MITSATIHDN a saus / PUUTAVARALAJIEN TUORETIHEYKSIEN JA PUUTAVARAN AUTOKULJETUSMÄÄRIEN VAIHTELU Jari Marjomaa Teppo Oijala TutkiiiiUksessa carkasceleiin puucavaralajien Cuoretiheyksien vuodenaikaisca ja alueellisca vaihtelua sekä puucavaran autokuljetuscen kausitcaisia kuljetusmääriä Tuoretiheyksien selvitcämiseen käycetciin yrityscen cehcaalla mitcaamia ocosnippujen puucavaralajeitcaisia cuoreciheyksiä PuuCavaran aucokuljetuscen kausiccaiscen kuljecusmäärien selvitcämiseen käycetciin Hetsäte hon jäsenyrityksiltään keräämiä Cietoja kaikisca puucavaran aucokuljetuksisca vuoden ajalca (marraskuu lokakuu ) Keskimääräinen puucavaran Cuoreciheys koko maassa oli kgfmj Keskimääräiset puu CavaralajeitCaisec cuoreciheydec koko maassa olivat mäncycukic kgfmj, kuusitukie kgjm, koiyucukit kgfmj, havukuitupuu kgjm ja koivukuitupuu kgfmj Tukkipuun Cuoreciheyksissä ei havaiccu merkitcäviä alueellisia eroja Sen cuoretiheydec vaihtelivac vuodenajoitcain myös vähemmän kuin kuicupuun, jolla oli myös alueellisia eroja Lisäksi kuitupuun keskimää räinen Cuoretiheys vaiheeli kuljetuskohteitcain UitCoon kuljececcu kuitupuu oli kevyempää kuin suoraan cehcaalle Cai raucacielle kuljetettu, koska puolikuivaa puutavaraa oli enemmän kuin tta Puucavaran aucokuljetuscen kausivaihcelun s elviccämiseen käyceccy aineisco oli kaikkiaan milj mj puutavaraa Kuljetukset ajoitcuivac vuoden alkupuoliskolle, jolloin kuljetetciin lähes aucokuljecuscen kokonaispuumääräscä SuurinCa kausivaihtelu oli Pohjois Suomessa Tukkipuun kuljetusten kausitcaisuus oli selvempää kuin kuitupuun ajoneuvojen todellisten akseli, teli ja kokonaispainojen punnitsemiseen Siten puutavaran todellisesta massasta tuli autokulje tuksen keskeisin maksuperuste Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri puutavaralajien tiheyksien vuodenaikaista ja alueellista vaihte l ua sekä puutavaran autokuljetusten kausittaisia kuljetusmääriä Tutkimus on maksuperusteselvitys, ja sitä ovat pyytäneet Suomen Kuormaautoliitto ryn puutavarajaosto ja Metsäalan Kuljetuksenantajat Tutkimuksenvalvontaryhmään kuuluivat Markku Maukonen ja Heikki Parkkonen Suomen Kuormaautoliitosta, Veikko Pihlanen Tehdas puu Oystä sekä Harri Rumpunen Metsäalan Kuljetuksenantajista Tarkemmat tutkimustulokset on julkaistu Metsätehon monisteena TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO Tuoretiheydet Puutavaran tiheyden vaihteluun vaikutta vat us eat seikat Puuaineen ominaisuudet kuten kevät ja kesäpuun suhde, kasvunopeus sekä havupuiden sydänpuuosuus vaikuttavat siihen selvästi Rungon eri osien välillä on merkittäviä puuaineen tiheyseroja Li säksi korjuumenetelmä, korjuuaj ankohta ja sääolosuhteet varastoinnin ja kaukokuljetuksen aikana vaikuttavat puutavaran kuivumiseen ja siten myös tehtaalla mitattavaan tih eyteen Edellä maini tut seikat ovat pääsyynä siihen, että puutavaran tiheys vaihtelee alueittain ja vuodenajoittain JOHDANTO Vuoden alussa puutavaraautojen kuorman määritysperuste muuttui Silloin luovuttiin tilavuuspainojärjestelmästä ja si irryttiin Tutkimuksen kiireellisyyden vuoksi tiheyksien s elvittämiseen käytettiin yritysten aiempia painootantamittausten otosnippuaineistoj a ja niistä laskettuja tiheyksiä
