Elämä On Parasta Huumetta ry:n koulutyö Vantaa Välittää hankkeessa (2007-2009)

Elämä On Parasta Huumetta ry:n koulutyö Vantaa Välittää hankkeessa (2007-2009) EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

Sisältö 1. Elämä On Parasta Huumetta ry:n koulutyö Vantaa Välittää -hankkeessa...1 2. EOPH:n koulutyö yleisesti...2 2.1. Hubu -menetelmä...2 3. Päihdetietotunnit Vantaa Välittää -hankkeessa...4 3.1. Tuntien rakenne ja sisältö...4 3.2. Kouluyhteistyö...4 3.3. Hubu -työskentelyllä saatuja tuloksia...5 3.4. Palautteet...8 3.5. EOPH:n kohtaamiset Vantaa Välittää -hankkeessa...9 3.6. EOPH:n vanhempainillat Vantaa Välittää -hankkeessa...10 4. Hyvinvointikyselyt...12 4.1. Kysely 2007...12 4.2. Välikysely 2008...13 4.3. Aikuiset Välittää! -kysely...13 4.4. Kysely 2009...15 5. Muu toiminta...25 5.1. Tukioppilastoiminta...25 5.2. Näy selvänä -konsertti...25 5.3. Nuorisotilatoiminta...26 5.3.1. Nuorisoillat...26 5.3.2. Mobiwars...26 6. Lopuksi...27 LIITTEET

1 1. Elämä On Parasta Huumetta ry:n koulutyö Vantaa Välittää hankkeessa Vantaa Välittää -hanke oli vuosina 2007 2009 toteutettu hanke, jonka tavoitteena oli vähentää vantaalaisten nuorten päihteidenkäyttöä. Hanke kuului Vantaan kaupungin päihdepalvelujen ehkäisevän päihdetyön yksikköön. Hankkeen rahoitti Vantaan kaupunki ja Etelä-Suomen lääninhallitus. Aihetta lähestyttiin laaja-alaisesti kohdentaen päihteiden käyttöä koskevia interventioita ja ehkäiseviä toimia nuoriin, heidän vanhempiinsa ja sidosryhmiinsä sekä alkoholin ja tupakan vähittäismyyjiin. Elämä On Parasta Huumetta ry:n (myöhemmin EOPH) yläkouluikäisille toteuttamat päihdetietotunnit, niihin kuuluvat vanhempainillat sekä Vantaa Välittää -hankkeen aikana toteutetut neljä internetkyselyä olivat merkittävä osa kokonaisvaltaista vantaalaisten nuorten päihteiden käyttöön puuttumista. EOPH:n koulutyöllä tavoitettiin yhteensä 6 368 vantaalaista 7-10 - luokkalaista oppilasta ja vanhempainilloissa noin 760 vanhempaa. Kattavalla koulutyöllä mahdollistettiin lähes koko ikäluokan tavoittaminen ja kiinnittäminen osaksi laajempaa ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. EOPH:n ja Vantaa Välittää -hankkeen yhteistyö alkoi jo hankkeen suunnittelun alkumetreillä. Alkuperäinen lähtökohta yhteistyölle oli, että EOPH järjestää tupakointiin liittyvän internetkyselyn Vantaan yläkouluikäisille nuorille. EOPH oli aiemman Vantaalla pidetyn konserttikiertueen yhteydessä toteuttanut vastaavanlaisen hyvinvointikyselyn. Pelkän kyselyn tuottaminen ei kuitenkaan ollut EOPH:n toimintastrategian mukaista, vaan mukaan haluttiin myös oppilaiden kohtaaminen. Stakesin Hankeklinikalla ajatus laajemmasta yhteistyöstä jalostui ja lopulta hankkeen puitteissa järjestettiin EOPH:n toimesta päihdetietotunnit kaikille Vantaan 7.-10.-luokkalaisille. Tässä yhteydessä päätettiin hakea hankkeeseen rahoitus koko laajuudessaan. Mallina käytettiin osittain Pakka-hanketta. Pakka-toimintamallin tavoitteena on tehdä huoli alkoholiasioista näkyväksi paikallisella tasolla ja saada kansallinen laki paikallisesti eläväksi. Toimintamalli on kehitetty paikallisen tason toimintaan, jossa tavoitteena on yhdistää virallinen valvonta ja säätely epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn. Mallin keskiössä on vähittäiskaupan vastuullisen myynnin ja ravintoloiden vastuullisen anniskelun edistäminen. Toimintamallissa julkinen säätely, vastuulliset markkinat, ehkäisevän päihdetyön toimijat sekä media ja kansalaiset yhdistävät voimansa. Toimenpiteet yhdistetään koordinoiduksi kokonaisuudeksi, jossa sama viesti esitetään usealta taholta. Vantaa Välittää -hankkeessa kokonaisuuteen yhdistettiin kouluissa tehtävä ehkäisevä työ, joka asettui luontevasti osaksi laajempaa prosessia. EOPH oli toiminut jo useita vuosia yksittäisillä Vantaan kouluilla, mutta toimintaa ei järjestelmällisesti koordinoitu Vantaan taholta. Yhteistyö Ehkäisevän päihdetyön yksikön kanssa oli toiminut lähinnä henkilötasolla ja koulukäynnit sovittiin koulukohtaisesti, ilman yhdenmukaista toimintamallia. Hankkeen ja yhteistyön tavoitteena oli Vantaan kouluissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön yhdenmukaistaminen sekä laadun ja tarjonnan parantaminen. EOPH:n toiminnassa pyritään siihen, että kouluissa tehtävä ehkäisevä päihdetyö olisi osa kunnan ehkäisevää päihdetyötä, eikä toiminta alueella keskittyisi ainoastaan yksittäisiin kouluihin. Vantaa

2 Välittää -hanke on ollut onnistunut esimerkki toimivasta ja laaja-alaisesta kuntayhteistyöstä. EOPH:lle yhteistyö hankkeen kanssa oli erinomainen tapa päästä työskentelemään kattavasti alueen koulujen kanssa. Tavoitteena oli luoda kouluille ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus, jossa toimijat ymmärtävät osuutensa nuorten päihteiden käytön ehkäisyssä. Kokonaisuuteen pyrittiin oppilaiden kohtaamisella, vanhempainilloilla sekä opettajien informoinnilla. Hankkeeseen osallistuminen tarjosi tilaisuuden EOPH:n ehkäisevän päihdetyön mallin juurruttamiseen kunnan organisaatioon sekä mahdollisuuden saada kokemusta kunnallisesta yhteistyöstä, jonka toimintamallia voisi soveltaa myös jatkossa. Lisäksi EOPH sai yhden työntekijän lisäresurssin koulutyöhön Vantaalle ja mahdollisuuden tavoittaa suuren määrään vantaalaisia oppilaita. 2. EOPH:n koulutyö yleisesti Elämä On Parasta Huumetta ry tekee terveyttä edistävää ehkäisevää päihdetyötä kouluissa ja oppilaitoksissa. Työskentely perustuu vuorovaikutuksellisuuteen ja osallistavuuteen. Kouluissa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan yhteistyössä tilaajaosapuolen, esimerkiksi koulun henkilökunnan, koululuokkien ja oppilaiden vanhempien kanssa. Tilaisuuksien suunnittelu tehdään räätälöidysti jokaisen tilaajaosapuolen kanssa. 2.1. Hubu menetelmä EOPH:n käyttämä Hubu -menetelmä on hyväksytty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Hyviin käytäntöihin (http://www.sosiaaliportti.fi/hyvakaytanto/hubu). EOPH:n koulutyötä on arvioitu myös osana RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointiraporttia vuodelta 2007 (avustustoiminnan raportteja 17). Hubu -menetelmällä toteutettu ehkäisevä päihdetyö kouluissa on nuorten ja lasten omissa toimintaympäristöissä tapahtuvaa vuorovaikutuksellista ja kohtaavaa toimintaa. Toteutusvaiheessa toiminta kouluilla järjestetään pienryhmissä, joissa suositeltava ryhmäkoko on 20 30 henkeä. Hubu -menetelmäksi kutsutaan toimintaa, jossa interaktiivisesti kerätään ja analysoidaan tietoa yhdessä oppilaiden kanssa. Näitä tietoja käytetään keskustelun pohjana tarkoituksena saada osallistujat pohtimaan asioita oman elämäntilanteensa kautta. Hubu -menetelmän avulla ryhmän hiljaisimmatkin saavat vaikuttaa ja osallistua vuorovaikutteiseen prosessiin. Keskeistä on luoda avoin keskustelua tukeva ilmapiiri, jossa oppilaat uskaltavat kertoa mielipiteitään ja ajatuksiaan. Menetelmä toimii siten, että taululle heijastetaan videotykillä kysymyksiä ja niiden vastausvaihtoehdot. Nuoret äänestävät anonyymisti kaukosäätimen avulla haluamaansa vaihtoehtoa. Äänestyksen jälkeen kysymyskohtainen tulos heijastuu taululle. Kysymysten ja äänestystulosten esittämisen jälkeen osallistujien kanssa keskustellaan aiheeseen liittyen. Päihteiden osalta ainekohtaisen keskustelun sijasta käsitellään asioita enemmän arkisesta näkökulmasta. Näillä keinoilla päästään keskustelemaan nuorten omasta arvomaailmasta ilman

