XII SÄÄNTÖVALIOKUNTA 116 SÄÄNTÖJEN MUUTOSESITYS Puoluetoimikunnan esitys PERUSTELUT SÄÄNTÖUUDISTUKSELLE Yleistä SDP:n puoluetoimikunta asetti 15.3.1973 pitämässään kokouksessa v. 1972 puoluekokouksen päätöksen nojalla sääntöuudistustoimikunnan ja järjestötoiminnan kehittämistoimikunnan. Sääntöuudistustoimikunnan tehtäväksi määrättiin esityksen tekeminen puolueen sääntöjen uudistamiseksi ja järjestötoiminnan kehittämistoimikunnan tehtäväksi määrättiin taas esityksen tekeminen puolueen järjestötoiminnan kehittämiseksi. Puoluetoimikunta käsitteli 10.11.1974 pitämässään kokouksessa järjestötoiminnan kehittämistoimikunnan mietintöä. Tällöin mm. todettiin, että järjestötoiminnan kehittäminen ja uudistaminen on katsottava puolueessa jatkuvaksi tehtäväksi. Koska järjestö- 261
toiminnan kehittäminen konkretisoituu sääntöuudistuksina, puoluetoimikunta päätti, että järjestötoiminnan kehittämistoimikunnan mietintö on pohjana puoluetoimikunnan sääntöuudistusesityksille XXX puoluekokoukselle. Puoluetoimikunta päätti lisäksi esittää mainitulle puoluekokoukselle, että järjestötoiminnan kehittämistoimikunnan mietintö muodostaisi pohjan laadittaessa puoluejärjestöjen pitkän tähtäimen ohjelma. Tällöin lisäksi tulisi huomioida mm. vaalianalyysityöryhmän raportti. Sääntöuudistustoimikunta on käynyt läpi puolueen säännöt sekä piirin, kunnallisjärjestön ja puolueosaston mallisäännöt tehden niihin tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia ja täsmennyksiä. Toimikunta on ollut kiinteässä yhteistyössä järjestötoiminnan kanssa ja huomioinut mainitun toimikunnan mietinnön niiltä osin kuin se on koskenut sääntöuudistuksia. Puoluetoimikunta toteaa, että perusteellisempaan puolueen ja sen järjestötasojen sääntöjen muutokseen on aihetta vasta sen jälkeen kun puoluelainsäädäntö on nykyisestään kehittynyt. Nykyinen yhdistyslaki ei myöskään tarjoa riittävää lainsäädännöllistä pohjaa em. sääntöjen kehittämistarpeelle. Erilliskysymyksinä on käsitelty mm. Helsingin kaupungin asemaa puolueen järjestötasojen rakenteessa sekä puolueen nais- ja nuorisoliikettä. Helsingin osalta on katsottu riittäväksi se, että puolueen säännöissä erikseen mainitaan, että Helsingissä on yhdistetty kunnallis- ja piirijärjestö. Nais- ja nuorisoliikkeen huomioiminen riittävästi on myös ollut erittäin ongelmallinen sääntöuudistuksia ajatellen. Kuitenkin nuorisoliikkeen kohdalla nykyisen käytännön huomioiminen sääntöuudistuksessa on erittäin vaikeaa jatkaa. Siksi puoluetoimikunta toteaa, että puolueen jäsenyys on mahdollista vain kuulumalla puolueen mallisäännöillä rekisteröityyn puolueosastoon. Toimikunnan mielestä molemmat tahot ovat oleellisia osia sosialidemokraattisesta työväenliikkeestä ja esittääkin, että niiden asema perusteellisesti selvitetään puoluerakenteessa. Suosituksenomaisesi! esitetään, että puolueosastoihin perustetaan omat nais- ja nuorisojaostot aina. kun se puolueosaston jäsenet huomioiden on mahdollista. Jäsenrekisteri Uuden jäsenrekisterijärjestelmän vaatima muutos on tehty puolueen sääntöjen 2 :ään, jossa todetaan, että puolue pitää puolueosastojen jäsenistä jäsenrekisteriä. Uuden järjestelmän vaatima muutos on tehty myös sääntöjen 10 :ään, jossa määritellään jäsenmaksujen suoritustapa ja ajankohta. Järjestölliset kurinpitotoimet Varsin merkittäväksi uudistukseksi voidaan luonnehtia puolueen sääntöjen 5 :ään ja puolueosaston sääntöjen 4 :ään otettua 262
kurinpitojärjestelmää. Tässä järjestelmässä on päättäville elimille annettu mahdollisuus kurinpitotapauksissa soveltaa asteittain kohoavaa kurinpitoasteikkoa, joka päätyy puolueesta erottamiseen. Toiminnassa tosin lähdetään siitä, että erimielisyydet selvitetään neuvotteluilla ja keskusteluilla. Kurinpitomääräyksiin liittyy sen vuoksi erityinen menettelytapaohjesääntö, joka tarkemmin sääntelee kurinpitomenettelyn käyttöä. Menettelytapaohjesäännössä on edelleen korostettu sovinnollisen ratkaisun ensisijaisuutta. Puolueäänestys Puolueäänestysmenettelyä on kehitetty uuden jäsenrekisterijärjestelmän tuomien mahdollisuuksien mukaisesti. Puolueen sääntöjen 17 :ssä on määritelty säännönmukaiset puolueäänestykset. Äänestysoikeus liittyy jäsenyyteen, joka taas selvitetään rekisteröinnin avulla. Puolueäänestystä koskevien määräysten uusimisella on pyritty varmistamaan rikkeettömän äänestysmenettelyn toteutuminen. Äänioikeuden selvittäminen on kytketty jäsenrekisteritiedoista