Julkisivukorjausten turvallisuus

Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennetekniikan laitos. Tutkimusraportti 133 Tampere University of Technology. Institute of Structural Engineering. Research Report 133 Matti Haukijärvi, Saija Varjonen & Matti Pentti Julkisivukorjausten turvallisuus Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennetekniikan laitos Tampere 2006

ISBN 952-15-1572-4 ISSN 1796-3206

Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetekniikka Haukijärvi, M., Varjonen, S., Pentti, M.: JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS Tutkimusraportti 133, Tampere 2006 Asiasanat: julkisivukorjaus, työturvallisuus, julkisivu, ulkoseinä, parveke, ikkuna TIIVISTELMÄ Suomen kansallisvarallisuudesta on karkeasti ottaen puolet sijoitettu erilaisiin asuin- ja muun tyyppisiin rakennuksiin. Rakennusten ulkovaipparakenteet vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja korjaamista, ilman riittävää korjaamista niiden kokonaiskunto tulee heikkenemään. Korjausrakentamisen kokonaismäärä on ollut luokkaa 5 500 milj., josta ulkovaippakorjausten osuus on luokkaa 30 %. Julkisivukorjauksia (pintakäsittelyt, paikkauskorjaukset, julkisivujen uusiminen) on tehty vuosittain 4 prosenttiin julkisivukannasta eli 15 milj. neliömetriä. Parvekkeita on korjattu vuositasolla 40 000 kpl, joka on n. 5 % parvekekannasta, tämän lisäksi uusia parvekkeita asennettiin vanhoihin rakennuksiin 4500 kpl vuodessa. Tulevaisuudessa erilaisten rakennusten ulkovaippaan liittyvien korjausten määrä tulee edelleen kasvamaan, arvioiden mukaan vuositasolla luokkaa 2 %. Julkisivukorjaaminen poikkeaa normaalista uudisrakentamisesta merkittävästi. Merkittävimmät eroavaisuudet uudisrakentamisen ja julkisivukorjausten välillä ovat - työmaiden koko, henkilöstömäärä ja resurssit - toimintaympäristö (mm. käytössä olevat rakennukset, kaupunkien keskustoissa toimiminen) - tilaajien osaaminen ja kokemus rakennuttamisesta - työnaikaiset muutokset. Julkisivukorjaustyömaat ovat tyypillisesti pieniä työmaita, joissa työskentelee samanaikaisesti vain muutamia henkilöitä. Työnjohto ei ole useinkaan kokopäivätoimisesti paikalla, vaan vastuu käytännön turvallisuustoimien toteuttamisesta on työntekijöillä itsellään. Julkisivukorjaamiseen ei voida soveltaa sellaisenaan turvallisuusjohtamisen perusperiaatteita, vaan toimintamallit on sovellettava erikseen. Julkisivukorjausten turvallisuuden parantamiseksi laadittiin 7 kpl ohjevihkosia julkisivuhankkeissa toimivien käyttöön seuraavista aihealueista - Julkisivukorjaushankkeen osapuolien tehtävät työturvallisuuden hallinnassa - Turvallisuusasiat konsulttien toimeksiannoissa - Turvallisuusasiakirjan laatiminen julkisivukorjaushankkeessa - Asunto-osakeyhtiö julkisivukorjauksen tilaajana turvallisuusnäkökulma - Urakkakilpailun järjestäminen turvallisuusnäkökulmat huomioiden - Julkisivukorjaustyömaan turvallisuus asukasturvallisuus - Telinetyöt ja henkilönostot julkisivukorjaustöissä Tulevaisuudessa korjausrakentamisessa on nähtävissä, että raskaat korjaustavat tulevat yleistymään. Tämän myötä mm. erilaisten nostojen ja purkutöiden osuus tulee kasvamaan. Toisaalta aikataulujen pitkittyminen korjausasteen kasvaessa tuo uusia haasteita mm. hankkeen tiedottamiselle sekä työmaa-alueen järjestelyille. Toisaalta korjauksia tehdään yhä enemmän pientaloihin, joissa korjauksia tultaneen tekemään yhä enemmän ostopalveluina. Pientaloissa tehtävien korjausten yleistyessä mm. viranomaisvalvonnan toteuttaminen vaikeutuu entisestään.

ALKUSANAT Julkisivukorjausten turvallisuus -tutkimushanke on tehty Tampereen teknillisessä yliopistossa Rakennetekniikan laitoksella vuosina 2004 2005. Hankkeen aikana perehdyttiin rakennusalan työturvallisuusongelmiin julkisivukorjaamisen näkökulmasta. Julkisivukorjaaminen poikkeaa uudisrakentamisesta merkittävästi. Julkisivukorjauksissa koko hankkeen lähtökohdat ovat erilaiset uudisrakentamiseen verrattuna. Julkisivukorjauksissa lähtökohtana on yleensä käytössä oleva rakennus, jonka vaurioituneita rakenteita lähdetään korjaamaan. Olemassa oleva rakennus ja sen käyttö luovat merkittäviä rajoitteita sille, mitä itse asiassa korjaustyön aikana voidaan tehdä ja esim. minkälaisia työmenetelmiä voidaan valita. Lisäksi julkisivukorjaamisessa tilaajana on usein rakennusalan ei-ammattilainen, tyypillisesti asunto-osakeyhtiö, jolla ei ole riittävää osaamista korjaushankkeiden rakennuttamisesta. Tämän hankkeen tuloksena syntyi opastusta ja ohjeistusta julkisivukorjausten läpivientiä varten. Hankkeen rahoittajina ovat olleet - Työsuojelurahasto - Julkisivuyhdistys ry - Suomen rakennussaumausyhdistys ry - Suomen maalarimestariliitto ry. Tutkimusryhmä haluaa kiittää rahoittajia tutkimustyön mahdollistamisesta. Tutkimusryhmä haluaa kiittää erityisesti ohjausryhmää aktiivisesta työskentelystä sekä arvokkaista kommenteista työn aikana. Ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava - Boris Panschin (puheenjohtaja) / Suomen rakennussaumausyhdistys r.y - Peter Rehnström / Työsuojelurahasto - Ari Mielty (Oka Oy) / Julkisivuyhdistys r.y - Markku Mäkilä / Suomen Maalarimestariliitto r.y - Esa Virtanen / Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto - Veikka Toivonen / Hämeen työsuojelupiiri - Reijo S. Lehtinen / Rakennusteollisuus RT - Veijo Huotari / Rakennusliitto. Tutkimushanketta on ohjannut professori Matti Pentti ja tutkimusryhmään kuuluivat DI Matti Haukijärvi ja DI Saija Varjonen. Matti Haukijärvi Saija Varjonen Matti Pentti

