Sis llys Johdatus Linuxiin/UNIXiin: Osa 2 Internet ja WWW S hk posti Uutisryhm t Tekstin muotoilu Reijo Siven Tietojenk sittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Linux/UNIX osa 2 2 Internet ja WWW Uusi viestint v line Halpa Maailmanlaajuinen Palveluiden ja kaupank ynnin murros Uusi markkinointi- ja jakelukanava T rkein IT mullistus PC:n keksimisen j lkeen Kone Internet-verkossa Asiakas/palvelin periaate Ty asemat=asiakkaat (client) k ytt v t WWWpalvelimia (server) L hi- tai puhelinverkon kautta Yhteys muodostetaan vain tiedonsiirron ajaksi L hiverkko (Local Area Network, LAN) Paikallinen, esim. yrityksen verkko Liittyy reitittimell laajaverkkoon Linux/UNIX osa 2 3 Linux/UNIX osa 2 4 IP-osoite Laajaverkko (Wide Area Network, WAN) Esim. kaupunkien v lill Internet yhdist (ali)verkot toisiinsa UNIX/Linux t rkein Internet-palvelimien alusta Linux/UNIX osa 2 5 Jokaisella Internetin koneella on oma IPosoite IP-osoitteen esitystavat Nelj tavua eli 32 bitti esim. 11000010 01101111 00000100 11001000 Usein tavut kirjoitetaan desimaalilukuina 0-255 esim. 194.111.4.200 Aluenimij rjestelm esim. www.cs.helsinki.fi Linux/UNIX osa 2 6 1
Aluenimij rjestelm Domain Name System, DNS Hierarkkinen, kertoo koneen sijainnista esim. www.cs.helsinki.fi fi -> maatunnus helsinki -> organisaatio cs -> aliverkko, osasto www -> palvelin Linux/UNIX osa 2 7 Kolme ylimm n tason aluetta 1. ARPA (Vain sis.k yt ss ) 2. Yleiset alueet com edu gov int mil net org 3. Maaryhm t Esim. fi, se, de, us,... Kaupallinen verkkoalue: nokia.com Opetus, yliopistot: stanford.edu USA:n hallitus Kansainv liset j rjest t USA:n armeija verkkoalue,joka ei sovi muihin J rjest t Linux/UNIX osa 2 8 Nimipalvelin (name server) URL: Uniform Resource Locator Ohjelmisto, joka k nt aluenimet IP-osoitteiksi Internetin puhelinluettelot Yleens asennettu erilliseen nimipalvelinkoneeseen Jokaisella alueella ainakin 2 koko Internetist tavoitettavaa nimipalvelinta (Suomessa) Alueen nimipalvelin tuntee Oman alueensa nimist n Laajemman v hykkeen nimipalvelimen IP-osoitteen selvitt minen voi joskus kest Numeerisen osoitteen k ytt nopeuttaa Osoitej rjestelm Internetin resursseihin Kolme p osaa Protokolla Verkko-osoite Hakemistopolku Er it protokollia HTTP FTP MAILTO NEWS TELNET Linux/UNIX osa 2 9 Linux/UNIX osa 2 10 Esim. HTTP-protokolla IP-protokolla Hypertext Transfer Protocol http://verkko-osoite/hakemistopolku Verkko-osoite kertoo resurssin aluenimen (=IPosoitteen): http://www.jypoly.fi = 193.199.35.1 Hakemistopolku kertoo siirrett v n tiedon sijainnin (HTML-sivu, kuva tms.) http://www.cs.helsinki.fi/opetus/index.html Internetiss tieto kulkee paketteina (packet) Koko yleens 1-1500 merkki Internet protokolla (IP) tarjoaa reitityspalvelut aliverkkojen v lille Robusti reitittyminen Reitilt poistettu kone osataan ohittaa Idea l ht isin kylm n sodan ajalta (U.S. Army) Ydiniskusta toipuva tietoliikenne Linux/UNIX osa 2 11 Linux/UNIX osa 2 12 2