laadittuun äänestysluetteloon, joka tullaan toimittamaan tietokonelistana puolueosastoittain. Koska puolueäänestykset saavat tulevaisuudessa yhä enemmän esivaalin luonteen silloin, kun äänestykset tapahtuvat yleisten vaalien ehdokasasettelun aikaansaamiseksi, on uudistuksessa kiinnitetty huomiota tulevan vaalilainsäädännön vaatimuksiin. Muut muutosehdotukset Sääntöuudistustoimikunta on ehdottanut eräitä järjestöjen toimivuutta parantavia teknillisluonteisia muutoksia. Piirijärjestön, kunnallisjärjestön ja puolueosaston kokousten ajankohdat ja sääntömääräiset asiat on yhtenäistetty. Tavoitteena on ollut, että puolueorganisaation eri tasoilla toimitaan samanaikaisesti, niin ettei esim. henkilövalintoja tehdä eri ajankohtina. Teknillisiuonteisena muutoksena voidaan pitää myös kunnallista toimintaa varten laaditun ohjesäännön uusimista. Puoluetoimikunta on 22.1. ja 25. 26.1.1975 pitämissään kokouksissa käsitellyt sääntöuudistustoimikunnan esitykset puolueen, piirin, kunnallisjärjestön ja puolueosaston sääntöjen muutoksiksi sekä järjestöriitaa koskevaksi menettelytapaohjesäännöksi ja ohjesäännöksi sosialidemokraattisen puolueen kunnallista toimintaa varten ja ehdottaa liitteen mukaisia muutosesityksiä. 263
SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE FINLANDS SOCIALDEMOKRATISKA PARTI r.p. SÄÄNNÖT PUOLUEEN TARKOITUS 1 Puolueen tarkoituksena on kerätä kaikki työtä tekevät miehet ja naiset poliittiseen, taloudelliseen ja sivistykselliseen yhteistoimintaan suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi kansanvaltaisten sosialististen periaatteiden ja tavoitteiden mukaan. Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue pyrkii periaateohjelmansa ja puoluekokousten hyväksymien toimintaohjelmien ja menettelytapapäätösten mukaisesti työväenliikkeen yhtenäisyyden rakentamiseen kansanvaltaisella pohjalla, palkansaajain, pienviljelijäin, pienyrittäjäin ja ammatinharjoittajain yhtenäisen poliittisen järjestäytymisen aikaansaamiseen, sosialidemokratian tavoitteita edistävän valtiollisen ja kunnallisen toiminnan järjestämiseen ja tukemiseen, kansanvaltaisten voimien varaan rakentuvan parlamentaarisen yhteistyön edistämiseen, eri aloilla toimivien sosialidemokraattien luottamuksellisen yhteistyön ylläpitämiseen ja 'kehittämiseen, sekä maan eri kieliryhmiä yhdistävien siteiden lujittamiseen tekemällä poliittista, taloudellista ja sivistyksellistä valistus- ja järjestäytymistyötä, valmistamalta toimintaa yleisiä vaaleja varten, järjestämällä kokouksia sekä harjoittamalla sanomalehti- ynnä muuta julkaisu- ja kustannustoimintaa. Yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseksi puolue harjoittaa rauhanomaista kansainvälistä yhteistoimintaa yli kansallisten ja valtiollisten rajojen ylläpitämällä suhteita varsinkin muiden maiden sosialidemokraattisiin järjestöihin. Puolue on näiden sääntöjen mukaan järjestynyt rekisteröidyksi puolueeksi, jonka nimenä on Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti r.p., laissa tarkoitettuna kotipaikkana Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa. PUOLUEEN JÄRJESTÖRAKENNE JA JASENSUHTEET 2 Saman kunnan alueelta toimivat puolueosastot, mikäli niitä on useampia kuin kaksi, muodostavat kunnallisjärjestön. Kunnallisjärjestöt ja kunnallisjärjestöihin kuulumattomat erilliset puolueosastot liittyvät piirijärjestöiksi, jotka yhdessä muodostavat puolueen. Puolue on kiinteä liitto, jossa piirijärjestöt sekä piirijärjestöjen ja kunnallisjärjestöjen jäsenet (kunnallisjärjestöt ja puolueosastot) ovat samalla puolueen orgaaneja ja kunnallisjärjestö- 264
jen jäsenet [puolueosastot] ja kunnallisjärjestöön kuulumattomat puolueosastot piirijärjestön orgaaneja. Piirijärjestön alueena on vaalipiirin alue tai puolueneuvoston määräämä osa siitä. Helsingissä on yhdistetty kunnallis- ja piirijärjestö. Piiri- ja kunnallisjärjestöstä sekä puolueosastosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puoluejärjestö. Ruotsinkieliset puolueosastot voivat muodostaa keskenään ruotsinkielisiä kunnallisjärjestöjä alueilla, joissa puoluetoimikunta katsoo sellaisia tarvittavan. Puolueosaston jäsenenä voi olla jokainen 15 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, joka hyväksyy puolueen tarkoituksen ja periaateohjelman, noudattaa puolueen päätöksiä ja täyttää sääntöjen mukaiset jäsenvelvollisuutensa. Jäsenenä henkilö voi olla vain yhdessä puolueosastossa. Puolue pitää puolueosastojen jäsenistä jäsenrekisteriä, johon merkitään ainakin jäsenen henkilötiedot ja hänen maksamansa jäsenmaksut. Kullakin puolueosaston jäsenellä tulee olla puoluetoimikunnalta saatava jäsenkirja. 