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...7 1.1 TAUSTA... 7 1.2 TAVOITE... 7 1.3 RAJAUKSET... 8 2 TEHDYT TUTKIMUKSET...9 2.1 YLEISTÄ... 9 2.2 KIRJALLISUUSSELVITYKSET... 9 2.2.1 Yleistä... 9 2.2.2 Korjausrakentamisen ja julkisivukorjaamisen määristä... 9 2.2.3 Korjausmenetelmät... 10 2.2.4 Korjausrakentamisen työturvallisuudesta... 11 2.2.5 Putoamistapaturmat... 11 2.2.6 Paloturvallisuus... 12 2.2.7 Turvallisuusjohtaminen... 12 2.2.8 Johtopäätökset ja yhteenveto kirjallisuustutkimuksesta... 13 2.3 TYÖMAASEURANTA JA HAASTATTELUT... 13 2.4 TURVALLISUUSASIAKIRJAMALLIT... 18 2.5 JOHTORYHMÄTYÖSKENTELY... 19 3 JOHTOPÄÄTÖKSET...20 3.1 JULKISIVUKORJAAMISEN ERITYISPIIRTEET... 20 3.1.1 Yleistä... 20 3.1.2 Työmaiden koko, henkilöstömäärä ja resurssit... 20 3.1.3 Toimintaympäristö... 20 3.1.4 Tilaajien osaaminen... 21 3.1.5 Työnaikaiset muutokset... 21 3.2 OHJEISTUKSEN LAATIMINEN... 21 3.3 KORJAUSRAKENTAMISEN KEHITTYMINEN TULEVAISUUDESSA... 22 KIRJALLISUUS...23 LIITTEET...25 Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 629/1994, 1 10 Ohjevihko 1: Julkisivukorjaushankkeen osapuolien tehtävät työturvallisuuden hallinnassa Ohjevihko 2: Turvallisuusasiat konsulttien toimeksiannoissa Ohjevihko 3: Turvallisuusasiakirjan laatiminen julkisivukorjaushankkeessa Ohjevihko 4: Asunto-osakeyhtiö julkisivukorjauksen tilaajana turvallisuusnäkökulma Ohjevihko 5: Urakkakilpailun järjestäminen turvallisuusnäkökulmat huomioiden Ohjevihko 6: Julkisivukorjaustyömaan turvallisuus - asukasturvallisuus Ohjevihko 7: Telinetyöt ja henkilönostot julkisivukorjaustöissä - 5 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS - 6 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Suomen kansallisvarallisuudesta on karkeasti ottaen puolet sijoitettu erilaisiin asuin- ja muun tyyppisiin rakennuksiin. Rakennusten ulkovaipparakenteet vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja korjaamista, ilman riittävää korjaamista niiden kokonaiskunto tulee heikkenemään. Tulevaisuudessa erilaisten rakennusten ulkovaippaan liittyvien korjausten määrä tulee yhä kasvamaan. Korjausrakentaminen on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Kehitystyö on keskittynyt kuitenkin erityisesti korjausmenetelmien kehittämiseen (mm. julkisivujen ja putkistojen korjaamiseen soveltuvien järjestelmien kehittäminen). Julkisivukorjaushankkeiden läpivienti koetaan edelleen usein ongelmalliseksi. Käytännössä hankkeita toteutetaan jatkuvasti puutteellisella valmistelulla ja asiakirjoilla sekä ilman riittäviä ennakkotutkimuksia, laadunvarmistusta ja valvontaa. Puutteet sekä valvonnassa että suunnittelussa huonontavat myös työmaan turvallisuutta. Korjaustyön aikana lisäsuojauksista ja erikoismenetelmistä voi aiheutua huomattavia lisäkustannuksia tilaajalle. Käytännössä yhtenä suurena ongelmana on nähty korjausalalla vallitsevat kirjavat käytännöt erilaisten työturvallisuuteen liittyvien asioiden kanssa. Laadittuja ohjeistuksia ei aina koeta koko maan osalta yhdenmukaisiksi, ja paikallisesti toisistaan poikkeavat ohjeet voivat aiheuttaa epäselvyyksiä urakkatarjousvaiheessa. Julkisivukorjaamisen luonne poikkeaa merkittävästi tavanomaisista peruskorjauksista. Julkisivukorjausten yhteydessä korjattava rakennus on yleensä käytössä, mikä asettaa käytettäville suojaustoimille erikoisvaatimuksia. 1.2 Tavoite Tutkimuksen yleisenä päämääränä on ollut luoda edellytyksiä julkisivukorjaushankkeiden kehittämiseksi siten, että turvallisuusasiat otetaan huomioon teknisesti ja taloudellisesti laadukkaan lopputuloksen sekä tehokkaan työsuorituksen rinnalla. Tavoitteeksi asetettiin, että luotavat yhtenäiset käytännöt tekevät urakoitsijat tasaveroisiksi urakkakilpailutilanteessa, eikä turvallisuusasioiden huomiotta jättämisestä tule enää kustannusten alentumisen seurauksena kilpailutekijää. Välittömänä tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää julkisivukorjaamisen työturvallisuuteen liittyvää ohjeistusta ja turvallisuuden hallintamenetelmiä. Tavoitteen saavuttamiseksi pyrittiin - selkeyttämään ja ohjeistamaan eri osapuolien työturvallisuustehtäviä, vastuita sekä yhteistyöedellytyksiä julkisivukorjaushankkeessa - luomaan menettelytapoja ja työkaluja mm. rakennuttajan käyttöön - luomaan menetelmä sisällöltään yhtenäisten turvallisuusasiakirjojen laatimista varten. Turvallisuustekijät pyrittiin saamaan ohjeistuksella mukaan mm. rakennuttajan päätöksentekoon, kun luodaan menettelytapoja: - turvallisuusasiakirjan laatimiseksi sisältäen työkalun riskien tunnistamiseksi - suunnittelijan toimeksiannon muotoilemiseksi niin, että turvallisuusasiat ovat mukana - tarjouspyynnön ja urakkakilpailun järjestämiseksi niin, että turvallisuusasiat ovat mukana yhtenä valintakriteerinä - 7 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS 1.3 Rajaukset Tässä tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan julkisivukorjaushankkeisiin, eikä hankkeessa käsitelty mm. vesikattojen tai putkistojen korjaamista. Luodut ohjeet ovat kuitenkin pääasiassa sovellettavissa myös em. korjaushankkeissa. Laadittuja ohjeita voidaan pitää lähinnä tutkimusryhmän kannanottona turvallisuusasioihin, vaikka niiden valmistelussa onkin ollut mukana rakennushankkeen eri osapuolia viranomaistaho mukaan lukien. Ohjeita ei voi pitää sitovina määräyksinä. Tutkimuksen aikana tehdyillä haastattelututkimuksilla ei pystytty saamaan tilastollisesti luotettavaa kuvaa esim. työturvallisuusongelmien yleisyydestä. Haastattelujen avulla pyrittiinkin lähinnä hakemaan käytännön kokemuksia ja havaintoja julkisivukorjaamisesta. Tutkimuksen alkuperäisestä tavoitteesta poiketen tässä tutkimuksessa ei myöskään käyty erilaisia korjausmenetelmiä läpi niin, että niiden osalta olisi laadittu korjaustapakohtaisia ohjeita. Julkisivukorjausmenetelmiä ja niihin liittyviä työvaiheita turvallisuusohjeineen on käsitelty perusteellisesti jo aikaisemmissa tutkimuksissa, eikä niiden käsittelyyn nähty tämän tutkimuksen aikana aihetta. - 8 -

2 TEHDYT TUTKIMUKSET 2.1 Yleistä JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS Tutkimukseen sisältyi - kirjallisuusselvitys julkisivukorjaamisen turvallisuuteen liittyvien tutkimusten osalta - työmaaseurantaa - haastatteluja - korjaustapojen tarkempaa analysointia Tutkimuksen aikana hankkeen osatuloksia kehitettiin edelleen hankkeen johtoryhmässä. Johtoryhmätyöskentelyyn osallistui rakennusalan eri toimijoita viranomaisista aina urakoitsijoihin asti. Lisäksi vuoden 2004 keväällä pyrittiin käymään tapaturmatilastoja läpi, tarkastellen erityisesti julkisivukorjauksissa tapahtuneita tapaturmia. Tapaturmatilastoista ei kuitenkaan pystytty erottelemaan erikseen julkisivukorjauksissa tapahtuneita tapaturmia, eikä tämän tutkimuksen kannalta käyttökelpoista tietoa pystytty keräämään. 2.2 Kirjallisuusselvitykset 2.2.1 Yleistä Kirjallisuudesta selvitettiin aiheesta aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia. Kirjallisuustutkimus tehtiin vuoden 2004 keväällä, ja sen perusteella tarkennettiin myös tutkimushankkeen tavoitteita. 