3 saarnaamista ja voimakkaita ennakkoasenteita. Ryhmän äänestystulokset tallentuvat koneelle ja niistä voidaan tilaajaa varten toimittaa ikäluokkakohtainen kooste. Lisäksi yhteistyöhankkeissa, joissa tilaajaosapuoli on sitoutunut jatkuvampaan yhteistyöhön tietojen tallentaminen ja analysointi mahdollistavat kehityksen seurannan pidemmällä aikavälillä tietyssä koulussa tai tietyllä alueella. Kokonaisuuteen kuuluu aina vanhempainilta, joissa aihetta käsitellään ratkaisukeskeisesti sekä laajemmassa mittakaavassa että luokka-/koulukohtaisesti esiinnousseiden teemojen avulla. Tarve toimenpiteille ja jatkotyöskentelylle arvioidaan osana prosessia yhdessä asiakkaan kanssa. Hubu -menetelmän edut: Anonyymin äänestysjärjestelmän avulla mahdollisuus kerätä tietoa Äänestäminen mahdollistaa kaikkien osallistumisen Menetelmän toiminnallisuus pitää yllä oppilaiden mielenkiintoa Oman luokan tulokset herättävät keskustelua ja haastavat pohtimaan asioita Tulosten avulla helppo purkaa myyttejä koskien päihteiden käyttöä ja sen yleisyyttä Sisällöllisesti helposti muokattavissa tarpeiden mukaan Antaa tunnille rakenteen, mutta mahdollistaa samalla myös avoimen keskustelun EOPH:n kouluissa tehtävä päihdetyö on yleistä ehkäisevää työtä, jolla pyritään vaikuttamaan päihteiden kysyntään, tarjontaan ja haittoihin. Kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret sekä heidän sidosryhmänsä. Kysyntään pyritään vaikuttamaan vaikuttamalla nuorten toimintaan, tarjontaan vaikutetaan kannustamalla vanhempia olemaan välittämättä nuorille päihteitä. Haittoja pyritään vähentämään vaikuttamalla nuorten tapoihin käyttää päihteitä. Ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteita ovat: Päihteitä koskevat tiedot, taidot ja asenteet Päihteiden käytöltä tai haitoilta suojaavat tekijät ja niille altistavat riskitekijät sekä Päihteiden käyttö ja käyttötavat (Stakes 2006) Tuntityöskentelyssä keskeinen vaikuttamiskohde on nuorten päihteitä koskevat tiedot, taidot ja asenteet sekä niiden kautta päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin vaikuttaminen. Lisäksi tuntityöskentelyssä pyritään vahvistamaan suojaavia tekijöitä sekä tunnistamaan riskitekijöitä. Ehkäisevää päihdetyötä voidaan tehdä yksilön, hänen lähisuhteidensa, paikallisyhteisön sekä kunnan yhteiskunnan tai kansainvälisen yhteisön tasolla. Tällöin puhutaan työn toteutustasoista. (Stakes 2006) EOPH:n kouluissa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä tehdään yksilötasolla (päihdetietotunnit), mutta myös lähisuhteiden (vanhempainillat) ja paikallisyhteisön (koulu) tasolla.

4 3. Päihdetietotunnit Vantaa Välittää hankkeessa 3.1. Tuntien rakenne ja sisältö Vantaan päihdetietotunnit toteutettiin EOPH:n Hubu -menetelmällä luokka kerrallaan. Hankkeessa toimi yksi EOPH:n työntekijä, jonka vastuulla oli tuntien pitäminen sekä niihin liittyvät vanhempainillat. Opettajat tai muu koulun henkilökunta ei osallistunut päihdetietotunneille muutamaa henkilökohtaista avustajaa lukuun ottamatta. Työskentelyyn liittyvät kysymykset rakennettiin yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa. Aikaa yhden luokan kanssa käytettiin 45 minuuttia. Oppitunneilla käsiteltiin Hubu -menetelmää apuna käyttäen seuraavia teemoja: kotiintuloajat päihteistä keskustelu vanhempien kanssa tupakointi humalajuominen alkoholin haitat vanhempien suhtautuminen tupakointiin ja alkoholin käyttöön mikä on tärkeää elämässä juuri nyt EOPH:n perustyöskentelystä poiketen kysymyksiä ei muokattu koulukohtaisesti, vaan ne toistettiin samoina jokaisella luokalla ja koululla. Näin mahdollistettiin tulosten vertailu. Päihteistä keskusteluun nostettiin hankkeen linjan mukaisesti ainoastaan alkoholi ja tupakka. Muita päihteitä ei kysymyksissä käsitelty. Kysymyksiä muutettiin kertaalleen hankkeen kuluessa. Kysymyksiä karsittiin, koska niitä oli liikaa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Lisäksi painotusta muutettiin tiedon keräämisestä enemmän keskustelun herättämisen suuntaa. Tavoitteena oli rakentaa kysymykset ja tuntien rakenne sellaisiksi, että ne mahdollistaisivat paremmin luokassa käytävän avoimen jatkokeskustelun. 3.2. Kouluyhteistyö Yhteydenpidosta koulujen kanssa vastasi EOPH:n työntekijä, joka koulukohtaisesti sopi päihdetietotuntien ja vanhempainiltojen aikataulut. Työskentely tapahtui alueittain ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Hankkeen konseptin mukaisesti Vantaa jaettiin neljään alueeseen, joista kullakin järjestettiin keskitetysti toimintaa puolen vuoden ajan. EOPH:n koulutyö eteni samanaikaisesti hankkeen muiden toimintojen kanssa. Ensimmäisenä toiminta-alueena syksyllä 2007 oli Korso-Koivukylän alue, jonka jälkeen keväällä 2008 Hakunila-Länsimäen alue, syksyllä 2008 Tikkurila ja keväällä 2009 Martinlaakso-Myyrmäen alue. Toiminnan keskittämisellä yhdelle alueelle kerrallaan pyrittiin kokonaisvaltaiseen lähestymiseen. Päihdetietotunnit, vanhempainillat, nuorisotalojen nuortenillat, jälleenmyynnin tehovalvonta, jalkautuminen nuorten pariin ja erilaiset tapahtumat loivat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa yksittäinen nuori kohtasi saman viestin usealta eri taholta. Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa jatkui myös puolen vuoden intensiivisen ja keskitetyn toiminnan jälkeen.

