Haapaveden Kaupunki 31.10.2016 Tähtelänkuja 1 86601 Haapavesi VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy RISKALANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON ESITTELY
SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 2 2 HANKE JA SIJOITUSPAIKKA... 2 3 HANKEALUEEN YMPÄRISTÖN KUVAUS... 4 3.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot... 4 3.2 Asutus... 4 3.3 Kaavoitus... 4 3.4 Liikenne ja melu... 7 3.5 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan tärkeät kohteet... 7 3.6 Maa- ja kallioperä sekä vesistöt... 8 3.7 Ilmasto... 8 3.8 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset kohteet... 8 3.9 Matkailu ja elinkeinot sekä virkistysalueet... 9 4 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA... 10 4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 10 4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesistöön sekä ilmaan... 13 4.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen... 14 4.4 Vaikutukset yhdyskuntaan, energiatalouteen ja liikenteeseen... 14 4.5 Vaikutukset alueen turvallisuuteen... 14 4.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 15 4.7 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa... 17 5 HANKKEESTA VASTAAVAN EHDOTUS... 18 LÄHTEET... 19 1
1 TAUSTA VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy (VSB) suunnittelee Haapaveden Riskalankankaan alueelle kaupungin länsiosiin tuulivoimahanketta ja pyytää Haapaveden kaupungilta: a) Ilmoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolle, että kaupunki haluaa alueen mukaan maakuntakaavan tarkennukseen. Kaupunki vaatinee, että alueelle tehdään YVA, koska suunniteltu puisto on suurempi kuin 30 MW / 9 voimalaa ja alueen sopivuus tuulivoimatuotantoon näin varmennetaan. b) päätöstä kaavoitussopimuksen tekemisestä. Tämä projektin esittely on VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy:n toimeksiannosta laatinut Etha Wind Oy. 2 HANKE JA SIJOITUSPAIKKA VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy:n hankkeessa suunnitellaan rakennettavaksi noin 25 30 tuulivoimalaa. Voimaloiden tehoa ei ole vielä päätetty, mutta yksittäisen voimalan teho olisi noin 3-5 MW. Voimaloiden torni olisi tavallinen kartiomainen teräsputkitorni tai hybriditorni, jossa olisi betoninen alaosa ja sen päällä teräsputkitorni. Perustustekniikka tullaan valitsemaan myöhemmin, mutta on näillä näkymin maavarainen teräsbetoniperustus. Liityntä sähköverkkoon tarkentuu hankkeen edetessä, mutta tuulivoimapuisto on alustavasti suunniteltu liitettävän Elenian 110 kv verkkoon. Elenian linja sijaitsee noin 17 km päässä etelässä. Suomen tuuliatlaksen mukaan alueen keskituulennopeus on noin 6,6 m/s 142 metrin korkeudella, kun tarkastellaan 2500 metrin hilakokoa. Voimaloiden yhteenlasketuksi sähköntuotannoksi voidaan alustavasti arvioida noin 220-350 GWh/vuosi, mutta se riippuu mm. valittavasta voimalatyypistä ja lopullisista sijoituspaikoista. Alustava hankkeen tutkimusalue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Haapaveden kaupungin länsiosissa. Hankealuetta lähin asemakaavoitettu alue on Haapavesi, joka sijaitsee noin 8,5 kilometriä hankealueesta itään. Hankealue sijaitsee seututien 786 lounaspuolelle ja on lähinnä sekametsää kasvavaa osin ojitettua metsämaata. Maankäyttösopimuksien teko on aloitettu. Projektiomistaja jatkaa keskustelut maanomistajien kanssa ja tekee maankäyttösopimukset kaikki tuulivoimapuistoa varten tarvittavista maa-alueista. Alustavia suunnitelmia ja laskelmia hankkeesta sekä alustavia arvioita sen ympäristövaikutuksista on tehty käyttäen tietokannoissa olevaa materiaalia ja lyhyitä varmentavia maastokäyntejä. Alueen lopullinen sopivuus tuulivoimakäyttöön varmistetaan YVA prosessin mukaisesti. 2