Aineistoa saatiin seuraavilta yrityksiltä EnsoGutzeit Oy, Kajaani Oy, Kemi Oy, Myllykoski Oy, Pohjanmaan Puu Oy, RaumaRepola Oy, Tehdaspuu Oy ja Veitsiluoto Oy Aineistojen kattavuudess a oli suuria eroja; laajin aineisto käsitti tiedot viiden vuoden ajalta ja suppein vain muutamalta kuukaudelta Kaikki tiedot ovat luvulta Vanhin aineisto on vuodelta Aluksi eri puutavaralajien tiheyksille laskettiin kuukausittaiset keskiarvot yrityskohtaisesti, jos ne puuttuivat yrityksen antamista tiedoista Yrityskohtaisten tulosten perusteella Suomi jaettiin kolmeen alueeseen Etelä ja ItäSuomeen, LänsiSuomeen ja PohjoisSuomeen (kuva ) Eri puutavaralajien kuukausittaiset tiheyskeskiarvot laskettiin sekä näitä alueita että koko maata kohti Alueittaiset tulokset laskettiin yrityskohtaisista tuloksista yritysten autokuljetusten puumäärillä painottaen Lopulliset tiheyksien kuukausittaista vaihtelua kuvaavat kuvaajat piirrettiin silmävaraisesti tasoittaen Puutavaralajeina olivat mäntytukit, kuusitukit, koivutukit, havukuitupuu ja koivukuitupuu Mänty ja kuusikuitupuun tiheyksiä ei laskettu erikseen, koska osa yr~tyksistä oli yhdistänyt ne Koivukuitupuun lukemissa on mukana vähän sekapuuna muuta lehtikuitupuuta Mänty, kuusi ja koivutukkien tiheydet laskettiin vain elle puutavaralle Havu ja koivukuitupuun tiheydet laskettiin sekä elle että puolikuivalle puutavaralle Puolikuivan puutavaran kuukausittaiset tiheydet johdettiin en puutavaran kuukausittaisista tiheysluvuista laskemalla en ja puolikuivan puutavaran keskimääräinen vuosittainen tiheysero Puolikuivaa puutavaraa oli aineistossa hyvin vähän, koska suurin osa puolikuivasta puutavarasta mitataan kehysmitalla Kuljetusmäärät Puutavaran autokuljetusten kausittaisia kuljetusmääriä selvitettiin Metsätehon jäsenyrityksilleen lähettämän kyselyn avulla Kyselylomakkeisiin pyydettiin tiedot kaikista puutavaran autokuljetuksista vuoden ajalta (marraskuu lokakuu ) eriteltyinä hankintaalueittain, puutavaralajeittain ja kuukausittain kuljetuskohteen ja usasteen mukaan Lisäksi kysyttiin, kuinka suuri osuus autolla suoraan tehtaalle kuljetetuista puumääristä kulki painomittauksen kautta Kulj etusmääräaineis tos ta laskettiinkuljetusmäärät edellä mainittua aluejakoa noudattaen TULOKSET Tuoretiheydet Eri tukkipuutavaralajien tiheyksissä ei havaittu alueittaisia eroja Koivutukit olivat raskaimpia (kuva ) Niiden kuukausittaiset tiheydet vaihtelivat välillä kg/m, vuosikeskiarvo kg/m Mäntytukkien kuukausittaisten keskimääräisten tiheyksien vaihteluväli oli kg/m, keskiarvo kgjm Kuusitukit olivat kevyimpiä Niiden kuukausittaiset tiheyskeskiarvot vaihtelivat välillä kg/m, vuosikeskiarvo kg/m Kaikkien tukkipuutavaralajien tiheydet vaihtelivat hyvin samansuuntaisesti Tukit olivat raskaimpia joko tammi tai helmikuussa ja kevyimpiä heinäelokuussa Kuva Aluejako tiheyksien maarituimisessa ( ItaSuomi, ll = LansiSuomi, ill = PohjoisSuomi) = Etela ja Kummankin kuitupuutavaralajin tiheyksissä havaittiin selviä alueittaisia eroja (taulukko) Koivukuitupuun keskimääräinen tiheys oli LänsiSuomessa selvästi pienempi kuin Eteläja ItäSuomessa tai PohjoisSuomessa Havukuitupuu oli puolestaan keskimäärin selvästi kevyempää PohjoisSuomessa kuin LänsiSuomessa tai Etelä ja ItäSuomessa