5 Koulujen rehtoreille oli tiedotettu hankkeen taholta sekä hyvinvointikyselyistä että päihdetietotunneista. Tarkemmista aikatauluista koulujen kanssa vastasi EOPH:n työntekijä. Työskentely oli kouluille maksutonta. Työskentely toteutettiin kaikissa Vantaan kouluissa, eikä yksikään kouluista kieltäytynyt yhteistyöstä. Ongelmana oli, että monessa koulussa tieto toiminnasta oli jäänyt rehtoreille eikä opettajia informoitu riittävästi. Usein haasteena oli tavoittaa vastuuhenkilö, jonka kanssa aikatauluista olisi saanut lopullisesti sovittua. Osa Vantaan kouluista oli jo entuudestaan EOPH:n yhteistyökumppaneita, jolloin yhteistyö toimi ongelmitta tutun mallin mukaisesti. Useissa kouluissa järjestettiin opettajille omia lyhyitä infotilaisuuksia, joissa käsiteltiin tuntien ja kyselyiden sisältöjä sekä EOPH:n toimintaa koululla. Alun perin idea lähti opettajilta itseltään. Opettajien informointi helpotti huomattavasti yhteistyötä ja toi samalla sekä EOPH:n että Vantaa Välittää -hankkeen toimintaa näkyväksi. Infotilaisuuksiin osallistuminen ja kiinnostus aiheeseen vaihtelivat kouluittain. Opettajainfot jäivät pois EOPH:n työntekijävaihdoksen myötä. Opettajat osallistuivat vaihtelevasti järjestettyihin vanhempainiltoihin. Hankkeen alussa alueen erityisnuorisotyöntekijät olivat mukana päihdetietotunneilla ja vanhempainilloissa. Tällä tavoin erityisnuorisotyöntekijät pääsivät esittäytymään ja kertomaan työstään ja Nuorisopalveluiden toiminnasta. Erityisnuorisotyöntekijöillä on paljon arvokasta tietoa alueen nuorten toiminnasta ja heidän osallistumisensa vanhempainiltoihin oli luonteva tapa tämän tiedon jakamisessa myös vanhemmille. Koko Vantaa Välittää -hankeen ajan EOPH:n yhteistyö Vantaan nuorisotoimen ja erityisnuorisotyöntekijöiden kanssa oli sujuvaa ja yhteistyö koettiin EOPH:n taholta mielekkäänä ja positiivisena osana alueella työskentelyä. Vantaa välittää -hankkeen puitteissa pidetyt päihdetietotunnit olivat 45 minuutin pituisia. Yhden oppitunnin pituinen kohtaaminen on kohtalaisen lyhyt, mutta resurssien kannalta pidempien tuntien pitäminen hankkeen puitteissa ei ollut mahdollista. Aiheen ääreen pysähtyminen edes 45 minuutiksi synnytti kuitenkin palautteen perusteella keskustelua aiheesta myös tuntien jälkeen, jolloin yksittäisen kohtaamisen vaikutukset ulottuivat yksittäistä päihdetietotuntia laajemmalle. Lisäksi tunnit olivat osa suurempaa kokonaisuutta, jossa nuorta lähestyttiin monelta eri taholta. Päihdetietotunnit aloitettiin syksyllä 2007 ja hankkeen loppuun mennessä (joulukuu 2009) oli päihdetietotunnit pidetty yhteensä 19 koulussa. Vantaankosken koulu ja Vantaan kansainvälinen koulu jäivät keväälle 2010. 3.3. Hubu työskentelyllä saatuja tuloksia Hubu -työskentely mahdollistaa vuorovaikutuksellisuuden lisäksi myös tiedon keräämisen oppilailta. Äänestys tapahtuu anonyymina, mikä helpottaa vastaamista todenmukaisesti. Toisaalta luokkatilanne, jossa tulokset näkyvät heti äänestyksen jälkeen koko luokalle, saattaa joissain ryhmissä herättää halua vastata liioitellen. Kuitenkin vertailtaessa Hubu -työskentelystä saatuja tuloksia THL:n Kouluterveyskyselyyn erot ovat pieniä. Tämä antaa viitettä siihen, että kerättyä tietoa voidaan pitää kohtuullisen luotettavana. Oheen on kerätty yhteen luokkatyöskentelystä saatuja vastauksia. Kerättyä tietoa hankkeen puitteissa hyödynnettiin lähinnä vanhempainiltojen yhteydessä.

6 Keskustelut vanhempien kanssa Tuntityöskentelystä saatujen vastausten mukaan 70 prosenttia Vantaan yläkoululaisista on keskustellut vanhempiensa kanssa päihteisiin liittyvistä asioista. Keskustelu näyttäisi lisääntyvän iän mukana. 80 60 40 20 0 Oletko keskustellut vanhempiesi kanssa päihteisiin lii2yvistä asioista? 65 72 74 35 28 26 1. Kyllä 2. En 7 lk 8 lk 9 lk Tupakointi Tupakoinnin osalta luvut ovat hieman Kouluterveyskyselyä pienemmät. Kouluterveyskyselyn mukaan koko maassa päivittäin tupakoivia on 8-9 -luokkalaisissa 15 prosenttia ja työskentelyssämme saatujen tulosten mukaan Vantaalla päivittäin tupakoivia 8-9 -luokkalaisia olisi 10 prosenttia. Tupakoitko? 90 80 70 78 72 65 60 50 40 30 20 10 0 5 13 7 7 9 11 6 6 2 3 3 2 3 4 5 1. En tupakoi 2. Tupakoin päivi<äin 3. Tupakoin joskus 4. Käytän nuuskaa 5. Tupakoin, mu<a haluaisin lope<aa 6. Olen lope<anut tupakoinnin/nuuskan käytön 7 lk 8 lk 9 lk Vanhempien suhtautuminen tupakointiin

7 Tunneilla käsiteltiin myös vanhempien suhtautumista nuoren mahdolliseen tupakointiin. Kysymystä ja tuntityöskentelyistä saatuja vastauksia käsiteltiin myös vanhempainilloissa. Vanhempainilloissa keskusteltiin muun muassa vanhempien esimerkin ja asenteiden vaikutuksesta nuorten tupakointiin. Monet vanhemmat pohtivat onko nuorten tupakoinnin kieltämisellä merkitystä, jos vanhemmat itse tupakoivat. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Jos tupakoit, 8etävätkö vanhempasi? 79 74 69 1. En tupakoi 2. Eivät Fedä 3. Kyllä, mu<a eivät salli sitä 9 12 15 4. Kyllä, toinen sallii, toinen ei 5 2 4 5 4 5 5 6 6 5. Kyllä, molemmat sallivat 7 lk 8 lk 9 lk Humalajuominen 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Oletko juonut alkoholia niin, e2ä tulit humalaan? 71 59 45 1. En koskaan 6 7 9 6 2. noin kerran viikossa tai useammin 14 3. noin 1 2 kertaa kuukaudessa 22 23 17 19 4. Harvemmin 7 lk 8 lk 9 lk Humalajuomisen suhteen luvut ovat Kouluterveyskyselyyn verrattuna korkeammat kuin valtakunnallisesti. Kouluterveyskyselyn mukaan vähintään kerran kuukaudessa itsensä juo humalaan 16 prosenttia 8-9 -luokkalaisista. EOPH:n työskentelyn mukaan 8-9 -luokkalaisista 22 prosenttia vastaajista on joskus juonut itsensä humalaan. Tosin kysymyksissä on selkeä vivahdeero, sillä Kouluterveyskyselyssä kartoitetaan tosi humalaan juomista, vastaavasti EOPH:n työskentelyssä ei humalan astetta määritellä erikseen. Vanhempien suhtautuminen alkoholin käyttöön

8 Tunneilla käsiteltiin vanhempien suhtautumista nuoren mahdolliseen alkoholin käyttöön. Kysymystä ja tuntityöskentelyistä saatuja vastauksia käsiteltiin vanhempainilloissa. Verrattuna vastaavaan kysymykseen tupakoinnista näyttäisi, että vanhemmat suhtautuvat nuorten alkoholin käyttöön sallivammin kuin tupakointiin. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 70 Jos käytät alkoholia, niin 8etävätkö vanhempasi siitä? 58 45 20 23 16 4 7 10 10 13 4 6 6 8 7 lk 8 lk 9 lk 1. En käytä alkoholia 2. Eivät Fedä 3. Kyllä, mu<a eivät salli alkoholin käy<öä 4. Kyllä, toinen sallii, toinen ei 5. Kyllä, molemmat sallivat alkoholin käytön 3.4. Palautteet EOPH:n pitämien päihdetietotuntien jälkeen oppilailla oli mahdollisuus antaa tekstiviestillä palautetta tunneista. Tekstiviestin lähettäminen oli maksutonta. Palautejärjestelmän ongelmista johtuen palautetta saatiin kerättyä suunniteltua vähemmän. Saatu palaute oli kuitenkin positiivista ja tunneille osallistuneet oppilaat olivat kokeneet hyötyneensä niistä. Puolet vastanneista oli osallistunut tunneilla aktiivisesti keskustelemalla ja kysymyksiä esittämällä. Erityisen positiivisena voidaan pitää sitä, että 88 % vastanneista oli tuntien jälkeen keskustellut aiheesta jonkun kanssa. Vastanneista 22 % oli keskustellut useamman tahon kanssa. Osallistuit EOPH:n pitämille tunneille koulussasi. Saitko niiltä uutta tietoa? n=201 En Kyllä Olin paikalla Kuuntelin Keskustelin Esitin myös kysymyksiä työntekijälle 22 % 9 % 72 % 28 % 28 % 41 % Miten osallistuit aiheen käsittelyyn? Käsiteltiinkö aihetta kiinnostavasti?

