Vesivarojen ja talousvesien hallinnan kehityksen painopisteet EU:ssa

Samankaltaiset tiedostot
Tapio S. Katko, Dosentti, UNESCO oppituolin haltija, Tampereen Teknillinen Yliopisto (TTY) " Suomalaisen vesihuollon tulevaisuuden haasteet

Talousveden laadun jatkuvatoiminen mittaaminen pohjavesilaitoksen vedenjakeluverkostossa

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Tekes, Vesi-ohjelma

ClimBus Business Breakfast Oulu

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka. Introluento: Johdanto

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

VALTAKUNNALLINEN YLIOPISTOKESKUSSEMINAARI Tulevaisuuden innovaatioiden, oppimisen ja osaamisen ekosysteemejä

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Suomi EU:n ja pohjoismaisen ympäristöpolitiikan tekijänä: näkökulmia vihreän kasvun ja kestävien transitioiden haasteisiin

Tutkimusprojekti: Siemens Simis-C -asetinlaitteen data-analytiikka

ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka. Introluento: Johdanto

Katko T.S. Ke 12 TTY

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma

Smart City -ratkaisut

Asiakkaan energiatalouden optimointi

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Etelä-Pohjanmaa tutuksi

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?

Mittari. Mittaustekniikan alan asiantuntijajulkaisu CEMIS Center for measurement and information systems 01/2017. Vesi ja kiertotalous

H2020-vaikutteet 7.puiteohjelman ensi syksyn hauissa

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta Raimo Pakkanen Tekes

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Scanfil Kannattavaa kasvua

SESP Simulointiympäristön tarjoamat mahdollisuudet älykkäiden sähköverkkojen tutkimuksessa ja kehittämisessä

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Kuopio Water Cluster

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

EU:n strategia ja maaseutuohjelman arviointi

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Urban Agenda älykkäille kaupungeille

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka. Introluento: Johdanto

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Tampere Grow. Smart. Together.

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader

ZA4890. Flash Eurobarometer 261 (Flash eurobarometer on water) Country Specific Questionnaire Finland

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Globaalit vesihaasteet ja Suomi. Suvi Sojamo, FT Aalto-yliopisto Kestävä vedenkäyttö ja tulevaisuuden mahdollisuudet Foresight Friday: 7.9.

Vesivastuusitoumus haaste yrityksille kestävään veden käyttöön ja hallintaan

Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Yhdessä kohti onnistunutta toteutusta. Ylijohtaja Mika Tammilehto Oulu

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia Pekka Peura

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

Mittausteknologian osaamiskeskus

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa Tuula Raukola

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Vesijalanjälki ja vedenkulutus

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

VNS 1/2018 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Eduskunnan asunto- ja ympäristöjaoston kokous

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Strategia Suomen YK-Nuoret

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Transkriptio:

Vesivarojen ja talousvesien hallinnan kehityksen painopisteet EU:ssa Näkökulmia strategisiin tavoitteisiin EU-tasolla Outi Laatikainen Erityisasiantuntija CEMIS / Kajaanin ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Taustapoimintoja Euroopan alueen tämä hetken tilanteesta ja kehitysnäkymistä vesivarojen hallinnan suhteen 1) EWA - European Water Alliance: Main priorities under Junckers comission 2) WssTP water supply and sanitation platform: The Value of Water the Water Vision 2030 Tapausesimerkki WssTPtavoitteiden mukaisesta ratkaisusta: -Water-M; intelligent Water Management projektin toteutus Suomessa 1

Mikä on keskeistä vedessä? Globaalisti Onko vesi ihmisoikeus? Kuinka saamme kaikille vettä? Miten hallitaan vesivaroja maailmanlaajuisesti? Kuinka ennaltaehkäistään rähinöitä vedenkäytöstä? Euroopassa Miten varmistamme, etteivät vesivaramme pilaannu kumulatiivisen ympäristökuorman myötä? Kuinka mukaudumme luonnonvarojen (ml. vesi) käytön radikaaliin vähentämistarpeeseen? Suomessa Kuinka varmistamme, että vesihuolto toimii järkevästi ja tehokkaasti? Kuinka varmistamme, että meillä ei tule paikallisia ongelmia jotka tuottavat turhaa vaivaa ja kustannuksia? Haluammeko olla edelläkävijöitä ja ratkaisutarjoajia? EU:n keskeisiä ajankohtaisia kysymyksiä Vesien saastumisessa keskeisimmät komponentit muuttavat muotoaan, mutta saastuminen kaikkiaan lisääntyy Saastuminen vaikuttaa yli 90% Euroopan jokialueista, 50% pintavesistä ja 33% pohjavesistä Yleisesti teollisuuden kuormitus on vähentynyt prosessien parantumisen ja yleisen tietoisuuden kasvun myötä Vastaavasti vasta vähitellen on herätty havaitsemaan uusien, aiemmin sivuutettujen jäämämuotojen kerääntymiseen ja vaikutuksiin, esim. hormoni- ja lääkejäämät Veden kulutuksen arvioidaan kasvavan globaalisti 55% 2050 mennessä, Euroopassa tavoitteena vakiintunut taso Ilmastonmuutoksen kustannusten kasvu arviolta 60% nykyisestä tulvien ja kuivuuden vuoksi 2