2.2.2 Korjausrakentamisen ja julkisivukorjaamisen määristä Korjausrakentamisen osuus koko rakentamisesta on merkittävä ja sen osuuden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa edelleen. Lisäksi korjausrakentamisen odotetaan toimivan jonkinlaisena suhdannevaihteluja tasaavana rakentamisen osa-alueena. Korjausrakentamisen kokonaismäärä on ollut v. 2000 luokkaa 5 500 milj. /13/. Ulkovaippakorjausten osuus kaikista korjaushankkeista on ollut 30 % eli luokkaa 1 750 milj. Julkisivukorjaamisen määriä on selvitetty tarkemmin lähteessä /12/, jonka mukaan julkisivukorjauksia (pintakäsittelyt, paikkauskorjaukset, julkisivujen uusiminen) tehtiin vuosittain 4 prosenttiin julkisivukannasta eli 15 milj. neliömetriä. Parvekkeita korjattiin vuositasolla 40 000 kpl (n. 5 % parvekekannasta), tämän lisäksi uusia parvekkeita asennettiin vanhoihin rakennuksiin 4500 kpl vuodessa /12/. Urakkasummien perusteella laskettuna pääosa julkisivukorjauksista (pl. omakotitalojen ja talousrakennusten korjaukset) teetettiin rakennusalan ammattilaisilla (joko rakennusliikkeillä, erikoisurakoitsijoilla tai ammattimiehillä) /13/. Julkisivukorjaamisen odotetaan kasvavan vuositasolla luokkaa 2 %, viiden vuoden kuluessa korjausten määrän odotetaan kasvavan 12 %. Raskaampien korjausten määrän (julkisivun uusiminen) odotetaan kasvavan enemmän, viiden vuoden kuluessa luokkaa 15 % /12/. - 9 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS 2.2.3 Korjausmenetelmät Julkisivujen korjaustavat voidaan jakaa (ks. taulukko 2.1) /2/ - kevyisiin suojaaviin korjauksiin - verhoileviin korjauksiin o ulkoseinien korjauksissa korjaustapaan sisältyy yleensä myös lisälämmöneristys - purkaviin korjauksiin Taulukko 2.1 Erilaisten julkisivujen korjaustapoja JUKO-käsikirjan mukaisesti jaoteltuna /2/. Kuorielementit Purkaminen ja uusiminen Muut korjaustavat Betonijulkisivut Pinnoitusja paikkaustyyppiset korjaukset Saumaus Huoltomaalaus Suojaava pinnoitus Perusteellinen pinnoitus ja paikkaus Kunnossapitokorjaukset Verhouskorjaukset Eristerappaus Muuraus Eristerappaus Levy- tai kasettiverhous Muuraus Kuorielementit Huoltomaalaus Pinnoitus- ja paikkaus (paikkarappaus) Levy- tai kasettiverhous Kuorielementit Eristerappaus Muuraus Uusiminen kokonaan - Alustan vaurioiden korjaaminen Muuratut julkisivut Laastisaumojen uusinta Rappaus ja pinnoittaminen Levy- tai kasettiverhous Kuorielementit Eristerappaus Muuraus Levy- tai kasettiverhous Osittain uusiminen Kokonaan uusiminen Liittyvät korjaukset Rapatut julkisivut Levyverhotut julkisivut Maalaus Parvekkeet - Levyverhous - Levyjen uusiminen Osittain uusiminen Kokonaan uusiminen - Lasitus - Ikkunat Huoltomaalaus Suojaava pinnoitus Perusteellinen pinnoitus- ja paikkaus Valukorjaukset Etuikkuna Vaihtopuite Uusiminen kokonaan Korjaustapojen menetelmäkuvauksia ja niihin liittyviä työvaiheita on esitetty tarkemmin RA- TU-kortistossa /8/. Samassa yhteydessä on esitetty myös yksityiskohtaisempia ohjeita mm. henkilönsuojainten valinnasta ja käyttämisestä eri työvaiheissa. Lisäksi RATU-kortistoissa on esitetty työvaiheet sellaisissa korjauksissa, joissa joudutaan käsittelemään terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita, kuten - asbestia - PCB- ja lyijy-yhdisteitä - PAH-yhdisteitä - mikrobeja. - 10 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS 2.2.4 Korjausrakentamisen työturvallisuudesta Korjausrakentamisen tapaturmatiheyden miljoonaa työtuntia kohden on todettu olevan luokkaa 80, likimain yhtä suuri kuin uudisrakentamisessa /13/. Korjausrakentaminen koetaan kuitenkin yleisesti vaarallisemmaksi kuin uudisrakentaminen. Yleisimmin työturvallisuusongelmiksi koetaan - puutteelliset suunnitelmat - työmaan heikkoa valvontaa - pääurakoitsijan puuttumista - vanhojen rakenteiden pettämistä - purkutöitä - materiaalien siirtoja - terveydelle vaarallisia aineita - tikkaiden käyttöä telineiden sijasta - suojakypärän käytön laiminlyöntiä - melua sekä - siivouksen puutetta. Lähteessä /9/ on todettu niin ikään, että tilastojen mukaan korjausrakentaminen ei ole sen vaarallisempaa kuin uudisrakentaminenkaan. Luotettavien vertailujen tekeminen on ollut kuitenkin vaikeaa johtuen tilastointimenetelmistä. Tilastotietojen käytön hankaluudesta on mainittu myös lähteissä /1/ ja /6/. 2.2.5 Putoamistapaturmat Rakennusalalla putoamistapaturmat koetaan yhdeksi suurimmista työturvallisuusriskeiksi. Julkisivukorjauksiin liittyy käytännössä aina korkealla tehtäviä töitä; erilaisia telineitä ja nostokoneita käytetään runsaasti. Tämän vuoksi putoamistapaturmien riskin voidaan olettaa koskevan erityisesti julkisivukorjauksia. Julkisivukorjauksiin liittyvissä telinetöissä olennaisia vaaratekijöitä ja -tilanteita ovat /5/ - telineen sortumis- ja kaatumisvaara - työntekijän putoamisvaara telineen asennustyön, peittämisen tai purkutyön aikana (telineiden rakentaminen ja purkaminen) - työntekijän putoamisvaara telineen työtasoille noustessa ja sieltä laskeuduttaessa - telineosien putoaminen - telineen ylikuormittaminen telineosilla - naulainen puutavara - raskaat nostot. Keskeisin tekijä putoamistapaturmissa on rakennusalalla yleisesti organisaation (puutteelliset tai virheelliset) menettelytavat /10/. Putoamistapaturmissa keskeisimmiksi tekijöiksi on löydetty mm. - työskentely huonolla alustalla - työskentely huonossa asennossa - irtotikkaiden käyttö työalustana - puutteellinen valvonta (työmenetelmien valvonta, suojainten käyttö) - tarkastusten puutteet (mm. telineiden käyttöönottotarkastukset ja viikkotarkastukset) - suunnitelmien puutteet (mm. työnsuunnittelu, telinesuunnitelmat, putoamissuojaussuunnitelmat) Muita keskeisiä tekijöitä putoamistapaturmissa ovat mm. työympäristöstä aiheutuvat vaaratekijät, kuten kaiteiden puuttuminen ja aukkojen suojauksen puutteet. - 11 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS 2.2.6 Paloturvallisuus Julkisivukorjauksissa käytetään runsaasti erityyppisiä teline-, suojaus- sekä lämmitysratkaisuja, jotka voivat aiheuttaa suoranaisia paloturvallisuusriskejä. Paloturvallisuuteen liittyvät riskit voivat olla esim. syttymisriskin kasvu (käytettävät lämmityslaitteet, työmenetelmät, helposti syttyvät materiaalit jne.) tai pelastus- ja sammutusmahdollisuuksiin liittyviä heikennyksiä, kuten kulku- ja pelastusväylien tukkeutumista, hätäpoistumisteiden puuttumisena tai muuttumisena jne. Julkisivukorjaustyömailla yksi merkittävin paloturvallisuuden parantamiseen liittyvä osatekijä on riittävä ennakointi ja hankkeen huolellinen suunnittelu /4/. Ennakoimiseen ja suunnitteluun liittyy myös hankkeen osapuolten