TCP-protokolla: Kuljetuspalvelu Yhdess IP:n kanssa: TCP/IP L hett j p ss : Paloittelee siirrett v n tiedon paketeiksi Liitt palasiin j rjestysnumeron ja osoitteen Vastaanottop ss : Liitt osat yhteen j rjestyksess Pyyt tarvittaessa puuttuvan tiedon l hett j lt uudelleen Internetin palveluja K ytt jien v linen kommunikointi Istunnot muihin koneisiin Tietojen ja ohjelmien haku (down/upload) S hk posti, uutisryhm t Linux/UNIX osa 2 13 Linux/UNIX osa 2 14 Erilaisia Internet-osoitteita k ytt j (saman koneen osoite) k ytt j @kone (sama l hiverkko) k ytt j @kone.alue.maa Etu.Sukunimi@postialue.maa (s hk osti) My s koneeseen voi viitata. Esim. @kone.alue.maa Isoilla ja pienill kirjaimilla ei eroa K ytt j tietojen haku: w [optiot][k ytt j ] Antaa tietoja j rjestelm n k yt st ja istunnoista (kaikki k ytt j t tai tietty k ytt j ) who [optiot] Kuten w, mutta hiukan eri tiedoilla Optioita: -a N yt kaikki mahdolliset tiedot whoami N ytt kutsujan k ytt j tunnuksen last [k ytt j tunnus] Kertoo koska k ytt j on viimeksi ollut koneella. Ilman parametria antaa kaikkien k ytt jien istunnot Linux/UNIX osa 2 15 Linux/UNIX osa 2 16 finger [optiot][k ytt j t] N ytt tietoja yhdest tai useammasta k ytt j st Mm. tiedostojen ~/.plan ja ~/.project sis ll t Jos k ytt ji ei anneta, listaa tiedot kaikista koneella olijoista. Optiot: -l pitk kuvaus (mm..plan n kyy) K ytt j t: Internet-osoite etunimi/sukunimi/tunnus finger eahyvone finger hyvonen finger eahyvone@cs.helsinki.fi Jotta.project ja.plan n kyv t finger-tulostuksessa, k ytt j ll pit olla kotihakemistossa maailmalla suoritusoikeudet ja tiedostoissa.project ja.plan maailmalla lukuoikeudet Linux/UNIX osa 2 17 Linux/UNIX osa 2 18 3
Yhteydenotto ja tietojen haku: talk internet-osoite L hetys tapahtuu merkki kerrallaan. talk:n avulla voi jutella my s verkon yli. C-d tai C-c lopettaa yhteyden Talk vie paljon resursseja. Yleens s hk posti on parempi keskustelutapa mesg [yes no] Sallii tai kielt talk-viestien tulon p tteelle. telnet [osoite][portti] Ottaa yhteyden toiseen koneeseen. Jos osoitetta ja porttia ei anneta, telnet p tyy komentotilaan (opastus: "?") Osoite: mik tahansa koneosoite Portti: mihin Unix-porttiin otetaan yhteytt (yleens oletusportti kelpaa) Linux/UNIX osa 2 19 Linux/UNIX osa 2 20 Tiedostojen siirto: FTP rlogin[optiot][kone] Aloittaa yhteyden toiseen l hiverkon koneeseen, esim. HY:n sis iseen koneeseen toisesta HY:n koneesta. Optiot: -l tunnus K ytet n k ytt j tunnusta tunnus, oletusarvona on kutsuvan istunnon k ytt j tunnus ssh [-l login-nimi] kone Salattu yhteys (secure shell client) ftp [kohdekone] ftp melkki.cs.helsinki.fi Siirt tiedostoja verkon yli l ht koneen ja kohdekoneen v lill. Jos konenime ei anneta, ftp p tyy komentotilaan (opastus: "?") Linux/UNIX osa 2 21 Linux/UNIX osa 2 22 Muutamia ftp-komentoja quit Yhteyden lopetus pwd Kohdekoneen t hakemisto dir Kohdekoneen hakemistolistaus cd hakemisto Vaihda