Selvitys radiotaajuuksien huutokauppamallista

Selvitys radiotaajuuksien huutokauppamallista LVM Tammikuu 2017 NAG Oy

Agenda Selvityksen tavoitteet ja lähestymistapa Kaupallinen radio Suomessa Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Case Ruotsi Muut kansainväliset opit Kaupallinen radio Suomessa Arvion huutokauppamekanismin soveltuvuudesta radiotoimialalla Toimialaa edistävän ratkaisun toteuttaminen Johtopäätökset ja suositukset 2

Selvityksen tavoitteet Selvityshankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää miten ja missä laajuudessa huutokauppamalli soveltuisi radion toimilupien ja taajuuksien myöntämisessä Selvityksessä on otettu kantaa erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Miten ja missä laajuudessa huutokauppamalli ylipäänsä sopii radiotoimilupien myöntämiseen Suomessa? Mitkä taajuuskokonaisuudet (ja taajuudet) saattaisivat sopia/sopisivat parhaiten huutokaupattaviksi. Millä perusteilla ja miten ne tulisi muodostaa? Miten nykyistä järjestelmää myöntää radiotoimilupia voitaisiin parantaa (myös ilman huutokauppoja) Mitä voidaan oppia vastaavista muissa maissa toteutetuista huutokaupoista (erityisesti Ruotsi) 3

Selvityksen lähestymistapa Toimilupakäytäntöjen tarve ja lähtökohdat FM-radio perustuu teknisesti rajallisen luonnonvaran, radiotaajuuksien käyttöön Taajuudet katsotaan yhteiskunnan omaisuudeksi, johon yhteiskunta voi jakaa käyttöoikeuksia Yhteiskunnalle koituvan kokonaisedun maksimointia pidetään käyttöoikeuksien jakamisen lähtökohtana Jakamisen perusteena tulee olla kriteerit, joiden mukaan yhteiskunnan kokonaisedun määrää voidaan arvioida selvästi ja perustella jakamisen tulokset kritiikin kestävällä tavalla Yhteiskunnan kokonaisetua arvioitaessa tulee ottaa huomioon yhteiskunnallisen kysynnän sekä yhteiskunnan ja markkinoiden tuottaminen palveluiden kehitys. Kulloinkin käytettävien kriteerien tulee kehittyä näiden mukaisesti 4

Selvityksen lähestymistapa TYK (7.11.2014/917) 1 Lain tavoitteet Lain tavoitteena on edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena on lisäksi turvata radiotaajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö sekä edistää kilpailua ja varmistaa, että viestintäverkot ja -palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Lain tavoitteena on myös turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen. 5

Selvityksen lähestymistapa Selvityksessä haastatellut asiantuntijat Haastattelun kohde: Ajankohta: Viestintävirasto Kari Kangas Kirjallinen vastaus Mediayhtiöt Radio Media (Stefan Müller) 21.12.16 Bauer Media Group: SWE (tj. Staffan Rosell) 12.1.17 FIN (uusi tj. Sami Tenkanen) 10.1.17 FIN (ent. tj. Leena Puntila) 16.1.17 Sanoma Media Marcus Wicklund 21.12.16 Jussi Suvanto 21.12.16 Paikallisradiot Mediatakojat (Sampsa Jolma) 2.1.17 Ulkomaat Ruotsi PTS, Fredrik Johanson 20.12.16 MPRS, Eva Benggtsson 9.1.17 Muut Digita (Markus Ala-Hautala) 3.1.17 YLE (Olli Sipilä) 4.1.17 6

Kaupallinen radio Suomessa Kaupallisen radion kilpailuympäristö Kilpailu radion kuuntelusta (ml. julkisen palvelun radiotoiminta) DVB-radio DAB-radio (esim. UK, Tanska, Ruotsi) (AM/) FM-radio Internet-radio Nettiradiot Streamingpalvelut SoMe-alustat Kotimainen alueellinen ja kansallinen media Kansainvälinen media Internet-alustat Radio kaupallisena ja teknisenä välineenä toimii nykyään usealla alustalla ja kilpailee sekä yleisöstä että rahoituksesta kaikilla tasoilla. Kilpailussa menestyminen edellyttää yhä enemmän siirtymistä useita jakelukanavia käyttäväksi hybridiratkaisuksi, joka mahdollistaa useita palveluita ja rahoitusmalleja. Alan toimijat eivät näe uusilla jakeluratkaisuilla olevan merkittävää vaikutusta alan liikevaihdon kasvuun, mutta ne ovat tärkeitä alan aseman ja suhteellisen kilpailuaseman säilymiseksi. Suomessa DAB-radiota ei ole koettu moderniksi tavaksi digitalisoida radiota, vaan on päädytty matkaviestinverkkopohjaiseen ratkaisuun Kilpailu rahoituksesta 8

Kaupallinen radio Suomessa Kaupalliset FM-radiot Suomessa Nykyinen kaupallinen tarjoama: 12 valtakunnallista radiokanavaa 86 alueellista tai paikallista radiokanavaa Runsaasti toimijoita > 10 toimilupaa: 3 toimijaa 2 8 toimilupaa: 13 toimijaa Yksi toimilupa: 26 toimijaa Tilanne: Viimevuosina kaupallisten toimijoiden liikevaihto kasvanut (+4 % 2016 -> 60 M ) Radiota kuunnellaan n. 3h päivässä ja tavoittaa n 3,7 miljoonaa suomalaista päivittäin Lähteet: RadioMedia Finland 9