välisen yhteistyön varmistaminen ja riittävä tiedonkulku, niin työmaan ja pelastusviranomaisten välillä kuin rakennuksen käyttäjien (esim. asukkaiden) sekä työmaan välillä. Julkisivukorjaushankkeen paloturvallisuuden kannalta olennaisia toimia ovat mm. /4/ - yhteydenotto tarpeen vaatiessa pelastusviranomaisiin jo rakennusluvan hakuvaiheessa - ilmoitukset ja yhteydenpito työmaan ja pelastusviranomaisten välillä - työmaan aluesuunnitelman laatiminen ja sen toimittaminen myös pelastusviranomaisten käyttöön - työntekijöiden riittävä perehdyttäminen työmaan erikoisolosuhteisiin - asukkaille tehtävän tiedotuksen järjestäminen niin, että tiedotus on riittävää, oikea-aikaista sekä korjaustyön edetessä tarkentuvaa - telinerakenteisiin tarpeen vaatiessa tehtävät erilliset savunpoistoluukut, joiden tulee olla sisältä päin käsillä avattavissa - räystäsrakenteisiin tarpeen vaatiessa tehtävät erilliset palosuojaukset palon ullakolle leviämisen estämiseksi - riittävä määrä joko työtasoilla säilytettäviä tai työvaiheittain siirrettäviä sammuttimia - työmaa-alueen ja erityisesti telineiden riittävä siivoaminen ja hyvä järjestys - sähkö- tai kaasukäyttöisten lämmittimien kaatumisen estäminen. 2.2.7 Turvallisuusjohtaminen Nykyään katsotaan varsin yleisesti, että turvallisuuskulttuurin parantaminen edellyttää myös ns. turvallisuuden johtamista. Turvallisuusjohtaminen on määritelty seuraavasti: Turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista, niin lakisääteisen kuin omaehtoisen turvallisuuden hallintaa, jossa yhdistyy sekä menetelmien ja toimintatapojen että ihmisten johtaminen. Se sisältää ajatuksen jatkuvasta turvallisuuden ja terveellisyyden edistämisestä työpaikalla. Turvallisuusjohtaminen pitää sisällään jatkuvan suunnittelun, toiminnan ja seurannan. /11/ Rakennustyössä tärkeimpiä hyviä turvallisuuskäytäntöjä ovat /3/ - johdon sitoutuminen turvallisuuden kehittämiseen ja sitoutumisen osoittaminen - työmaan turvallisuuden koordinointi ja johtaminen - panostus turvallisuushenkilöstöön - huolellinen turvallisuussuunnittelu - koulutus ja perehdyttäminen turvallisuuteen - työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen turvallisuustavoitteiden toteuttamiseen - urakoitsijoiden ohjaus ja turvallisuustavoitteiden kirjaaminen tarjouspyyntöihin ja urakkasopimuksiin - palaute ja palkitseminen turvallisesta toiminnasta - 12 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS - tapaturmista ja vaaratilanteista raportoiminen ja niiden tutkiminen - turvallisuuden seuranta ja valvonta - työmaan turvallisuusohjeiden laatiminen. 2.2.8 Johtopäätökset ja yhteenveto kirjallisuustutkimuksesta Julkisivukorjaamisesta sekä erikseen korjausrakentamisen työturvallisuudesta löytyy lukuisia tutkimushankkeita. Kehitystyö on keskittynyt erityisesti korjausmenetelmiin liittyvään teknisiin tekijöihin, joskin myös korjaushankkeiden läpivientiin liittyviä tutkimushankkeita on ollut olemassa. Tilastojen perusteella korjausrakentaminen ei näyttäisi olevan vaarallisempaa kuin uudisrakentaminen. Korjaaminen kuitenkin mielletään vaarallisemmaksi, mikä toisaalta voidaan nähdä turvallisuutta sinänsä edistävänä tekijänä, sillä turvallisuusuhkiin suhtaudutaan tällaisissa tapauksissa todennäköisesti suuremmalla vakavuudella. Tilastojen mukaan useimmat vakavat korjausrakentamisen tapaturmat liittyvät putoamisturvallisuuteen. Rakennushankkeen läpivientiin liittyvät ohjeet ovat paikoin puutteellisia. Erityisesti seuraaviin aihealueisiin kaivataan lisäohjeistusta - suunnittelijan, konsulttien yms. toimeksianto - urakkakilpailun järjestäminen - urakoinnin pelisäännöistä ei ole selkeää opasta - eri osapuolten vastuukysymykset. 2.3 Työmaaseuranta ja haastattelut Tutkimuksen yhteydessä tehtiin myös työmaaseurantaa julkisivukorjaustyömailla. Työmaaseurannalla pyrittiin kartoittamaan työturvallisuuskulttuurin tilannetta eri työmailla. Seurannan aikana tehtiin havaintoja työmaan yleisestä turvallisuudesta sekä kerättiin kokemuksia erilaisista työturvallisuuteen liittyvistä ongelmista. Seurannassa keskityttiin erityisesti korjauksiin liittyviin telinetöihin ja henkilönostoihin. Työmaaseurannan lisäksi tehtiin vapaamuotoisia haastatteluita, joissa keskityttiin niin ikään telinetöihin ja henkilönostoihin. Itse korjausmenetelmäkohtaista seurantaa ei tehty, sillä kirjallisuusselvityksen perusteella korjausmenetelmä- ja työvaihekohtaisia selvityksiä ja ohjeistuksia myös työturvallisuuden osalta on jo olemassa melko kattavasti. Varsinaisesti tähän tutkimukseen liittyvien työmaakäyntien lisäksi kokemusten keräämisessä käytettiin TTY Talonrakennustekniikan laboratorion korjausrakentamisen tutkimusryhmän aikaisempia kokemuksia julkisivukorjaustyömaista. Työmaaseurannan aikana tehdyt havainnot on kerätty seuraaviin luetteloihin. Luetteloissa on esitetty erikseen yleiseen turvallisuuteen liittyvät havainnot sekä erikseen telinetöihin ja henkilönostoihin tehdyt havainnot. Työmaan yleiseen turvallisuuteen liittyviä havaintoja olivat seuraavat - henkilöstö ja työnjohto o työmaiden henkilömäärä oli yleisesti varsin pieni, useimmilla työmailla työntekijöitä oli vain muutamia (alle 5 henkeä) o kaikilla työmailla ei ollut kokopäiväisesti työnjohtoa paikalla, vaan yleisesti yhdellä työmaamestarilla oli hoidettavana useampia (3 5) työmaita. o sama työmaamestari hoitaa usein varsinaiset työnjohdolliset tehtävät sekä myös pientarvikkeiden hankinnan, viranomaisyhteydet jne. - työmaa-alue - 13 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS o työmaiden siisteys oli yleensä varsin hyvä, useilla työmailla kiersi työmaita säännöllisesti erillinen siivousryhmä o työmaa-aluetta ei ollut useinkaan erotettu muusta alueesta (esim. asukkaiden kulkutiet ja yleinen piha-alue, pysäköintialueet jne.) o asukkaiden kulkuväylät olivat joissain kohteissa suoraan telinerakenteiden alla tai välittömästi niiden vieressä - henkilönsuojaimet o kuulosuojaimia sekä suojalaseja käytettiin vaihtelevasti sellaisissa työvaiheissa, joissa niiden käyttö olisi tarpeellista o suojakypärää ei juurikaan käytetty o suojaimien käyttö näyttäisi riippuvan erityisesti työntekijän omasta aktiivisuudesta; suojaimien huonosta saatavuudesta ei vapaamuotoisten keskustelujen aikana tullut mainintoja - julkisivukorjaustyönmaan turvallisuustilanne verrattuna uudisrakentamiseen o julkisivukorjaustyömaita ei pidetty erikoisen