9 Ei Kyllä Kenen kanssa keskustelit EOPH:n tunneista? 82 % 18 % En kenenkään Kavereiden Useiden tahojen 22 % Opettajan Perheen 12 % 6 % 49 % 11 % 3.5. EOPH:n kohtaamiset Vantaa Välittää hankkeessa Nuoret Ajankohta Koulu Luokkia Oppilasmäärä Syksy 2007 13.9.2007 Korson koulu 26 500 10.10.2007 Ruusuvuoren koulu 17 380 5.11.2007 Koivukylän koulu 16 350 7.11.2007 Havukosken koulu 18 350 20.11.2007 Vantaan Steiner koulu 4 80 Kevät 2008 14.1.2008 Hakunilan koulu 15 350 21.1.2008 Länsimäen koulu 16 320 10.3.2008 Sotungin koulu 22 410 Syksy 2008 14.10.2008 Jokirannan koulu 8 90 29.10.2008 Peltolan koulu 29 590 10.11.2008 Simonkylän koulu 19 360 28.11.2008 Jokiniemen koulu 9 190 Kevät 2009 4.1.2009 Mikkolan koulu 13 250 2.3.2009 Martinlaakson koulu 20 340 2.3.2009 Helsinge Skola 17 267 18.3.2009 Veromäen koulu 4 48 19.3.2009 Kartanonkosken koulu 9 130 Syksy 2009 15.9.2009 Kilterin koulu 22 415 22.10.2009 Hämeenkylän koulu 24 542 13.1.2010 Vantaankosken koulu 20 406 Yhteensä 328 6 368

10 Vanhemmat Ajankohta Koulu Vanhempia Syksy 2007 13.9.2007 Korson koulu 200 10.10.2007 Ruusuvuoren koulu 50 5.11.2007 Koivukylän koulu 40 7.11.2007 Havukosken koulu 35 Kevät 2008 14.1.2008 Hakunilan koulu 50 21.1.2008 Länsimäen koulu 50 10.3.2008 Sotungin koulu 50 Syksy 2008 6.11.2008 Peltolan koulu 40 Kevät 2009 29.1.2009 Jokiniemen koulu 30 12.3.2009 Martinlaakson koulu 30 7.4.2009 Veromäen koulu 30 16.4.2009 Kartanonkosken koulu 20 Syksy 2009 17.9.2009 Kilterin koulu 30 23.9.2009 Helsinge Skola 115 4.11.2009 Hämeenkylän koulu 50 18.2.1010 Vantaankosken koulu 40 Yhteensä 760 3.6. EOPH:n vanhempainillat Vantaa Välittää hankkeessa Vantaa Välittää -hanketta varten kehitettiin yhdessä toimijoiden kanssa vanhempainiltamalli, joka järjestettiin jokaisella koululla oppilaille pidettyjen päihdetietotuntien jälkeen. Vanhempainillat toteutettiin yhdessä Lämpötila ry:n kanssa. EOPH tuotti informatiivisen osuuden ja Lämpötila ry aiheeseen liittyvät draamaesitykset. Vanhempainilloissa esiteltiin aluksi Vantaa Välittää -hanke, jonka jälkeen vanhemmille esiteltiin oppitunneilta sekä hyvinvointikyselyistä saatuja tuloksia. Jokaisessa vanhempainillassa nostettiin esille kyseistä koulua koskettavia aiheita. Myös koulun henkilökunnalle annettiin mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä koulun tilanteesta. Vanhempien kanssa keskusteltiin tietojen pohjalta ja korostettiin heidän vastuutaan. Myös vanhempien kysymyksille annettiin tilaa. Vanhempainilloissa vanhemmille luotiin mahdollisuus keskustella nuorten päihteidenkäytöstä asiantuntijoiden ja muiden vanhempien kanssa. Tiedonjaon väleissä Lämpötila ry esitti draamaesityksiä, jotka liittyivät nuorten päihteiden käyttöön. Vanhemmilla oli draaman aikana ja sen jälkeen mahdollisuus kommentoida nähtyä ja esittää omia

11 ratkaisumalleja tilanteisiin. Vanhempia haastettiin aktiivisesti pohtimaan erilaisten ratkaisujen vaikutuksia. Yhteistyö Lämpötila ry:n kanssa hioutui projektin aikana sujuvaksi ja vanhempainilta koettiin erittäin mielekkääksi ja toimivaksi työmalliksi. Haasteena oli lähinnä aikataulutus, jossa EOPH:n työntekijän vastuulla oli kaikkien kolmen toimijan (EOPH, Lämpötila ry ja koulu) aikataulujen yhteensovittaminen. Haasteena vanhempainiltojen suhteen oli vanhempien osallistuminen, joka oli paikoitellen hyvin vähäistä. Tämä on ongelma, joka koskee yleisesti koulujen vanhempainiltoja. Niissäkin vanhempainilloissa, joissa osallistujia oli vain vähän, saatiin kuitenkin aikaiseksi mielenkiintoista ja vilkasta keskustelua nuorten päihteiden käytöstä ja siihen puuttumisesta. Osallistuneilta vanhemmilta saatiin runsaasti positiivista palautetta vanhempainiltojen rakenteesta ja toteutuksesta. Myös koulut olivat tyytyväisiä työskentelymalliin ja pitivät sitä toimivana juuri osallistavuuden ja avoimen keskustelun kannalta. Draama kevensi ja havainnollisti luentoa hyvin Oman koulun nuorten kyselyn tulokset hyvää tietoa ja draama ravisteli käytännössä ajattelemaan/huomaamaan mistä on kysymys. Sai hyviä vinkkejä omaan toimintaan liittyen Vanhempien avoimia palautteita Vanhemmilta kerättiin palautetta kännykällä ja internetkyselyllä. Kerätyn palautteen perusteella vanhemmat kokivat saaneensa vanhempainilloista hyödyllistä tietoa ja pitivät vanhempainillan sisältöä laadukkaana. Suurin osa vastanneista vanhemmista aikoi myös keskustella aiheesta lastensa kanssa. Vanhempainiltoihin osallistuneiden kohdalla ehkäisevän päihdetyön jatkumo näyttäisi toimivan toivotulla tavalla. Kerätyn palautteen perusteella päihdetietotunnit ja niihin liittyvät vanhempainillat lisäävät kodeissa keskustelua nuorten päihteiden käytöstä. Tällöin kouluissa tehtävä työ ei jäänyt erilliseksi toiminnaksi, vaan oli osa laajempaa prosessia.

12 4. Hyvinvointikyselyt Vantaa Välittää -hankkeen aikana järjestettiin yhteensä kolme internetkyselynä toteutettua hyvinvointikyselyä, kaksi laajempaa (alku- ja loppukartoitus) sekä yksi välikysely. Kyselyihin osallistuivat kaikki Vantaan yläkoulut ja ne toteutettiin kouluilla oppituntien aikana. Kyselyiden kysymykset koskivat lähinnä tupakointia ja alkoholin käyttöä sekä erityisesti tupakan ja alkoholin hankintaa alaikäisenä. Kyselyihin vastattiin anonyymisti. Opettajat ohjeistivat oppilaat ja valvoivat työskentelyä. Tavoitteena oli kartoittaa Vantaan koululaisten päihdetilannetta sekä vähittäismyynnin ikärajojen valvontaa. Vanhemmille tehtiin oma kysely asenteista nuorten päihteiden käyttöä kohtaan. Koulukohtaiset tulokset toimitettiin kouluille, mutta niitä ei julkaistu. Aluekohtaisia tuloksia julkaistiin ainoastaan tupakan ja alkoholin vähittäismyynnistä. Ensimmäisessä kyselyssä vuonna 2007 kartoitettiin neljällä kysymyksellä myös nuorten rahapelaamista. Välikyselyssä rahapelaamisesta ei kysytty ja vuoden 2009 kyselyssä rahapelikysymykset oli yhdistetty yleistä tietokoneen käyttöä ja pelaamista kartoittavaan kysymykseen. Kyselyillä voidaan katsoa olleen merkittävä rooli hankkeessa. Niiden tulosten perusteella toimintoja suunnattiin uudelleen ja uusia toimintoja kehitettiin niissä esiin nousseiden tarpeiden mukaisesti. Lisäksi tulosten julkistamisella kiinnitettiin median huomio ja saatiin aikaiseksi keskustelua nuorten päihteiden käytöstä. Kyselyiden tulokset toimivat tehokkaana kärkenä sosiaaliselle markkinoinnille. 4.1. Kysely 2007 Ensimmäinen kysely Vantaan yläasteiden oppilaille avattiin toukokuussa 2007. Tarkoituksena oli kartoittaa vantaalaisten nuorten hyvinvointitilannetta eri sektoreilla. Vastaajien kokonaismäärä oli 3 575 ja vastaajia 20 eri koululta. 7-luokkalaisia vastaajista oli 33 % (1 191), 8-luokkalaisia 36 % (1 298), 9-luokkalaisia 30 % (1 067) ja 10-luokkalaisia 0,5 % (19). Vastaajista tyttöjä oli 51 % ja poikia 49 %. Haasteena oli saada koulut osallistumaan kyselyyn ja vastaaminen eteni odotettua hitaammin. Koulujen muistuttaminen paransi hiukan vastausmääriä. Viimeisellä viikolla vastaajamäärä ylitti 3 000 vastauksen rajan, lopullinen vastaajamäärä oli 3 575. Koulujen tehokkaampi ja paremmin ajoitettu informointi tässä kohta olisi voinut parantaa tilannetta. Tieto kouluille lähti turhan aikaisin, jolloin kyselyn avautuessa aihe oli jo päässyt unohtumaan. Lopullista vastausmäärää voidaan kuitenkin pitää erittäin hyvänä otoksena, jonka avulla saatiin luotettavaa tietoa alueen nuorten tilanteesta. Merkittävinä tuloksina nousi vanhempien melko salliva suhtautuminen nuorten päihteidenkäyttöön sekä rahapeliongelmien yleisyys. Kyselyyn vastanneista yläkouluikäisistä 45 % käytti alkoholia. Tosin kysymyksessä ei tarkemmin eroteltu maistamista ja humalajuomista. Alkoholia käyttävistä nuorista lähes kaikki saivat alkoholin välittäjien kautta, 25 % välittäjistä oli lasten omia vanhempia. Rahapelaamiseen liittyvissä kysymyksissä kävi ilmi, että pelaaminen oli aiheuttanut jo

