Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus P ä ä t t ä j i e n M e t s ä a k a t e m i a

Samankaltaiset tiedostot
Kestävyys metsien käytössä. Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja miten niitä yritetään. ratkaista?

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Maailman metsät paljon vartijana

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Globaalit matkavakuutusohjelmat Mahdollisuudet ja haasteet. Ifin matkapäivä Heini Heideman Kristian Ignatius

KA107 Erasmus+ globaali liikkuvuus myönnöt korkeakouluittain, hakukierros 2019

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.

Metsätalouden globaalit haasteet ja painopisteet

EU:n laittomien hakkuiden ohjelma taustaa. Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Flegt-lupajärjestelmä - tausta & kansallinen toimeenpano. Maa- ja metsätalousministeriö Tatu Torniainen

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

SOVELLETTAVAT YKSIKKÖKUSTANNUSTEN KORVAUSMÄÄRÄT

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Puutarhakalusteita tropiikista?

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

R U K A. ratkaisijana

Erasmus+ for Higher Education, Mobility between Programme and Partner countries (KA107) Call for Proposals 2017

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

8361/17 eho/paf/hmu 1 DG B 2B

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Suurelle valiokunnalle

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Kansainvälinen valuuttarahasto, peikko vai pelastaja?

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

11037/10 paf,team/sj,ers/si 1 DG I 1A LIMITE FI

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Kansainvälinen metsäpolitiikka

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Yhteistyökumppaniksi Toyota Tsusho Nordic/ Toyota Tsusho Corporationille?

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari Eduskunnan kansalaisinfossa

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Mitä ovat EU:n metsiin liittyvät politiikat, ja miten EU vaikuttaa kansalliseen metsäpolitiikkaan?

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

Copyright Roadscanners Oy All Rights Reserved.

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi

Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

Mainosvuosi 2015 TNS

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, Timo Leinonen, Metla

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Kumppanuus ja maaseutu

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille.

Biotalouden kansainväliset kytkennät

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle

KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT?

Transkriptio:

Kestävän metsätalouden globaalit haasteet ja ratkaisuyritykset Alustus P ä ä t t ä j i e n M e t s ä a k a t e m i a 8. 5. 2 0 1 2 Jussi Viitanen E u r o p e a n F o r e s t I n s t i t u t e E U F L E G T a n d R E D D F a c i l i t i e s www.euflegt.efi.int and www.efi.int

European Forest Institute (EFI) - eurooppalaista metsäntutkimuksen osaamista ja asiantuntijapalveluja metsäpolitiikan tekijöille

EFI:n työntekijät vuoden 2011 lopussa

Policy advice toimisto Barcelonassa 2 facilities (FLEGT ja REDD+) 09 May 2012 Politiikan toimeenpano

Maailman metsät paljon vartijana

9.5.2012

Metsät ja ihmisten hyvinvointi TOIMEENTULO: 1,2 miljardin äärimmäisessä köyhyydessä elävän toimeentulo - 90% toimeentulosta metsien tuotteista ELINYMPÄRISTÖ: 60 miljoonaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa elää metsissä ENERGIA: yli 2 miljardia ihmistä täysin riippuvaisia polttopuusta TERVEYS: lääkekasvit ja hyvinvointi

Metsät ja muu tuotanto Metsät ja puut tukevat maa- ja karjatalouden kykyä sopeutua olosuhteiden muutoksiin ja ääriilmiöihin Merkittävä epäsuora vaikutus kehitysmaiden ruuantuotantoon

Metsät ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ilmakehän hiilitasetta maaperän ravinteita - estävät eroosiota vesitaloutta

Todellisuus monessa maassa on tämä 9.5.2012

Miksi metsät häviävät? Välittömät syyt: Maankäytön muutos Maatalous, kasvinviljely, karjatalous, biopolttoaineet Polttopuun keruu ja puun käyttö Kestämätön teollinen hakkuu Rakennukset, tiet, padot, jne. Metsäpalot Taustalla vaikuttavat tekijät: Maatalous-, maankäyttö- ym. politiikat Epäselvä maanomistus Hallinto, korruptio Huonot viljelymenetelmät Väestönkasvu Muut sosiaaliset, taloudelliset tekijät, köyhyys

Missä metsät häviävät? 9.5.2012

Raakapuun, sahatavaran, sellun ja paperin tuotannon maailma Sources: Worldmapper & FAOStat, 2009

Puun ja paperin kulutuksen maailma Sources: Worldmapper & FAOStat, 2009

Ratkaisuyrityksiä

Yhdistyneiden Kansakuntien Metsäfoorumi (United Nations Forum On Forests, UNFF)

UNFF kansainvälinen metsäsopimus: Globaalit tavoitteet: pysäyttää maailman metsien häviäminen ja kääntää metsäpinta-ala kasvuun edistämällä kestävää metsätaloutta, metsien suojelua ja metsitystä lisätä metsien taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten hyötyjen merkitystä, kiinnittäen erityistä huomiota metsistä riippuvaisten ihmisten elinolojen parantamiseen lisätä merkittävästi suojeltujen ja kestävästi hoidettujen metsien pintaalaa ja lisätä näillä alueilla kestävästi tuotettujen tuotteiden käyttöä ja kauppaa (vähentää laittomia hakkuita ja puukauppaa) pysäyttää metsäsektorin kehitysyhteistyövarojen väheneminen ja lisätä merkittävästi rahoitusta sekä kehittää uusia kestävää metsätaloutta tukevia rahoitusmekanismeja

