Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hankasalmen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pirjo Rautio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Matti Mäkinen kunnanjohtaja 040 5052198 matti.makinen@hankasalmi.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Hankasalmen kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Perustelut kohdassa 8 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - 5 :n linjaus palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta ei ole riittävän selkeästi esitetty. Pykälässä tulisi kuvata tarkemmin palveluverkon toimivuuden arviointia keskittämisen edellytyksiä ratkaistaessa. Tässä yhteydessä tulisi myös huomioida palvelujen tuotannon järjestämiseen liittyvät kokonaistaloudelliset kriteerit - kustannusvaikutus asiakkaalle ja kunnalle. Käytännössä järjestäjä päättää palvelutuotannosta, mutta maan eri osissa on erilainen tilanne. Lähipalvelun käsite ei ole selkeä, joten sitä tulisi tarkentaa. Lähipalvelut on jätetty lakiesityksestä pois.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Perustelut kohdassa 15 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? - Perustelut kohdassa 15
14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Perustason alueita ei tulisi muodostaa lainkaan 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? ota kantaa - Perustelut kohdassa 15 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. Ei vastauksia. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Sosiaali- ja terveysalueen muodostamisen kriteerinä kantokyky on tulkinnanvarainen. Miten sote-alueiden yleisistä edellytyksistä viime kädessä päätetään? 50 000 asukkaan väestöpohja on liian pieni erikoissairaanhoidon järjestämiselle. Kuntarakennetta ohjaavat kriteerit ovat epätarkoituksenmukaisia sote-ratkaisua tehtäessä. Alueellisesti eheät ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset kokonaisuudet eivät välttämättä toteudu; alle 20 000 asukkaan kunnalla ei ole velvollisuutta liittyä perustason alueeseen, vaikka se olisi osa lain tarkoittamaa toiminnallista kokonaisuutta. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmaa tulisi selkeyttää. :ssä 13 mainitaan, että yksittäisillä
kunnilla voi olla sosiaalihuollon tai terveydenhuollon palveluja tuottavia toimintayksiköitä. Järjestäjä käytännössä kuitenkin päättää palvelujen tuottajista. :stä 12 ei ole varsinaista kysymystä, mutta ko. pykälän kohdalla todetaan vain vastuukuntien mahdollisuudesta tuottaa palveluita. Kuitenkin :n 13 perusteluissa mainitaan, että vastuukunta voi sopia alueeseen kuuluvien kuntien kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Perustason alueen vastuukunta voisi järjestää perusterveydenhuollon ja osan sosiaalihuollon palveluista alueeseen kuuluville kunnille. Järjestämisvastuun, toiminnan toteutuksen ja rahoituksen jakautuminen perustason ja sote-alueen välillä johtaa monimutkaisiin suunnitelmiin ja sopimuksiin. Parhaiten sote-integraatio toteutuu koko Keski-Suomen maakunnan kattavana palvelukokonaisuutena. Hallinnon osalta :ssä 15 mainittujen viiden erityisvastuualuiden kuntayhtymien hallinto edelleen lisäisi monitasoisuutta ja kustannuksia kunnille. Hallinnolliset tehtävät tulisikin järjestää kansallisella ratkaisulla, yhtenä kokonaisuutena esimerkiksi STM:n ohjauksessa. Sosiaalihuollon lainsäädäntöön tulisi sisällyttää valtion tutkimusrahoitus (EVO-rahoitus) tutkimus-koulutus- ja kehittämistoimintaa varten kuten tällä hetkellä on lääketieteessä. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? - Esitetty malli velvoittaa vastuukunnaksi, jos kunnalla on yli puolet alueen väestöstä - onko se oikeudenmukaista? Silloin ainakin vastuukunnalla tulee olla otto-oikeus sote-alueen päätöksiin. 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? - Jos alueella on 10-20 kuntaa, toimielimen koko kasvaisi toimimattomaksi. 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa?
26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Erityisvastuualueita olisi liikaa ja osittain ervojen rooli olisi kunnallisen itsehallinnon vastainen. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? - Erityisvastuualueille suunnitellut tehtävät voidaan hoitaa yhtenä kokonaisuutena kansallisella ratkaisulla. 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Ratkaisu olisi demokraattisen päätöksenteon vastainen. Perusteluja lisää kohdassa 27.
29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Lähtökohtaisesti hallinto tulisi järjestää kunnallista itsehallintoa ja demokraattista päätöksentekoa noudattavalla tavalla. Ervan rooli on :ssä 46 todettu vahvaksi: "sosiaali- ja terveysalueen on otettava huomioon erityisvastuualueen linjaukset". Kuitenkaan kunnille tai sote-alueille ei tulisi määrätä uusia tehtäviä ilman, että varmistetaan riittävät resurssit. Erva-alueille suunnitellut tehtävät tulisi hoitaa valtakunnallisella tasolla. Vastavuoroisuutta, neuvottelumenettelyä ja alueiden erityispiirteiden huomioimista tulisi edellyttää, vaikka erva-aluiden tehtävistä huolehtisikin kansallinen toimija. Joitakin ervalle määrättyjä tehtäviä voisivat hoitaa yliopistolliset sairaalat. Erityisvastuualueen koordinointitehtävä :ssä 16 on määritelty liian laajasti ja väljästi. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Asiakokonaisuus jää lakiesityksessä aivan liian epämääräiseksi ja riskejä sisältäväksi. 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Perustelija kohdassa 33 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten
jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? ota kantaa 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Vain suoraan kapitaatiomalliin perustuva rahoitus ei kannusta kuntia ehkäiseviin toimenpiteisiin. Maksuosuus palvelujen käytön mukaan lienee kannustavin. Kustannusten jaossa ainakin väestö- ja sairastavuustekijät tulisi ottaa huomioon. Toisaalta kunnan oma panostus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä olisi hyvä huomioida, mutta ko. asioiden mittaaminen voi olla hankalaa. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - Valvonnan tulee olla yhdenmukaista koko maassa. Valvovan viranomaisen ei tule laatia tiukempia ohjeita kuin mitä lainsäädäntö edellyttää, kuten jo nykyisin suositusten muodossa säännellään ja valvotaan. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? ota kantaa 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?
42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? ota kantaa 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
- Ehdotetussa mallissa avoimeksi jää se, mikä asema on niillä sote-työntekijöillä, jotka mahdollisesti tekevät töitä peruskunnissa, josta vastuukunta ostaa palvelutuotantoa. Irtisanomissuojassa kuntarakennelain mukainen yhdenmukaisuus olisi tärkeää. Siirtymissuoja voisi olla 2-3 vuotta. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? - Linjaus vaikuttaa epäselvältä:tarkoitetaanko ko. pykälässä myös tuotantoon liittyviä laitteita. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Ei vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Ei vastauksia.