Kuva 1. Hankealue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Haapaveden kunnassa. Kuva 2. Hankealue sijaitsee Haapaveden kunnassa. Sininen viiva edustaa hankkeen alustavaa tutkimusaluetta. Alue pienenee luultavasti jonkin verran, kun ääni- ja luontoselvitykset on suoritettu. 3
3 HANKEALUEEN YMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Alueella ei sijaitse muita toimintoja, eikä ole tiedossa, että sellaisia myöskään suunniteltaisiin. Alue on lähinnä metsätalouskäytössä. Hankealueen korkein kohta on noin 120 metriä merenpinnan yläpuolella. Trafi:lta tullaan hakemaan tarvittavat lentoesteluvat ja puolustusvoimilta tullaan hakemaan lausunto hankkeelle. Lähimmät vireillä olevat muut tuulivoimahankkeet ovat: TM Voima Oy:n suunnittelemat 4 voimalaa Rahkola-hankkeessa Haapaveden kaupungilla, noin 2 kilometrin etäisyydellä Riskalankankaan hankealueesta. Tuulivoimayhtiö Pohjola Oy:n suunnittelemat 28 voimalaa Hautakangas-hankkeessa Oulaisen kunnassa, noin 3 kilometrin etäisyydellä Riskalankankaan hankealueesta. Infinergies Finland Oy:n suunnittelemat 9 voimalaa Urakkaneva-hankkeessa Ylivieskan kaupungissa, noin 13,5 kilometrin etäisyydellä Riskalankankaan hankealueesta. TM Voima Oy:n suunnittelemat 8 voimalaa Tuomiperä-hankkeessa Ylivieskan kaupungissa, noin 9 kilometrin etäisyydellä Riskalankankaan hankealueesta. TM Voima Oy:n suunnittelemat 4 voimalaa Hirvineva-hankkeessa Ylivieskan kaupungissa, noin 11 kilometrin etäisyydellä Riskalankankaan hankealueesta. TM Voima Oy:n suunnittelemat 9 voimalaa Kukonaho-hankkeessa Nivalan kaupungissa, noin 12 kilometrin etäisyydellä Riskalankankaan hankealueesta. 3.2 Asutus Haapavedellä oli vuoden 2015 lopussa asukkaita 7167. Tutkitun alueen ympärillä on jonkin verran asutusta. Asutus on esitetty kuvassa 8. Lähin isompi asutuskeskittymä on Mieluskylä, joka sijaitsee noin 1.5 kilometrin etäisyydellä alustavan tutkitun alueen koillispuolella. Voimalat sijoitetaan niin että 40 db(a) ohjearvo ei ylitetä vakituisissa asunnoissa eikä loma-asunnoissa. 3.3 Kaavoitus Tuulivoimaloiden rakentaminen usean voimalan kokonaisuuksiksi on linjassa valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden (VAT) ja valtioneuvoston päätöksen (13.11.2008) kanssa. Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan vuonna 2003 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 2005. Kaava tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallintooikeuden 25.8.2006 tekemällä päätöksellä. Maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään seuraavat aihepiirit: 4
energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat luonnonympäristö liikennejärjestelmä ja logistiikka. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2013 ja vahvistettu Ympäristöministeriössä 2015. Kaava ei ole vielä tullut lainvoimaiseksi. Kuvassa 3 on osoitettu Riskalankankaan tuulivoimahankkeen sijoittuminen suhteessa ensimmäiseen vaihemaakuntakaavaan. Kuva 3. Maakuntakaavan 1. vaihe. Alustava hankealue merkitty sinisellä viivalla. EO-tu on turvetuotantoalue. SL on luonnonsuojelualue. Tv-1 alueet ovat tuulivoima-alueet. Maakuntakaavan toisessa vaiheessa käsitellään seuraavat aihepiirit: maaseudun asutusrakenne kulttuuriympäristöt virkistys- ja matkailualueet seudulliset materiaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueet seudulliset ampumaradat puolustusvoimien alueet Toisen vaihemaakuntakaavan ehdotus on ollut nähtävillä 5.9. - 4.10.2016. Kuvassa 4 on osoitettu Riskalankankaan tuulivoimahankkeen sijoittuminen suhteessa toiseen vaihemaakuntakaavaan. 5