TAULlJlG(O Keskimääräiset tiheydet puutavaralajeittain, kuivuusasteittain ja alueittain laji Kuivuus Etelä jj Länsiaste ItäSuomi Suomi Alue Puutavara kq/m PohjoisSuomi Koko maa kg!m Mäntytukit Kuusitukit Koivutukit Havukuitupuu puolik kaikki Koivukuitupuu puolik kaikki l i! ~ ; ; i l i l! mäntytukit!! r r r r r ;;~~I~~~~~l +i+ j ~ i l l l l l +koiv~tukit l kq/m r;uitupuu r T "! ; ~~~~~ ~~c i f itl~;i i ' ' l l l l * ~avu~ui~upu~ l L! t ~=r~cj~ ~ + = Koivukuitupuu oli koko vuoden selvästi raskaampaa kuin havukuitupuu (kuva ) Sekä havu että koivukuitupuu oli raskainta helmikuussa ja kevyintä elokuussa Havukuitupuun tiheys vaihteli kuukausittain huomattavasti, sillä sen suurimman ja pienimmän kuukausikeskiarvon ero alueittain oli kg/ml Koivukuitupuun tiheyskeskiarvojen vastaava ero oli kg/ml Tuoreen ja puolikuivan kuitupuun tiheyksien ero vaihteli alueittain Tuore havukuitupuu oli Etelä ja ItäSuomessa kg/ml, LänsiSuomessa kg/ml ja PohjoisSuomessa kg/ml raskaampaa kuin puolikuiva havukuitupuu Tuoreen ja puolikuivan koivukuitupuun tiheyksien erot olivat Etelä ja ItäSuomi kg/ml, LänsiSuomi kg/ml ja PohjoisSuomi kg/ml j j i ~ +;;~+i~ ~~++~r~ Kuva Tukkipuun ja kuitupuun tiheyksien vaihtelu kuukausittain, koko maa Havukuitupuu oo,_ _ =~ ; r r r t! Tehdas ja rautatie _; i *Uitto r r r r r r T, ~ ~ t ~ r ~ ~ kq;m Kummankin kuitupuutavaralajin keskimääräiset tiheydet vaihtelivat kuljetuskohteittain (kuva ) Autolla uittoon kuljetettu havukuitupuu oli koko vuoden kevyempää kuin suoraan tehtaalle tai rautatielle kuljetettu havukuitupuu Suurimmillaan ero oli vuoden loppupuoliskolla, jolloin huomattava osa uittoon kuljetetusta puutavarasta oli puolikuivaa Koivukuitupuun tiheyksien ero ei ollut yhtä selvä; tammihuhtikuussa uittoon kuljetettu koivukuitupuu oli jopa raskaampaa kuin suoraan tehtaalle tai rautatielle kuljetettu koivukuitupuu Silloin uittoon kuljetettiin koivukuitupuuta kuitenkin hyvin Vähän Harrasjoulukuussa koivukuitupuuta ei kuljetettu uittoon lainkaan ' r;uukausi kq;m Eri kuljetuskohteisiin kuljetetun puutavaran keskimääräiset tiheydet laskettiin en ja puolikuivan puutavaran kuljetusmäärien ja tehtaalla mitattujen tiheyksien perusteella, mikä on otettava huomioon uittoon ja rautatielle kuljetetun puutavaran keskimääräisiä tiheyksiä tarkasteltaessa Eri kuljetuskohteisiin kulj etetun tukkipuun tiheyseroja ei voitu laskea, koska tukkien tiheysaineisto sisälsi lähes yksinomaan tta puutavaraa t t t t ' r;oivultuitupuu ~' ~ T ~ ~ + t l + ~ t r;uukausi Kuva Havukuilupuun ja koivukuilupuun tiheyksien vaihtelu kuukausittain ja kuljetuskobteittain, koko maa
