KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.5.2013 COM(2013) 323 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Vähiten kehittyneistä maista ja AKT-maista Euroopan unioniin suuntautuvan sokerintuonnin kehitys Komission asetuksen (EY) N:o 828/2009 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu komission kertomus FI FI

SISÄLLYSLUETTELO 1. Oikeusperusta... 3 2. Johdanto... 3 3. Uusi sokerintuontiympäristö... 4 4. Sokerin tuonnin kehitys... 5 4.1. Sokerin tuontimäärät... 5 4.2. Sokerin tuonnin alkuperä... 5 4.3. Raakasokerin tuonti vs. valkoisen sokerin tuonti... 5 5. Tarjonnan ja sokerin hintojen kehitys... 6 6. Tarvittavat markkinatoimenpiteet... 7 7. Päätelmät... 7 FI 2 FI

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Vähiten kehittyneistä maista ja AKT-maista Euroopan unioniin suuntautuvan sokerintuonnin kehitys Komission asetuksen (EY) N:o 828/2009 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu komission kertomus 1. OIKEUSPERUSTA Talouskumppanuussopimukset vahvistavissa tai niiden vahvistamiseen johtavissa sopimuksissa määrättyjen järjestelyjen soveltamisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) tietyistä valtioista peräisin oleviin tuotteisiin 20 päivänä joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1528/2007 (markkinoillepääsyasetus) 9 artiklassa säädetään, että sokerin tuonti sellaisista AKT-maista, jotka eivät ole vähiten kehittyneitä maita, voidaan suspendoida 1 päivän 2009 ja 30 päivän syyskuuta 2015 välisenä aikana, jos kaikista AKT-maista peräisin oleva tuonti ylittää 3,5 miljoonaa tonnia ja samanaikaisesti sellaisista AKT-maista, jotka eivät ole vähiten kehittyneitä maita, peräisin oleva tuonti ylittää 1,6 miljoonaa tonnia markkinointivuodessa. Tämä määrä on jaettu tuotantoalueittain niin, että jokaisella talouskumppanuussopimusalueella on vähimmäispääsy. Tätä kutsutaan siirtymäkauden suojamekanismiksi. Lisätietoa siirtymäkauden suojamekanismista on etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa nimikkeen 1701 sokerituotteiden tuontia ja puhdistusta koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2009/2010 2014/2015 10 päivänä syyskuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 828/2009 5 artiklassa ja liitteessä IV. Kyseisen 5 artiklan 3 kohdassa säädetään, että komissio esittää kertomuksen sokeria koskevan siirtymäkauden suojamekanismin toiminnasta. Kertomuksessa otetaan huomioon kyseisen asetuksen liitteessä I tarkoitetuista vähiten kehittyneistä maista ja AKTmaista tulevat sokerin kauppavirrat. 2. JOHDANTO Euroopan unioni uudisti sokerijärjestelmänsä vuonna 2006 EU:n sokerialan kilpailukyvyn ja markkinasuuntautuneisuuden parantamiseksi. Tärkeimmät muutokset olivat seuraavat: EU:n tukihintoja laskettiin asteittain 36 prosenttia sekä EU:n tuottajien että AKT-maiden / vähiten kehittyneiden maiden etuuskohteluun oikeutettujen viejien osalta ja EU:n kiintiösokerin tuotantoa leikattiin. Vuoden 2006 sokeriuudistuksessa otettiin huomioon AKT-maiden ja vähiten kehittyneiden maiden sokerintuottajien etuuskohteluun perustuva pääsy. Uudistuksen aikana arvioitiin, että etuuskohtelun saaneiden kumppaneiden (AKT-maat ja vähiten kehittyneet maat) tuonnissa toteuttama kauppavirtojen vaihto 1 saattaisi olla 1 Arvioissa korostettiin, että kauppavirtojen vaihto voisi olla merkittävä tekijä, jonka osalta on paljon epävarmuutta järjestelmän organisointivaikeuksien vuoksi (kaikki paitsi aseet -sopimuksen mukaisen FI 3 FI