3 Piirijärjestön hyväksymisestä puolueen jäseneksi päättää puolueneuvosto. Piirijärjestöllä on oikeus saada jäsenhakemuksensa puoluekokouksen lopullisesti ratkaistavaksi. Kunnallisjärjestön sekä puolueosaston, joka ei kuulu kunnallisjärjestöön hyväksyy piirijärjestön jäseneksi piiritoimikunta. Kunnallisjärjestö sekä puolueosasto, joka ei kuulu kunnallisjärjestöön, voi kuulua jäsenenä vain yhteen piirijärjestöön. Puolueosaston hyväksyy kunnallisjärjestön jäseneksi kunnallistoimtkunta. Puolueosasto voi kuulua jäsenenä vain yhteen kunnallisjärjestöön. Ruotsinkielisten kunnallisjärjestöjen ja puolueosastojen muodostamalla Ruotsalaisella Työväenliitoila on puolueessa piirijärjestön asema. Näissä säännöissä tarkoitettuna puoluejärjestönä voi toimia vain puoluetoimikunnan luvalla rekisteröity yhdistys. 4 Jäsenen hyväksyminen puolueosastoon tapahtuu puolueosaston johtokunnan esityksestä, mikäli mahdollista siinä järjestyksessä, kuin jäseneksi pyrkivien kirjalliset ilmoittautumiset ovat johtokunnalle saapuneet. Jäsenen hyväksymisestä päättää puolueosaston kokous. Ennen kuin hyväksymispäätös on tehty, jäseneksi ilmoittautunut ei voi osallistua asioiden käsittelyyn puolueosaston eikä muunkaan puoluejärjestön toimielimissä. Poliittiseen ja järjestölliseen luottamustehtävään voidaan valita vain jäsen, joka on kuulunut puolueosastoon vähintään yhden 265
PÄÄTTÄVÄT JA TOIMEENPANEVAT ELIMET 8 Päättävinä toimieliminä puolueen järjestörakenteessa ovat puolueosaston kokous, kunnallisjärjestön edustajiston kokous, piirijärjestön kokous, Ruotsalaisen Työväenliiton liittokokous ja liittoneuvoston kokous, puoluekokous sekä puolueneuvosto. Puolueosaston syyskokous valitsee puolueosaston johtokunnan, kunnallisjärjestön edustajiston syyskokous kunnallistoimikunnan, piirijärjestön syyskokous piiritoimikunnan, varsinainen puoluekokous puoluetoimikunnan, joista kukin toimii järjestönsä lainmukaisena hallituksena. Puolueosaston johtokuntaan, kunnallistoimikuntaan ja piiritoimikuntaan valitaan erikseen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet sekä puoluetoimikuntaan erikseen puoluetoimikunnan puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, puoluesihteeri ja muut varsinaiset ja varajäsenet siten kuin jäljempänä määrätään. Milloin kunnan alueella on vain yksi puolueosasto, tämän puolueosaston johtokunnan on hoidettava alueellaan myös kunnallistoimikunnalle kuuluvat tehtävät ja puolueosaston hoidettava vastaavasti kunnallisjärjestölle kuuluvat tehtävät. Jos puolueosastoja on kunnassa kaksi, on niiden syyskokousten asetettava puolueosastojen jäsenmäärien suhteessa valittava enintään kaksitoista jäseninen paikallistoimikunta huolehtimaan kunnallisjärjestölle kuuluvien tehtävien hoitamisesta kunnan alueella. Tarvittaessa voidaan tällaiseen paikallistoimikuntaan valita kolme varajäsentä. TOIMINNAN RAHOITTAMINEN 9 Puolueosaston jäsenen on suoritettava kalenterikuukausittain määräytyvä jäsenmaksu, jonka varsinainen puoluekokous vahvistaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tähän jäsenmaksuun, jota kutsutaan täydeksi jäsenmaksuksi, sisältyvät puolueosaston, kunnallisjärjestön, piirijärjestön ja puolueen jäsenmaksu. Eri orgaaneille tulevan osuuden täydestä jäsenmaksusta määrää puolueneuvosto. Ensimmäinen täysi jäsenmaksu on suoritettava siltä kalenterikuukaudelta, jona maksuvelvollinen on hyväksytty puolueosaston jäseneksi. Anomuksesta voidaan asevelvollisuutta suorittava, työttömänä tai tilapäisesti työkyvyttömänä oleva puolueosaston jäsen puolueosaston päätöksellä vapauttaa 1 momentissa mainituista maksuista, ei kuitenkaan pidemmäksi ajaksi, kuin minkä asevelvollisuus, työttömyys tai työkyvyttömyys todistettavasti kestää. 268