vaarallisina työmaina verrattuna uudisrakentamisen työmaihin; yhtenä suurimpana turvallisuutta parantavana tekijänä korjaustyömailla nähtiin useiden rinnakkaisten urakoitsijoiden puuttuminen, jolloin työmaa-alueen käytön suunnittelu mm. tavaroiden varastoinnin ja telineiden tai henkilönostinten siirtojen suhteen on selvästi helpompaa. - korjaustyön aikana havaittavat yllätykset o työmailla ei ollut mitenkään poikkeuksellista, että vanhat rakenteet ja materiaalit poikkeavat ennakko-odotuksista. Poikkeamat voivat aiheuttaa mm. koko korjaustavan vaihtumisen - korjaushankkeen läpiviennin onnistumisen kannalta koettiin, että tiedottamisella on tärkeä rooli; tiedottamisen tulee olla oikea-aikaista ja laajuudeltaan tarkoituksenmukaista. Telinetöihin ja henkilönostoihin liittyen tehtiin seuraavia havaintoja - käytettävät teline- tai henkilönostintyypit riippuvat valittavasta korjausmenetelmästä o suojatuilta (kiinteiltä) telinerakenteilta tehtävät julkisivukorjaukset ovat yleistyneet viime aikoina voimakkaasti o suojattuja telineitä käytetään varsinkin pinnoitus- ja paikkaustyyppisissä korjauksissa sekä rappaustöissä - työmaahenkilöstön haastattelujen perusteella suurimmat työturvallisuusongelmat telinetöihin liittyen ovat o kiire ja liian nopeat aikataulut riittäviä suojauksia ei tehdä o nostokoneiden (erit. mastolavanostinten ja riipputelineiden) ylikuormittaminen tavaroiden varastoinnilla o työtapojen ja sitä kautta telinetarpeiden muuttuminen korjaustyön aikana; korjauksen aikana havaittavat muutostarpeet voivat johtaa mm. koko korjaustavan muuttumiseen - telinetoimittajien näkökulmasta yhtenä suurimpana ongelmana nähtiin o telineiden työnaikaiset muutokset, mm. suojattujen telineiden ankkurointien väliaikainen poistaminen o telineen pystyttäminen jäätyneen maan tai lumen varaan o telineen tai nostokoneen ylikuormittaminen, erit. purkujätteen kertyminen alimmille työtasoille - telineiden osalta havaittiin seuraavia puutteita liittyen voimassa oleviin määräyksiin o telineiden alapuolista aluetta ei ollut eroteltu yleisistä kulkualueista paikoin lainkaan o huputetuilla telineillä ei ollut useinkaan työtasoilla jalkalistoja telineen suojapeitteen ajateltiin virheellisesti korvaavan jalkalistat o seinän ja työtason välinen etäisyys ylittyi usein yksittäisissä kohdissa (sallittu maksimietäisyys 250 mm), syinä tähän oli mm. - 14 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS o o seinän purkamisen jälkeen työtason ja seinän pinnan välinen etäisyys kasvaa ulkoseinässä olevien syvennysten ja porrastusten yhteydessä etäisyyden säilyttäminen sallituissa rajoissa on usein varsin vaikeaa, jos ei mahdotonta suojakaiteiden käyttäminen työtason ja seinän välissä koetaan mahdottomaksi työteknisistä syistä työtasojen siirtelyn jälkeen tasoja ei ole aina nostettu takaisin paikoilleen kulkutiejärjestelyt parvekekorjausten yhteydessä epäselvät ja alueellisesti poikkeavat ohjeet koetaan yleiseksi ongelmaksi vain Uudenmaan työsuojelupiiri on antanut aiheesta toimintaohjeet, muiden työsuojelupiirien osalta vastaavaa ohjetta ei ole annettu, mikä johtaa urakoitsijoiden kannalta epäselvään tilanteeseen. Kuva 1 Työmaa-alueen vierestä kulkeva pyörä-/kävelytie on erotettu verkkoaidalla. - 15 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS Kuva 2 Mastolavanostimen työtasoon on tehty julkisivun syvennyksen kohdalle uloke, jolla työtason ja seinän välinen etäisyys saadaan pidettyä sallituissa mitoissa. Kuva 3 Telineillä työasennot voivat olla joskus epämukavia, sillä työtasojen korkeutta ei voida vapaasti muuttaa. - 16 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS Kuva 4 Mastolavanostimiin kiinnitetty lippusiima ei ole aina toimiva ratkaisu työalueen erottamiseksi. Kuva 5 Telineet olivat yleisesti varsin siistejä, eikä rakennusjätteitä oltu jätetty telinetasoille. Työtasoilla ei ole käytetty jalkalistaa. - 17 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS Kuva 6 Riipputelineen alapuolta ei ole erotettu muusta piha-alueesta lainkaan. 2.4 Turvallisuusasiakirjamallit Turvallisuusasiakirjan laatimisesta ja asiakirjan sisällöstä on säädetty asetus (Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 629/1994, muutos 19.5.2004/426). Käytännössä turvallisuusasiakirjan tarkemmasta sisällöstä ei ole kuitenkaan olemassa yleistä ohjetta. Tutkimusta varten pyydettiin korjaushankkeiden parissa toimivilta (suunnittelijat, urakoitsijat sekä rakennuttajat) esimerkkejä joko heidän käyttämistään turvallisuusasiakirjamalleista tai malleja heille esim. urakkatarjouspyyntöjen yhteydessä toimitettavista turvallisuusasiakirjoista. Tutkimusryhmän tällä tavoin käyttöön saamia turvallisuusasiakirjamalleja ei voitu pitää sellaisina, että niitä olisi voitu käyttää mallina laadittaessa ohjeistusta. Käytännössä likimain kaikki asiakirjat olivat liian pitkiä ja niihin oli sisällytetty runsaasti hankkeen läpivientiin liittyvää yleistä ohjeistusta, mm. työsuojeluorganisaatiosta, työmaatoimintojen järjestämisestä, riittävästä valaistuksesta, siisteydestä jne. - 18 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS Turvallisuusasiakirjan sisällöstä tehdyn kyselyn perusteella hyväksi turvallisuusasiakirjaksi koetaan asiakirja, - joka on riittävän lyhyt eikä sisällä tietoa itsestäänselvyyksistä - jossa kuvataan ainoastaan sellaiset rakennushankkeen turvalliseen läpiviemiseen liittyvät, ei-tyypilliset riskit, joita urakoitsija ei voi oma ammattitaitonsa huomioiden tietää - joka on aina kohdekohtaisesti laadittu asiakirja, valmista kaavakepohjaista mallia ei voida tehdä. Turvallisuusasiakirjan laatiminen edellyttää aina kohdekohtaista turvallisuusriskien selvittämistä (vaarojen tunnistaminen). 