merkittävä tekijä, olettaen, että valkoisen sokerin maailmamarkkinahinta on 200 USD/tonni ja vaihtokurssi 1,3 USD/. Näiden oletusten perustella EU:n sokerinhinnan ja sokerin maailmanmarkkinahinnan välinen erotus tai hinta AKT-maissa ja vähiten kehittyneissä maissa saattaisi kannustaa joitakin näistä maista viemään EU:hun mahdollisimman paljon kotimaista tuotantoaan käyttämällä vaihtoa. Tällainen vaihto riippuu maailmanmarkkinahintojen ja EU:n hintojen erosta, rahtikustannuksista ja tuojien kyvystä organisoida tätä vaikeaa järjestelmää. Uudistuksen aikana arvioitiin, että enimmäismäärä, joka mahdollisesti voitaisiin vaihtaa oli 3,5 miljoonaa tonnia, joka vastaa AKT-maiden / vähiten kehittyneiden maiden tuotantokapasiteettia. 3. UUSI SOKERINTUONTIYMPÄRISTÖ Markkinointivuosi 2009/2010 oli ensimmäinen vuosi, jona tuontia koskevat oikeudelliset puitteet pantiin täysimääräisesti täytäntöön. AKT-maiden tullietuusmenettely muuttui 1. lokakuuta 2009 niin, että AKT-maiden maakohtaisista sokeripöytäkirjaan perustuvista määristä siirryttiin talouskumppanuussopimuksiin ja kaikki paitsi aseet -sopimuksiin perustuvaan tullittomaan ja kiintiöttömään tuontiin. Tämä lisäsi merkittävästi AKT-maiden / vähiten kehittyneiden maiden markkinoille pääsyä. Vähiten kehittyneiden maiden sokerin vienti EU:hun vapautettiin täysin, ja sokerin tuontiin AKT-maista, jotka eivät ole vähiten kehittyneitä maita, sovellettiin vain määrään perustuvaa suojatoimenpidettä. AKT-maiden / vähiten kehittyneiden maiden sokerin vienti EU:hun väheni hieman markkinointivuonna 2009/2010, mutta vuodesta 2010/2011 lähtien vienti alkoi kasvaa vähitellen ja tasaisesti. Maailmanmarkkinahinnat ovat viimeksi kuluneiden kolmen vuoden ajan olleet erityisen korkeat, minkä vuoksi EU:n markkinat ovat olleet vähemmän houkuttavat. Myös AKT-maat / vähiten kehittyneet maat hyödyntävät paikallisia ja alueellisia markkinoita sekä maailmanmarkkinoita, joilla hinnat ovat korkeat. AKT-maat / vähiten kehittyneet maat veivät vuonna 2011 yhteensä 3,2 miljoonaa tonnia sokeria, josta 1,9 miljoonaa tonnia EU:hun. AKT-maiden / vähiten kehittyneiden maiden tuotannon kasvu ja vienti ovat olleet odotettua pienempää meneillään olevien investointien viivästymisen vuoksi. Lisäksi eräät AKT-maat tekivät vuonna 2008 strategisen päätöksen lisätä vientiä valkoisen sokerin muodossa. Tämä kehitys yhdistyneenä AKT-maiden / vähiten kehittyneiden maiden kasvavaan kulutukseen on pienentänyt raakasokerin määriä, jotka ovat käytettävissä EU:hun suuntautuvaan vientiin. Vuonna 2011 sokerin kulutus AKT-maissa / vähiten kehittyneissä maissa oli 7,3 miljoonaa tonnia, kun se vuonna 2004 oli 5,1 miljoonaa tonnia, eli kyseisenä aikana kasvua oli 41 prosenttia. Tarkempia tietoja on liitteessä olevassa taulukossa V. sokerin kokonaistuotanto vietäisiin EU:hun ja kaikkien paitsi aseet -maiden pitäisi ostaa tarvitsemansa sokeri maailmanmarkkinoilta). Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Euroopan unionin sokeripolitiikan uudistuksesta, SEC 2005, 808 lopullinen, sivu 9. FI 4 FI

