luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

Samankaltaiset tiedostot
KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO

Seoksen pitoisuuslaskuja

Atomi. Aineen perusyksikkö

Alkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

KEMIA lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Yhdisteiden nimeäminen

elektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Massaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus

Massaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

KE2 Kemian mikromaailma

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

CHEM-A1250 Luento 3, klo Kemiallinen reaktio

Ydinfysiikkaa. Tapio Hansson

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

Luku 1.2 Tehtävien ratkaisut

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Erilaisia entalpian muutoksia

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

Reaktiosarjat

1p - Yksi puuttuu tai väärin, -1/3 p b) Ioniyhdisteitä: B, C, F

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!

Puhdasaine Seos Aineen olomuodot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

KE2 Kemian mikromaailma

Liukoisuus

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Puhtaat aineet ja seokset

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.

Atomimallit. Tapio Hansson

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

Osio 1. Laskutehtävät

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

Kemia keskeinen luonnontiede

Huomaa, että vastaukset annetaan kahden merkitsevän numeron tarkkuudella.

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Atomimallit. Tapio Hansson

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

, m s ) täytetään alimmasta energiatilasta alkaen. Alkuaineet joiden uloimmalla elektronikuorella on samat kvanttiluvut n,

MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin keväällä 2014.

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Liukeneminen

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

Spektrofotometria ja spektroskopia

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt

Kemian opiskelun avuksi

Transkriptio:

Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1

Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2 H 2 O yksittäisiä atomeja ei voida laskea joten hiukkasten määrää arvioidaan massan ja tilavuuden avulla kehitellyn suureen AINEMÄÄRÄN kautta 2

Kertausta atomin rakenteesta ydin ja elektronipilvi ytimessä protoneita (p+) ja neutroneita (n) = nukleonit elektroniverhossa elektroneja (e-) atomin massa koostuu pääosin nukleonien massasta elektroniverhon rakenne määrää atomin kemialliset ominaisuudet 3

Alkuaine eri alkuaineiden atomit erilaisia keskenään saman alkuaineen atomeilla sama määrä protoneita ytimessään > neutronien määrä voi vaihdella = isotoopit > vedyn kolme isotooppia: 4

Hiilen isotoopit 5

Esimerkki Mg 27 12 tarkoittaa magnesium-atomia, jolla: Järjestysluku 12 eli protoneita 12 kpl Massaluku 27 eli 27-12=15 neutronia koska varaukseton atomi, 12 elektronia 6

Atomimassa yksikkö u yksi hiili 12 isotooppi massaltaan 12 u protoni tai neutroni massaltaan noin 1 u (elektroni massaltaan vain 1/1840 u) 7

Suhteellinen atomimassa, A r Alkuaineen eri isotooppien esiintymisprosentilla (taulukkokirjassa s.104) painotettu atomimassoje keskiarvo. Esim. Laske magnesiumin suhteellinen atomima 8

1.2 Mooli ja ainemäärä Mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta kuin 12,00 grammassa hiili 12 isotooppia on atomeja. 1 mooli = 6,022 10 23 kpl hiukkasia Tiedetään, että 12 grammaa hiiltä sisältää 6,022 10 23 hiiliatomia. 9

Avogadron vakio N A = 6,022 10 23 kpl/mol Punnittaessa mitä tahansa ainetta sen suhteellista atomimassaa (A r ) vastaava määrä grammoina siinä on aina Avogadron vakion verran eli 6,022 10 23 perusosasta (atomia esim. C, molekyyliä esim. H 2 O, ionia esim. Na + ) 10

Ainemäärän laskeminen hiukkaslukumäärän ja Avogadron vakion avulla myös N = n N A n = ainemäärä (yksikkö mol) N = hiukkasten lukumäärä (yksikkö kpl tai paljas luku) N A =Avogadron vakio 6,022 10 23 (yksikkö kpl/mol tai 1/mol) 11

Atomien lukumäärän laskeminen Kuinka monta kulta-atomia on kolmessa moolissa kultaa? Kuinka paljon on typpiatomeja yhdessä moolissa typpikaasua (N 2 )? 12

Ainemäärän laskeminen massan ja moolimassan avulla Ainemäärä, n (mol) Massa, m (g) Moolimassa, M (g/mol) katso MAOL taulukot s.139 13

Molekyylimassa, M (moolimassa) = Yhdisteessä olevien atomien suhteellisten atomimassojen (A r ) summa esim. veden (H 2 O) molekyylimassa: M (H 2 O) = 2 A r (H) + A r (O) = 2 1,008 u + 16,00 u= 18,016 u esim. ruokasuolan (NaCl) moolimassa: M (NaCl) = A r (Na) + A r (Cl) = 22,99 u + 35,45 u = 58,44 u 14

Konsentraatio,c = liuoksen pitoisuus ainemäärän avulla ilmoitettuna: 15

Konsentraation vertailua 16

Esimerkkitehtävä konsentraatioista Kuinka suuri konsentraatio on ruokasuolaliuoksella, johon on liuotettu 12 grammaa ruokasuolaa 250 millilitraan vettä? 17