13 yläkouluikäisille nuorille taloudellisten haittojen lisäksi sekä psyykkisiä oireita että ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia. Kyselyn tulokset saivat myös kiitettävästi mediajulkisuutta. Uutisia tiedotteen pohjalta julkaistiin monissa lehdissä, mm. Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa, Iltalehdessä, Uutislehti 100:ssa jne. EOPH:n Ehkäisevät työkalut nuorten rahapelaamiseen -projekti (2007 2009) julkaisi rahapelikysymysten tulosten pohjalta oman tiedotteen. Tarkemmin kyselyn tuloksista liitteessä 1. 4.2. Välikysely 2008 Kyselyyn vastasi 5.5. 30.5.2007 välisenä aikana 2 534 Vantaan yläkoululaista, joka on 33 % kaikista Vantaan yläkouluikäisistä oppilaista. Teknisistä ongelmista johtuen ensimmäisen viikon tulokset jäivät rekisteröimättä, joten todellisuudessa vastanneita oli enemmän. Idea välikyselyn järjestämiseen tuli hankkeen taholta. Kysely oli osa laajempaa sosiaalista markkinointia, joka oli yksi Vantaa Välittää -hankkeen keskeisistä työmuodoista. Sosiaalinen markkinointi on terveyden edistämisen markkinointia, jonka käsitteet ja menetelmät pohjautuvat yleiseen markkinointiin, mutta kohteena ovat ideat, asenteet, käytännöt ja elämäntavat sekä niissä tapahtuva muutos. Sosiaalisessa markkinoinnissa pyritään yksilön asenteiden ja toiminnan muutokseen sekä laajemmin yhteiskunnalliseen hyötyyn. Tiedon kerääminen ei ollut välikyselyn keskeisin tavoite, vaan tavoitteena oli sosiaalisen markkinoinnin mukaisesti haastaa nuoria pohtimaan omaa päihteiden käyttöään ja lisätä hankkeen näkyvyyttä. Tarkemmin kyselyn tuloksista liitteessä 2. 4.3. Aikuiset Välittää! kysely Aikuiset Välittää! -kysely toteutettiin koko pääkaupunkiseudulla Aikuiset Välittää! -tempauksen yhteydessä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 014 vanhempaa, vastaajista 74 % oli vantaalaisia. Vastaajista 80 % oli naisia ja 20 % miehiä. Kysely lähetettiin vanhemmille koulujen Wilmajärjestelmän kautta, jolloin vanhempien oli mahdollisimman helppo osallistua kyselyyn. Tämä vaikutti positiivisesti vastausmääriin. Monet kysymykset ja vastausvaihtoehdot oli tarkoituksella muotoiltu siten, että aiheeseen oli pakko ottaa kantaa. En osaa sanoa/en tiedä vastausvaihtoehtoja ei annettu. Tiedon keräämisen lisäksi tavoitteena oli haastaa aikuisia pohtimaan omia asenteitaan suhteessa omaan ja alaikäisten päihteiden käyttöön. Vastanneiden vanhempien yleinen suhtautuminen nuorten päihteiden käyttöön sekä alkoholin ja tupakan välittämiseen alaikäisille oli selkeän kielteinen. Vastaajista 97 prosenttia ei hyväksynyt alkoholin käyttöä oman lapsensa kohdalla, mutta toisaalta noin 15 prosentin mielestä 16 17-vuotias on riittävän vanha juomaan alkoholia. Vastaajista 98 % ei ostaisi omalle alaikäiselle lapselleen alkoholia, mutta valvotun kotona tapahtuvan maistamisen hyväksyi 69 % vastaajista. Alaikäisten tupakointi koettiin negatiivisemmaksi kuin alkoholinkäyttö. Kyselyn tupakoinnin/nuuskan käytön hyväksyi 10 prosenttia vastaajista. Oman alaikäisen lapsen tupakoinnin/nuuskan käytön hyväksyi

14 ainoastaan 1 % vastanneista. Vastanneista 96 % uskoi lasten omien vanhempien suhtautumisen vaikuttavan nuorten mahdollisiin alkoholikokeiluihin. Nettikyselyssä oli mahdollista antaa myös vapaata palautetta. Vapaata palautetta ja kommentteja saatiin kiitettävästi ja monet vastaajista olivat selkeästi käyttäneet vastaamiseen aikaa ja pohtineet aihetta laajasti. Moni vastaaja nosti esiin vanhempien vastuun, esimerkin merkityksen ja huolen lähiympäristön aikuisten vastuuttomuudesta. Vapaissa vastauksissa monet vanhemmat peräänkuuluttivat koulun, vähittäismyynnin ja ravintoloiden vastuuta. Vanhemmat olivat huolissaan kauppojen, kioskien ja ravintoloiden ikärajavalvonnasta ja muun muassa siitä, että alaikäiset saavat liian helposti käyttöönsä päihteitä. Koulujen toivottiin panostavan entistä enemmän oppilaiden valvontaan myös päihdeasioissa. Kyselystä saadun palautteen perusteella aikuiset kokivat ehkäisevän päihdetyön hankkeissa tehdyn työn tärkeänä tukena omalle kasvatukselleen. Palaute vanhemmilta oli kauttaaltaan positiivista. Vanhempien mielestä Vantaa Välittää -hankkeen tapahtumat ja tiedotus olivat herättäneet ajatuksia sekä vahvistaneet vanhempien omia kykyjä asettaa rajoja alaikäisten lastensa päihteiden käytölle. Moni oli pohtinut myös omaa päihteiden käyttöään. Palautteen perusteella hankkeen eri toiminnot olivat tavoitteiden mukaisesti herätelleet vanhempia pohtimaan päihdekysymyksiä ja kannustaneet keskusteluun omien lastensa kanssa. Monessa palautteessa korostui kokemus yhdessä tekemisestä ja oman vanhemmuuden vahvistumisesta. Antoi uskoa siihen, että asioihin voidaan yhdessä ja yhteistyöllä vaikuttaa. Ettei vanhempana ole ihan yksin taistellessaan nuorten päihteiden käyttöä ja tupakointia vastaan herätti avaamaan keskustelua kotona lasten kanssa vahvisti omaa linjaa ja käsitystä miten puuttua lasten päihdekokeiluihin vahvisti omaa vanhemmuutta Vanhempien vastauksia kysymykseen miten hankkeen tapahtuma, kirje tai keskustelu oli vaikuttanut omiin ajatuksiin. Aikuiset Välittää! -kysely oli osa laajempaa vanhemmille suunnattua toimintaa. Vanhempainillat, tapahtumat, sosiaalinen markkinointi ja vanhemmille lähetetyt kirjeet muodostivat yhdessä kokonaisuuden, jonka tavoitteena oli saada vanhempia pohtimaan nuorten päihteiden käyttöä sekä alkoholin ja tupakan välittämistä alaikäisille. Kyselyssä toistettiin vanhempainillan teemoja ja nostettiin aiheita uudelleen käsittelyyn.