4. SOKERIN TUONNIN KEHITYS EU:sta on vuoden 2006 sokeriuudistuksen jälkeen tullut sokerin nettoviejän sijasta sokerin nettotuoja. 4.1. Sokerin tuontimäärät Markkinointivuosien 2001/2002 ja 2005/2006 välisenä aikana sokerin keskituonti EU:hun oli 2,1 miljoonaa tonnia, josta 1,6 miljoonaa tonnia tuli AKT-maista / vähiten kehittyneistä maista. Markkinointivuodesta 2006/2007 lähtien sokerin lähetykset kolmansista maista alkoivat kasvaa merkittävästi, ja markkinointivuonna 2010/2011 sokerin tuonti oli kasvanut ennen näkemättömälle 3,7 miljoonan tonnin ennätystasolle (+ 77 % kauteen 2001/2001 2005/2006). Samaan aikaan etuuskohteluun oikeutetun sokerin tuonti AKT-maista / vähiten kehittyneistä maista nousi 1,8 miljoonaan tonniin (+ 16 % verrattuna kauteen 2001/2001 2005/2006). Markkinointivuonna 2011/2012 sokerin kokonaistuonti EU:hun oli hieman edellisvuotta pienempi eli 3,6 miljoonaa tonnia ( 3 %). Sitä vastoin etuuskohteluun oikeutetun sokerin tuonti AKT-maista / vähiten kehittyneistä maista jatkoi kasvuaan ennätyksellisiin 1,84 miljoonaan tonniin (+1,9 % edelliseen markkinointivuoteen verrattuna). Toisin sanoen etuuskohteluun oikeutetun sokerin tuonti on kasvanut vuoden 2006 uudistuksen jälkeen tasaisesti, vaikkei siinä määrin kuin optimistisimmassa vaihtoehdossa odotettiin, vaihdot mukaan lukien. Tarkempia tietoja tuonnista liitteessä I. 4.2. Sokerin tuonnin alkuperä Tuonti oli nousujohteista erityisesti seuraavista AKT-maista / vähiten kehittyneistä maista: Mosambik, Swazimaa, Malawi, Sambia, Zimbabwe, Laos ja Kambodža. Nykytietojen perusteella Mosambik näyttäisi olevan se vähiten kehittynyt maa, jolla on eniten mahdollisuuksia lisätä sokerin tuotantoaan ja vientiään EU:hun. Tarkempia tietoja tuonnista liitteissä II, III ja IV. 4.3. Raakasokerin tuonti vs. valkoisen sokerin tuonti Aiemmassa sokeripöytäkirjassa sallittiin vain maakohtainen sokeri, joka oli lähinnä puhdistettavaksi tarkoitettua raakasokeria. Yksi sokeriuudistuksen mukanaan tuomista suurista muutoksista oli mahdollisuus tuoda valkoista sokeria. Eräät AKT-maat (erityisesti Mauritius) ovat korkeamman lisäarvon saamiseksi lisänneet valkoisen sokerin vientiä raakasokeriin verrattuna. Markkinointivuonna 2011/2012 raakasokerin tuonti EU:hun nousi 2,7 miljoonan tonnin ennätystasolle; tämä on 76 prosenttia tuodusta kokonaismäärästä. Tarkempia tietoja tuonnista liitteessä I. FI 5 FI