Kuva 4. Maakuntakaava, 2. vaihe. Alustava hankealue merkitty sinisellä viivalla. Kolmannessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään seuraavat aihepiirit: Pohjavesi- ja kiviainesalueet Mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet Oulun seudun liikenne ja maankäyttö Tuulivoima-alueiden tarkistukset Vaalan ja Himangan kaavamerkintöjen tarkistukset Muut maakuntakaavamerkintöjen päivitykset Kolmannen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 26.1. 26.2.2016. Kuvassa 5 on osoitettu Riskalankankaan tuulivoimahankkeen sijoittuminen suhteessa kolmannen vaihemaakuntakaavan tuulivoimakarttaan (Tuulivoima suunnittelutilanne 15062016). 6
Kuva 5. Maakuntakaava, 3. vaiheen tuulivoima suunnittelutilanne. Hankkeen alustava tutkimusalue on merkitty sinisellä viivalla. Riskalankankaan hanke ei ole tällä hetkellä otettu mukaan maakuntakaavan 3. vaiheeseen. Hankealueella ei ole voimassa olevia tai vireillä olevia yleiskaavoja eikä asemakaavoja. Hankealueen läheisyydessä lähin olevat osayleiskaava-alueet ovat Mieluskylän osayleiskaava ja Humalojan osayleiskaava. 3.4 Liikenne ja melu Alueen läheisyydessä ei ole merkittäviä melulähteitä. Seututie 786 kulkee hankealueen koillispuolella noin 1,9 kilometrin päässä alustavasta hankealueesta. Keskimääräinen vuorokausiliikenne seututiellä 786 hankealueen kohdalla on noin 787 autoa, josta raskasta liikennettä on noin 60 autoa. Seututie 800 kulkee hankealueen kaakkois- ja eteläpuolella. Keskimääräinen vuorokausiliikenne seututiellä 800 on noin 793 autoa, josta raskasta liikennettä on noin 61 autoa. Alueella on lisäksi pienempiä teitä, joiden liikennemäärät ovat vähäisiä. (Liikenneviraston liikennemääräkartta) 3.5 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan tärkeät kohteet Hankkeessa sovelletaan YVA-menetelmää, missä tullaan tekemään kattavat selvitykset. Lähellä olevat suojelualueet esitetään kuvassa 6. Arvokkaita moreenimuodostumia, kallioalueita tai tuuli- ja rantakerrostumia ei ole tiedossa hankkeen lähialueella. 7
Kuva 6. Luonnonsuojelualueet ja pohjavesialueet. 3.6 Maa- ja kallioperä sekä vesistöt Maaperä on lähinnä ohut turvekerros (Tvo), paksu turvekerros (Tvp), kalliomaa (Ka) ja sekalajitteinen maalaji. (http://www.gtk.fi/) Hankealueen lähellä sijaitsevat suuremmat vesistöt ovat Iso Rytkynjärvi, Pieni Rytkynjärvi, Mäyränjärvi, Iso Vatjusjärvi ja Haapajärvi, jotka ovat järjestyksessä noin 3,5 kilometriä idässä, 3,8 kilometriä idässä, 4,4 kilometriä kaakossa, 9 kilometriä kaakossa ja 8,5 kilometriä idässä. Pyhäjoki kulkee noin 2 kilometriä pohjoisessa. Hankealueen itäpuolella on pohjavesialue. 3.7 Ilmasto Hankealue sijaitsee noin 60 kilometrin etäisyydellä merestä. Tuulivoiman kannalta oleellista on tuulennopeus. Suomen tuuliatlaksen mukaan hankealueen vuoden keskituulennopeus 142 metrin korkeudessa on noin 6,6 m/s. Tuulivoimalat kannattaa sijoittaa korkeiden mäkien päälle, jossa tuuliolot ovat muuta maastoa hieman paremmat. 3.8 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu uudelleen koko Suomessa vuosien 2010-2014 aikana. Kuuleminen uusista alueista on järjestetty vuoden 2016 alussa ja kuulemisten pohjalta tehdään tarvittavia päivityksiä. Edelliset 1990-luvulla tehdyt maisema-aluerajaukset ovat voimassa, kunnes uudet valtakunnalliset maisema-alueet on vahvistettu. 8