2.5 Johtoryhmätyöskentely Tutkimuksen johtoryhmä muodostettiin niin, että siihen kuului julkisivukorjaushankkeiden eri osapuolia mahdollisimman laajalta alalta sekä toisaalta rakennusalan työturvallisuuden parissa työskennelleitä henkilöitä. Ohjausryhmän kokoonapano oli seuraava - Boris Panschin (puheenjohtaja) / Suomen rakennussaumausyhdistys r.y - Peter Rehnström / Työsuojelurahasto - Ari Mielty (Oka Oy) / Julkisivuyhdistys r.y - Markku Mäkilä / Suomen Maalarimestariliitto r.y - Esa Virtanen / Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto - Veikka Toivonen / Hämeen työsuojelupiiri - Reijo S. Lehtinen / Rakennusteollisuus RT - Veijo Huotari / Rakennusliitto Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin ja keskusteltiin hankkeen lopputuloksina julkaistavien ohjevihkosten sisällöstä. Työskentelytapana oli avoin keskustelu, jolloin eri osapuolten näkemykset tulivat myös muiden osapuolien tietoon. - 19 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1 Julkisivukorjaamisen erityispiirteet 3.1.1 Yleistä Julkisivukorjaaminen poikkeaa normaalista uudisrakentamisesta merkittävästi. Suurimmat eroavaisuudet uudisrakentamisen ja julkisivukorjausten välillä ovat - työmaiden koko, henkilöstömäärä ja resurssit - toimintaympäristö - tilaajien osaaminen ja kokemus rakennuttamisesta - työnaikaiset muutokset 3.1.2 Työmaiden koko, henkilöstömäärä ja resurssit Korjaustyömaat ovat yleisesti varsin pieniä työmaita, joissa työskentelee vain muutamia henkilöitä. Työnjohto ei ole useinkaan kokopäiväisesti työmaalla, vaan yhdellä henkilöllä saattaa olla useampia työmaita hoidettavana samanaikaisesti. Mitä pienemmästä työmaasta on kyse, sitä vähemmän työnjohto on työmaalla paikalla. Työmaiden resurssit asettavat varsin suuria haasteita turvallisuusjohtamiselle. Erityisesti seuraaviin turvallisuusjohtamisen hyviin käytäntöihin on haettava uusia toimintamuotoja: - johdon sitoutumisen osoittaminen - työmaan turvallisuuden koordinointi ja johtaminen - urakoitsijoiden ohjaus - turvallisuuden seuranta ja valvonta. Kokopäivätoimisen työmaajohdon puuttuminen vaikeuttaa mm. turvallisuuden koordinointia ja johtamista sekä seurantaa ja valvontaa. Vastuu turvallisuudesta ja käytännön toimista siirtyy pienillä työmailla yhä enemmän työntekijöiden vastuulle. Toisaalta työmaiden koko vaikeuttaa koko turvallisuustilanteen seurantaa. Rakennustyömailla yleisesti käytössä olevat TR-mittaukset eivät sovellu käytettäväksi pienillä työmailla, sillä yksinkertaisesti havaintoaineistoa ei ole riittävästi mittausten tekemiseen. 3.1.3 Toimintaympäristö Merkittävimmät julkisivukorjausten toimintaympäristöön liittyvät, turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat - julkisivukorjauksia tehdään varsin usein käytössä olevissa rakennuksissa o rakennuksen käyttö on otettava huomioon tehtävissä suojauksissa erilaisten suojarakenteiden ja kulkuväylien tekeminen korjauksessa syntyvien haitta-aineiden (mm. pöly, vaaralliset aineet) leviäminen sisätiloihin on estettävä o piha-alue on erotettava työmaa-alueesta selkeästi o korjaushankkeiden onnistumisen kannalta käyttäjien huomioiminen ja oikeaaikainen tiedottaminen on tärkeää - varsinkin kaupunkien keskusta-alueilla korjaustyömaat sijaitsevat usein vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla o otettava huomioon sekä ajoneuvo- että jalankulkuliikenne - korjaustöihin sisältyy poikkeuksellisen paljon telineillä tai nostokoneilla korkealla tehtäviä töitä - 20 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS 3.1.4 Tilaajien osaaminen Julkisivukorjaushankkeissa tilaajina on varsin usein rakennusalan ei-ammattilainen. Ns. kertarakennuttaja toimii usein asunto-osakeyhtiö. Mitä pienemmistä hankkeista on kyse, sitä vähemmän käytetään ulkopuolista asiantuntemusta. Ääritapauksissa korjaushankkeissa tilaajan tehtäviä hoitaa sivutoimisena isännöitsijänä toimiva talon asukas. Onnistuneen julkisivukorjaushankkeen läpiviennin yhtenä perusedellytyksenä pidetään yleisesti ammattitaitoista rakennuttamista. Käytännössä rakennusalan ei-ammattilaisen toimiessa tilaajana tulisi hankkeeseen kiinnittää mahdollisimman aikaisin riittävän ammattitaitoinen, nimenomaan julkisivukorjauksiin perehtynyt rakennuttajakonsultti hoitamaan rakennuttajan velvoitteita. Rakennuttajan velvollisuuksiin voi joissain tapauksissa kuulua myös lukuisia työturvallisuusvelvoitteita, erityisesti tapauksissa, joissa rakennuttaja katsotaan hankkeen päätoteuttajaksi. Rakennuttaja toimii korjaushankkeessa myös päätoteuttajana, jos se ei ole nimennyt päätoteuttajan tehtävään muuta tahoa. 3.1.5 Työnaikaiset muutokset Korjaustöiden aikana on varsin tyypillistä, että työn aikana havaitaan rakenteiden tai vauriotilanteen olevankin ennakko-odotuksista poikkeavia. Seurauksena voi olla - työmäärän kasvua (esim. laastipaikkausten määrän kasvaminen) ja sitä kautta korjausten aikataulun pidentyminen - käytettävien työmenetelmien muuttuminen - uusien suojaus- tai tuentatarpeiden syntymistä. Muutosten kustannukset lankeavat yleensä rakennuttajan vastuulle. Yleisten sopimusehtojen mukaan mm. terveydelle ja ympäristölle vaarallisten aineiden poistamisesta aiheutuvat kustannukset kuuluvat yksikäsitteisesti rakennuttajan vastuulle. Muutosten ennakointi edellyttää aina perusteellisia ennakkoselvityksiä. Julkisivukorjaushankkeissa ennakkoselvityksiin tulee yleensä sisältyä vähintään - perusteellinen kuntotutkimus o perusteellisessa kuntotutkimuksessa tulee selvittää rakenteet ja niiden vauriotilanne vaurioiden vaikutus rakenteen kantavuuteen ja turvallisuuteen o betonijulkisivujen kuntotutkimusten sisältöä on käsitelty tarkemmin lähteessä /7/ - vaarallisten aineiden olemassaolon selvittäminen o o o o julkisivupinnoitteiden asbesti levytuotteiden asbesti (asbestisementtilevyt) saumausmassojen PCB- ja lyijy-yhdisteet vedeneristystuotteiden PAH-yhdisteet parvekkeiden vedeneristeet sokkeleiden ja vast. rakenteiden pikeykset Pelkästään silmämääräistarkastusten (mm. kuntoarviot) perusteella ei korjauksiin ole yleensä syytä ryhtyä. 3.2 Ohjeistuksen laatiminen Luvussa 3.1 mainittujen kehitystarpeiden ohjeistamiseksi laadittiin 7 kpl ohjevihkosia julkisivuhankkeissa toimivien käyttöön seuraavista aihealueista - Julkisivukorjaushankkeen osapuolien tehtävät työturvallisuuden hallinnassa - 21 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS - Turvallisuusasiat konsulttien toimeksiannoissa - Turvallisuusasiakirjan luominen - Asunto-osakeyhtiö julkisivukorjauksen tilaajana turvallisuusnäkökulma - Urakkakilpailun järjestäminen turvallisuusnäkökulmat huomioiden - Julkisivukorjaustyömaan turvallisuus asukasturvallisuus - Telinetyöt ja henkilönostot julkisivukorjaamisessa Ohjevihkoset on esitetty tämän raportin liitteenä. 