Kaupallinen radio Suomessa Nykyiset toimiluvat Nykyisellä 42:lle toimijalle jaetulla 111 toimiluvalla toimii lähes sata radiokanavaa (ml paikalliset versiot). Toimilupajärjestelmä on muodostunut historiallisessa prosessissa sekä toimilupien myöntöprosessin että toimijakentät kehityksen tuloksena. Valtakunnallisiksi on määritelty 12 lupaa (1), joiden väestöpeitot ovat noin 50 85%. Muut toimiluvat katsotaan alueellisiksi (useampi kuin yksi taajuus/ lähetin) tai paikallisiksi. Turun Paikallisradio Oy; 3 Sanoma Media Finland Oy; 4 Yhteensä 111 toimilupaa Muut yhteensä; 42 1 2 toimilupaa/ toimija Kaimax Media Oy; 4 Bauer Media (2) ; 19 Kevyt Kanava Oy; 15 Järviradio Oy; 8 Alueradiot Sastamala Oy; 5 Mediatakojat Oy; 11 (1) Nykyiset näillä toimivat kanavat ovat Bassoradio, Radio Classic, Loop, Radio Nova, NRJ, Radio Aalto, Radio Nostalgia, Radio Rock, Radio Suomipop, The Voice, Radio Dei ja Radio Sputnik (2) Bauer Media Oy ja Bauer Media Holding Oy 10

Kaupallinen radio Suomessa Käytössä olevat taajuudet ja lähetintehot 272 Jatkuvassa radiokäytössä runsaat 900 taajuutta, joista Yleisradion käytössä on 30% Kullekin taajuudelle on määritelty lähetinteho. Käytettävät lähetintehot vaihtelevat välillä 0,05 60 kw. Yleisradion verkot perustuvat suurteholähettimiin (10 60 kw) ja niitä täydentäviin pienempiin lähettimiin. Yli 30 kw:n lähettimistä Ylellä on 83%. Yleisradion käytettävissä on 75% lähettimien yhteistehosta Radio Novan (Bauer Media)verkko on rakenteeltaan samanlainen kuin Ylen - Yli 30 kw:n lähettimistä Novalla on 13% 5 465 35 126 Taajuuksien lukumäärät; Yhteensä 923 99 65 31 40 24 24 23 Lähettimien yhteisteho; kw 11 10 6 157 Muut kaupallisen radion verkot perustuvat olennaisesti pienempiin lähettimiin (2 5 kw) ja niiden suhteellisesti suurempaan lukumäärään 747 245 217 130 46 44 33 29 21 13 10 9 196 Suurteho ja muut verkot eroavat merkittävästi sekä kustannuksiltaan että peittoalueeltaan 11

Kaupallinen radio Suomessa Suhteessa muihin Pohjoismaihin Suomen kaupalliset radiomarkkinat ovat vahvassa asemassa Kaupallisen radion osuus kuuntelusta %, 2015 Kaupallisen radion osuus mediamainonnasta %, 2015 Ruotsi Suomi 25 % 50 % 5.1 % Vuonna 2016 osuus on kasvanut lähemmäs 6 % 3.0 % Tanska Alle 55-vuotiaiden kuuntelusta, kaupallisen radion osuus kuuntelusta on noin 75 % 2.0 % 25% Suomi Ruotsi Tanska Lähteet: Myndigheten för press, radio och TV (MPRT), Finnpanel, Radiomedia 12

Kaupallinen radio Suomessa Toimilupasääntelyn merkitys Toimilupasääntely vaikuttaa (Suomessa) ainoastaan yhteen alustaan. Sen säätelyllä ei enää voida merkittävästi vaikuttaa kaupallisen radion kulttuurisen, sosiaalisen tai aluepoliittisen merkityksen kasvuun, mutta sisältöä tai ilmaisua koskeva säätely voi vaikuttaa koko alan toimintaedellytysten heikentymiseen EU:n sekä LVM:n muiden linjausten (matkaviestintä, televisio, liikenne ) mukaan kilpailun edistäminen on tehokkain tapa laajentaa palveluvalikoimia, parantaa palvelujen laatua ja alentaa kustannuksia Johdonmukaisesti kilpailun edistäminen myös kaupallisen radion toimilupapolitiikassa tulisi olla tärkeä tekijä Lisäksi toimijat korostivat myös kansallisen turvallisuuden näkökulmaa merkittävien toimilupien jakamisen yhteydessä 13

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Toimilupakäytännöt perustuvat Iso-Britanniassa 1990-luvun alussa määriteltyyn malliin UK AM/FM toimiluvat Kolme valtakunnallista toimilupaa Viranomaisen määräämät verkkokohtaiset kanavaprofiilit Puhdas huutokauppa (käteisosa + osuus tuloista (PQR) Suuri määrä alueellisia/ paikallisia toimilupia Kauneuskilpailu Tarjoajan taloudelliset edellytykset Liiketoimintasuunnitelma Tarjonnan profiili ja formaatti sekä alueellisen tuotannon määrä Edellisen yhteensopivuus alueen kysyntään) Yhteisöradiot Myönnetään taajuuksien ollessa käytettävissä Huutokauppa Kauneuskilpailu (määrätyt verkot/ taajuuskokonaisuudet) Automaattinen myöntäminen reunaehtojen täyttyessä Yksittäiset taajuudet Määrätyt verkot Sisältöperusteiset Teknistaloudelliset perusteet Ruotsi (vanha); kaikki toimiluvat Ruotsi (uusi); valtakunnalliset Tanska (vanha); valtakunnalliset Suomi Tanska (uusi); valtakunnalliset + AIP maksu Suomi, Ruotsi, Tanska 15

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Case Ruotsi Ruotsin radion markkinoita voidaan pitää kehittymättöminä Mediamarkkinoiden liikevaihto/tulot (1) M, 2015 Suomi (1 000 M ) Ruotsi (1 900 M ) 780 560 440 500 60 80 270 180 Radiomainonta TV-mainonta Maksu-TV Julkinen Radio & TV Suhde ruotsi/ Suomi 1,3 2,1 2,4 1,6 (1) Ruotsin luvut laskettu joulukuun 2016 vaihtokurssilla Lähteet: Myndigheten för press, radio och TV (MPRT), TNS-Gallup 17