ja toimitetaan puoluejärjestöille esitysvihkona viimeistään kaksi kuukautta ennen sen kalenterikuukauden alkua, jona puoluekokous pidetään. 14 Puhe-, esitys- ja äänioikeus puoluekokouksessa on jokaisella valtuutetulla kokousedustajalla, joka on valittu jäljempänä määrätyllä tavalla. Puhe- ja esitysoikeus puoluekokouksessa on puoluetoimikunnan jäsenillä ja varajäsenillä, puolueen tilintarkastajain puheenjohtajalla sekä puolueen eduskuntaryhmän edustajalla. Läsnäolo- ja puheoikeus puoluekokouksessa on puolueneuvoston ja eduskuntaryhmän jäsenillä, puolueeseen kuuluvilla valtioneuvoston jäsenillä, puoluetoimistoa edustavilla valtuutetuilla toimitsijoilla, piiritoimikuntien edustajilla ja piirisihteereillä, puoluelehden valtuutetuilla edustajilla, sosialidemokraattisen naisliikkeen, Sosialidemokraatisen Nuorison Keskusliitto r.y:n, Suomen Sosialidemokraattisen Opiskelijanuorison Keskusliitto r.y:n, Nuorten Kotkain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Sosialidemokraattinen Raittiusliitto r.y:n valtuutetuilla edustajilla sekä kotimaisilla ja ulkomaisilla kutsuvierailla. 15 Varsinaisen puoluekokouksen tehtävänä on, kuultuaan puoluetoimikunnan selostuksen vallitsevasta yleisestä tilanteesta ja puolueen tilasta, 1] käsitellä ja vahvistaa puolueen toimintakertomus sekä tilintarkastajien antamien lausuntojen perusteella tilinpäätökset edellisen varsinaisen puoluekokouksen jälkeen kuluneilta kalenterivuosilta, 2) päättää tili- ja vastuuvapauden myöntämistä puoluetoimikunnalle ja muille vastuuvelvollisille, 3) käsitellä puolueen eduskuntaryhmän toimintakertomus, 4) valita puolueneuvoston puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä puolueneuvoston jäsenet ja varajäsenet näiden sääntöjen 32 :ssä määrätyllä tavalla, 5) valita puoluetoimikunnan puheenjohtaja, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja ja puoluesihteeri sekä puoluetoimikunnan varsinaiset ja varajäsenet näiden sääntöjen 37 :ssä määrätyllä tavalla, 6) valita kolme tilintarkastajaa, jotka keskuudestaan nimeävät yhden puheenjohtajakseen, sekä kaksi varatilintarkastajaa, 7) vahvistaa puolueen täyden jäsenmaksun suuruus ja maksuluokat, 8) päättää suorittamansa tilannearvioinnin perusteella kulloinkin tarpeellisista taloudellisista, poliittisista ja järjestöllisistä tehtävistä, 271
9] käsitellä esille tulevat sääntömuutokset. Muut kuin edellä 1 momentissa mainitut asiat voidaan ottaa puoluekokouksessa käsiteltäväksi, jos kokousedustajien kahden kolmanneksen enemmistö siihen suostuu. 16 Puoluekokouksessa on jokaisella valtuutetulla kokousedustajalla, joka on valittu jäljempänä mainitulla tavalla, yksi ääni. Milloin vähintään 1/10 äänioikeutetuista kokousedustajista niin vaatii, kokouksessa on toimitettava nimiäänestys tai vaali suljetuin lipuin siten, että kullakin kokousedustajalla on se kokonaisella luvulla ilmaistu äänimäärä, joka saadaan, kun asianomaisen vaaliyhtymän puolueosastojen jäsenmäärä jaetaan yhtymästä valittujen edustajain luvulia. Vaalit suoritetaan vaadittaessa suljetuin lipuin niin, että kuhunkin lippuun merkitään vaalisalaisuutta loukkaamatta äänestykseen osallistuvan henkilön edustama äänimäärä, ennen kuin se leimataan ja otetaan vastaan vaaliuurnaan. Avustavana elimenä vaalissa toimii kokouksen asettama vaalilautakunta. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetuissa lippuäänestyksissä, joissa ratkaisee arpa. Tarkistusluettelona nimiäänestyksissä ja suljetuin lipuin tapahtuvissa vaaleissa käytetään puoluetoimikunnan laatimaa edustajaluetteloa, johon kokousedustajaan äänimäärät on merkitty. PUOLUEÄÄNESTYS 17 Puolueäänestys toimitetaan, ellei jäljempänä toisin määrätä: 1) puoluekokousedustajien valitsemiseksi (puoluekokousedustajien vaali), 2) kansanedustajaehdokkaiden nimeämiseksi (kansanedustajamiesehdokkaiden vaali), 3) presidentin valitsijamiesehdokkaiden nimeämiseksi (valitsijaehdokkaiden vaali), 4) kunnallisvaaliehdokkaiden nimeämiseksi (kunnallisvaaliehdokkaiden vaali). Valtakunnallisen puolueäänestyksen toimittamisesta muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa päättää puoluetoimikunta. 18 Äänioikeutettu puolueäänestyksessä on jokainen henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi kunnallis- tai piirijärjestöön kuuluvaan puolueosastoon kolme kuukautta ennen sen kalenterivuosipuoliskon päättymistä, jolta 25 :n 4 momentissa tarkoitetut tiedot 272