5. TARJONNAN JA SOKERIN HINTOJEN KEHITYS Tarjonnan kehitys Markkinointivuosina 2006/2007 ja 2007/2008 EU:n sokerimarkkinoilla oli ylitarjontaa, ja EU:n piti poistaa kiintiösokeria markkinoilta. Markkinoilla oli ylitarjontaa markkinointivuoden 2008/2009 alkuun saakka. Markkinointivuodesta 2009/2010 lähtien EU:n sokerimarkkinat tasapainottuivat. AKT-maille / vähiten kehittyneille maille annettu vapaa pääsy on luonut EU:n toimijoille uusia mahdollisuuksia hankkia sokeria, mutta se on myös kohdistanut EU:n sokerin hintoihin hinnanlaskupainetta. Kun otetaan huomioon tämä kehitys yhdistettynä nouseviin maailmanmarkkinahintoihin, EU:n tuojilla on ollut vaikeuksia tehdä sopimuksia hankintatarpeistaan. Kalenterivuoden 2011 aikana kävi ilmi, ettei EU:n sokerimarkkinoilla ole ylitarjontaa vaan että markkinat ovat varsin ahtaat. Markkinointivuodesta 2011/2012 lähtien sokerihinnoista neuvoteltiin uudessa taloudellisessa ympäristössä, ja sokerin tuottajat onnistuivat neuvottelemaan EU:n markkinoille paljon korkeammat sokerin hinnat. Hintojen kehitys Siirtymävaiheessa heinäkuusta 2006 syyskuuhun 2009 EU:n sisäinen valkoisen sokerin hinta laski 12 prosenttia 630 eurosta/tonni 555 euroon/tonni. Lokakuun 2009 ja helmikuun 2010 välisenä aikana tuonti vastasi talouskumppanuussopimusten / kaikki paitsi aseet -järjestelmän seurantajärjestelmän mukaisia odotuksia. Tämän seurauksena EU:n sisäinen hinta putosi 555 eurosta/tonni (syyskuussa 2009) 493 euroon/tonni (marraskuussa 2009) ( 11 %) siitä huolimatta, että maailmanmarkkinahinnat nousivat väliaikaisesti ja saavuttivat helmikuussa 2010 korkeimman tason 30 vuoteen: 522 euroa tonnilta. Seuraavien kuukausien aikana maailmanmarkkinahinnat alkoivat pudota ja romahtivat vuoden 2010 helmi- ja maaliskuun välisenä aikana 522 eurosta/tonni 376 euroon/tonni ( 28 %). Tänä aikana EU:n sisäiset markkinahinnat vakiintuivat noin 475 euroon tonnilta. Maailmanmarkkinahinnat nousivat kuitenkin jyrkästi vuoden 2010 toisella puoliskolla ja olivat EU:n hintaa suuremmat syyskuusta 2010 tammikuuhun 2011: joulukuussa 2010 valkoisen sokerin maailmanmarkkinahinta oli paljon EU:n hintaa korkeampi, 628 euroa/tonni, kun EU:n hinta oli 486 euroa/tonni. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla EU:n hinnan ja maailmanmarkkinahinnan kehitykset olivat päinvastaiset, ja toukokuussa 2011 maailmanmarkkinahinnat olivat maailmanmarkkinoille suuntautuneen runsaan tarjonnan vuoksi pudonneet 628 eurosta/tonni 400 euroon/tonni. Samalla ajanjaksolla EU:n hinta nousi 486 eurosta/tonni 536 euroon/tonni. Markkinointivuoden 2011/2012 alussa näkymät olivat muuttuneet. Oli selvää, että AKTmaille ja vähiten kehittyneille maille talouskumppanuussopimusten ja kaikki paitsi aseet - sopimuksen kautta myönnetyt tuontimyönnytykset eivät saaneet aikaan liiallisia tuontivirtoja. Aiemmat odotukset, joiden mukaan EU:n sokerimarkkinoille tulvisi AKT-maiden ja vähiten FI 6 FI