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Case Ruotsi Ruotsin kaupalliset radiomarkkinat ovat aliedustettu ja erittäin keskittyneet Kaupallisen radion osuus kuuntelusta %, 2015 Ruotsin radiotoimijoiden liikevaihto M, 2015 Ruotsi Suomi 25 % 50 % 57.2 Suurin yhtiö saa 85% koko toimialan tulosta; kaksi suurinta yhteensä 95% Kaupallisen radion osuus mediamainonnasta %, 2015 Ruotsi Suomi 2 % 5 % 7.2 3.5 Bauer Media MTG Radio Muut* * Runsaasti päällekkäistä liikevaihtoa; Bauer ja MTG hoitavat pääasiassa myös muiden yhtiöiden liiketoiminnan (1) Ruotsin luvut laskettu joulukuun 2016 vaihtokursilla Lähteet: Myndigheten för press, radio och TV (MPRT), TNS-Gallup 18

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Case Ruotsi Kaupallinen radiotoimiala on Ruotsissa keskittynyt nopeasti alueellisten toimilupien kautta Kaupallisten toimilupien lukumäärät Ruotsissa lkm, 2007-2015 103 87 27 MTG Radio 53 75 Bauer Media/SBS (1) Muut 31 3 1 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (1) Bauer Media osti SBS Discoveryn Ruotsin radioliiketoiminnan 2015 Lähde: MYNDIGHETEN FÖR PRESS, RADIO OCH TV (MPRT), bearbetad av Nordicom 19

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Case Ruotsi Ruotsissa kaupallisen radiomarkkinan puitteet on pitkälti säädelty Radio- ja TV laissa Radio- ja TV-laki (2010:696) Viranomaiset Kulturministeriet - Ruotsin hallitus päättää lähetysalueista, jota voidaan jakaa kaupallisille toimijoille Myndigheten för press, radio och tv (MPRT) - MPRT huutokauppaa ja päättää lähetysluvista, rekisteröinnistä ja maksuista kaupallisille operaattoreille Radio- ja TV-markkinoilla - Valvoo ja tarkastelee toimijoita, jotta ne noudattavat lakeja ja asetuksia - Seuraa ja analysoi kehitystä media-alalla yleisesti Post och Telestyrelsen (PTS) - Valvoo sähköistä viestintää ja postipalveluja - Päättää mm. radion taajuusluvista Lähteet: Radio- och TV-lagen (SFS 2010:696), Post och telestyrelsen (PTS), Myndigheten för press, radio och TV (MPRS) 20

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Case Ruotsi Ruotsissa on käynnissä suunnittelutyö kaupallisten radiotaajuuksien seuraavaa huutokauppaa varten Ruotsissa nykyiset lähetysluvat (103 kpl) 51 eri lähetysalueilla päättyvät 31.7.2018 MPRT on tarkoitus päättää ja ilmoittaa seuraavista 8 vuoden lähetysluvista ja alueista ennen 1.8.2018 PTS on saanut Kulturministeriet:in välityksellä hallitukselta toimeksiannon (1) suunnitella uutta taajuusuunnitelmaa kaupalliselle radiolle Lähtökohta on ollut hyödyntää ja muodostaa olemassa olevista taajuusrakenteista optimaalisin malli Tehtävänannossa suunnittelun tulee edistää kilpailua, monimuotoisuutta sekä antaa edellytykset elinvoimaiselle radiolle Taajuusmalli ei saa vaikuttaa SR:n julkiseen tehtävään ja lähiradiolähetyksiä tulee voida tehdä samassa mittakaavassa kuin tällä hetkellä Suunnittelutyö on tehty tiiviissä yhteistyössä MPRT:n kanssa ja kaupallisia toimijoita ollaan aktiivisesti kuultu työn aikana Välirapotti ja kaupallisten toimijoiden näkemyksiä on julkaistu lokakuussa 2016 ja lopullinen raportti esitetään kesäkuussa 2017 (1) Regeringsbeslut Ku2016/00937/MF Lähde: Post och telestyrelsen PTS (Fredrik Johanson), Myndigheten för press, radio och TV (MPRS) 21

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Case Ruotsi PTS:n väliraportin mukaan ollaan ehdottamassa vähintään kolme valtakunnallista lähetysaluetta PTS:n väliraportin ehdotus: 1. Vähintään kolme valtakunnallista lähetysaluetta, niin suurella peitolla kuin mahdollista Lähtökohtana noin 80-85 % väestönpeitto 2. Alueellisia lähetysalueita jolla on vastaava maantieteellinen peitto kuin nykyiset SR:n P4-alueet tai joka vastaa nykyistä lääninjakoa 3. Maantieteellisesti pienempiä, paikallisia lähetysalueita suuremmilla talousalueilla (esim. Tukholma, Göteborg, Malmö) Muut ehdotukseen liittyvät näkökulmat: Taajuustila on rajattu ja lähtökohtana on ollut rakentaa lähetysalueet nykyisestä olemassa olevista taajuusrakenteista Ehdotuksen valmistelussa ollaan aktiivisesti kuultu toimijoita Ehdotettu malli edellyttää käsittelyssä olevaa lainmuutosta Lähde: Post och telestyrelsen PTS (Fredrik Johanson), Myndigheten för press, radio och TV (MPRS) 22

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Case Ruotsi Ruotsissa ei olla suunniteltu sisältöön liittyviä rajoituksia tai edellytyksiä toimijoilta osana huutokauppaa Edellytykset toimilupahakijoilta huutokaupassa: 1. Taloudelliset edellykset toteuttaa lähetystä toimilupakauden yli 2. Teknilliset edellytykset 3. Toimijoilla voi ainoastaan olla yksi lähetyslupa yhdessä lähetysalueessa (=kolme valtakunnallista toimijaa) 4. Toimijoiden lähetyssisältöihin ei aseteta rajoitteita Lähde: MPRT haastattelu (Eva Bengtsson) 23