15 4.4. Kysely 2009 Vastaajien kokonaismäärä oli hieman vuoden 2007 kyselyä pienempi, määrän ollessa 3 158. Tähän vaikuttivat tekniset ongelmat, joista johtuen kaikki vastaukset eivät rekisteröityneet järjestelmään. Vastaajia oli 16 eri koululta, joista 7-luokkalaisia 31 % (989), 8-luokkalaisia 35 %, 9-luokkalaisia 34 % ja 10-luokkalaisia 0,3 % (10). Tyttöjä ja poikia oli lähes saman verran. Vuoden 2007 kyselystä saadun palautteen perusteella vuoden 2009 kyselyä tiivistettiin ja selkeytettiin. Opettajat sekä oppilaat olivat kokeneet vastaamisen liian työläänä ja aikaa vievänä. Vuoden 2009 kyselyä muokattiin yhdessä Vantaa Välittää -hankkeen toimijoiden ja Elämä On Parasta Huumetta ry:n työntekijöiden kanssa. Sisällöllisesti keskeinen muutos oli alkoholin maistamisen ja humalajuomisen selkeä erottelu. Tavoitteena oli tarkemmin kartoittaa vantaalaisten nuorten humalahakuista juomista. Muutoksista johtuen kyselyiden vertailtavuus kärsi, toisaalta vuoden 2009 kyselystä saatiin muutosten myötä toimiva kokonaisuus, jota voidaan jatkossa hyödyntää Vantaalla. Vuoden 2009 kysely koettiin pituudeltaan ja sisällöltään onnistuneeksi ja samansisältöinen kysely tullaan Vantaalla toteuttamaan jatkossa joka toinen vuosi. Luopuminen vertailtavuudesta Vantaa Välittää -hankkeen puitteissa oli pidemmän tähtäimen tavoitteisiin nähden perusteltua. Kysely toimi siten, että kaikille yhteisten peruskysymysten jälkeen jatkokysymykset määräytyivät edellisen vastauksen perusteella. Esimerkiksi humalajuomista kysyttiin vain niiltä vastaajilta, jotka olivat vastanneet myöntävästi alkoholin maistamista koskevaan kysymykseen. Tästä johtuen vastaajamäärät vaihtelevat kysymyskohtaisesti. Ellei toisin ole ilmoitettu, vastauksia koskevat prosentit on ilmoitettu siitä vastaajamäärästä, joka on todellisuudessa kysymykseen vastannut. Osassa kysymyksistä prosentit on laskettu vain tietystä valikoituneesta joukosta, ei kaikista vastaajista. Ne eivät siis ole suoraan yleistettävissä. Tämä tulee huomioida myös tuloksia tulkitessa. Tuloksia Ehkäisevässä päihdetyössä on tärkeää painottaa suojaavien tekijöiden merkitystä. Suojaaviin tekijöihin katsotaan kuuluvaksi esimerkiksi harrastukset, kotiintuloajat, suhteet kavereihin ja keskustelut päihteistä vanhempien kanssa. Myös vuoden 2009 kysymyksissä otettiin huomioon nämä suojaavat tekijät. Vuonna 2007 62 % kaikista vastaajista ilmoitti keskustelleensa vanhempiensa kanssa päihteistä, vastaava luku vuonna 2009 oli 77 %. Tätä voidaan pitää positiivisena kehityksenä, jonka taustalla voi olla hankkeen saama mediahuomio ja sen synnyttämä keskustelu. 100 0 Oletko keskustellut päihteistä vanhempasi/huoltajasi kanssa? N=3157 62 77 2007 2009 En Kyllä

16 Tupakointi Kaikista vastanneista (n=3 157) oppilaista 42 % oli joskus kokeillut tupakkaa tai muita tupakkatuotteita. Tupakoinnin yleisin kokeiluikä oli vastanneilla nuorilla (n=1 227) 6. tai 7. luokalla (20,4 %/ 27,9 %). Tupakkatuotteita joskus kokeilleista (n=1 324) 24 % tupakoi päivittäin. Tämä on 10 % kaikista vastanneista vantaalaisista nuorista. Tulos oli yhteneväinen EOPH:n tuntityöskentelystä saatujen tulosten kanssa. 100 50 Oletko koskaan kokeillut/ käy2änyt tupakkaa tai muita tupakkatuo2eita? N=3 157 58 42 0 En Kyllä Vuonna 2009 toteutetun THL:n Kouluterveyskyselyn mukaan suomalaisista 8. ja 9.-luokkalaisista tupakoi noin 15 %. Tarkasteltaessa Vantaa Välittää -hankkeen hyvinvointikyselyyn vastanneista 8-9 -luokkalaisia (n=2 159) 13 % tupakoi päivittäin. Vantaalaisnuorten tupakointi näyttäisi näiden tulosten valossa olevan hieman maan keskiarvoa vähäisempää. Tupakoivista nuorista 57 % haluaisi lopettaa tupakoinnin (n=462). Vastaajista tytöt (60 %) olivat hieman poikia (53 %) halukkaampia lopettamaan tupakoinnin. Suurin osa vastaajista (92 %) ei kaivannut apua tupakoinnin lopettamiseen. Koulujen suhtautumisessa oppilaiden tupakointiin saatiin samansuuntaiset vastaukset sekä vuoden 2007 että vuoden 2009 kyselyissä. Vastaajien mielestä tupakointia ei valvota riittävästi kouluissa, vaikka koulun säännöissä tupakointi kouluajalla ja -alueella oli kiellettyä. Vuonna 2007 vastaajista 21 % ilmoitti, että tupakointia valvotaan huonosti. Vuonna 2009 vastaava luku oli 23 %. Vuonna 2007 ainoastaan 4 % ja vuonna 2009 12 % vastasi, että tupakointia valvotaan riittävästi. Loput vastaajista olivat melko tarkan valvonnan kannalla. Vuoden 2009 kyselyn perusteella tupakoinnista kouluajalla ei yleensä jää kiinni (54 %), mutta toisaalta kiinnijäänistä useimmiten seurasi rangaistus (60 %). Avointen vastausten perusteella yleisin rangaistukäytäntö oli jälki-istunto ja ilmoitus kotiin. Suurin osa (65 %) tupakkaa kokeilleista (n=1 158) tupakoi salaa vanhemmiltaan. Toisaalta tupakoivista nuorista 18 prosentilla vanhemmat joko ostivat tai tarjosivat tupakkatuotteita. Vuonna 2009 tupakoitsijoista (n=464) ilmoitti itse onnistuneesti ostaneensa tupakkatuotteita 41 %. Yleisimmin osto onnistui kioskeista (63 %). Perheen kanssa päivittäin vietetty aika näyttäisi toimivan suojaavana tekijänä ainakin päivittäiselle tupakoinnille. Tupakkaa maistaneita nuorista, jotka viettivät päivittäin aikaa perheensä kanssa vähintään puoli tuntia kerrallaan 21 prosenttia tupakoi päivittäin, kun vastaavasti vanhempiensa

17 kanssa harvemmin kuin kuukausittain aikaa viettävistä 33 prosenttia tupakoi päivittäin. Toisaalta tupakoimattomuuteen vanhempien kanssa vietetty aika ei vaikuttanut yhtä suoraviivaisesti. Yhdessä perheen kanssa vietetty aika näyttäisi suojaavan lähinnä päivittäiseltä tupakoinnilta. Perheen kanssa vietetty aika/ Tupakointi n=995 En tupakoi/käytä tupakkatuotteita Olen lakossa tai lopettanut Kyllä, harvemmin kuin kerran viikossa Kyllä, viikoittain Kyllä, päivittäin Päivittäin (=100 %) 44 % 16 % 15 % 6 % 21 % Useita kertoja viikossa (=100 %) 51 % 12 % 7 % 4 % 26 % Viikoittain (=100 %) 57% 9 % 8 % 5 % 22 % Kuukausittain (=100 %) Harvemmin 55 % 9 % 6 % 4 % 26% 41 % 14 % 8 % 5 % 33 % (=100 %) Päivittäinen (vähintään ½ tuntia kerrallaan) harrastaminen näyttäisi vaikuttavan samankaltaisesti tupakointiin kuin perheen kanssa vietetty aika. Päivittäin harrastavista nuorista päivittäin tupakoi 20 prosenttia, kun vastaavasti harvemmin kuin kuukausittain harrastavista päivittäin tupakoi 32 prosenttia. Harrastamisen laatua ei ollut kyselyssä tarkemmin määritelty. Harrastaminen/ Tupakointi n=1000 En tupakoi/ käytä tupakkatuotteita Olen lakossa tai lopettanut Kyllä, harvemmin kuin kerran viikossa Kyllä, viikoittain Kyllä, päivittäin Päivittäin (=100 %) 48 % 13 % 13 % 5 % 20 % Useita kertoja viikossa (=100 %) Viikoittain (=100 %) Kuukausittain (=100 %) 51 % 12 % 7 % 4 % 26 % 57% 9 % 8 % 5 % 21 % 54 % 10 % 6 % 4 % 26 % Harvemmin (=100 %) 42 % 13 % 8 % 5 % 32 %