Kuljetusmäärät liij Tehdas Puutavaran kuul<ausittaisia autokuljetusmääriä koskevaan kyselyyn vastanneiden yritysten kuljetettu kokonaispuumäärä oli noin milj m' Se jakautuu puutavaralajeittain seuraavasti Mäntytukit Kuusitukit Koivutukit Havukuitupuu Koivukuitupuu Puutavaran autokuljetus painottuu vuoden alkupuoliskolle (kuva ) Kuuden ensimmäisen kuukauden aikana kuljetettiin autokuljetusten kokonaispuumäärästä Varsinkin tukkipuun kuljetuksessa ero oli huomattava, sillä tukkipuun autokuljetuksista ajoi ttui tammi kesäkuuhun Kui tupuun autokuljetuksissa ei ollut niin suurta eroa havaittavissa liij Uitto Alueittain tarkasteltuna Etelä ja ItäSuomi kattoi suurimman osan, kuljetetusta kokonaispuumäärästä LänsiSuomen osuus oli ja PohjoisSuomen kuljetetusta kokonaispuumäärästä lil Rautatie \ X X uitupuu + ; ;,,' ',, ~~ ; ~~ ~ i Vilkkaimmillaan puutavaran sekä tukki että kuitupuun kuljetukset olivat maaliskuussa Selvästi vähiten tukkipuuta kuljetettiin autolla heinäkuussa, jonka jälkeen kuljetukset alkoivat lisääntyä loppuvuoteen mentäessä Kuitupuun autokuljetusten puumäärät eivät vaihdelleet yhtä paljon kuin tukkipuun, eikä selvää minimikohtaa ollut Vähiten kuitupuuta kuljetettiin touko ja lokakuussa Sekä tukki että kuitupuun suoraan tehtaalle kuljetettu osuus oli suurin kaikkina kuukausina Uittoon kuljetetun puutavaran osuus oli merkittävä kesällä Tukkipuun uittoonkuljetus ajoittui alkukesään ja kuitupuun loppukesään Rautatielle kuljetetun puutavaran osuus oli melko tasainen kaikkina vuodenaikoina Kuitupuusta kuljetettiin rautatielle selvästi suurempi osuus kuin tukkipuusta Eri kuljetuskohteisiin kuljetettujen puumäärien osuuksissa oli alueittain selviä eroja (kuva ) Etelä ja Itä sekä LänsiSuomessa rautatielle kulj etetun puumäärän osuus oli suunnilleen sama ja vaihteli kuukausittain vähän PohjoisSuomessa rautatielle kuljetetun puumäärän osuus autokuljetusten kokonaispuumäärästä oli hieman suurempi kuin muilla alueilla ja osuus oli suurin talvikuukausina jouluhuhtikuussa Uittoon kuljetetun puumäärän osuus oli merkittävä Etelä ja Itä sekä PohjoisSuomessa Etelä ja ItäSuomessa uittoonkuljetus keskittyi kesäkuukausiin toukosyyskuuhun uukausi Kuva Puutavaran autolruljetusmaarien jakauma lruulcausittain ja kuljetuskobteittain, koko maa PohjoisSuomessa uittoonkuljetuksen osuus oli erityisen suuri tammimaaliskuussa, muiden kuukausien aikana sen osuus pysyi lähes samana Suoraan tehtaalle autolla kuljetetun puutavaran osuus oli suurin kaikilla alueilla vuodenajasta riippumatta Eniten puutavaraa kuljetettiin suoraan tehtaalle kaikilla alueilla kevättalvella tammihuhtikuussa Kyselyyn ilmoitetusta havukuitupuusta ja koivukuitupuusta oli puolikuivaa Puolikuivan puutavaran osuus kuljetusmäärästä vaihteli kuljetuskohteittain Suoraan tehtaalle ja rautatielle kuljetetusta havukuitupuusta puolikuivan puutavaran osuudet olivat ja, kun taas uittoon kuljetetusta havukuitupuusta puolikuivaa oli Koivukuitupuun puolikuivan puutavaran vastaavat osuudet olivat suoraan tehtaalle, rautatielle ja uittoon Puolikuivan puutavaran alueittaiset osuudet eivät eronneet merkittävästi toisistaan