21. 3,0 g ammoniumsulfaattia (NH 4 ) 2 SO 4 liuotetaan veteen mittapullossa siten, että liuoksen lopputilavuudeksi tulee 100 ml. Laske liuoksen ammoniumsulfaattikonsentraatio. Laske myös liuoksen ammonium ja sulfaatti ionien konsentraatiot. Ratkaisu m((nh 4 ) 2 SO 4 ) = 3,0 g M((NH 4 ) 2 SO 4 ) = 132,154 g/mol V(liuos) = 100 ml = 0,100 l Huomaa yksikkömuunnos ja muunnoksen tarkkuus! c((nh 4 ) 2 SO 4 ) =? c(nh 4 ) + =? c(so 4 2 ) =? Ratkaistaan ensin ammoniumsulfaatin ainemäärä suureyhtälöstä Ammoniumsulfaatin konsentraatio saadaan suureyhtälöstä Yhdisteen kaavan perusteella yksi mooli ammoniumsulfaattia sisältää kaksi moolia ammoniumioneja NH 4 + ja yhden moolin sulfaatti ioneja SO 4 2. Tämä nähdään myös yhdisteen liukenemista kuvaavasta yhtälöstä: (NH 4 ) 2 SO 4 (s) 2 NH 4 + (aq) + SO 4 2 (aq) Yksi mooli ammoniumsulfaattia tuottaa siis vesiliuokseen kaksi moolia ammoniumioneja ja yhden moolin sulfaatti ioneja. Kysytyt ionien konsentraatiot saadaan ratkaistua seuraavasti: c(nh 4 +) = 2 c((nh 4 ) 2 SO 4 ) = 2 0,2270 mol/l = 0,4540 mol/l 0,45 mol/l c(so 4 2 ) = c((nh 4 ) 2 SO 4 ) = 0,2270 mol/l 0,23 mol/l 18

tehtävä 21 m((nh 4 ) 2 SO 4 ) = 3,0 g M((NH 4 ) 2 SO 4 ) = 132,154 g/mol V(liuos) = 100 ml = 0,100 l Huomaa yksikkömuunnos ja muunnoksen tarkkuus! c((nh 4 ) 2 SO 4 ) =? c(nh 4 ) + =? c(so 4 2 ) =? 19

Yhdisteen kaavan perusteella yksi mooli ammoniumsulfaattia sisältää kaksi moolia ammoniumioneja NH + 4 ja yhden moolin sulfaatti ioneja SO 4 2. Tämä nähdään myös yhdisteen liukenemista kuvaavasta yhtälöstä: (NH 4 ) 2 SO 4 (s) 2 NH 4 + (aq) + SO 4 2 (aq) c(nh 4 +) = 2 c((nh 4 ) 2 SO 4 ) = 2 0,2270 mol/l = 0,4540 mol/l 0,45 mol/l c(so 4 2 ) = c((nh 4 ) 2 SO 4 ) = 0,2270 mol/l 0,23 mol/l 20

Liuosten valmistaminen ja laimentaminen Liuoksen valmistaminen kiinteästä aineesta: 1. Punnitaan dekantterilasiin kiinteää ainetta mahdollisimman tarkasti tiedossa oleva massa. 2. Liuotetaan kiinteä aine lopputilavuutta pienempään tilavuuteen vettä dekantterilasissa sekoitellan lasisauvalla tai lusikalla. 2 Siirretään liuotettu aine mittapulloon (suppilon avulla). 3. Täytetään mittapullo vedellä tarkasti merkkiviivaan saakka. 4. Sekoitetaan liuos vielä kääntämällä pullo ylösalaisin muutamia kertoja. 5. Tehdään mittapulloon tarvittavat merkinnät. esim NaCH3COO(aq), c = 0,150 mol/l, tekijän nimikirjaimet sekä valmistuspäivämäärä. 6. Jos liuosta säilytetään pitkään, se siirretään erilliseen säilytyspulloon, johon myös tehdään tarvittavat merkinnät. 7. Mikäli käyttöturvallisuustiedotteen mukaan aine tarvitsee varoitusmerkin tai -merkkejä, ne tulee lisätä säilytyspulloon. https://mooli.otava.fi/mooli_2_digiopetusaineisto/sisalto/2f7d031cb8bc-4fbe-8cd9-f106b75cf6a0 21

22

Liuoksen valmistus nesteestä 1. Pipetoidaan mahdollisimman tarkasti täyspipetillä (tai mittapipetillä) tiedossa oleva tilavuus. 2. Valutetaan neste mittapulloon, joka on noin puolillaan vettä. 3. Täytetään mittapullo vedellä merkkiin saakka. Tarkistetaan että liuoksen kaareva alapinta on merkkiviivan kohdalla ja suljetaan mittapullo tulpalla. 4. Sekoitetaan liuos kääntämällä pullo ylösalaisin muutamia kertoja. 5. Tehdään mittapulloon tarvittavat merkinnät. https://mooli.otava.fi/mooli_2_digiopetusaineisto/sisalto/ a3885145-5e04-4495-8a19-28bf6306f71f 23