Hankealuetta lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on noin 20 kilometrin päässä etelässä sijaitseva Kalajokilaakso maisema-alue. Lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee noin 1,6 kilometrin etäisyydellä hankkeen pohjoispuolella (Mieluskylän kulttuurimaisema). Vatjusjärven kulttuurimaisema sijaitsee noin 7,5 kilometrin etäisyydellä hankkeen itäpuolella ja Mustikkamäen Sulkakylän kulttuurimaisema ja Haapajärven rannat sijaitsevat noin 9,6 kilometrin etäisyydellä hankkeen itäpuolella. Tunnettuja muinaisjäännöksiä ei ole identifioitu alueelta. YVA prosessin yhteydessä tehdään tarkempia selvityksiä. Kuva 7. Alueen muinaisjäännökset. 3.9 Matkailu ja elinkeinot sekä virkistysalueet Matkailijoita Haapavedelle houkuttelee mm. museot ja erilaiset kulttuuritapahtumat. Kaupungin asukkaista lähes 98,8% on suomenkielisiä ja väkiluku 2015 oli Suomen Tilastokeskuksen tietojen mukaan 7167 henkilöä. Aina 1990-luvun alkupuolelle asti Haapaveden väkiluku kasvoi vakaasti, mutta viimeisen 20 vuoden aikana väkiluku on vähentynyt. 9
4 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA 4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden merkittävimmät vaikutukset liittyvät useimmiten maisemaan, pyörivän roottorin aiheuttaman varjon välkkeeseen ja meluun. Tiedot alueen asutuksesta on saatu Maanmittauslaitoksen aineistosta. Alustaviin voimalasijainteihin nähden lähimmät vakituiset asunnot ja vapaa-ajan asunnot sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä voimaloista. Tarkoituksena on, että kaikkien voimaloiden lähivaikutusalueella asuvien kanssa on keskusteltu sijoitussuunnitelmasta. Kuva 8. Alustavan hankealueen lähimmät asutukset Maanmittauslaitoksen aineiston pohjalta. 4.1.1 Varjovälke Välkemallinnuksessa käytetyn voimalan napakorkeus on 159 metriä ja roottorin halkaisija 141 metriä. Kokonaiskorkeus on siten 229,5 metriä. Hankkeen edetessä tullaan suorittamaan laskelmia niillä voimalatyypillä, jotka harkitaan hankekehityksessä. Oletettavasti rakennettavat voimalat tulevat olemaan suuremmat kuin tämän päivän voimalat. Näin ollen voimalamäärä arvioidaan mahdollisimman suureksi, jottei välkerajat ylittyisi. Laskelmat on tehty WindPRO-ohjelman versiolla 3.1.579. Välkelaskelmia päivitetään hankkeen ja luvituksen edistyessä. Auringon paistaessa matalalta saattaa pyörivän roottorin varjo aiheuttaa ns. vilkkumista tai välkettä. Välkelaskelmissa on otettu huomioon 26 alustavaa voimalapaikkaa ja sääolot, mutta ei puustoa eikä muuta kasvillisuutta. Mahdollinen välkevaikutus on lyhytaikainen ja ajoittuu lä- 10
hinnä aamu- ja ilta-aikaan, jolloin aurinko on matalalla. Kaavoituksen yhteydessä välkevaikutukset arvioidaan uudelleen kaavoitettavalle sijoitussuunnitelmalle sekä valitulle voimalatyypille. Välkevaikutusta on havainnollistettu oheisessa kuvassa. Kuva 9. Varjon vaikutusalue. Mallinnus on tehty Riskalankankaan 26 alustavalla voimalalla käyttäen napakorkeudeltaan 159 metristä voimalaa, jonka lavan pituus on 70,5 metriä. Mallinnus päivitetään YVA:n ja kaavan yhteydessä. 