kehittyneiden maiden sokeria, eivät osoittautuneet realistisiksi, ja näytti siltä, ettei AKTmaista ja vähiten kehittyneistä maista tuleva tuonti riittäisi kattamaan EU:n (kiintiö)tuotannon ja kysynnän välistä kuilua. Tämän seurauksena EU:n sokerin hinnat alkoivat nousta merkittävästi maailmanmarkkinahintoja korkeammalle ja ylittivät jopa vuoden 2006 uudistusta edeltäneen tason. Suuntaus oli vastakkainen kuin maailmanmarkkinahinnoilla, jotka olivat jatkuvasti laskeneet vuoden 2011 alusta lähtien. Vuonna 2012 EU:n hinta nousi keskeytyksettä ja oli tammikuussa 2013 peräti 738 euroa/tonni. Tarkempia tietoja. liitteessä VIII olevassa kaaviossa. 6. TARVITTAVAT MARKKINATOIMENPITEET Sen sijaan, että komissio olisi viimeksi kuluneina markkinavuosina joutunut soveltamaan siirtymäkauden suojamekanismia, sen onkin pitänyt löytää keinoja, joilla EU:n markkinoille saadaan lisää sokeria EU:n elintarvikekäyttöön tarkoitetun sokerin markkinoilla (eli EU:n kiintiömarkkinoilla) olevan vajeen täyttämiseksi. EU voi valita kahdesta hankintalähteestä: kiintiön ulkopuolisen sokerin päästäminen sisämarkkinoille lisätuonnin salliminen. Markkinointivuonna 2010/2011 EU:n markkinoille tuli 1,35 miljoonaa tonnia lisää sokeria, josta 500 000 tonnia oli markkinoille tullitta päästettyä kiintiön ulkopuolista sokeria (ja 26 000 tonnia isoglukoosia) 500 000 tonnia oli lisätuontia tullittomassa tariffikiintiössä 350 000 tonnia myönnettiin tarjouskilpailuissa alennetulla tullilla. Markkinointivuonna 2011/2012 EU:n markkinoille tuli 1 miljoona tonnia lisää sokeria, josta 400 000 tonnia oli markkinoille päästettyä kiintiön ulkopuolista sokeria (ja 21 000 tonnia isoglukoosia), jonka tulli oli 85 euroa/tonni 250 000 tonnia oli markkinoille päästettyä kiintiön ulkopuolista sokeria (ja 13 000 tonnia isoglukoosia), jonka tulli oli 211 euroa/tonni 399 000 tonnia oli alennetulla tullilla tuotua sokeria (mukaan lukien 15 000 tonnia valkoista sokeria). 7. PÄÄTELMÄT Vuoden 2006 uudistuksen yhteydessä ennustettiin, että EU:n markkinoille saattaa hyvin erikoisissa olosuhteissa vyöryä sokeria vähiten kehittyneistä maista. Näin tapahtuisi kahden edellytyksen täyttyessä: (1) suuri ero EU:n hinnan ja maailmanmarkkinahinnan välillä, ja (2) kyky organisoida monimutkaista järjestelmää, joka johtaa paikallisen tuotannon vientiin vähiten kehittyneistä sokerintuottajamaista, jotka tuovat saman määrän maailmanmarkkinoilta kotimaisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Kun tuonti vapautettiin vuonna 2009, vain harvat maat onnistuivat organisoimaan näin monimutkaista kauppajärjestelmää. Siitä huolimatta noista alkuperistä tulevan sokerin tuonti FI 7 FI

on noussut ennätykselliselle tasolle, vaikkei kuitenkaan niin korkealle, että suojatoimenpiteitä olisi ryhdytty soveltamaan markkinointivuosina 2009/2010 2011/2012. Markkinointivuoden 2014/2015 loppuun saakka sokerin tuonnin AKT-maista / vähiten kehittyneistä maista ennakoidaan olevan enintään 2,1 2,2 miljoonaa tonnia. Sen vuoksi on hyvin epätodennäköistä, että suojatoimenpiteitä tullaan niiden voimassaoloaikana soveltamaan. FI 8 FI