hakemistoa kohdekoneessa lcd hakemisto Vaihda hakemistoa l ht koneessa get tiedosto Tiedoston kopiointi kohdekoneesta l ht neelle put tiedosto Tiedoston kopiointi l ht koneesta kohdekoneelle ftp kysyy k ytt j tunnuksen ja salasanan yhteydenottovaiheessa. K ytt j tunnuksella "anonymous" p see joissain koneissa julkiseen k ytt tarkoitettuun hakemistoon. T ll in salasanaksi annetaan oma Internet-osoite. Lis tietoa: man ftp scp (salattu tiedonsiirto) vrt. ssh Linux/UNIX osa 2 23 Linux/UNIX osa 2 24 4
Selaimia: lynx lynx [url-osoite] Tekstipohjainen liittym World Wide Web - j rjestelm n (WWW). Jos osoitetta ei anneta, aloittaa j rjestelm n kotisivulta. url-osoite: osoite on muotoa http://kone/[hakemisto/][tiedosto] Esim. http://www.cs.helsinki.fi/ http://www.cs.helsinki.fi/~taina/ http://www.cs.helsinki.fi/~taina/suomi/suomi.html Linux/UNIX osa 2 25 www on uusin Internet-palvelu. Sen avulla k ytt j voi selata maailmanlaajuisesti tietoja eri alueilta. Tietojen selaus perustuu linkkeihin. lynx:ssa linkki aktivoidaan <Return>-n pp imell. Ulos p see q:lla. Muista komennoista saa parhaiten tietoja kokeilemalla; ohjelmassa on oma opastus. lynxia kehittyneempi www-selaajia l ytyy graafisista ymp rist ist (mm. Netscape) Lis tietoja (mm. oman kotisivun teosta ja www:sta yleens ): http://www.helsinki.fi/esittely.html Linux/UNIX osa 2 26 Graafisia selaimia Netscape Navigator Internet Explorer Opera Kevyt norjalainen selain Eri versioita eri selaimista k yt ss Tukevat eri HTML-piirteit ri tavoin S hk posti S hk posti on kirjeen (tiedoston) l hett mist nimetylle k ytt j lle joko samassa tai toisessa tietokoneessa Tietokoneiden v lill kirje kulkee tietoliikenneverkkoa pitkin usean koneen kautta. T m iheuttaa viivett, mutta yleens kirje saapuu perille parissa minuutissa L hetykseen tarvitaan vastaanottajan s h postiosoite, joksi k y mm. Internet-osoite Osoitteissa ei k ytet skandeja Linux/UNIX osa 2 27 Linux/UNIX osa 2 28 UNIX/Linux-s h postiohjelmia Saapuvia viestej varten kullakin k ytt j ll on postilaatikko-tiedosto, jonne saapuvat viestit laitetaan odottamaan k sittely. Postin voi ohjata toiseen koneeseen luomalla tiedoston.forward johon kirjoitetaan osoite mihin posti halutaan ohjata Postikoneen vaihto voi aiheuttaa postisilmukan (kahdessa osoitteessa on.forward toisiinsa) Harjoitella voi kokeilemalla. Aluksi voi l hett postia itselleen pine [optiot][vastaanottajat] K ytt j yst v llinen postiohjelma, joka opastaa k ytt j suoritusaikana K ytt j ll on joukko kansioita (folders), joihin saapuneet viestit voidaan lajitella aiheen mukaan. Lis ksi on systeemikansio, johon j rjestelm tallettaa saapuneet viestit. Hyv tapa on siirt systeemikansioon tulleet viestit muihin kansioihin. Linux/UNIX osa 2 29 Linux/UNIX osa 2 30 5
