viable and efficient large-scale regional production facilities in several areas in Finland and, in the future, also in other countries. In May 2011, Biovakka had environmental licences for its active biogas plants in Vehmaa and Turku as well as for the plants in Nastola, Jämsänkoski and Lapua. Furthermore, the Environmental Impact Assessment (EIA) procedure was launched in Hyvinkää. The aim is to apply for more environmental licences. Recycling nutrients The basic principle of Biovakka s operations is to implement a complete nutrient cycle. Biovakka can produce clean energy and safe recycled nutrients from organic raw materials, such as industrial by-products, sludge from municipal treatment plants as well as farm-produced manure. In the future, it will also be possible to use weeds as raw material, for example. Biovakka does not use any raw materials that could be used as human or animal nutrition. Biovakka s recycled nutrients are an ecological alternative to artificial fertilisers. They are produced from renewable, domestic raw materials, and no fossil fuels are used in the production process. Demand for environmentally friendly field nutrients that are produced without polluting will increase significantly in the future. Green energy Biogas is an environmentally friendly, domestic and renewable energy source. Its use will not increase the amount of greenhouse gases in the air. The value chain of biogas exploitation begins with the reception of biogas and ends with the use of gas either in the production of heat and electricity or in transport. In 2010, Biovakka produced approximately 30 GWh of gas energy. Moreover, its own biogas plants are self-sustaining in the production of the power and heat that they use. The best and most sensible way to utilise energy produced from biogas is to convert it into transport fuel. The aim is to bring biogas to all gas refuelling stations operated by Gasum, Biovakka s partner and partowner. The aim of Biovakka and Gasum is to build in collaboration new biogas production and processing plants in the vicinity of the natural gas pipeline in different parts of Finland. Together with Gasum, Biovakka is ready to implement an investment scheme, which would make it possible to meet 40% of the total target amount of renewable transport fuels set for Finland by the EU. Participating in research projects Biovakka s strategy is to cooperate with top experts and utilise the latest knowledge. It is involved in several research and development projects with universities, research facilities and different authorities. 23

Biovakka Suomi Oy Miestentie 1, 02150 Espoo p. 020 741 9000 Biokaasulaitokset Vehmaa Kalannintie 191, 23200 Vinkkilä p. 020 741 9000 Turku Pitkäsaarenkuja 7, 20380 Turku p. 020 741 9000 www.biovakka.fi Painotuote Toimitus ja tekstit Viestintäsalot Oy Visuaalinen suunnittelu ja taitto Lumemainos Oy Valokuvat Petteri Kitti ja Roni Lehti Paino Punamusta Oy 2011