LIITE I EU-27:n SOKERINTUONTI MARKKINOINTIVUOSITTAIN (LOKA-SYYSKUU) - CN 1701, TONNIA 2001-02 2002/03 2003-04 2004-05 2005-06 Keskiarv o 2001/02 2005/06 2007-08 2008-09 2009-10 2010-11 2011-12 AKT ja LDC 1 605 650 1 471 504 1 583 673 1 570 403 1 544 446 1 555 135 1 518 806 1 886 113 1 521 920 1 807 498 1 842 447 joista AKT 1 531 465 1 386 191 1 485 563 1 457 685 1 417 174 1 455 616 1 496 276 1 854 121 1 469 558 1 742 997 1 784 101 EBA-LDC (1) 74 185 85 313 98 110 112 718 127 272 99 520 22 530 31 992 52 362 64 500 58 346 CXL (2) 82 899 82 899 82 899 82 899 82 899 82 899 715 275 770 933 594 749 1 219 176 1 196 580 Balkan 205 559 325 407 91 979 492 334 394 013 301 858 356 268 356 360 340 942 344 124 359 399 Muut alkuperät 70 649 86 102 153 752 178 838 201 681 138 204 106 794 134 946 58 484 315 949 152 576 EU:n TUONTI YHT. 1 964 757 1 965 912 1 912 303 2 324 474 2 223 039 2 078 097 2 697 142 3 148 352 2 516 096 3 686 747 3 551 002 josta raakasokeria 2 205 305 2 623 549 1 930 752 2 563 972 2 703 252 valk oista sokeria 491 837 524 803 585 344 1 122 775 847 750 (1) Laos, Kambodža,Nepal, Bangladesh. (2) Brasilia, Kuuba, Australia, Intia (Intia oli ennen vuotta 2005 AKT-pöytäkirjassa) Lähde: Eurostat Comext -tietokanta FI 9 FI

LIITE II FI 10 FI

As. (EY) N:o 828/2009 - ETUUSKOHTELUUN OIKEUTETTU TALOUSKUMPPANUUSSOPIMUSTEN/KAIKKI PAITSI ASEET -SOPIMUSTEN MUKAINEN SOKERI SOKERIN JA SOKERITUOTTEIDEN TUONTILUVAT SOKERIN JA SOKERIALAN TUOTTEIDEN TUONTITODISTUKSET Lokakuu 2009 - Syyskuu 2010 (tonnia valkoisen sokerin ekvivalenttia) KUMULOIDUT MYÖNNETYT MÄÄRÄT JÄSENVALTIOITTAIN JA ALKUPERITTÄIN Kiintiö Jäsenvaltiot Nro Alkuperä BE BG CZ DK DE EE IE EL ES FR IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK YHT. 09.4221 Bangladesh 2 000 1 040 500 3 540 Kambodža 9 850 9 850 Laos 38 450 38 450 Nepal 09.4231 Benin 9 169 9 169 Burkina Faso Kongon dem. tasavalta Etiopia Madagaskar 26 756 26 756 Malawi 4 447 1 001 17 335 1 347 987 5 674 959 1 189 16 123 49 062 Mosambik 11 712 57 236 20 580 89 528 Senegal Sierra Leone 4 450 4 450 Sudan 20 000 20 000 Tansania Togo Sambia 23 051 63 301 6 674 93 026 09.4242 Norsunluurannikko 47 47 09.4243 Swazimaa 215 43 676 42 250 25 28 800 215 54 300 59 120 66 228 4 282 299 110 09.4244 Kenia 410 410 09.4245 Mauritius 6 042 547 389 80 118 047 1 346 145 145 824 4 702 901 2 340 1 520 25 607 973 62 20 173 43 615 352 332 Zimbabwe 35 330 25 225 8 850 69 405 09.4246 Fidži 100 300 100 300 09.4247 Barbados 23 500 23 500 Belize 65 612 65 612 Dominikaaninen tasav. 433 433 Guyana 44 31 850 106 750 138 644 Jamaika 17 600 59 200 76 800 Trinidad & Tobago Yhteensä kumuloitu 10 489 29 518 389 80 162 724 2 386 94 493 145 849 35 393 215 901 3 327 55 820 309 338 92 426 62 979 1 361 524 675 1 470 425 FI 11 FI