jäsenrekisteristä on saatu, edellyttäen, että henkilö on maksanut täyden jäsenmaksun liittymis- ja kolmelta seuraavalta kuukaudelta. 19 Puolueäänestys toimitetaan puoluekokousedustajien, kansanedustajaehdokkaiden ja valitsijamiesehdokkaiden vaalissa vaalipiireittäin ja kunnallisvaaliehdokkaiden vaalissa kunnittain. Jos samassa valtiollisessa vaalipiirissä on useampia piirijärjestöjä, järjestää ja määrää puoluetoimikunta niiden välisen yhteistoiminnan, jolleivät piirijärjestöt keskenään asiasta sovi. 20 Vaalipiireittäin toimitettavan puolueäänestyksen keskuslautakuntana on asianomaisen piirijärjestön piiritoimikunta ja kunnittain toimitettavan puolueäänestyksen keskuslautakuntana kunnallistoimikunta. Puolueäänestystä varten nimetään kuhunkin kuntaan tarvittava määrä viisijäsenisiä vaalilautakuntia puoluetoimikunnan ohjeiden mukaisesti. Vaalilautakuntien jäsenet valitsee kunnallistoimikunta. Puoluetoimikunta ja omalla alueellaan myös piiritoimikunta voi tarpeen vaatiessa asettaa valtuutettuja vaalitarkkailijoita. 21 Puolueen jäsenrekisterin perusteella puolueosastoittain laadittuun äänestysluetteloon merkitään jokainen jäsenrekisteriin merkitty puolueosaston jäsen, joka on äänioikeutettu puoluekokousedustajaa vaalissa. Äänestysluettelo laaditaan jäsenrekisterin ja puolueäänestystä edeltävän viimeisen jäsenmaksutilityksen perusteella. Puoluetoimikunta laatii äänestysluettelon perustana olevan jäsenrekisteristä laadittavan pohjaluettelon, joka on jaotettu piirijärjestöittäin, kunnallisjärjestöittäin ja puolueosastoittain. Suoritettuaan pohjaluettelon tarkistuksen ja tehtyään siihen äänioikeuden sääntöjen mukaisen käytön vaatimat muutokset, piiritoimikunta vahvistaa äänestysluettelon noudatettavaksi puolueäänestyksessä. 22 Vaalilautakunnalla on oikeus myös äänestystilaisuudessa lisätä äänestysluetteloon puolueosaston jäsen, joka osoittaa jäsenkirjan ja erikseen annettavan jäsenmaksun suorittamista osoittavan kuitin perusteella olevansa äänioikeutettu. 23 Puolueäänestys toimitetaan kunnallis- tai paikallistoimikunnan määräämissä äänestyspaikoissa, joissa äänestyksen toimittamista valvoo tehtävään määrätty vaalilautakunta. Äänestyksen toi- 18 273
mittamisajankohdan määrää puoluetoimikunta. Puolueäänestykset toimitetaan suljetuilla lipuilla. Äänestystä varten on äänestyspaikalla varattava aikaa vähintään kolme tuntia. Vaaliin saa osallistua henkilö, jonka nimi on äänestysluettelossa ja joka esittää vaalilautakunnalle jäsenkirjan, josta jäsenyyttä koskevat tiedot ilmenevät, sekä tarpeellisen selvityksen maksetuista jäsenmaksuista, kuitenkin ottaen huomioon, mitä edellä 22 :n 3 momentissa on määrätty. Piiritoimikunta tai kunnallisvaaliehdokkaiden vaalissa kunnallistai paikallistoimikunta painattaa puolueäänestystä varten vaalilipun, johon ehdokkaat on asetettu aakkosjärjestyksessä. Samassa puolueäänestyksessä saa äänioikeutettu äänestää vain kerran. Äänestysluetteloon ja jäsenkirjaan on tehtävä merkintä äänioikeuden käyttämisestä. Puoluetoimikunta ja piiritoimikunta antavat tarkemmat ohjeet puolueäänestyksen toimittamisesta. EHDOKASASETTELU 24 Oikeus asettaa ehdokkaita puolueäänestyksiin on puolueosastoilla. Ehdokkaat nimetään puolueosastojen kokouksissa ja ilmoitetaan kunnallistoimikunnalle tai paikallistoimikunnalle ja piiritoimikunnalle oikeaksi todistetulla pöytäkirjanotteella. Ehdokkaaksi voidaan nimetä puolueosaston jäsen, joka täyttää 4 :n 2 momentissa tarkoitetut kelpoisuusedellytykset. 25 Piirijärjestöjen puoluekokousedustajaan vaalit suoritetaan piirijärjestöittäin ja vaaliyhtymittäin. Jokainen piirijärjestöön kuuluva kunnallisjärjestö, jonka alaisten puolueosastojen henkilöjäsenluku on yhteensä vähintään 200, muodostaa vaalissa itsenäisen vaaliyhtymän. Jokaisesta vaaliyhtymästä valitaan puoluekokoukseen yksi edustaja, jokaista täyttä 200 vaaliyhtymän alaisten puolueosastojen henkilöjäsentä kohden. Kunnallisjärjestöllä, josta ei sen alaisten puolueosastojen henkilöjäsenluvun pienuuden vuoksi valita edustajaa, on oikeus liittoutua vaaliyhtymäksi lähinnä sijaitsevien yhden tai useamman kunnallisjärjestön tai kunnallisjärjestöön kuulumattoman puolueosaston kanssa. Tällaisesta vaaliyhtymästä valitaan edustaja tai edustajia samojen perusteiden mukaan kuin 2 momentissa tarkoitetusta kunnallisjärjestöstä. Vaaliyhtymän voivat muodostaa myös yksi tai useampi sellainen puolueosasto, joka ei kuulu kunnallisjärjestöön. Samaan vaal ryhtymään tulevien järjestöjen on edustettava mikäli mahdollista alueellisesti 1 yhtenäistä osaa piiristä. Vaaliyhtymän perustamisesta päättää piiritoimikunta. Tässä pykälässä tarkoitettuja henkilölukuja laskettaessa on pe- 274