Yhdistyneiden Kansakuntien Ilmastonmuutosta koskeva Puitesopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC)

Metsät ja ilmastonmuutos Metsäkato ja maankäytön muutos 15-18 % globaaleista hiilipäästöistä päästöt keskittyvät trooppisiin metsiin Päästöt suuremmat kuin koko maailman liikenteestä Monissa kehitysmaissa metsäkato ja maankäytön muutos: 60-90 % päästöistä

Hiilidioksidipäästöt - 5 suurinta

Siirtymävaiheet metsä pinta-ala Käynnistävä tekijä - esim uusi tie Vahvistavat tekijät - väestö, paikalliset markkinat, infra Tasaavat tekijä -politiikka, maatalouden keh., pula metsien tuotteista aika

9.5.2012

REDD + Hidastetaan metsäkatoa Metsien häviäminen (deforestation) ja metsien kunnon heikkeneminen (degradation) + tarkoittaa: metsien suojelu, kestävä hoito ja käyttö Metsän hiilivarastojen kasvattaminen, mm. istutukset Ostetaan aikaa myöhemmille toimille Kustannustehokas tapa vähentää hiilipäästöjä

REDD teoriassa - muutoksesta maksetaan hiilen määrä lisäisyys 9.5.2012 skenaario Ilman REDD

Onnistuuko REDD+?? KYLLÄ JOS: Puututaan metsäkadon syihin Kansallinen sitoutuminen Eri ryhmien tarpeet otetaan huomioon Tulosperusteinen rahoitus toteutuu

REDD+ kumppanuus 71 maata mukana (rahoittajia ja kehitysmaita) myös Suomi mukana Rahoittajat luvanneet noin USD4 miljardia vuosille 2010-2012 Kumppanuus keskittyy tehokkaaseen, avoimeen ja koordinoituun yhteistyöhön metsäkadon pysäyttämiseksi

EU:n FLEGT Action Plan Forest Law Enforcement, Governance and Trade

FLEGT Action Plan eurooppalainen aloite EU:n vastaus metsäkatoon ja metsävarojen laittomaan käyttöön Toimenpiteitä kohdistetaan sekä TARJONTAAN että KYSYNTÄÄN Myös kehitysmaiden tuottajat pystyisivät jatkossa vastaamaan eurooppalaisen kuluttajan vaatimuksiin (laillisuus ja kestävyys)

FLEGT Action Plan Laillista puun ja puutuotteiden kauppaa tukevat toimet (FLEGT VPA voluntary partnership agreement ) Normatiiviset keinot kuten the EU Timber Regulation 1. Tukitoimet puun ja puutuotteiden tuottajamaille kestävän metsätalouden edistämiseksi 2. Puutuotteiden julkisia hankintoja ohjaavat politiikat 3. Yksityissektorin aloitteet (esim vapaaehtoiset järjestelmät puun alkuperän todentamiseksi) 4. Rahoitusta ja investointeja ohjaavat ohjeistot (safeguards for financing and investment) 5. Konfliktialueiden puun ja puutuotteiden erityiset ongelmat

VPA on kauppasopimus EU:n ja tuottajamaan välillä Neuvottelut EU:n kanssa Kansallisen tason neuvottelut Osallistuvien tahojen sisäiset neuvottelut

FLEGT kumppanimaat Alustavat keskustelut Neuvottelujen valmistelut Neuvottelu Järjestelmien kehittäminen

VPA prosessin vaiheet Alustavat keskustelut Neuvottelujen valmistelut Neuvottelu Järjestelmien kehittäminen Africa Asia Latin America and the Caribbean Mozambique, Sierra Leone, Nigeria, Guinée (Conakry) PNG, Philippines, China, India Colombia, Guatemala, Peru, Bolivia, Ecuador, Brazil Côte d Ivoire, Madagascar Cambodia, Thailand Guyana, Gabon, Democratic Republic of Congo (DRC) Vietnam, Malaysia, Laos Honduras Ghana, Republic of Congo, Cameroon, Central African Republic (CAR), Liberia Indonesia Europe Western Balkans (regional )

Haasteeksi päättäjille Metsien kokonaistaloudellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen ymmärtämiseen - muutakin kuin vain puuvaranto tai "tuottavampaa käyttöä odottava maa. Metsäsopimukset koskevat vain metsiä - ongelmat koskevat koko yhteiskuntaa ja maankäyttöä kokonaisuudessaan. Metsätoimijoiden täytyy pureutua vihreän talouden ytimeen ja löytää metsien käytön kestävyys osana globaalia vihreää taloutta Kestävää hyvinvointia ja tasa-arvoa kasvavien ympäristöriskien ja niukkojen luonnonvarojen maailmassa.

KIITOS 9.5.2012