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Case Ruotsi Toimijoiden huolenaiheet lakimuutosehdotukseen Liian lyhyt siirtymäaika ( pahimmillaan 1 päivä ) Rinnakkainen infrastruktuuri Lyhyt siirtymäaika voisi vaikeuttaa turvata mainostuloja sekä käytännön ongelmia ylläpitää lähetyksiä Epämääräisiä kohtia ja tulkintoja radio- ja TV-laissa: Sallitun yhteistyön määrittäminen toimijoiden kesken (Esim. Bauer ja NRJ:n välinen yhteistyö) Toimijoilla voi ainoastaan olla yksi lähetyslupa yhdessä lähetysalueessa ellei ole erityistä syytä olettaa tämän vaikuttavan haitallisesti kilpailuun 8 vuoden etukäteismaksu ( rajoittaa uusien toimijoiden tuloa ) Lähde: Regeringskansliet Remiss Ds 2016:23 ja toimijoiden lausunnot ehdotetuista muutoksista (tavoiteltu voimaantulo 1.7.2016 mennessä) 24

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Case Ruotsi Huutokaupat Ruotsin radiotoimialalla Toimilupia kaupalliseen radioon on huutokaupattu kolme kertaa: vuonna 2010 (14 kpl), vuonna 2015 (4 kpl) ja vuonna 2016 (3 kpl). Kaikki toimiluvat päättyvät vuoden 2018 heinäkuun lopussa Huutokaupat ovat tuottaneet yhteensä noin 10 MEUR, mikä tarkoittaa toimialalle toimikausien viimeisinä vuosina noin 2 MEUR kustannusta (noin 2,6% liikevaihdosta) Kustannuksen kokonaisrasitusta toimialalle ei voida pitää suurena, mutta heikolla ja keskittyneellä toimialalla se on johtanut siihen, että vain käytännössä vain vahvimmat toimijat ovat menestyneet huutokaupassa. Esimerkiksi vuoden 2010 huutokaupassa SBS sai 13 14:sta jaossa olleesta toimiluvasta tarjotessaan niistä 93,5% koko huutokaupan tuotosta. Voidaan olettaa, että puhdas huutokauppajärjestelmä on osaltaan vahvistanut toimialan voimakasta keskittymistä ja heikentänyt kilpailun edellytyksiä toimialalla 25

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Kaupallisen radion asema Tanskassa Tanskassa on yhteensä kuusi valtakunnallista tai osavaltakunnallista radiokanavaa, joista kaksi osoitettu kaupalliseen radiotoimintaan. Lisäksi on noin 300 täysin paikallista tai yhteisöllistä radioasemaa Tanskan radiomarkkinat ovat yhtä kehittymättömät kuin Ruotsin: Tanskan kaupallisen radion osuus vuonna 2015 oli mediamainonnasta 2,4% ja kuuntelusta vajaa neljännes. Koko markkinan koko oli noin 42 MEUR 27

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Toimilupien huutokaupat ja niiden menestys Täysvaltakunnallisen FM5:n ja osavaltakunnallisen (noin 38% väestöpeitto) FM6:n toimiluvat huutokaupattiin vuonna 2003 kahdeksan vuoden kaudeksi. Korkeimman tarjouksen FM5:stä teki Sky Radio (noin 54 MDKK/ 7,3 MEUR per vuosi) ja FM6:sta Talpa (noin 22,5 MDKK/ 3,0 MEUR per vuosi). Toimilupien hinnaksi näytti muodostuvan noin neljännes koko alan liikevaihdosta Sky Radio lopetti toimintansa taloudellisista syistä vuonna 2005. Talpa meni konkurssiin vuonna 2009 tehtyään tappiota yli 900 MDKK FM5:n toimilupa huutokaupattiin uudestaan vuonna 2006, jolloin sen huusi julkisen palvelun kaupallinen tytäryhtiö TV2 hintaan 23 MDKK per vuosi. TV2 Radiokaan ei saavuttanut kannattavuutta, jolloin se myi enemmistön liiketoiminnasta SBS Broadcastingille. TV2 joutui kuitenkin vastaamaan vuosittaisesta toimilupamaksusta. Liiketoimintaa jatkettiin brändilla Nova FM FM5:n toimilupa osoitettiin vuonna 2010 kauneuskilpailulla konsortiolle, jossa SBS oli mukana 40%:n osuudella Lähde: Danmarks Kulturministeriet 28

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta FM5:n toimiluvan myöntäminen elokuussa 2016 Toimilupa myönnettiin SBS Discovery Media Holding ApS:n tytäryhtiölle FM5 A/S menettelyssä, jossa valintakriteerinä oli tekninen kauneuskilpailu ja jonka ehtoihin kuului liikevaihtoon sidottu ja progressiivinen toimilupamaksu: Toimilupamaksu; Liikevaihto % liikevaihdosta 75 100 MDKK 5 100 200 MDKK 10 >200 MDKK 15 Teknisen kauneuskilpailun kriteerit 1. Hakijan yleiset ja taloudelliset edellytykset valtakunnalliseen radioliiketoimintaan 2. Hakijan näkemys ja tiedot media- ja broadcasting toimialoista 3. Hakijan ymmärrys ja tiedot radiotoimialasta Toimiluvan hakijoita oli kaksi. Hakijoiden välillä arvioitiin olevan minimaalisen pienet erot kriteerien suhteen. Pieni ero kohdassa 1. oli ratkaiseva 29

Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Yhteenveto ja johtopäätökset Ruotsin ja Tanskan opetuksista Säännellyn ja kypsän toimialan vapauttaminen toimilupien jakamisella puhtaasti huutokauppamenettelyllä on johtanut voimakkaasti keskittyneisiin toimialan rakenteisiin, missä kilpailu ja monipuolinen tarjonta jäävät taka-alalle Ruotsissa toimiluvat myönnettiin yksittäin sitä mukaa kuin taajuuksia vapautui ja vahvimmat toimijat pystyivät muodostamaan niistä duopolistisen ja heikon markkinan. Tanskassa taas vahvimmat toimijat yliarvioivat pahasti markkinan potentiaalin ja maksoivat itsensä konkurssiin Kaupallisen radion markkinat muodostuvat valtakunnallisesta, talousaluekohtaisista ja paikallisista sekä kulttuurisista lokeroista muodostuvista, osittain toisistaan poikkeavista osamarkkinoista. Elinvoimaisen ja kehittyvän radiotoimialan edellytys on rakenne, joka kykenee hyödyntämään maksimaalisesti tällaisen taloudellisen ekosysteemin Radion taajuuskokonaisuuksien ja toimilupien myöntämistapa tulee tehdä niin, että se edistää toimialan menestymistä, markkinan toimintaa ja muita määriteltyjä tavoitteita (esim. sisältöjen monipuolisuus ja palvelun kattavuus). Tätä varten tarvitaan toimialan markkinarakenteen visio, joka tulisi luoda yhdessä alan keskeisten toimijoiden kanssa. Ruotsissa ollaan viemässä kehitystä tähän suuntaan seuraavassa toimilupakierroksessa. 30

Agenda Selvityksen tavoitteet ja lähestymistapa Kaupallinen radio Suomessa Kansainväliset opit huutokaupan soveltamisesta Case Ruotsi Muut kansainväliset opit Arvion huutokauppamekanismin soveltuvuudesta radiotoimialalla Toimialaa edistävän ratkaisun toteuttaminen Johtopäätökset ja suositukset 31

Huutokauppamallin soveltuvuus Käsitteet: Huutokauppa ja kauneuskilpailu Huutokauppamenettely: Toimiluvan myöntäminen korkeimman tarjouksen tekevälle taholle, joka täyttää toimiluvan saamiselle asetetut ehdot Kauneuskilpailu: Toimiluvan myöntäminen taholle, joka lupaa parhaiten täyttää asetettujen kriteerien mukaiset ehdot, jotka voivat liittyä sisältöihin tai erilaisiin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin (ml. peittovelvoitteet tai toimilupamaksut) Pohjimmiltaan huutokaupalla ja kauneuskilpailulla pyritään samaan tavoitteeseen: kummassakin taajuuksien tai toimilupien myöntäjä pyytää ehdokkailta tarjouksia kuinka nämä käyttäisivät taajuudet tai toimiluvat tehokkaasti ja paras tarjous hyväksytään. Toisessa sitoudutaan rahalliseen maksuun ja toisessa investointiin palvelun tarjoamiseksi. Lähde: NAG analyysi 32

Huutokauppamallin soveltuvuus Tärkeimmät argumentit taajuuksien huutokauppajärjestelmän puolesta 1. Hyvin määritelty huutokauppa johtaa todennäköisimmin resurssien osoittamiseen toimijoille, jotka kykenevät käyttämään ne taloudellisesti tehokkaimmin 2. Kauneuskilpailun arviointikriteerien määrittely ja arviointi vaativat työtä ja niiden objektiivisuun voidaan jälkikäteen kiistää 3. Huutokauppa voi tuottaa valtiolle huomattavia summia (esim UK:n 3G-taajuudet tuottivat valtiolle kahden ja puolen prosentin kansantuoteosuutta vastaavan summan). Kauneuskilpailussa taas arvokkaat resurssit voidaan antaa toimijoille murto-osaan niiden todellisesta arvosta myös ilman velvoitteita (NAGin kommentti: Ken Binmore on tunnettu eurooppalaisen taajuushuutokauppajärjestelmän mastermindina sekä akateemisena tutkijana että käytännön järjestäjänä mm Ofcomissa) Lähde: * Ken Binmore: The Biggest Auction Ever: the Sale of the British 3G Telecom Licences; Department of Economics, University College London, NAG analyysi 33

Huutokauppamallin soveltuvuus Taajuushuutokauppa ja liiketoimintanäkymät; kaksi esimerkkiä Matkaviestintä Tarjoaja Parhaan palvelukonseptin kehittäjällä (ja markkinaosuuden haltijalla on) mahdollisuus tarjota eniten MHz Dynaaminen ja kehittyvä markkina Palvelut kehitysvaiheessa Voimakas kasvu Matkaviestintä n. 2 000 M Media Sosiaalinen media Rahoitus Teollisuus Logistiikka/ Liikenne Kauppa Terveydenhoito Julkinen hallinto IoT Kaupallinen radio Palvelukonsepteissa ei merkittäviä eroja; vahvin toimija voi esittää korkeimman tarjouksen Tarjoaja MHz Täysin kypsä markkina Ei kasvua Ei uusia palveluita/ rahoituslähteitä Kaupallisen radion jakelu n. 12 M Radiomainonta 60 M Lähde: * Ken Binmore: The Biggest Auction Ever: the Sale of the British 3G Telecom Licences; Department of Economics, University College London, NAG analyysi 34

Huutokauppamallin soveltuvuus Huutokaupan mahdollinen tuotto ja vaikutukset Matkaviestinnän taajuuksien arvo Suomessa Huutokauppa Kaista Kaistan leveys; MHz Toteutunut Arvio Arvo; M Arvo/ MHz; M 700 2 X 30 60 2016 66 1,1 800 2 X 30 60 2013 108 1,8 2600 2 X 70 + 50 190 2009 3,8 0,4 900 2 X 35 70 Ei 70 1,0 1800 2 X 75 150 Ei 90 0,6 2100 2 X 60 +15 135 Ei 68 0,5 Yhteensä 665 405 Toimiluvan kesto; v 20 Toimiluvan hinta/ v 20 Kaikkien matkaviestinnän käyttämien taajuuksien arvo on vuositasolla 1% liikevaihdosta 1% kaupallisen radion liikevaihdosta on 0,6 M (keskimäärin 5400 / toimilupa vuodessa) Ruotsin radiohuutokaupan vertailuluvulla (2,6%) saadaan vuosiarvoksi 1,5 M Mahdolliset vaikutukset Taajuuksista saatavat tulot ovat niin alhaiset, että niiden merkitys keräämiskustannusten jälkeen on merkityksetön Tai Vahvimmat toimijat pystyvät ostamaan kaikki merkitykselliset toimiluvat (vrt Ruotsi) Tai Toimilupien hinnat nousevat korkeammaksi ja yli alan taloudellisen kantokyvyn (vrt Tanska) Lähde:NAG analyysi 35