18 Vanhempien tietoisuus nuoren vapaa-ajanviettotavoista näyttäisi vaikuttavan jonkin verran nuoren tupakointiin. Päivittäin tupakoivia nuoria oli eniten (31%) ryhmässä, jonka vanhemmat eivät tienneet mitä nuori teki vapaa-ajallaan. Vähiten päivittäistä tupakointia oli ryhmällä, jonka vanhemmat tiesivät jonkin verran (21 %) ja hieman tätä enemmän niillä, joiden vanhemmat tiesivät paljon (24 %). Viimeiseen ryhmään todennäköisimmin kuuluvat myös ne nuoret, joiden vanhemmat tietävät nuoren tupakoinnista. Kuinka paljon vanhempasi todella tietävät mitä teet vapaa-aikanasi?/ Tupakoitko/käytätkö tupakkatuotteita tällä hetkellä? Tupakointi/ Kuinka paljon vanhemmat tietävät Tietävät paljon (=100 %) Tietävät jonkin verran (=100 %) Eivät tiedä mitään (=100 %) En tupakoi/ käytä tupakkatuotteita Olen lakossa tai lopettanut Kyllä, harvemmin kuin kerran viikossa Kyllä, viikoittain 51 % 13 % 8 % 5 % 24 % 60 % 10 % 4 % 5 % 21 % 39 % 15 % 8 % 7 % 31 % Kyllä päivittäin Samalla tavoin nuoren tupakointiin vaikuttivat myös vanhempien tietoisuus nuoren ystävistä ja rahankäytöstä. Kyselyn perusteella herää kysymys suojaavien tekijöiden vaikutuksesta nuorten tekemiin päihteitä koskeviin päätöksiin. Harrastukset, vanhempien kanssa vietetty aika ja vanhempien osallisuus nuoren elämään eivät näyttäisi vaikuttavan niinkään tupakan/tupakkatuotteiden kokeiluun tai epäsäännölliseen tupakointiin, vaan lähinnä käytön säännöllisyyteen. Alkoholi ja humalajuominen Vuoden 2009 kyselyssä kysyttiin ensin alkoholin maistamista. Kaikista (n=3 163) vastaajista 69 % ilmoitti maistaneensa joskus alkoholia. Ensimmäinen maistamiskerta tapahtui (n=2 194) yleensä kuudennella luokalla (20 %) tai seitsemännellä luokalla (25 %). Seuraavan humalajuomista koskevaan kysymykseen vastasivat ainoastaan ne vastaajat, jotka olivat ilmoittaneet maistaneensa joskus alkoholia. Vastaajista (n=2 172) 43 % oli joskus juonut itsensä humalaan. Yleisimmin ensimmäinen humalajuomiskerta tapahtui seitsemännellä luokalla (43 %). Kahdeksannen luokan alkuun mennessä vähintään kerran humalassa oli ollut pojista 69 % ja tytöistä 70 %.

19 Oletko koskaan juonut itseäsi humalaan? n=2 167 100 50 0 57 En 43 Kyllä Tarkasteltaessa itsensä joskus humalaan juoneita vastaajia (n=933) suhteessa sukupuoleen näyttäisi tyttöjen osuus (54 %) olevan hieman poikia (46 %) suurempi. Vanhempien suhtautuminen humalahakuiseen alkoholin käyttöön vaihteli hieman sukupuolittain. Tytöistä 30 prosentilla joko toinen tai molemmat vanhemmista hyväksyivät alkoholin käytön. Pojilla vastaava luku oli 37 prosenttia. Millä seuraavista tavoista olet viimeisen puolen vuoden aikana hankkinut tai saanut alkoholia? (voit valita useamman) n=919 90 80 78 70 60 50 40 33 51 30 20 10 22 19 9 23 0 Kaverit tarjosivat/ osfvat puolestani OFn kotoa luva<a esim kotoa Sisarukset tarjosivat/osfvat puolestani Vanhemmat tarjosivat/osfvat puolestani Muu aikuinen tarjosi/osf puolestani VarasFn OsFn itse Vain ne nuoret, jotka olivat viimeisen puolen vuoden aikana käyttäneet alkoholia (n=951) vastasivat alkoholin hankkimista koskeviin kysymyksiin. Kysyttäessä nuorilta alkoholin hankkimisesta (n=919) 23 % oli itse onnistunut ostamaan alkoholijuomansa. Pojille alkoholin ostaminen alaikäisenä näytti olevan hieman tyttöjä helpompaa. Itse alkoholinsa ostaneista poikien osuus oli 61 % vastaajista. Suurin osa alkoholijuomista saatiin kavereiden välityksellä (78 %). Omilta vanhemmiltaan alkoholia sai 19 % vastaajista. Vuonna 2007 vastaava luku oli 25 %. Aikuisten välittämänä (vanhemmat, muut aikuiset, kauppiaat) alkoholia oli saanut hankittua yhteensä 93 %

20 alkoholia viimeisen kuuden kuukauden aikana käyttäneistä nuorista. Alkoholiostot alaikäisiltä onnistuivat parhaiten pienistä kaupoista (41 %). Kysyttäessä syitä siihen miksi ei käytä alkoholia (n=2 235) nuorista 45 % ilmoitti syyksi, ettei alkoholin käyttö kiinnostanut. Alkoholin käytön haitallisuus nuorille oli toinen keskeinen syy, tämän vaihtoehdon valitsi 22 % vastaajista. Kysymyksen asettelussa ei eritelty täysraittiutta tai yksittäistä kieltäytymiskertaa. Kysyttäessä alaikäisten alkoholin käyttöön puuttumisesta 71 % vastaajista (n=2 243) oli sitä mieltä, että siihen tulisi puuttua tehokkaammin. Päivittäinen tupakointi näyttäisi tulosten mukaan ennakoivan nuorten humalajuomista. Päivittäin tupakoivista (n=316) 95 % oli juonut itsensä ainakin kerran humalaan. Tupakoimattomilla vastaava (n=709) luku oli 48 %. Päivittäinen tupakointi korreloi myös humalajuomisen säännöllisyyden kanssa. Päivittäin tupakoivista 30 % oli käyttänyt alkoholia viimeisen puolen vuoden aikana vähintään kerran viikossa. Tupakoimattomilla vastaava luku oli selkeästi alhaisempi 11 %. Myös alkoholin riskikäyttö ja sen aiheuttamat haitat näyttäisivät selkeästi lisääntyvän päivittäin tupakoivilla vastaajilla. Seuraavassa taulukossa on kuvattu alkoholin riskikäyttöä. Riskikäyttäytymistä kysyttäessä kaikki vastaajat olivat joskus juoneet itsensä humalaan. Taulukkoon on listattu vastaajat, jotka ovat vastanneet myöntävästi joihinkin kysymyksen kohdista. Vastaajilla on ollut mahdollisuus vastata useampaan kohtaan. Taulukossa vastausprosentit on eritelty siten, että kysymykseen vastanneiden (oletko koskaan alkoholin käytön seurauksena? n=944) prosenttien lisäksi taulukosta ilmenee haittojen kokeminen eroteltuna tupakoimattomiin ja päivittäin tupakoiviin. Viimeisessä sarakkeessa on laskettu prosentit suhteessa kaikkiin kyselyyn vastanneisiin (n=3 193), joista kaikki eivät ole vastanneet kyseiseen kysymykseen. Kun erotellaan päivittäin tupakoivat ja tupakoimattomat, erot alkoholin käytön haitallisissa seurauksissa ovat selkeät. Päivittäin tupakoivista ja itsensä joskus humalaan juoneista 71 % oli joskus sammunut ja 70 % oli menettänyt muistinsa. Tupakoimattomilla vastaavat luvut olivat 27 % (sammuminen) ja 41 % (muistin menettäminen). Tätä voidaan pitää selkeänä merkkinä päihteiden käytöstä johtuvien haittojen kasautumisesta. Oletko koskaan alkoholin käytön seurauksena? Kyllä vastaukset (mahdollisuus vastata useaan kohtaan) Kaikki itsenä joskus humalaan juoneet vastaajat n=944 Ei tupakoi/ käytä tupakkatuotteita Tupakoi / käyttää tupakkatuotte ita päivittäin Kaikista kyselyyn vastanneista n=3 193 Sammunut 43 % 27 % 71 % 13 % Menettänyt muistisi 50 % 41 % 70 % 14 % Joutunut väkivallan kohteeksi 13 % 7 % 24 % 4 % Ollut itse väkivaltainen 24 % 11 % 47 % 7 % Joutunut tapaturmaan 9 % 6 % 17 % 3 % Ajanut moottoriajoneuvoa 18 % 8 % 35 % 5 %