lij ll!ll Tehdas ~ Uitto Rautatie \ Länsisuomi \ Pohjoissuomi Etelä ja ItäSuomen tuloksia voidaan pitää melko luotettavina ja Länsi ja PohjoisSuomenkin vähintään suuntaa antavina Yksittäisten kuormien tiheydet vaihtelivat kuitenkin suuresti Pääsyitä suureen hajontaan olivat erot puiden iässä, kasvunopeudessa, sydänpuuosuudessa ja varastointiajassa ennen kuljetusta Varsinkin puolikuivan puutavaran tiheys vaihteli hyvin paljon Eniten hajontaa oli LänsiSuomen koivukuitupuussa ja PohjoisSuomen havukuitupuussa LänsiSuomen koivukuitupuukuormien tiheyksien suuri hajonta johtuu siitä, että siellä lähes kaikki puutavara sekä että puolikuiva punnitaan PohjoisSuomen havukuitupuu sisältää vastaavasti enemmän pystyyn kuolleita puita kuin maan eteläosien havukuitupuu Lisäksi siellä puuston ikä ja puiden sydänpuuosuus vaihtelevat hyvin paljon Puutavaralajien tiheyksien ero kesä ja talvikuukausina oli suuri Jos kuljetusmaksuperusteena käytetään kuukausittaisten tuo retiheyskeskiarvojen sijasta kesä ja talvikuukausien keskimääräisiä tiheysarvoja, suo sitellaan kesä ja talvijaksoina käytettäväksi toukolokakuuta ja marrashuhtikuuta Tuoretiheydet vaihtelevat samansuuntaisesti eri vuosina kaikkina muina vuodenaikoina paitsi kesällä Aurinkoisina ja lämpiminä kesinä puutavara kuivuu nopeasti ja on loppukesällä huomattavasti kevyempää kuin sateisina kesinä, jolloin puutavara ei kevene juuri lainkaan kuivumiskauden kuluessa Kummankin kuitupuulajin keskimääräisten tiheyksien ero eri vuosina heinäelokuussa oli suurimmillaan yli kg/ml Kuukausi Kuva Puutavaran autolculjetusmaarien alueellinen jakauma kuukausittain ja lculjetuslcohteittain, kaikki puutavaralajit Painomittauksella mitattiin esta ja puolikuivasta puutavarasta Eniten pain omittausta käytettiin LänsiSuomessa, jossa punnittiin esta ja puolikuivasta puutavarasta Etelä ja ItäSuomessa punnittiin esta ja vain puolikuivasta puutavarasta PohjoisSuomessa puutavaran painomittauksen osuudet olivat ja puolikuiva TULOSTEN TARKASTELU JA PÄÄTELMÄT Puutavaralajien tiheyksien selvittämiseen käytetty aineisto varsinkin PohjoisSuomen aineisto oli osin puutteellista Osa yrityksiltä saadusta aineistosta käsitti Vain keskimääräiset tiheysluvut, eikä niihin sisältyneen puolikuivan puutavaran määrää pystytty tarkasti selvittämään Myös puutavaraan tarttuneet lumi ja jää aiheuttivat virhettä talvikuukausien tiheyksiin Myös puutavaran käyttötarkoitus vaikuttaa puun kuljetuksenaikaiseen uteen ja tiheyteen Hiomokuitupuun pitää olla tta kuusta Niin ollen se on raskaampaa kuin havukuitupuu keskimäärin Käytettävissä o lleesta aineistosta hiomokuusikuitupuun o suutta ei v o itu kuitenkaan erottaa Puutavaralajeittaisen keskimääräisen tiheyden vertaaminen liikenneministeriön vuoden loppuun voimassa olleen päätöksen kertoimiin (kg/kehysml) ei ole mahdollista, koska tiedot kuormien keski mää räisestä pinotiheydestä puuttuvat Kuljetusmääräkyselyn aineisto oli kattava Puo likuivan puutavaran määrää eivät kaikki vastaajat pystyneet tarkasti määrittämään, vaan joutuivat arvioimaan sen Myös kuljetetun puutavaramäärän sijoittaminen oikeaan alueeseen oli vaikeaa niissä tapauksissa, joissa vastaukset annettiin koko yritystä koskevina Puutavaran autokuljetusmäärät vaihtelivat kausittain melko tuntuvasti, varsinkin tukkipuun kuljetuksissa selvästi Kelirikon