Huutokauppamallin soveltuvuus Taajuuksien huutokauppajärjestelmän soveltuvuus matkaviestintään ja kaupalliseen radioon Soveltuvuus Tavoite Matkaviestintä Kaupallinen radio Kommentit 1. Resurssien kohdentuminen tehokkaimpaan käyttöön 2. Arviointikriteerien määrittelyn Kehittyvillä ja kasvavilla markkinoilla ratkaisevaa on toimijoiden kyky nähdä liiketoimintapotentiaalia ja mahdollisuudet saavuttaa se. Suurimman potentiaalin toteuttamismahdollisuudet näkevä pystyy tarjoamaan eniten. Kypsillä ja vakailla markkinoilla taas suurimmilla toimijoilla on mahdollisuus tarjota eniten riippumatta resurssien käytön tehokkuudesta mikä johtaa markkinoiden keskittymiseen. Matkaviestinnän taajuuksien kysyntä on käytännössä rajatonta, radion käyttämistä taajuuksista on niukkuutta vain paikallisesti, muualla on ylitarjontaa Vaatii aina harkintaa ja objektiivisen vertailun. Kysymys on pohjimmiltaan poliittinen (kulttuuri-, talous-, alue-, tasaarvo- vaikeus ) 3. Arvioitu tuotto Huutokaupan tuotto on aina suhteessa taajuuksien varassa olevan liiketoiminnan kokoon ja kasvumahdollisuuksiin Lähde: NAG analyysi 36

Huutokauppamallin soveltuvuus NAG:n näkemys huutokauppajärjestelmän soveltuvuudesta Taajuuksista saatavat tulot ovat niin alhaiset (0,6-1,5 M /v), että niiden merkitys kustannusten ja prosessin järjestämisen jälkeen ovat merkityksettömiä kerääjälle ja luovat turhaa byrokratiaa alalle Huutokauppajärjestelmän soveltuvuus matkaviestintään on laajasti hyväksytty. Siksi se on myös kirjattu TYK:ssa matkaviestinnän taajuuksien jakoon sovellettavaksi menetelmäksi Vaikka matkaviestintä ja radiotoiminta teknisesti perustuvat samojen luonnonvarojen käyttöön, ne ovat liike- ja yhteiskunnallisina toimintoina sekä kaupallisilta mahdollisuuksiltaan täysin erilaisia Käytettäviä taajuuksia ei ole aihetta jakaa samoilla menetelmillä oikeaoppisuus- tai muista yleisistä syistä ( one size fits all ). Menetelmät on valittava kunkin taajuuksia käyttävän liiketoiminnan, niiden mahdollisuuksien ja toimintaympäristön sekä yhteiskunnan vaatimuksia parhaiten vastaavalla tavalla Huutokauppajärjestelmää sovellettaessa kaupalliseen radioon tuloksena on todennäköisesti ei-toivottuja tuloksia (Suomi vrt Ruotsi, Tanska, UK). Huutokauppamalli kiihdyttäisi toimialan keskittymistä Se voi luoda tilanteen, jossa toimijat joutuvat taloudellisiin ongelmiin, Merkittävää muutosta ei tule tehdä kypsällä hyvin toimivalla toimialalla, joka ei kasva ei tarjoa merkittävää uutta potentiaalia Nyt tulisi kannustaa toimialaa ja toimijoita investoimaan toimialan siirtymisessä kohti uusia digitaalisiin teknologioita (4G&5G, hybridit) ja liiketoimintamalleja NAGn näkemyksen mukaan huutokauppaa ei tulisi tässä tilanteessa soveltaa radiotoimialalla, vaan kehittää toimialalle sopivampia ja tulevaisuuden paremmin huomioivia taajuuksien ja toimilupien jakotapoja Lähde: NAG analyysi 37

Toimialaa edistettävä ratkaisu Taustaa: Kauneuskilpailussa käytettävät kriteerit Sekä huutokaupassa että kauneuskilpailussa taajuuksien tai toimilupien myöntäjä pyytää ehdokkailta tarjouksia kuinka nämä käyttäisivät taajuudet tai toimiluvat joista paras tarjous hyväksytään Huutokaupassa parhaan tarjouksen valintakriteeri on yksiselitteinen ja objektiivisesti arvioitavissa. Kauneuskilpailussa valintakriteerien määrittely on asia, joka voidaan kyseenalaistaa. Samoin kriteerien tulkinta käytännössä voidaan usein nähdä subjektiivisina arvioina. Myös päätös jättää kysymys markkinoiden vastattavaksi huutokaupassa on poliittinen ratkaisu. Euroopassa radiotoiminnan kauneuskilpailuiden valintakriteerit ovat perinteisesti olleet pitkälti kulttuuri-, viestintä- ja aluepoliittisia, mutta viime aikoina elinkeinopoliittiset kriteerit ovat yleistyneet ja muut väistyneet 39

Toimialaa edistettävä ratkaisu Radion toimilupien kriteerit ja niiden perustat ensimmäisillä toimilupien jakokierroksilla Suomessa Kaupallisen radion alkuvaiheissa käytettävissä oli vähän taajuuksia ja myös julkisen palvelun radiotarjonta oli niukkaa: vuonna 1985 Ylellä oli kaksi valtakunnallista suomenkielistä ja yksi osavaltakunnallinen ruotsinkielinen kanava. Samoin vallalla oli elinkeinopolitiikka, jonka mukaan valtionyhtiöllä oli suuri osa mm raskaassa teollisuudessa ja ns strategisten palvelujen (ml telepalvelut, radio ja televisio) tuottamisessa. Tällöin yhteiskunnallisen hyödyn katsottiin parhaiten toteutuvan määrittelemällä kaupallisen radion toimilupaehdoissa sisältöä koskevia velvoitteita ja rajoitteita joilla pyrittiin monipuolistamaan radion ohjelmatoimintaa ja edistämään paikallisia kulttuureja. Samoin tuolloin vallinneen viestintäpoliittisen näkemyksen mukaan median omistusrakenteita oli syytä säädellä, jolloin toimiluvat pyrittiin myöntämään ensisijaisesti muille kuin vakiintuneille mediayhtiöille. 40