rusteeksi otettava jäsenrekisteristä saatavat tiedot siltä kalenterivuoden puoliskolta, jolta jäsenmaksut tulee suorittaa puolueelle viimeistään kolme kuukautta ennen vaalia. 26 Kansanedustajan vaalissa listoille asettamisesta ja vaaliliiton muodostamisesta päätetään piirijärjestön tai sen valtuuttamana piiritoimikunnan kokouksessa vaalikelpoisuudesta annettuja säädöksiä ja puoluetoimikunnan ohjeita noudattaen. Listoille asettelussa on noudatettava puolueäänestyksen tulosta, kuitenkin siten, että piirikokouksella on oikeus puoluetoimikunnan suostumuksella, mikäli erityisen painavien syiden katsotaan sitä vaativan, asettaa listoille puolueen kansanedustajaehdokkaaksi muitakin vaalipiirissä puolueäänestyksessä ehdokkaina olleita, ei kuitenkaan enempää kuin 1/5 niiden henkilöiden määrästä, jotka puolue vaalipiirissä asettaa ehdokkaikseen. Tällaisessa tapauksessa on varattava listoilta poistettavaksi ehdotetuille tilaisuus tulla kuulluksi. Valituksen puolueäänestystä ja listoille asettelua vastaan ratkaisee puoluetoimikunta, jonka on käsiteltävä tätä koskevat asiat erittäin kiireellisinä. 27 Ehdokkaiden asettamisesta tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleihin on soveltuvin kohdin voimassa, mitä edellä 26 :ssä on sanottu kansanedustajain vaaleista. Ohjeet vaalia varten antaa puoluetoimikunta, sitten kun puoluekokous tai puoluekokousten väliaikoina puolueneuvosto on käsitellyt asian. 28 Puolueen ehdokkaat kunnallisvaaleja varten asetetaan kunnittain. Jos ehdokkaita on enemmän kuin listoille voidaan asettaa, on toimitettava puolueäänestys. Listoille asettelussa on noudatettava puolueäänestyksen tulosta, kuitenkin siten, että piiritoimikunnalla on oikeus kunnallisjärjestön edustajiston tai sen suostumuksella kunnallistoimikunnan aloitteesta, mikäli erityisen painavien syiden katsotaan sitä vaativan, asettaa listoille puolueen kunnallisvaaliehdokkaiksi muitakin puolueäänestyksessä ehdokkaina olleita, ei kuitenkaan enempää kuin 1/5 ehdokkaiden koko määrästä. Tällaisissa tapauksissa piiritoimikunnan on varattava listoilta poistettaviksi ehdotetuille tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Listoille asettamisen ja vaaliliiton muodostamisen toimittaa kunnallistoimikunta tai paikallistoimikunta puoluetomikunnan ja piirijärjestön päätöksiä ja ohjeita noudattaen. Valitukset puolueäänestystä ja listoille asettelua vastaan ratkaisee piiritoimikunta, jonka on käsiteltävä tätä koskevat asiat erittäin kiireellisinä. 275
29 Puolueosaston jäsenellä, joka katsoo, että puolueäänestyksessä on harjoitettu vaalivilppiä tai muutoin menetelty vastoin lakia, sääntöjä ja vahvistettuja ohjeita, on oikeus vedota asiassa piiritoimikuntaan. Piiritoimikunnalle osoitettu kirjalliseen muotoon laadittu vetoomus on toimitettava perille viimeistään viikon kuluessa siitä päivästä lukien, jona vaali on loppuun suoritettu. Jos piiritoimikunta vetoomuksen johdosta tai valtuutetun vaalitarkkailijoiden tekemien ilmoitusten perusteella toteaa, että vaalissa on tapahtunut virheellisyys, joka ilmeisesti on voinut ratkaisevasti vaikuttaa vaalin tulokseen, sen on määrättävä toimitettavaksi uusi vaali. Määräystä uuden vaalin toimittamisesta on viivytyksettä noudatettava. Mikäli puolueosaston jäsen ei tyydy piiritoimikunnan tekemään päätökseen asiassa, hänellä on oikeus saattaa asia puoluetoimikunnan päätettäväksi. Vetoomuksen puolueäänestystä ja listoille asettelua vastaan ratkaisee puoluetoimikunta, kun on kysymys eduskunta- ja presidentinvalitsijamiesehdokkaiden ehdokasasettelusta. Piiritoimikunnalle osoitetut vetoomukset on viipymättä toimitettava piiritoimikunnan lausunnon kera edelleen puoluetoimikunnalle. 30 Puoluekokousedustajien vaalissa saa kukin äänioikeutettu äänestää enintään niin monta ehdokasta, kuin vaaliyhtymästä valitaan edustajia. Eduskuntavaalien ehdokasasetteluäänestyksessä kukin äänioikeutettu saa äänestää enintään niin monta ehdokasta, kuin vaalipiirissä viimeksi puolueen kansanedustajia valittiin, lisättynä kahdella. Niissä vaalipiireissä, joissa viimeksi valittiin puolueen kansanedustajia vähemmän kuin viisi, saa äänestää enintään seitsemää. Kunnallisvaalien ehdokasasetteluäänestyksessä kukin äänioikeutettu saa äänestää enintään niin monta ehdokasta, kuin kunnassa viimeksi valittiin puolueen kunnallisvaltuutettuja, lisättynä kahdella. PUOLUENEUVOSTO 31 Puolueneuvoston varsinainen kokous pidetään joka vuosi, vuoden alkupuoliskolla. Kokouspaikasta ja -ajasta päättää puoluetoimikunta. Puolueneuvoston ylimääräinen kokous on pidettävä, jos vähintään 1/3 puolueneuvoston varsinaisista jäsenistä tai 1/3 piirijärjestöistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii tai jos puoluetoimikunta katsoo sen tarpeelliseksi. 276