vaikutus kuljetusmääriin näkyi hyvin PohjoisSuomessa, jossa kuljetusmäärät olivat hyvin pieniä toukokuussa Myös muualla maassa näkyi kelirikon vaikutus Kuljetuksiin tarvittavan autokaluston määrä on hyvin erilainen eri kuukausina Kuljetusmäärät ovat suurimmat alkuvuodesta, jolloin puutavara on myös painavinta Silloin tarvitaan paljon enemmän puutavaraautoja kuin loppukesällä ja syksyllä, jolloin kuljetusmäärät ovat pienimmät ja puutavara kevyttä Mahdollisuus suuremman kokonaispainon ( tonnin) käyttöön maan jäätyneenä ollessa pienentää jonkin verran talvella tarvittavan kuljetuskaluston määrää Asiasanat Puutavaran tiheys Puutavaran autokuljetus Metsäteho Review / VARIATIONS IN THE WEIGHT OF TIMBER ASSORTMENTS AND TRUCK TRANSPORTATION VOLUMES OF TIMBER At the beginning of, a change was made in Finland in the basis of payments for timber transportation by truck Instead of solid volumes, real load weights are now in use Therefore, a study was made concerning the variations in weight coefficients (kgjm, solid with bark), for the purpose of determining truck transportation payments in cases where weighing the load is not possible The seasonal and regional variations in weight of timber assortments, as well as the periodic transportation volumes are examined The weight of sample bundles by timber assortment were measured at mills To determine periodic truck transportation volumes, statistics compiled by Metsäteho from data concerning all timber transportation of its members during the period November to October were used The average weight of timber in the whole of the country was kg/solid m The average weights by timber assortment were as follows pine saw logs kgjm, spruce saw logs kg/m, birch saw logs kgjm, softwood pulpwood kgj m and birch pulpwood kgjm No significant regional variations were found for saw logs The weights for saw logs also showed less seasonal variation than pulpwood There was also regional variation in the weight of pulpwood The average weight of pulpwood also varied by transport destination Pulpwood destined for floating was generally dryer and lighter than that trucked directly to the mill or to the railway A total of million solid m of timber was used to determine the seasonal variations of timber transport Transportation generally took place during the first half of the year when nearly of timber were hauled The greatest seasonal variations were found in Northern Finland Seasonal variation in transported amounts of timber was greater for saw logs than for pulpwood Key words METSÄTEHO ISSN Wei ght of timber Truck haulage of timber SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSUmO RYN METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL (Fabianinkatu ) HELSINKI Puhelin () HELSINKI PAINOVALMISTE