FI 12 FI

LIITE III FI 13 FI

As. (EY) N:o 828/2009 - ETUUSKOHTELUUN OIKEUTETTU TALOUSKUMPPANUUSSOPIMUSTEN/KAIKKI PAITSI ASEET -SOPIMUSTEN MUKAINEN SOKERI SOKERIN JA SOKERITUOTTEIDEN TUONTILUVAT SOKERIN JA SOKERIALAN TUOTTEIDEN TUONTITODISTUKSET Lokakuu 2010 - Syyskuu 2011 (tonnia valkoisen sokerin ekvivalenttia) KUMULOIDUT MYÖNNETYT MÄÄRÄT JÄSENVALTIOITTAIN JA ALKUPERITTÄIN Kiintiö Jäsenvaltiot Nro Alkuperä BE BG CZ DK DE EE IE EL ES FR IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK YHT. 09.4221 Bangladesh Kambodža 22 000 22 000 Laos 41 380 41 380 Nepal 09.4231 Benin 5 484 3 005 8 488 Burkina Faso Kongon dem. tasav Etiopia Madagaskar 690 690 Malawi 9 601 6 107 15 858 212 4 830 417 1 126 2 544 9 312 50 007 Mosambik 38 412 43 728 24 293 10 417 9 830 126 680 Senegal Sierra Leone 1 700 1 700 Sudan 20 000 20 000 Tansania Togo Sambia 1 039 7 066 485 8 589 Zambia 40 30 962 14 781 342 60 564 24 827 12 952 5 112 149 580 09.4242 Norsunluurannikko 09.4243 Swazimaa 45 796 43 800 72 659 59 160 24 650 5 278 12 586 263 930 09.4244 Kenia 14 959 14 959 09.4245 Mauritius 3 192 561 474 99 270 774 1 637 1 910 86 073 3 599 22 1 610 1 594 1 855 21 1 342 108 203 43 614 418 691 Zimbabwe 3 940 34 300 10 103 80 868 10 000 19 531 158 742 09.4246 Fidži 136 600 136 600 09.4247 Barbados 9 682 11 941 21 623 Belize 72 038 72 038 Dominikaaninen tas Guyana 6 460 38 496 130 146 175 102 Jamaika 20 786 70 748 91 534 Trinidad & Tobago Yhteensä kumuloitu 12 833 561 474 99 357 580 1 637 155 584 113 087 222 903 22 2 095 1 594 85 842 199 213 39 989 108 1 126 12 577 575 008 1 782 333 FI 14 FI