Uutisryhm t News Optiot: -f kansio Avaa kansion kansio (oletuksena INBOX, eli systeemikansio) vastaanottajat: vastaanottajien osoitteet (voi antaa ajoaikana). Komentoja: Viestin luku: Nuolin pp imill viestin kohdalle ja <Return> Opastus:? L hetys: C, tai valinta Compose Message Vastaus: R Kansioon talletus: S Kansion valinta: L Viestin poisto: D Lopetus: q Jos s hk posti vastaa kirjett, uutisryhm t vastaavat yleis nosastoja, joihin kuka tahansa saa kirjoittaa Ryhmi on tuhansia eri aiheille Uusia ryhmi syntyy p ivitt in Useimmat ryhm t ovat avoimia. Muutamissa ryhmiss viestit tarkastetaan ennen julkaisua Linux/UNIX osa 2 31 Linux/UNIX osa 2 32 Netscape Communicator Uutisryhm jako on hierarkkinen: Ryhmien nimet ovat muotoa p.alitaso, p.alitaso.ryhm Jokainen uutisryhm muodostuu artikkeleista. Samaan keskusteluun liittyv t artikkelit muodostavat s ikeen (thread). S ie on artikkeli ja siihen liittyv vastaus- ja kommenttiketju. Communicator > Newsgroups File > Subscribe Linux/UNIX osa 2 33 Linux/UNIX osa 2 34 UNIX/Linux-uutisohjelmia tin q y tin [optiot][uutisryhm t] Helppok ytt inen perusohjelma Optiot: lukuisia (tin -h listaa optiot) Uutisryhm t: halutut uutisryhm t, ei pakollinen K ynnistett ess tarkastetaan uudet uutisryhm t ja kysyt n k ytt j lt haluaako h n liitt ne seurattavaksi Ensimm isell kerralla kannattaa antaa komento "y", jolloin saa listan kaikista uutisryhmist. Komennolla "s" liityt n uutisryhm n, komennolla "u" erotaan uutisryhm st Linux/UNIX osa 2 35 <tab> <return> <tab> <return> Uutisryhm t tin:n n ytt kartta: Valitun ryhm n otsikot Artikkeli q q y <tab> Ryhmien lis ys ja poisto Tasojen yhteiset komennot: h: avustusruutu q: poistuminen listan selaus c/z: merkitse luetuksi V lil nti/b: sivu eteenp in/taaksep in Linux/UNIX osa 2 36 6
Uutisryhm tasolla: r: n yt kaikki uutisryhm t/n yt ryhm t joissa on uusia viestej Valitun ryhm n tasolla /: hae merkkijonoa otsikosta, esim /unix a: hae kirjoittajaa, esim. a juha K: poista kaikki otsikon alaiset artikkelit r: n yt lukemattomat/kaikki artikkelit w: kirjoita viesti uutisryhm n Artikkelitasolla: /,a,w: kuten edell B: hae merkkijonoa artikkelin sis ll st f: Kirjoita kommentti (vastine) artikkeliin r: vastaa artikkelin kirjoittajalle s hk stitse Lis tietoja: man tin, kokeilemalla tin sis lt help-ohjelman Linux/UNIX osa 2 37 Linux/UNIX osa 2 38 Kalvot perustuvat: rn [optiot][uutisryhm t] Alkuper inen uutistenlukuohjelma. Luku mahdollista vain artikkeleittain saapumisj rjestyksess trn [optiot][uutisryhm t] rn:n uudempi versio, jossa on mahdollista lukea uutisia s ikeitt in strn [optiot][uutisryhm t] trn:n versio, jossa on parempi valikko-ohjaus nn [optiot][uutisryhm t] No News -uutistenlukuohjelma, aika suosittu. Luku mahdollista vain artikkeleittain. Hyv valikko-ohjaus Kaikista ohjelmista lis tietoja: man <ohjelman-nimi> Linux/UNIX osa 2 39 Juha Taina: Unix-perusteita -kalvomateriaali, 1998 Juha Pelom ki: WWW-ohjelmointi, Teknolit, 1998 Fred Hantelmann: Linux Start up Guide, Springer, 1997 Eero Hyv en: Muuntokoulutuksen peruskurssi -kalvomateriaali, 1999 Linux/UNIX osa 2 40 7