Puolueneuvoston kokouksen kutsuu koolle puoluetoimikunta. Kokouskutsu lähetetään piirijärjestöille kirjallisena viimeistään kolme päivää ennen kokousta. 32 Puolueneuvostoon kuuluu varsinaisen puoluekokouksen erikseen valitseman puheenjohtajan ja ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan lisäksi varsinaisen puoluekokouksen valitsemat varsinaiset jäsenet, yksi kultakin piirin puolueosastojen yhteenlasketun jäsenmäärän alkavalta 1500 luvulta. Samoin perustein varsinainen puoluekokous valitsee puolueneuvoston varajäsenet, jotka kutsutaan puolueneuvoston kokouksiin siinä järjestyksessä, kuin heidät on tehtävään valittu. Piirijärjestöjen kokouksilla on oikeus esittää ehdokkaita. Puolueneuvoston jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on ajoissa ilmoitettava esteestään piiritoimikunnalle ja puolueneuvoston puheenjohtajalle, jonka tulee kutsua samaa vaalipiiriä edustava varajäsen esteen saaneen tilalle. Jos puolueneuvoston jäsen muuttaa pois edustamansa vaalipiirin alueelta tai muista syistä on pysyvästi estynyt osallistumaan puolueneuvoston kokouksiin, puolueneuvoston puheenjohtajan on kutsuttava hänen tilalleen puolueneuvostoon samasta vaalipiiristä oleva varajäsen. Puoluetoimikuntaan kuuluva henkilö ei voi kuulua puolueneuvostoon puheenjohtajana, jäsenenä eikä varajäsenenä. 33 Edellisessä pykälässä tarkoitettuja jäsenlukuja laskettaessa on perustaksi otettava siltä kalenterivuoden puoliskolta jäsenrekisteristä saatavat tiedot, jotka ovat perustana puoluekokousedustajien henkilölukuja laskettaessa. 34 Puolueneuvoston kokouksessa on jokaisella saapuvilla olevalla äänivaltaisella jäsenellä yksi ääni. Vaadittaessa on äänestys toimitettava suljetuin lipuin. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja sujetuissa lippuäänestyksissä, joissa ratkaisee arpa. 35 Puhe-, esitys- ja äänioikeus puolueneuvoston kokouksessa on jokaisella edellä 32 :n 1 momentissa määrätyllä tavalla valitulla jäsenellä. Puhe- ja esitysoikeus puolueneuvoston kokouksessa on puoluetoimikunnan jäsenillä ja varajäsenillä, puolueen tilintarkastajain puheenjohtajalla sekä puolueen eduskuntaryhmän edustajalla. Läsnäolo- ja puheoikeus puolueneuvoston kokouksessa on puolueeseen kuuluvilla valtioneuvoston jäsenillä, puolueen eduskun- 277
taryhmän valtuutetuilla edustajilla, puoluetoimistoa edustavilla valtuutetuilla toimitsijoilla, piiritoimikuntien edustajilla ja piirisihteereillä, puoluelehtien valtuutetuilla edustajlla, sosialidemokraattisen naisliikkeen. Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto ry:n, Suomen Sosialidemokraattisen Opiskelijanuorison Keskusliitto ry:n, Nuorten Kotkain Keskusliitto ry:n ja Suomen Sosialidemokraattinen Raittiusliitto ry:n valtuutetuilla edustajilla sekä läsnäolo-oikeus henkilöillä, joille puolueneuvoston puheenjohtaja ennen kokousta toimitetun kirjallisen pyynnön perusteella sellaisen oikeuden myöntää. 36 Puolueneuvoston tehtävänä on 1) päättää suorittamiensa tilannearviointien perusteella kulloinkin tarpeellisista taloudellisista, poliittisista ja järjestöllisistä ratkaisuista, antaa ohjeita puoluekokouspäätösten soveltamisesta ja ratkaista puoluetoimikunnan puolueneuvostolle alistamat menettelytapakysymykset, 2) nimetä puolueen ehdokas tasavallan presidentiksi ja päättää puolueen osallistumisesta hallitukseen näiden sääntöjen 44 :ssä määrätyllä tavalla, 3) evästää asianomaisia puolue- ja muita elimiä puoluelehdistöä ja puolueen harjoittamaa taloudellista toimintaa koskevissa asioissa, 4) tarkastaa ja puoluekokousta varten omasta puolestaan hyväksyä puolueen toimintakertomus sekä tilintarkastajain antaman lausunnon perusteella päättyneen kalenterivuoden tilit, 5) päättää täyden jäsenmaksun eri orgaaneille tulevasta osuudesta sekä mahdollisista ylimääräisistä jäsenmaksuista, 6) hyväsyä talousarvio kuluvaa vuotta varten, 7) puoluekokousta varten omasta puolestaan käsitellä puolueen eduskuntaryhmän kertomus päättyneeltä kalenterivuodelta, 8) ratkaista kiinteistön ostamista tai myymistä taikka kiinnittämistä koskevat asiat, 9) päättää muista näiden sääntöjen mukaan puolueneuvoston ratkaistaviin kuuluvista asioista, kuten piirijärjestön hyväksymisestä puolueen jäseneksi, puolueosaston jäsenen määräaikaista tai kokonaan erottamista koskevan vaatimuksen esittämisestä ja piirijärjestön erottamisesta puolueesta. Puolueneuvostolla on oikeus milloin hyvänsä tarkastuttaa puolueen varainhoidon tila ja kirjanpito ja, jos tarkastuksen tulos antaa siihen aihetta, erottaa puoluevirkailija ja päättää ryhdyttäväksi muihin tarpeellisiksi katsottuihin toimenpiteisiin. Edellä kohdassa 5 ja 6 manitut asiat voidaan käsitellä vain puolueneuvoston varsinaisessa kokouksessa. 278