3.3 Korjausrakentamisen kehittyminen tulevaisuudessa Tulevaisuudessa korjausrakentamisessa on nähtävissä kaksi erilaista kehityssuuntaa. Toisaalta raskaat korjaustavat tulevat yleistymään ja toisaalta korjauksia tehdään yhä enemmän pientaloihin. Pientalossa korjauksia tultaneen tekemään yhä enemmän ostopalveluina. On havaittavissa, että jo kertaalleen korjatut rakennukset tulevat uudelleen korjattavaksi. Jos aiempia korjauksia ei ole suunniteltu riittävästi, voi olla mahdollista, että vanhoilla korjauksilla on peitetty rakenteessa olevia piileviä vaurioita. Tämä voi johtaa tietyissä tapauksissa turvallisuuden heikkenemiseen (esim. parvekkeiden kannatusrakenteiden ruostumiseen, pistemäisesti kiinnitettyjen betoniulkokuorien ripustusterästen ruostumiseen). Raskaiden korjausten myötä mm. erilaisten nostojen ja purkutöiden osuus tulee kasvamaan. Toisaalta aikataulujen pitkittyminen korjausasteen kasvaessa tuo uusia haasteita mm. hankkeen tiedottamiselle sekä työmaa-alueen järjestelyille. Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että mm. asukkaiden on helpompi hyväksyä lyhytaikaiset käyttörajoitukset esim. piha-alueille. Sen sijaan korjausten pitkittyessä on työmaa-alueen erottamiseen kiinnitettävä enemmän huomiota. Pientaloissa tehtävien korjausten yleistyessä mm. viranomaisvalvonnan toteuttaminen vaikeutuu entisestään. Pientaloissa korjaukset tulevat olemaan pääasiassa kevyitä maalaustyyppisiä korjauksia, jotka tosin tullaan tekemään yhä enenevissä määrin ostopalveluina. Tavanomaisen omakotiasukkaan todelliset mahdollisuudet huolehtia mm. hankkeen päätoteuttajan tehtävistä ovat hyvin heikot. - 22 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS KIRJALLISUUS /1/ Christiansen et.al. Korjausrakentamisen työsuojeluongelmat. VTT Tiedotteita 795. Espoo 1987. 65 s. + liitteet 6 s. /2/ Haukijärvi, M. et. al. JUKO ohjeistokansio julkisivukorjaushankkeen läpiviemiseksi.. Julkisivuyhdistys ry. Tampere 2006. 808 s.. /3/ Lappalainen, J. et. al.. Rakennustyön turvallisuusjohtamisen hyviä käytäntöjä. Työterveyslaitos. RATUKE-hanke - Rakentamisturvallisuuden kehittäminen. Työterveyslaitos. Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy. 2003. /4/ Maijala, J-P. 2001. Paloturvallisuuden kehittäminen julkisivukorjauksessa. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Rakennustekniikan osasto, Rakentamistalous. Tampere. 2001/4. 80 s. /5/ Oksanen et. al. Rakentamisen vaara-analyysi telinetyössä ja julkisivusaneerauksessa. TTKK 1987 /6/ Paasivuori et. al. Purku- ja korjausrakentamisen työturvallisuus. VTT Tiedotteita 1152. Espoo 1990. 45 s. + liitteet 11 s. /7/ Pentti, M. et. al. Betonijulkisivun kuntotutkimus 2002 - BY 42. Betonitieto Oy. Helsinki 2002. 178 s. /8/ RATU Rakennustuotantokortisto. Rakennustieto Oy. Helsinki. /9/ Sauni et. al. Korjausrakentamisen työturvallisuus. VTT Tiedotteita 1048. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Espoo1989. 82 s. + liitteet 32 s. /10/ Tint, M. et. al. Rakentamisen putoamistapaturmat - turvallisuuskulttuuri ja turvallisuustilanne. Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka. Raportti 89. Tampere 2003. 71 s. + liitteet. /11/ Turvallisuusjohtaminen. Sosiaali ja terveysministeriö. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 3. Tampere 2002 /12/ Vainio, T. et al. Julkisivujen uudis- ja korjausrakentaminen. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Tampere 2005. julkaisematon /13/ Vainio, T. et al. Korjausrakentaminen 2000 2010. VTT Tiedotteita 2154. Espoo 2002. 60 s. + liitteet 25 s. - 23 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS - 24 -

JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS LIITTEET Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 629/1994, 1 10 Ohjevihko 1: Julkisivukorjaushankkeen osapuolien tehtävät työturvallisuuden hallinnassa Ohjevihko 2: Turvallisuusasiat konsulttien toimeksiannoissa Ohjevihko 3: Turvallisuusasiakirjan luominen Ohjevihko 4: Asunto-osakeyhtiö julkisivukorjauksen tilaajana turvallisuusnäkökulma Ohjevihko 5: Urakkakilpailun järjestäminen turvallisuusnäkökulmat huomioiden Ohjevihko 6: Julkisivukorjaustyömaan turvallisuus - asukasturvallisuus Ohjevihko 7: Telinetyöt ja henkilönostot julkisivukorjaamisessa - 25 -

Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 629/1994, 1 10

Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 1 luku Yleiset määräykset 1 Soveltamisala Tätä päätöstä sovelletaan maan alla tai päällä taikka vedessä tapahtuvaan rakennuksen tai muun rakennelman uudis- ja korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon sekä näihin liittyvään asennustyöhön, purkamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä rakentamista koskevaan suunnitteluun. 2 Määritelmät (426/2004) Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) yhteisellä rakennustyömaalla työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja; 2) rakennuttajalla henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen taikka muuta joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta; 3) päätoteuttajalla rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa taikka sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään; sekä 4) itsenäisellä työnsuorittajalla urakkaa, aliurakkaa, hankintaa tai muuta sellaista työsuoritusta tarkoittavan sopimuksen perusteella, työsopimusta lukuun ottamatta, työtä tekevää henkilöä, jolla ei kyseessä olevalla työmaalla ole palveluksessaan työntekijöitä. 3 Rakennushankkeen osapuolten yleiset velvollisuudet Rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Työntekijän on saamansa opastuksen ja työnantajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti työssään huolehdittava omasta sekä muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä, jos hänen työnsä vaikuttaa heihin. Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitämään ja tehostamaan työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät saavat riittävän ajoissa tarpeellisen tiedon turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavista asioista työpaikalla ja että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken. 3 a (426/2004) Yleisten velvollisuuksien jakautuminen Työnantajan on huolehdittava työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä rakennustyössä. Rakennuttajan on nimettävä yhteiselle rakennustyömaalle päätoteuttaja, kun rakennushanke vaatii asiantuntemusta toimintojen yhteensovittamisessa, työmaan yleissuunnittelussa ja työmaan yleisen turvallisuuden toteuttamisessa. Kun yhteiselle rakennustyömaalle ei ole nimetty päätoteuttajaa, vastaa rakennuttaja myös päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista.

