Kahden herran palvelija Herätyspappi vai kansankirkon palvelija? TEEMU KAKKURI
Tarkastelukulmia herätysliikkeisiin Body Influence Cargo Flow
body Organisaatio Vastuunkantajat Jäsenistö Puolestapuhujat Osallistujat Rakennukset Suvut, kylät, maakunnat Verkostot
influence Laulut Kirjat Kieli Mentaliteetti Politiikka Uudistukset ja jarrutukset Jäsenyyden kokemukset Vastavaikutus
cargo Katsomukset Eettiset normit Traditio Siirtyneet sisällöt Kirkon tunnustus Kirkko-oppi
flow Muutos Vaiheet Tapahtumahistoria Konteksti Valta Maine
Herätyksen vuosisadat 1600-luvulla pietismi 1700-luvulla kansanherätykset 1800-luvulla herätysliikkeet 1900-luvulla yhdistykset 2000-luvulla polarisaatio
Herätysliikkeet kirkossa Kirkko on omaksunut osan herätyskristillisyyden toiminta-ajatuksesta ja työmuodoista Herätysliikkeet ovat sopeutuneet elämään kirkon sisällä ja sen rakenteissa Sisällöllinen vuorovaikutus Rudolph Sohm: laitoskirkko
Kirkkosuhteen kehitys 1600-luvulla pietismi oppiriidat ja pari radikaalia 1700-luvulla valistunutta kaitsentaa ja separatismia
Kirkkosuhteen kehitys 1800-luvulla suotuisa kausi ja käräjöintiä pappien kanssa Herätysliikkeiden oma historiantulkinta korostaa vastoinkäymisiä
Näkökulmia käräjöintiin Oikeudenkäyntipöytäkirjat lähdeaineistona Käräjille usein kantelujen takia Tuli osaksi herätyskristittyjen hengellistä maailmankuvaa, marttyyriys
Kirkkosuhteen kehitys 1900-luvulla viranhoitomääräyksiä Lähetysjärjestöt ja oppilaitokset Kansalliset herätysliikkeemme Herätysliikkeistä piispakuntaan Kansankirkollisuus ja vastavirta
Kirkkosuhteen kehitys 2000-luvulla kärjistynyt polarisaatio Eriytyvät organisaatiot Irtisanoutumisia ja irtisanomisia Sohmin laitoskirkkonäkemyksen vahvistuminen
Järjestöpappeuden taustaa Herätysliikkeisiin tuli uusi toimija 1800-luvun jälkipuoliskolla: oppineet maallikot. Taustalla lukemisen vallankumous, raamattujakelut, Lutherin suomennokset ja varallisuuden kasvu.
Järjestöpappeuden taustaa 1900-luvun alussa herätysliikkeet vaurastuivat ja organisoituivat Keskusyhdistykset Kansanopistot Äänenkannattajat Kustannusliikkeet Rukoushuoneet Piirisihteerit Yhdistyspapit
Sitoutumisen muotoja 1. Järjestöpappi 2. Herätysliiketaustainen pappi 3. Herätysliikepappi 4. Herätyshenkinen pappi 5. SRK-lestadiolainen seurakuntapappi
2000-luvulla oikeastaan enää kaksi herätysliikettä soft-liike hard-liike
2000-luvun näköalat Soft ja hard Kaupallisuus Pinnallisuus Sitoutumattomuus
Kirkon herätyskristillisyys - soft Ihmisläheinen kohtaaminen Teologisesti diffuusi Mediapersoonia
Kansankirkon vastavirrassa alkaen 1950-luvulta - hard Fundamentalismi Kreationismi Kristillinen sionismi Apokalyptismi Virkakysymys Yhteiskunnallinen konservatismi Some-ajan aggressiivisuus Puolustuskannalla mediaan
Kysymys hengellisestä kodista Identiteetin kasvaminen ja pappeuden mallit Viranhoitomääräys vai kutsumustyö? Messu Jumalan perheväen juhla vai lähetyskenttä? Suuntapappeus paikallisesti Onko kirkkolaissa muitakin kuin ensimmäinen pykälä?
Erityiskysymyksiä Lojaliteetti Jurisdiktio
Kutsumus koetteella Itse erosin kansankirkon jäsenyydestä. Se oli helpottava paikka. Vuosien taakat putosivat harteilta. Kristityt, nyt on aika heittää sivuun vanha ja maallistunut kirkkolaitos. On aika tulla aidon saarnan ja sakramenttien lähteille. Synnintunnustuksen ja synninpäästön paikalle. Etsi oikeat saarnatuolit ja oikeat sakramentit. Kyllä sinä ne löydät. Tiedät kyllä mistä. Ilpo Sinkko
Uuskansankirkollisuus Herännäisyys on parhaimmillaan kirkon suola. Sitä tarvitaan, koska talouden, kestävän kehityksen ja yhteiskunnan vaatimukset ovat niin kovia, että tekee mieli veisata Siionin virsiä saadakseen elämäntuntoa. Liike on määrältään ja näkyvyydeltään vähäinen, mutta se puolustaa maanläheistä arkista uskonnollisuutta. Jukka Hautala