21 Ollut päihtyneen kyydissä 26 % 16 % 46 % 7 % Harrastanut seksiä, jota olet myöhemmin katunut Tehnyt/sanonut, jotain mitä olet myöhemmin katunut Joutunut seksuaalisen väkivallan/ hyväksikäytön kohteeksi 14 % 6 % 28 % 4 % 58 % 51 % 74 % 17 % 8 % 3 % 16 % 2 % Alkoholin juomisen haitat erosivat sukupuolten välillä siten, että tytöt olivat poikia useammin sammuneet (tyttö=46 %/ poika=40 %), menettäneet muistinsa (t=62 %/ p=36 %) ja tehneet tai sanoneet jotain mitä olivat myöhemmin katuneet (t=70 %/ p=44 %). Pojat puolestaan olivat tyttöjä useammin joutuneet väkivallan kohteeksi (poika=14 %/ tyttö= 11 %), olleet väkivaltaisia (p=27 %/ t=22 %), ajaneet humalassa moottoriajoneuvoa (p=20 %/ t=16 %). Päivittäin vähintään puoli tuntia kerrallaan perheen kanssa vietetty aika näyttäisi vastausten perusteella suojaavan jossain määrin säännölliseltä (vähintään kerran viikossa tapahtuvalta) alkoholin käytöltä. Päivittäin vanhempiensa kanssa aikaa viettävistä nuorista 8 % käytti vähintään kerran viikossa alkoholia. Vastaavasti harvemmin kuin kuukausittain vanhempiensa kanssa aikaa viettävästi nuorista viikoittain alkoholia käytti 19 prosenttia. Harvoin vanhempien kanssa aikaa viettävistä 5 % ei ollut koskaan käyttänyt alkoholia. Päivittäin vanhempiensa kanssa aikaa viettävistä nuorista 11 % oli raittiita. Kuinka usein vietät aikaa perheesi kanssa?/ Oletko käyttänyt alkoholia viimeisen puolen vuoden aikana? Perheen kanssa vietetty aika/ Alkoholin käyttö n=739 Päivittäin (=100%) Useita kertoja viikossa (=100 %) Viikoittain (=100 %) Kuukausittain (=100 %) En ole käyttänyt alkoholia Kyllä, harvemmin kuin kerran kuukaudessa Kyllä, noin kerran kuukaudessa Kyllä, noin kaksi kertaa kuukaudessa Kyllä, kerran viikossa tai useammin 11 % 40 % 20 % 21 % 6 % 2 % 6 % 37 % 19 % 23 % 12 % 4 % 8 % 37 % 20 % 21 % 10 % 4 % 5 % 38 % 24 % 21 % 11 % 2 % Kyllä, 2x viikossa tai useammin Harvemmin (=100 %) 5 % 26 % 26 % 25 % 13 % 5 %

22 Harrastaminen näyttäisi toimivan samoin suhteessa alkoholin käyttöön kuin perheen kanssa vietetty aika. Päivittäin harrastaminen (vähintään ½ tuntia kerralla) näyttäisi kyselyn mukaan hiukan vähentävän säännöllistä alkoholin käyttöä. Päivittäin harrastavista nuorista 7 prosenttia käytti alkoholia vähintään kerran viikossa. Vastaavasti harvemmin kuin kuukausittain harrastavista 19 prosenttia käytti alkoholia vähintään kerran viikossa. Myös raittius oli päivittäin harrastavien keskuudessa yleisempää. Kuinka usein harrastat?/ Oletko käyttänyt alkoholia viimeisen puolen vuoden aikana? Harrastaminen/ Alkoholin käyttö n=741 En ole käyttänyt alkoholia Kyllä, harvemmin kuin kerran kuukaudessa Kyllä, noin kerran kuukaudessa Kyllä, noin kaksi kertaa kuukaudessa Kyllä, kerran viikossa tai useammin Päivittäin (=100%) 11 % 41 % 21 % 20 % 6 % 1 % Kyllä, 2x viikossa tai useammin Useita kertoja viikossa (=100 %) 6 % 37 % 19 % 23 % 12 % 4 % Viikoittain (=100 %) Kuukausittain (=100 %) Harvemmin (=100 %) 8 % 37 % 20 % 21 % 10 % 4 % 5 % 37 % 23 % 22 % 11 % 2 % 6 % 27 % 25 % 24 % 14 % 5 % Vanhempien tietoisuus nuoren vapaa-ajan vietosta näyttäisi nuorten vastausten mukaan suojaavan jonkin verran viikoittaiselta alkoholin käytöltä. Niistä nuorista, joiden vanhemmat eivät tienneet nuoren vapaa-ajan vietosta, 24 prosenttia käytti alkoholia kerran viikossa tai useammin. Vastaavasti nuorista, joiden vanhemmat tiesivät paljon 15 %, käytti alkoholia vähintään kerran viikossa. Kuinka paljon vanhempasi todella tietävät mitä teet vapaa-aikanasi?/ Oletko käyttänyt alkoholia viimeisen puolen vuoden aikana? Kuinka paljon vanhemmat tietävät/alkoholin käyttö Tietävät paljon (=100 %) Tietävät jonkin verran (=100 %) Eivät tiedä mitään (=100 %) En ole käyttänyt alkoholia Kyllä, harvemmin kuin kerran kuukaudessa Kyllä, noin kerran kuukaudessa Kyllä, noin kaksi kertaa kuukaudessa Kyllä, kerran viikossa tai useammin 7 % 37 % 19 % 23 % 9 % 6 % 8 % 31 % 20 % 23 % 12 % 6 % 9 % 26% 23 % 18 % 15 % 9 % Kyllä, 2x viikossa tai useammin

23 Samoin kuin tupakkatuotteiden kohdalla suojaavat tekijät, kuten perheen kanssa vietetty aika tai harrastukset, vaikuttavat lähinnä käytön säännöllisyyteen, mutta eivät kokeiluihin tai satunnaiseen käyttöön. Muut päihteet Viimeisen kuluneen vuoden aikana huumaavia aineita (ei alkoholia) oli tarjottu 15 % vastaajista (n=3 156). Yleisimmin tarjoaja oli ollut ystävä tai tuttava (66 % n=160). Tarjoaja oli ollut tuntematon henkilö 23 prosentissa tapauksissa ja sukulainen 11 prosentissa tapauksissa. Huumaavia aineita ei ollut kyselyssä eritelty tarkemmin. Huumaavia aineita tai lääkkeitä päihtymystarkoituksessa oli käyttänyt 5 % kaikista vastaajista (n= 3 157). Sukupuolten välillä ei ollut merkittävää eroa. Huumausaineita tai lääkkeitä päihtymystarkoituksessa käyttäneistä (n=163) alle viisi kertaa oli käyttänyt yhteensä 55 % ja yli viisi kertaa 45 %. Poikien kohdalla huumausaineiden ja lääkkeiden käyttö päihtymystarkoitukseen näyttäisi olevan hieman tyttöjä säännöllisempää. Tytöistä yli viisi kertaa oli käyttänyt 39 % ja pojista 52 %. Sukupuolta selkeämmin huumausainekokeiluihin vaikutti päivittäinen tupakointi. Tupakoimattomista 3 % oli käyttänyt huumaavia aineita tai lääkkeitä päihtymiseen. Päivittäin tupakoivilla luku oli lähes kymmenkertainen (31 %). Tupakoimattomuus näyttäisi tämänkin kyselyn perusteella suojaavan päihdekokeiluilta. Vanhempien kanssa vietetty aika ja harrastaminen näyttäisivät jossain määrin suojaavan huumaavien aineiden ja lääkkeiden päihdekäytöltä. Oletko koskaan käyttänyt huumaavia aineita tai lääkkeitä päihtymystarkoituksessa? /Vanhempien kanssa vietetty aika/ Harrastaminen (vähintään ½ tuntia kerralla) Vanhempien kanssa vietetty aika/ Huumausainekokeilut n=2 331 En Kyllä Harrastaminen/ Huumausainekokeilut n=2 336 En Kyllä Päivittäin 96 % 4 % Päivittäin 96 % 4 % Useita kertoja viikossa 95 % 5 % Useita kertoja viikossa 95 % 5 % Viikoittain 95 % 5 % Viikoittain 95 % 5 % Kuukausittain 96 % 4 % Kuukausittain 96 % 4 % Harvemmin 89 % 11 % Harvemmin 89 % 11 %