4.1.2 Melu Melumallinnuksessa käytetyn voimalan napakorkeus on 159 metriä ja roottorin halkaisija 141 metriä. Kokonaiskorkeus on siten 229,5 metriä. Voimalan lähtömelu on 106,5 db(a). Tämä lähtömelutaso vastaa tämänhetkistä (lokakuu 2016) teknologiaa, mutta oletettavasti rakennettavat voimalat tulevat olemaan hiljaisempia. Laskelmat on tehty WindPRO-ohjelman versiolla 3.1.579. Melulaskelmia päivitetään hankkeen ja luvituksen edistyessä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana melua aiheutuu mm. maansiirtokoneista, nostureista, ajoneuvoliikenteestä sekä rakentamisesta. Rakennustyömaan melu on paikallista ja ajoittuu pääasiallisesti päiväaikaan. Tämän vuoksi meluvaikutukset eivät kasva merkittäviksi. Tiestön ja perustusten rakentaminen tuottaa eniten melua ja lisääntyvä liikenne saattaa nostaa tien melutasoa hieman. Rakentaminen kestää vain lyhyen ajan suhteessa tuulivoimaloiden elinkaareen, joten meluvaikutuksetkin voidaan katsoa lyhytkestoisiksi. Tuulivoiman käytön aikaisesta melusta suurin osa syntyy lapojen liikkeestä sekä koneiston mekaanisista äänistä. Hankkeen melulaskelma on tehty ISO 9613-2:n mukaan. Laskelmat on tehty Ympäristöministeriön helmikuussa 2014 antamien ohjeiden mukaisesti. 11
Tehtyjen laskelmien mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ylitä asetuksessa Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annettuja 40 db(a) ohjearvoja vakituisen eikä vapaa-ajan asuntojen kohdalla. Melun leviämistä on havainnollistettu oheisessa kuvassa. Kuva 10. Äänen vaikutusalue. Kuvassa on esitetty 40 db(a):n raja. Mallinnus on tehty Riskalankankaan 26 alustavalla voimalalla käyttäen napakorkeudeltaan 159 metristä voimalaa, jonka lavan pituus on 70,5 metriä. Voimalan lähtömelutaso on 106,5 db(a). Mallinnus päivitetään YVA:n ja kaavan yhteydessä. Mainitussa asetuksessa säädetään toimivien tuulivoimaloiden aiheuttaman laskennallisen tai mitatun melutason ohjearvot. Melulle altistuvalla alueella melutaso ei saa ulkona ylittää seuraavassa taulukossa lueteltuja A-taajuuspainotetun keskiäänitason ohjearvoja. Asetus on tullut voimaan 1.9.2015. Taulukko 1. Ohjearvot valtioneuvoston asetuksessa. 12
Työterveyslaitoksen julkaiseman tuoreen selvityksen mukaan 10 % väestöstä alkaa kokea tuulivoimamelun sisällä häiritsevänä, kun ulkomelu ylittää 40 dba (Hongisto, V. 2014). Mallinnuksessa saadut meluarvot on kaikkien asuntojen osalta tämän alle, joten voidaan todeta, että melu ei ole häiritsevää. Äänitasoa enemmän melun häiritsevyyteen näyttäisi vaikuttavan muut tekijät (esim. tuulivoimalan näkyminen tai yleinen asennoituminen tuulivoimaa kohtaan). Saman selvityksen mukaan tuulivoimaloiden äänitasolla ja unen laadulla ei ole todettu olevan yhteyttä. 4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesistöön sekä ilmaan Tuulivoimaloiden ja sähköaseman lisäksi hankealueelle tullaan rakentamaan teitä ja tuulivoimaloiden pystytyspaikkoja. Tuulivoimaloiden pystyttämisen yhteydessä alueen teitä voidaan joutua vahvistamaan. Tuulivoimalan komponenttien ja voimalan pystyttämiseen tarvittavan kaluston paikalle saaminen edellyttää usein vähintään 4-6 metrin levyistä tietä, joka kestää 17 tonnin akselipainon ja on enintään 8 astetta kalteva. Erikoisajoneuvoja käyttämällä kaltevuus voi olla enintään 14 astetta. Tuulivoimaloiden isojen osien kuljetus tarkoittaa erikoiskuljetuksia, joista voi olla lyhytaikaista haittaa muulle liikenteelle. Pystytyspaikan rakentaminen tarkoittaa puuston raivaamista korkeintaan noin puolen hehtaarin alalta kutakin tuulivoimalaa kohden. Alueelle ajetaan kivimurskaa niin, että pystytyspaikasta saadaan tukeva ja tasainen. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan maakaapeleilla, jotka pääsääntöisesti seuraavat alueen sisäistä tieverkostoa. Liityntä sähköverkkoon tarkentuu hankkeen edetessä, mutta tuulivoimapuisto on alustavasti suunniteltu liitettävän Elenian verkkoon. Sähkölinja sijaitsee noin 17 kilometrin etäisyydellä alustavasta hankealueesta. Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat vähäiset. Mikäli käytetään maavaraista teräsbetoniperustusta, kaivetaan maahan 0,6-4 metriä syvä kuoppa, johon valetaan betonia noin 600 700 m 3, siten että perustuksen koko on lopulta noin 22 x 22 metriä. Teräsbetoniperustus pitää voimalan pystyssä omalla painollaan. Voimaloiden elinkaaren päätyttyä perustukset voidaan purkaa ja kierrättää, tai peittää ja maisemoida, jolloin alue voidaan palauttaa lähes luonnontilaiseksi. Tuulivoimapuiston toteuttamisella ei arvioida olevan vaikutusta pohjavesialueisiin, koska tuulivoimaloita tai muita rakenteita ei rakenneta pohjavesialueille. Vain pieni osa hankealueen kokonaispinta-alasta on voimaloiden tai muiden rakenteiden käytössä. Tuulivoimaloiden rakentaminen jättää siis suuren osan alueesta ja sen luonnosta nykyiselleen. Hankkeella on merkittävä positiivinen vaikutus ilmastoon, sillä toteutuessaan se syrjäyttäisi lähinnä kivihiililauhteella ja maakaasulla tehtyä sähköä. Suunnitellun tuulivoimapuiston vuosituotantoa (n. 250 300 GWh) vastaava määrä sähköä yhteispohjoismaisessa sähköpörssissä aiheuttaisi siten CO2-päästöjä noin 90 000 11 000 tonnia/vuosi (syrjäytetyn sähkön CO2-ominaispäästökerroin 370 g/kwh). 13
4.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen Projektissa ei ole tunnistettavissa merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, mutta projektin koosta johtuen kaikki vaikutukset on selvitettävä tarkasti YVA:ssa. 4.4 Vaikutukset yhdyskuntaan, energiatalouteen ja liikenteeseen Hanke tuo kaupungille tuloja kiinteistöveron muodossa ja maanomistajille maankäyttösopimusten mukaisten korvausten muodossa. Rakennusvaiheessa hanke työllistää todennäköisesti paikallisia maarakennusurakoitsijoita ja kuljetusyrittäjiä. Rakentamisaikana erikoiskuljetukset voivat aiheuttaa häiriöitä. Nykykokoisen tuulivoimalan rakentamisessa tarvittavan nosturin kuljettamiseen vaaditaan noin 17 kuorma-autokuljetusta. Kunkin voimalan paikalle tuominen edellyttää noin 10 kuorma-autokuljetusta. Tämän lisäksi perustukset, nosturipaikat ja teiden vahvistaminen edellyttää kuorma-autokuljetuksia, joiden määrä riippuu paikasta. Maavaraisen teräsbetoniperustuksen tekeminen voi tarkoittaa noin 90 kuljetusta, mutta kallioon ankkuroidun perustuksen kohdalla kuljetusmäärät ovat paljon pienemmät. Nosturipaikan vahvistaminen edellyttää muutamaa kymmentä sorakuormaa. Uusien teiden rakentaminen ja vanhojen teiden vahvistaminen voi tarkoittaa noin 150 kuljetusta yhtä tiekilometriä kohti. Rakentamisen valmistuttua liikenne on vähäistä; tuulivoimalat huolletaan yleensä kerran tai kaksi vuodessa ja lisäksi saattaa tulla satunnaisia vikatilanteiden aiheuttamia korjauskäyntejä. 4.5 Vaikutukset alueen turvallisuuteen Tuulivoimalat eivät estä alueen muuta käyttöä, eikä aluetta aidata. Alueella voi siis edelleen esimerkiksi retkeillä, marjastaa, sienestää ja metsästää. Kemikaalien (esim. vaihteisto- ja hydrauliöljy) vuotaminen ympäristöön on estetty voimaloiden konehuoneisiin tai tornin juurelle rakennetuilla säiliöillä tai muilla tiiviillä rakenteilla, joihin vuotamaan päässeet kemikaalit kerätään. Joskus hyvin harvoin tuulivoimala saattaa syttyä palamaan. Palavaa materiaalia on kuitenkin vähän, joten palot rajoittuvat konehuoneeseen. Voimalan tiettyihin sähköjärjestelmiin asennetaan automaattiset sammutusjärjestelmät. Tulipalot eivät siten aiheuta suurta vaaraa tai haittaa. Kylmissä olosuhteissa tuulivoimalan siipiin voi muodostua jäätä. Jään muodostuminen heikentää siipien aerodynamiikkaa ja heikentää tuotantoa. Jäätynyt roottori ei ole balanssissa ja saattaisi