Asiantuntijaryhmien linjauksia reagointitarpeista, European Water Alliance NÄKÖKULMA Tutkimus- kehitys ja innovaatiotoiminta Ympäristö Terveys ja Turvallisuus Maatalous Markkinat, teollisuus ja yritystoiminta Aluekehitys Ilmastonmuutos EU:n energiapolitiikka TARVE vesi näkyvästi esiin EU:n tutkimusrahojen allokoinnissa, täytyy olla vesi-energia-ruokaresurssi-yhteys vesien saastumisen estäminen toteutuu syntypaikoilla uudet jäämätyypit ja niiden vaikutusten ymmärtäminen Vesien hallinta ilman maatalouden tiivistä kytkentää on hyödytöntä päästölähteisiin vaikuttaminen rahallisesti kannattavaksi, kierrätettävyyden pullonkauloihin vaikuttaminen (myös rahallisesti) Mahdollisuus hyödyntää alueiden vahvuuksia, SMEt mukaan Vesimäärien muutoksilla on seurausta laatuun, suurin tekijä Vesi-infran tehokkuuden parantaminen, energian generointi 28.4.2017 5 EWA-linjausten esimerkki: Jäämät ja syntypaikalla vaikuttaminen, tarve systeemiselle lähestymiselle Case eläintuotannon antibiootit Suomessa antibioottien käyttö on rajattu eläinten sairaanhoitoon, muualla yleinen rehulisä ennaltaehkäisevässä ja lihankasvatuksen maksimointitarkoituksessa Vesilaitosten jätevesien puhdistusmenetelmiin investointi ei vaikuta jäämien hallintaan merkittävästi 3

Asiantuntijaryhmien linjauksia, The Water Vision 2030, WssTP (water supply and sanitation technology platform) 2016 Pääteemat: The Value for Water New digital and water technologies Rethink and redesign the water distribution and water service systems Enabling inclusive multistakeholder governance The Water Vision raportti, WssTP The Value of Water Vesiviisas yhteiskunta, jossa vesiä hallitaan systeemitasolla Uudet taloudelliset mallit vesien arvon hallintaan järkevän käytön ja uudelleen käytön tueksi nähdään ja määritetään veden tuoma arvo yhteiskunnan toiminnan turvaajana Arvoaineiden hyötykäyttö (case fosfaatti, 10% jätevesien hyödyntämättömästä fosfaatista on arvoltaan 13 MRD EUR ) 4

The Water Vision -raportti New digital and water technologies Mittaus- ja monitorointiratkaisuja kokonaiskuvan ymmärtämiseen ja reagointimahdollisuuksien tueksi Edistykselliset vesienkäsittelyratkaisut (keskitetyt ja hajautetut) Vesi-infran materiaalien uudistaminen Maatalouden vedenkäytön uudistamisella suuri rooli Tavoitteena täysin uudentasoinen vesivarojen ymmärrys ja hallinta The Water Vision -raportti Rethink and redesign the water distribution and water service systems Hybridijärjestelmät: harmaiden ja vihreiden vesien infra Pienempi vesien hävikki, saastumisen ehkäisy, kierrätys Vaihtoehtoisen vesilähteet Resilienssi ilmastonmuutoksesta johtuvissa ilmiöissä (kuivuus ja tulvat) 5

The Water Vision -raportti Enabling inclusive multi-stakeholder governance Uudet vesivarojen hallintamallit ja mekanismit koskien vesien eri käyttäjäsektoreita Perustuen veden todelliseen arvoon Tukena päätöksentekojärjestelmät perustuen lähes reaaliaikaiseen tietoon Tiedonvaihtoa päätöksenteon kaikilla tasoilla (EU,kansallinen ja kv, alueellinen, teollinen) Water Vision tavoitteet ja mittarit 6

Water-M: intelligent Water Management 2015-2017 toteutettava älykkään vesien monitoroinnin kv-ohjelma (Suomi, Ranska, Turkki) Suomalainen konsortio: KAMK (country lead), Savonia, Oulun Yliopisto, THL Keypro Oy, Econet Group, EHP-tekniikka, Remote MX Rahoitus ITEA3/TEKES Green Growth 28.4.2017 13 Water-M monitoring system: Software applications Hydraulic model of water distribution network Hardware applications in water distribution network On-line measurements Data-based model Predictive model Predictive situational awarness 28.4.2017 14 7

Water-M: Ennakoivan kulutusseurannan ja vedenlaatumittausten pilotti Kuopion Veden kanssa (2016-2017 28.4.2017 15 Fyysinen pilottiasennus 28.4.2017 16 8

Veden kulutusprofiilin luominen kohdealueelle: historiatieto 19 viikon ajalta 28.4.2017 17 Ajatuksia + avoimia kysymyksiä Käsite hyvä vesi tarkoittaa eri käyttäjäryhmille täysin eri asioita Myös tarkennettu hyvä ja turvallinen juomavesi tarkoittaa eri käyttäjille täysin eri asioita Myös termillä hyvä, turvallinen ja terveyttä ylläpitävä juomavesi voidaan tarkoittaa täysin eri asioita Esim. seuraavat näkökulmat Klooraus ja suodatus pöpöt kuolevat ja vesi on hyvää Pehmeä/kova vesi ja siihen liittyvät ominaisuudet Mineraalipitoisuudet ja niiden vaikutukset onko mineraalivesi hyvää vai pehmeä vesi? Käsittelemätön lähdevesi vesi luonnollisimmassa muodossaan on joillekin hyvä Teollisuuden erilaiset käyttäjäryhmät useinkaan tarpeeksi puhdasta vettä ei ole saatavissa ilman omaa käsittelyä. Hyvä = ei prosessia häiritseviä kontaminantteja 9

Kiitos! Outi Laatikainen Erityisasiantuntija CEMIS / Kajaanin ammattikorkeakoulu Outi.laatikainen@kamk.fi 28.4.2017 19 10