Rakennuttajan on huolehdittava, että tämän nimeämällä päätoteuttajalla on asiantuntemus ja tosiasialliset toimivaltuudet huolehtia työturvallisuuslain (738/2002) 51 :ssä tarkoitetuista velvoitteista. Yhteisellä rakennustyömaalla on samanaikaisesti tai peräkkäin eri rakennuttamistehtäviä toteuttavien yhteistoiminnassa sovitettava rakennuttamistehtävänsä siten, että työturvallisuusvelvoitteet tulevat toteutetuiksi koko rakennustyömaata koskien. Tästä yhteensovittamisesta aiheutuvat toimenpiteet on toteutettava rakennuttajan tai päätoteuttajan toimesta siten kuin työturvallisuuslain 51 :ssä ja 52 :ssä säädetään. Suunnittelijan velvoitteista säädetään erikseen. 2 luku Rakennushankkeen suunnitteluvaihe 4 (426/2004) Turvallisuuden huomioon ottaminen rakennushankkeen suunnittelu vaiheessa Rakennuttajan on huolehdittava, että rakennushanketta valmisteltaessa arkkitehtonisessa, rakennusteknisessä ja teknisten järjestelmien suunnittelussa sekä rakennushankkeen toteuttamisen järjestelyihin liittyvässä suunnittelussa otetaan huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle. Rakennuttajan on huolehdittava, että toiminnan luonne, työmaan koko sekä töihin ja työvaiheisiin liittyvien vaarojen ja haittojen ennaltaehkäisy otetaan huomioon myös suunniteltaessa töiden ja työvaiheiden ajoitusta ja kestoa sekä niiden yhteensovittamista. 5 (426/2004) Turvallisuuden huomioon ottaminen rakentamisen valmistelussa Rakennuttajan on laadittava rakennushankkeen vaativuus huomioon ottaen rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten turvallisuusasiakirja, jossa on: 1) selvitettävä ja esitettävä rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat vaara- ja haittatekijät sekä rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat tiedot; tällöin on selvitettävä ja tunnistettava myös vaara- ja haittatekijät, jotka koskevat liitteessä 2 tarkoitettuja töitä; 2) selvitettävä ja esitettävä menettelytapaohjeet, joiden mukaista toimintaa työturvallisuutta ja työterveyttä koskevissa asioissa rakennuttaja edellyttää rakennushankkeen eri osapuolilta; sekä 3) otettava huomioon työmaahan liittyvä teollinen tai muu siihen rinnastettava toiminta. Valmisteltaessa rakentamisen toteutusta erillisinä urakoina rakennuttajan on määritettävä kirjallisesti eri urakoitsijoiden töiden ja työvaiheiden yhteensovittamisen säännöt työntekijöiden ja muiden työmaalla työskentelevien turvallisuuden varmistamiseksi. Muutokset 1 momentissa esitettyihin turvallisuusasiakirjan tietoihin on selvitettävä ja esitettävä sekä pidettävä tiedot muutenkin ajan tasalla. Rakennuttajan on varmistettava, että 1 momentissa tarkoitetut turvallisuusasiakirjan tiedot välitetään suunnittelijoille ja päätoteuttajalle sekä että tiedot, suunnitelmat ja niistä johtuvat turvallisuustoimenpiteet käsitellään yhteistyössä ennen rakennustyön alkua. Jos rakennuttajalla ei ole suunnittelusta huolehtimiseen, turvallisuusasiakirjan laadintaan tai yhteensovittamisen sääntöjen laadintaan sekä niiden toteuttamisen valvontaan riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa. Tällöin rakennuttajan on var-

mistuttava, että asiantuntijalla on riittävä pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen. 6 Ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle Päätoteuttajan tulee tehdä asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle liitteen 1 mukainen ennakkoilmoitus työmaasta, joka on tarkoitettu kestämään kauemmin kuin kuukauden ja jolla itsenäiset työnsuorittajat mukaan lukien työskentelee yhteensä vähintään 10 työntekijää. (611/1996) Ilmoitus on pantava selvästi näkyville rakennustyömaalla ja pidettävä tarpeellisilta osin ajan tasalla. 7 (426/2004) Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu Päätoteuttajan on ennen rakennustyön aloittamista suunniteltava eri töiden ja työvaiheiden tekeminen sekä niiden ajoitus siten, että työt ja työvaiheet voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta vaaraa työmaalla työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville. Tällöin päätoteuttajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työtehtävistä, työolosuhteista ja työympäristöstä aiheutuvat rakennustyön yleiset vaara- ja haittatekijät ja poistettava ne asianmukaisin toimenpitein sekä milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työmaalla työskentelevien ja muille työn vaikutuspiirissä olevien turvallisuudelle ja terveydelle. Päätoteuttajan on otettava huomioon suunnittelussa myös turvallisuustoimenpiteet, jotka koskevat liitteessä 2 tarkoitettuja erityisiä turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältäviä töitä. Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ainakin: 1) työmaan järjestelyyn eri rakennusvaiheissa; 2) räjäytys-, louhinta- ja kaivuutöihin; 3) maapohjan kantavuuteen ja kaivantojen tuentaan; 4) rakennustyön aikaiseen sähköistykseen ja valaistukseen; 5) työmaaliikenteeseen ja kulkuteihin; 6) työmenetelmiin; 7) koneiden ja laitteiden käyttöön; 8) nostotöihin ja siirtoihin; 9) putoamissuojauksen toteuttamiseen; 10) työ- ja tukitelinetöihin; 11) elementtien, muottien ja muiden suurten rakenteiden asennukseen; 12) purkutöihin. Suunnitelmat on tehtävä keskeisiltä osiltaan kirjallisessa tai muuten todennettavissa olevassa muodossa. Suunnitelmat on tarkistettava olosuhteiden muuttuessa, ja ne on muutenkin pidettävä ajan tasalla. 8 (426/2004) Rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelu Päätoteuttajan on ennen rakennustyön aloittamista suunniteltava rakennustyömaa-alueen käyttö. Tällöin päätoteuttajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työmaa-alueen järjestelyyn, toteutukseen ja käyttöön liittyvät vaara- ja haittatekijät ja poistettava ne asianmukaisin toimenpitein sekä milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työmaalla työskentelevien ja muille työn vaikutuspiirissä olevien turvallisuudelle ja terveydelle.

Rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ainakin seuraaviin: 1) toimisto-, henkilöstö- ja varastotilojen määrään ja sijaintiin; 2) koneiden ja laitteiden sijoitukseen; 3) kaivuu- ja täyttömassojen sijoitukseen; 4) rakennustarvikkeiden ja -aineiden lastaus-, purkaus- ja varastointipaikkojen sijoitukseen; 5) työmaaliikenteeseen sekä sen ja yleisen liikenteen liittymiskohtiin; 6) kulku-, nousu- ja kuljetusteihin sekä niiden kunnossapitoon; 7) työmaan järjestykseen ja siisteyteen; 8) jätteiden keräämiseen, säilyttämiseen, poistamiseen ja hävittämiseen; ja 9) palontorjuntaan siten, että tapaturman vaara, terveyden haitta ja palon vaara ovat työmaalla mahdollisimman vähäiset. Rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelun keskeiset osat on esitettävä työmaasuunnitelmana, tarvittaessa rakennusvaiheittain. Suunnitelmat on tarkistettava olosuhteiden muuttuessa, ja ne on muutenkin pidettävä ajan tasalla. 3 luku Rakennusvaihe 9 Rakennustyön johto Päätoteuttajan on huolehdittava turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta ja osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä johtamaan on siinä velvoitetun nimettävä työmaata varten pätevä vastuuhenkilö ja hänelle tarvittaessa sijainen. Samoin on jokaisen työnantajan nimettävä teettämänsä työn johtoa ja valvontaa varten siihen pätevä ja vastuunalainen henkilö. 10 (426/2004) Rakennustyön toteutus Päätoteuttajan on toteutettava seuraavat velvoitteet: 1) täytäntöönpanna ja seurata 7 ja 8 :ssä edellytetystä suunnittelusta johtuvat toimenpiteet; 2) pitää ajan tasalla 7 ja 8 :ssä tarkoitetut suunnitelmat työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien antamien tietojen pohjalta yhteisellä rakennustyömaalla; 3) huolehtia työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien tehtäväjaosta ja yhteistoiminnasta työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä uhkaavien vaarojen estämisessä ja mahdollisista vaaroista tiedottamisessa yhteisellä rakennustyömaalla; 4) ilmoittaa tarvittaessa töiden, työvaiheiden ja olosuhteiden muutoksista rakennuttajalle, jos työtä ei voida suorittaa rakennuttajan edellyttämien suunnitelmien mukaisesti; sekä 5) ottaa huomioon vaara- ja haittatekijöiden ennaltaehkäisyn teknisten suunnitelmien ja toteuttamisen järjestelyihin liittyvien suunnitelmien toteuttamisessa, jotka koskevat samanaikaisesti tai peräkkäin toteutettavia töitä ja työvaiheita sekä niiden ajoitusta, kestoa ja toteutustapaa. Työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan on noudatettava päätoteuttajan antamia yhteistä rakennustyömaata koskevia turvallisuusohjeita. Päätoteuttajan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan on kunkin osaltaan ja yhteistyössä huolehdittava turvallisuuteen vaikuttavien tietojen antamisesta ja tiedon kulusta yhteisellä rakennustyömaalla. Päätoteuttajan on varmistettava tarpeellisin toimenpitein, että sillä on tiedossaan työmaalla työskentelevät työntekijät ja itsenäiset työnsuorittajat ja että perehdyttämistä varten on tar-