Toimialaa edistettävä ratkaisu Toimilupien kriteerien perusta nyt Kaupallisen radion ohjelmiston ja toimijakentän sekä julkisen palvelun radiotoiminnan vakiinnuttua ei mikään syy enää vaadi sisältöjen säätelyä toimilupien ehdoissa. Tällöin ei myöskään ole syytä määritellä kauneuskilpailujen kriteerejä vastaavasti EU:n sekä LVM:n muiden linjausten (matkaviestintä, televisio, liikenne ) mukaan kilpailun edistäminen on tehokkain elinkeinopoliittinen väline palveluvalikoimien laajentamiseksi, palvelujen laadun parantamiseksi ja kustannuksien alentamiseksi Kaupallista radiota voidaan nykyisin pitää tavallisena elinkeinona, johon tulee soveltaa normaaleja elinkeinopoliittisia hallintomenetelmiä. Toimilupia kauneuskilpailulla jaettaessa kriteerien tulee olla sellaiset, että ne edistävät alan tervettä rakennetta (kykyä tuottaa laadukkaita palveluita), sekä alan kehitystä ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Näin ala kykenee tuottamaan haluttuja yhteiskunnallisia hyötyjä. Viestintä- ja kulttuuripoliittiset toimilupakäytännöt 70-luvun viestintä- ja elinkeinopolitiikka Markkinoiden ja mediatarjonnan kehitys Kilpailu ja markkinat elinkeinojen edistäjinä Moderni elinkeinopolitiikka Elinkeinopoliittiset toimilupakäytännöt 41

Toimialaa edistettävä ratkaisu Yhteenveto toimijoiden näkemyksistä Tietoyhteiskuntakaaren tavoitteista ja mahdollisuuksista vastata niihin Lain tavoite Toimijoiden näkemykset lain tavoitteista Turvata radiotaajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö Varmistaa, että viestintäverkot ja -palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, sekä hinnaltaan edullisia Edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä Edistää kilpailua Varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa FM-radion käytössä oleville taajuuksille ei ole muuta standardien mukaista käyttöä (vrt 700 MHz televisio vs. matkaviestintä). Radiotoiminta on näiden taajuuksien tehokkainta käyttöä Toiminnan riittävä mittakaava mahdollistaa verkkojen ja palvelujen jatkuvuuden ja edulliset yksikköhinnat. Toimilupien riittävän pitkä kesto ja joustavat jatkamismahdollisuudet parantavat pitkäjänteisten ja sykleiltään tasaisten investointien tekemisen Toimijoilla tulee olla kyky investoida myös radion transformaatioon kohti monialustaisia ja useita rahoitusmahdollisuuksia hyödyntäviä ratkaisuja Toimiluvat eivät voi olla mono- tai duopolistisia. Toimilupien on tarjottava toimijoille samanlaiset edellytykset ja niiden maantieteellisten peittojen on oltava päällekkäisiä siten että riittäviä valtakunnallisen ja paikallisen tason sekä konseptien välisiä kilpailutilanteita syntyy TYKssa on laajat julkisen palvelun tehtävät kohdistettu Yleisradiolle. Erityisesti palvelujen tuottaminen jokaisen saataville on osoitettu ylen tehtäväksi. Ei ole tarpeen osoittaa samaa tehtävää toimilupamenettelyillä kaupallisille radioille 42

Toimialaa edistettävä ratkaisu NAG:n näkemys kauneuskilpailun soveltuvuudesta Koska puhtaat huutokaupat eivät sovellu toimilupien jakamiseen, on ne jaettava edelleen 1. Kauneuskilpailulla kun kysyntä ylittää tarjonnan 2. Kevyellä hallintomenettelyllä, kun kapasiteettia on tarjolla enemmän kuin on kysyntää Kauneuskilpailu sopii parhaiten kaupallisen radion toimilupien ja taajuuksien jakoon, kun toimiluvat määritellään siten, että ne luovat perustan terveelle rakenteelle (esim valtakunnalliset, alueelliset, paikalliset; ketjuradio- ; yhteisöradiotoimilupatyypit joihin kuuluvat toimiojat kilpailevat keskenään ja luovat toisiaan täydentävän markkinan) kauneuskilpailun arviointikriteerit muodostetaan alan tervettä rakennetta ja kehitystä edistäviksi kriteerejä sovelletaan tarkoituksenmukaisesti (mahdollisesti eri tavoin) erilaisiin toimilupiin ja niiden tasoihin tai tyyppeihin Myöntämiskäytäntöjä tehostetaan ja nopeutetaan tarvittaessa 43

Toimialaa edistettävä ratkaisu Kaavamainen esimerkki kilpailun toteuttavasta kaupallisen radion tavoiteltavasta toimijarakenteesta k kpl 50 90% valtakunnallisen peiton kanavaa l kpl 20 50% alueellisen peiton kanavaa m kpl useammalla paikkakunnalla toimivaa ketju-/ teemaradiota n kpl paikallisradioita Suomen väestö 44