FI 15 FI

LIITE IV FI 16 FI

As. (EY) N:o 828/2009 - ETUUSKOHTELUUN OIKEUTETTU TALOUSKUMPPANUUSSOPIMUSTEN/KAIKKI PAITSI ASEET -SOPIMUSTEN MUKAINEN SOKERI SOKERIN JA SOKERITUOTTEIDEN TUONTILUVAT SOKERIN JA SOKERIALAN TUOTTEIDEN TUONTITODISTUKSET Lokakuu 2011 - Syyskuu 2012 (tonnia valkoisen sokerin ekvivalenttia) KUMULOIDUT MYÖNNETYT MÄÄRÄT JÄSENVALTIOITTAIN JA ALKUPERITTÄIN Kiintiö Jäsenvaltiot Nro Alkuperä BE BG CZ DK DE EE IE EL ES FR IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK YHT. 09.4221 Bangladesh Kambodža 15 000 15 000 Laos 41 530 41 530 Nepal 09.4231 Benin 9 775 4 911 14 686 Burkina Faso Kongon dem. tasavalta Etiopia Madagaskar 17 359 8 532 25 891 Malawi 8 105 1 017 12 327 28 588 65 16 203 292 15 182 9 793 1 314 1 460 7 567 101 914 Mosambik 61 280 113 099 9 852 24 400 19 628 10 006 238 265 Senegal Sierra Leone 1 500 1 895 3 395 Sudan 20 522 20 388 40 910 Tansania Togo Uganda 399 399 Sambia 6 974 29 514 113 35 139 27 405 9 065 12 570 1 653 122 432 09.4242 Norsunluurannikko 09.4243 Swazimaa 115 658 74 146 975 90 198 1 507 5 805 8 854 48 300 16 242 361 685 09.4244 Kenia 09.4245 Mauritius 8 318 298 664 101 259 151 1 842 1 354 5 204 8 055 66 1 029 1 849 2 852 821 2 182 87 269 41 733 335 875 Zimbabwe 25 328 61 838 24 605 34 000 145 771 09.4246 Fidži 100 978 100 978 09.4247 Barbados 21 750 21 750 Belize 16 965 78 423 95 388 Dominikaaninen tasav. Guyana 17 075 97 554 114 629 Jamaika 19 397 38 906 19 375 21 576 630 99 884 Trinidad & Tobago Yhteensä kumuloitu 16 422 20 713 664 101 411 469 1 842 194 883 7 857 301 600 66 47 930 1 849 103 193 149 424 137 467 87 16 652 1 729 466 437 1 880 385 FI 17 FI

FI 18 FI

LIITE V KULUTUS 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 LDC, ei AKT 1 095 000 1 225 000 1 360 000 1 460 000 1 575 000 1 677 500 1 765 000 1 860 000 AKT YHTEENSÄ 4 053 966 4 420 869 4 536 894 4 597 828 4 830 907 5 187 183 5 358 832 5 404 366 LDC+AKT YHTEENSÄ 5 148 966 5 645 869 5 896 894 6 057 828 6 405 907 6 864 683 7 123 832 7 264 366 Lähde: ISO, bruttoarvo LIITE VI TUOTANTO 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 LDC, ei AKT 265 000 250 000 280 000 310 000 260 000 225 000 275 000 305 000 AKT YHTEENSÄ 6 119 767 5 928 438 5 926 168 5 748 037 5 650 445 5 859 932 5 677 900 6 154 852 LDC+AKT YHTEE 6 384 767 6 178 438 6 206 168 6 058 037 5 910 445 6 084 932 5 952 900 6 459 852 Lähde: Kansainvälinen sokerijärjestö (ISO), (bruttoarvo) LIITE VII FI 19 FI

VIENTI 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 LDC, ei AKT 214 960 280 000 220 000 140 000 252 751 463 141 431 476 378 006 AKT YHTEENSÄ 2 923 344 2 773 966 2 840 530 2 612 995 2 629 260 2 391 984 2 443 570 2 847 671 Yhteensä LDC+AKT 3 138 304 3 053 966 3 060 530 2 752 995 2 882 011 2 855 125 2 875 046 3 225 677 Lähde: Kansainvälinen sokerijärjestö (ISO), (bruttoarvo) FI 20 FI

LIITE VIII Sokerin EU:n hinnat ja maailmanmarkkinahinnat 800 Sokerin maailmanmarkkinahinnat 1. tammikuuta 2005 alkaen (euroa/t) 700 600 Raakasokeri - NY Nro 11 (euroa/t) 500 Valkoinen sokeri - Lontoo nro 5 (euroa/t) (ensimmäiseksi erääntyvä futuuri - toimitushinta) Valkoisen sokerin keskihinta EU:ssa (euroa/t) EU:n viitehinta 400 300 200 100 FI 21 FI