myös aiheuttaa voimalan hajoamisen. Jääpalasten iskeytyminen maahan voi myös muodostaa vaaran lähialueelle. Jäätä muodostuu lähinnä lämpötilan ollessa alle nollan ja ilman kosteuden ollessa jään muodostumiselle otollinen. Tutkimusten mukaan useimmat irronneet jääpalat hajoavat pienemmiksi paloiksi ennen osumistaan maahan. Käytännön kokemusten mukaan pisimmillään pieniä jääpaloja voi sinkoutua 200 350 metrin päähän. Useimmissa tapauksissa jää kuitenkin putoaa tornin läheisyyteen. Tämä johtuu siitä, että tuulivoimala ei yleensä pyöri, kun jään muodostuminen on voimakkainta ja se käynnistetään uudelleen vasta kun siipiin kerääntynyt jää on sulanut. Voimalan pyöriessä pienet jääpalat lentävät pienemmästä ilmanvastuksesta johtuen kauemmaksi kuin isot palat. 14
Jäävaaran torjumiseksi on useita teknisiä mahdollisuuksia ja tekniikka kehittyy nopeasti, kun tuulivoimaa rakennetaan arktisempiin olosuhteisiin. Kaikki tuulivoimalavalmistajat eivät kuitenkaan nykytilanteessa tarjoa ratkaisuja tähän, ainakaan kaikkien malliensa osalta. Jään muodostumista voidaan ehkäistä päällystämällä siivet pinnoitteella, johon jäätä muodostuu vähemmän. Toinen vaihtoehto on siipien sisään rakennettava lämmitysjärjestelmä. Jäätyneet siivet sulatetaan ja kun jää on pudonnut pois, voidaan tuulivoimala taas käynnistää. Siipien lämmittämisen olosuhteiden ollessa otolliset jään muodostumiselle vie noin 1 % tuulivoimalan vuodessa tuottamasta sähköstä. Teknisistä ratkaisuista huolimatta tuulivoimala voidaan joutua ajoittain pysäyttämään jäätymisen takia. Teknisten ratkaisuiden lisäksi vaaraa voidaan pienentää asiasta tiedottamalla ja liikkumista rajoittamalla varoituskylttien avulla. Tuulivoimapuiston alue tullaan varustamaan jäävaaraa koskevin varoituskyltein. 4.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Hankealueella tehdään kaavoituksen ja YVA:n yhteydessä muinaisjäännösinventointi. Jos muinaisjäännöksiä löytyy, ne merkitään selkeästi maastoon ja hanketta sopeutetaan niin, että muinaisjäännökseen ei kajota. Yleisesti arvioidaan tuulivoimalan lapojen näkyvän selkeällä ja kuivalla ilmalla 5 10 kilometrin päähän. Tätä kauempana lapojen havaitseminen on vaikeampaa siten, että 15 20 kilometrin etäisyydellä niitä ei enää erota. Torni voi erottua noin 20 30 kilometrin päähän. Sääolosuhteista riippuen etäisyydet voivat olla edellä mainittua selvästi lyhyemmät. Visuaalisten vaikutusten merkittävyys riippuu mm. katselupisteestä ja ajankohdasta, säätilasta sekä tuulivoimaan liitettävistä katselijan mielikuvista. Tuulivoimaloiden ollessa melko uusi asia suomalaisessa maisemassa, voivat ne aluksi kiinnittää huomion tavallista enemmän. Muuttuneeseen maisemaan totutaan muualta saatujen kokemusten mukaan yleensä kuitenkin nopeasti ja tuulivoiman lisääntyessä sen yleinen hyväksyttävyys paranee ja mielikuvat muuttuvat positiivisemmaksi. On myös huomattava, että usein voimaloista näkyisivät ainoastaan osa, esimerkiksi osa roottorin lavasta. Jo muutaman kilometrin etäisyydellä tuulivoimalat eivät muodosta vallitsevaa maisematekijää tarkasteltaessa voimaloita metsäisiltä alueilta. Osa voimaloista saattaa paikoin näkyä avoimien pelto- ja suoalueiden takaa katsottaessa. Hankkeen maisemavaikutus selvitetään myös YVA:n ja kaavoituksen yhteydessä tekemällä näkemäalueanalyysi ja havainnekuvat paikanpäältä otetuilla kuvilla. 15