Toimialaa edistettävä ratkaisu Esimerkkejä mahdollisista kauneuskilpailun kriteereistä Hakijan edellytykset toimiluvan mukaiseen pitkäjänteiseen radiotoimintaan Yhtiön vakavaraisuus Radioliiketoiminnan osuus ja rooli yhtiön liiketoiminnassa Yhtiön kokemus ja näytöt radioliiketoiminnasta Hakijan radiotoimintaan liittyvät suunnitelmat (liiketoimintasuunnitelma ja sen realistisuus) Ymmärrys kilpailutilanteesta Sisältösuunnitelma Myyntisuunnitelma/ tulokehitys Osaaminen/ henkilöstösuunnitelma Investoinnit Nykyinen tekniikka ja tuotanto Uudet alustat ja liiketoiminnat Value proposition Radion kuuntelijoille/ muille käyttäjille Asiakkaille: Mainostajat Muut (?) Paikallisille/ alueellisille yhteisöille Yhteiskunnalle Työllisyys/ talous Osaamisen kehittäminen Kulttuuriset arvot/ hyödyt. 45

Toimialaa edistettävä ratkaisu Radiotoimilupien jakamisen vaiheet ALUSTAVA 1. Käytettävissä olevat taajuudet ja niiden muodostama topologia (taajuussuunnitelma) Tietoyhteiskuntakaaren tavoitteet Alan toimijoiden osallistaminen 2. Taajuuskokonaisuuksien muodostaminen yksittäisistä taajuuksista 3. Taajuuskokonaisuuksiin liittyvien toimilupien osoittaminen hakijoille Lähde: NAG-anlyysi, haastattelut 46

Toimialaa edistettävä ratkaisu Radiotoimilupien jakamisen vaiheet ALUSTAVA Lähettimen teho; esim > 10 kw 1-10 kw < 1 kw Taajuuskokonaisuus # 1 # 2 # 3 n Suomen maantieteellinen alue Toimiluvan saava yhtiö A B C M Lähde: NAG-anlyysi, haastattelut 47

Toimialaa edistettävä ratkaisu Prosessi FM-radiotaajuuksien muokkaamiseksi huutokaupattaviksi kokonaisuuksiksi ALUSTAVA 1. Käytettävissä olevat taajuudet ja niiden muodostama topologia (taajuussuunnitelma) 2. Taajuuskokonaisuuksien muodostaminen yksittäisistä taajuuksista 3. Taajuuskokonaisuuksiin liittyvien toimilupien osoittaminen hakijoille Kansainvälisten sopimusten (koskee lähinnä suuritehoisia lähettimiä) ja teknisten rajoitteiden (häiriöt) puitteissa on mahdollista määritellä useita erilaisia toimivia kokonaisuuksia. Taajuuskokonaisuudet määrittävät pitkälti toimialan rakenteet ja toimijoiden liiketoimintamahdollisuudet Varsinainen jakoprosessi (esim. huutokauppa). Sen tulokset ja vaikutukset määräytyvät pitkälti kahden edellisen vaiheen määrityksistä Tietoyhteiskuntakaaressa mainittujen tavoitteiden toteutuminen riippuu kunkin kolmen vaiheen ja niiden yhteensovittamisen onnistumisesta Lähde: Lähde: NAG-anlyysi, haastattelut 48

Toimialaa edistettävä ratkaisu NAG:n hypoteesi toimivan ja kehittyvän radiomarkkinan rakenteesta ALUSTAVA Taso Toteutus Toimijoiden lkm Valtakunnallinen. 50 100 % väestöpeitto Alueellinen. 1 3 talousaluetta Niche-/ kohderyhmäkohtainen/ teemaradio. Useita paikkakuntia Suurteholähettimet (10 30 kw) + Keskiteholähettimet (3 10 kw) Keskiteholähettimet (1 10 kw) Pien-/keskiteholähettimet (0,5 3 kw) 2-4 6-12 6-12 Paikallinen/ yhteisöllinen Pienteholähettimet (0,1 1 kw) Rajoittamaton käytössä olevien taajuuksien puitteissa Lähde: NAG-anlyysi, haastattelut 49

Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset 1. Puhdas huutokauppa soveltuu huonosti radion toimilupien jakomenetelmäksi perustuen arvioon saavutettavista hyödyistä ja muiden vastaavien maiden kokemuksista 2. Toimiluvat tulee jakaa joustavasti kevyttä hallintomenettelyä käyttäen kun tarjonta ylittää kysynnän 3. Muissa tapauksissa toimiluvat jaetaan kauneuskilpailulla, jossa käytettävien arviointikriteerien tulee liittyä ensisijaisesti toimialan elinkeinon edistämiseen. Sisältöön liittyviä ehtoja tai rajoituksia ei nykyisessä markkina- tai yhteiskunnallisessa tilanteessa tarvita. Tämä edellyttää, että on muodostettu tavoitenäkymä radiotoimialan markkinarakenteesta yhdessä alan toimijoiden kanssa. Lähde: NAG analyysi 51

Johtopäätökset ja suositukset Suositus: Toimilupien jakomenettelystä sopiminen yhteistyössä toimialan kanssa Suomella on pitkä ja usein menestyksellinen historia valtiovallan ja elinkeinoelämän yhteistyöstä. Valtiovalta on usein kuunnellut yritysten tarpeita ja soveltuvin osin pyrkinyt käytettävissään olevin keinoin luomaan kyseisille elinkeinoille suotuisia olosuhteita Kaupallisen radion toimiala on pieni, markkinoiltaan kypsä ja suhteellisen yksimielinen. Sillä on suhteellisen vähän keskinäisiä ristiriitoja, keskeisistä asioista on sen kanssa helppo sopia Suosittelemme, että LVM ja Toimiala (Radiomedia + avaintoimijat) neuvottelevat puitteet käytännöille joilla toimiluvat tulevaisuudessa jaetaan siten, että koko alan toimintaedellytykset paranevat. Käytännön keskeiset elementit ovat Toimialan rakenne ja kilpailutilanteet: minkälaisia taajuuskokonaisuuksia paketoidaan toimiluviksi ja kuinka monta kutakin eri kokonaisuutta jaetaan Mitä kriteereitä kauneuskilpailussa käytetään ja kuinka niitä sovelletaan ja arvotetaan Toimilupien uudelleen jakamis-/ uusimisprosessin kehittäminen siten, että se tasaa investointisykliä ja takaa toimialan jatkumisen Lähde: NAG analyysi 52