Kuva 12. Tuulivoimalat jäävät puustoisessa maastossa usein katveeseen, eivätkä näy ollenkaan. Maisemavaikutuksia voidaan tarkastella myös jakamalla alue eri etäisyyksien mukaan seuraaviin yleisesti tuulivoimahankkeiden maisemavaikutusarvioinneissa käytettyihin vyöhykkeisiin: Lähialue 0 5 km Välialue 5 12 km Kaukoalue 12 25 km Yleisesti voidaan todeta, että lähialueella tuulivoimalan vaikutus on suurin. Tuulivoimaloiden lavat erottuvat ja niiden pyörimisliike vielä korostaa vaikutusta. Välialueella voimaloiden maisemavaikutus pienenee nopeasti. Kaukoalueella voimaloiden vaikutus on jo vähäinen. Lapoja on vaikea erottaa 15 kilometrin etäisyydellä ja torni erottuu enimmillään reilun 20 kilometrin päähän. Edellä mainitut vaikutukset riippuvat suuresti maastosta, maisemasta, sääolosuhteista, voimaloiden sijoittelusta ja monesta muusta asiasta. 16
4.7 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Kuten kappaleessa 3.1 todettiin, lähimmät suunnitellut tuulivoimahankkeet ovat noin 2-13,5 kilometrin etäisyydellä alustavasta hankealueesta. Riskalankankaan hankkeen yhteisvaikutuksia muiden tuulivoimahankkeiden kanssa selvitetään YVA-menettelyn yhteydessä. 17
5 HANKKEESTA VASTAAVAN EHDOTUS Hanketta varten tarvitaan ensisijaisesti merkintä maakuntakaavaan esitetyssä laajuudessa. Kun projekti on mukana maakuntakaavassa, voidaan aloittaa YVA-menettely, jossa yksityiskohtaisesti tarkistetaan alueen sopivuus tuulienergiatuotantoon. Koska toimijalla on tarkoitus saada projekti mukaan tulevaan tukijärjestelmän 2018-2019, kaavoitus on aloitettava samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Ympäristövaikutukset tullaan selvittämään kattavasti osana YVA-menettelyä ja osayleiskaavan laatimista maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan tarkemmin mm. meluvaikutuksia, visuaalisia vaikutuksia, maisemavaikutuksia, luontoon kohdistuvia vaikutuksia sekä turvallisuusnäkökohtia. Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia ja keinoja vaikutusten lieventämiseen. YVA:n ja kaavan laatimisen osallistumismenettely mahdollistaa sen, että asukkailla on mahdollisuus perehtyä suunnitelmiin ja lausua mielipiteensä kaavaprosessin aikana. YVA-menettelyä edellytetään tuulivoimahankkeilta, joissa kokonaisteho on vähintään 30 MW tai voimaloita on vähintään 10 kpl. Karahkan hanke on tätä suurempi, jolloin on selvä, että YVA menettely on tärkeä seuraava askel projektin kehityksessä. Toimija toteaa, että pienempää projektia, kuin suunniteltu 25-30 voimalaa voi olla vaikea rakentaa niin kustannustehokkaasti, että projekti voisi menestyä oletetussa tulevassa kilpailutetussa tukijärjestelmässä. Näin ollen on tärkeä kuunnella sidosryhmien mielipiteitä projektin alkuvaiheessa, koska kannattavaa projektia ei voida toteuttaa, jos projekti jostain syystä on pienennettävä merkittävästi. Lisätietoja hankkeesta antaa Christopher Small, VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy, christopher.small@vsb.energy. Lisätietoja tämän projektiesityksen sisällöstä antaa Caroline Kullbäck, Etha Wind Oy Ab, puh. 050 4024759, caroline.kullback@ethawind.com. Helsinki 31.10.2016 Christopher Small VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy 18
LÄHTEET Kuntien internetsivut Pohjois-Pohjanmaan Liiton internetsivut Liikenneviraston liikennemääräkartat Maanmittauslaitoksen maastotietokanta Museoviraston internetsivut Paikkatietoikkuna, Maanmittauslaitoksen karttapalvelu Suomen tuuliatlas Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset o Hongisto, V. 2014: Tuulivoimamelun terveysvaikutukset 2014. Työterveyslaitos. Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelut OIVA ja Hertta Valtioneuvosto (2015). Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151107 19