PUOLUETOIMIKUNTA 37 Puolueen täytäntöönpanevana elimenä ja lainmukaisena hallituksena on puoluetoimikunta, johon kuuluu varsinaisen puoluekokouksen erikseen valitseman puoluetoimikunnan puheenjohtajan, ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan ja puoluesihteerin lisäksi yhdeksän varsinaista jäsentä, joista yksi valitaan ruotsinkielisten puoluejärjestöjen piiristä. Puoluekokous voi lisäksi valita puoluetomikunnan jäsenille enintään viisi varajäsentä, jotka puoluetomikunnan puheenjohtaja kutsuu puoluekokouksen valitsemassa järjestyksessä niiden puoluetoimikunnan jäsenten tilalle, jotka ovat valtioneuvoston jäseninä tai muusta syystä pysyvästi estyneitä osallistumaan puoluetoimikunnan työhön. Kaikki puoluetoimikunnan jäsenet valitaan tarvittaessa suljetulla lippuäänestyksellä. Määräys, ettei valtioneuvoston jäsenenä oleva henkilö voi sinä aikana toimia puoluetoimikunnan jäsenenä, ei koske puoluetoimikunnan puheenjohtajaa. Puoluetoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai yhden varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kuusi muuta jäsentä on läsnä. Puoluetoimikunnan jäsenyys on palkaton. Puheenjohtajalle voidaan maksaa palkkiota tai palkkaa. Puolueneuvoston puheenjohtajalla, puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajalla ja valtioneuvoston jäseninä olevilla puolueen edustajilla on puoluetoimikunnan kokouksissa puhe- ja esitysoikeus. 38 Päätökset puoluetoimikunnan kokouksissa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin ratkaisee arpa. 39 Puoluetoimikunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erittäin määrätty, 1) huolehtia puoluekokousten ja puolueneuvoston päätösten täytäntöönpanosta ja johtaa puolueen poliittista ja järjestöllistä toimintaa. 2) määritellä puolueen kanta kulloinkin esille tuleviin poliittisiin, järjestöllisiin ja taloudellisiin kysymyksiin, mikäli päätöksentekoa ei erikseen ole määrätty jollekin muulle puolue-elimelle, 3) johtaa puoluetoimistoa ja vastata juoksevien asioiden hoidosta sitä varten asetetuissa toimi- ja apuelimissä sekä valvoa puolueen varainhoitoa ja kirjanpitoa, 279
4) kantaa ja vastata puolueen puolesta kaikissa sitä koskevissa oikeus- ja hallintoasioissa, 5) valita sääntöjen edellyttämät puolueen nimenkirjoittajat, 6) päättää puoluelehden oikeuksien antamisesta ja peruuttamisesta, 7) julkaista ja kustantaa puolueen valistus- ja kasvatustyössä tarvittavaa ohjekirjallisuutta, lentolehtisiä, vaalijulisteita, teksti- ja kuvajulkaisuja, puhe-, lausunta- ja musiikkiesitysaineistoa, juhlamainoksia, esittelylehtisiä ynnä muita julkaisuja ja painotuotteita sekä päättää maksullisten vappu- ja puoluemerkkien levittämisestä, 8] tukea, avustaa ja ohjata puoluejärjestöjä, erityisesti piirijärjestöjä, kasvatus-, valistus- ja järjestötyön suorittamisessa, 9) laatia puolueneuvoston varsinaiselle kokoukselle puolueen toimintakertomus ja tilinpäätös päättyneeltä kalenterivuodelta sekä esitys puolueen talousarvioksi kuluvaa vuotta varten, 10] esittää puolueen tilit, pöytäkirjat ja muut varainhoitoa tai hallintoa koskevat asiakirjat kahden kuukauden kuluessa kunkin kalenterivuoden päättymisestä puoluekokouksen valitsemille tilintarkastajille ja tarkastuksen tapahduttua puolueneuvostolle, sekä puoluekokousvuotena puoluekokoukselle, 11) vastata siitä, että varsinainen puoluekokous saa käsiteltäväkseen puolueen toimintakertomukset ja tilinpäätökset kuluneen puoluekokouskauden kultakin kalenterivuodelta sekä tilintarkastajien niistä antamat lausunnot, 12] valvoa puoluejärjestöjen, puoluetoimitsijain ja puoluevirkailijain toimintaa ja huolehtia yhteishengen ja hyvän järjestyksen säilymisestä puolueen toimielimissä. PUOLUEEN NIMEN KIRJOITTAMINEN 40 Puolueen nimen kirjoittavat puoluetoimikunnan puheenjohtaja, molemmat varapuheenjohtajat, puoluesihteeri ja enintään kaksi puoluetoimikunnan tehtävään valitsemaa puoluetoimiston toimihenkilöä, aina kaksi yhdessä. PUOLUEEN TILIEN TARKASTUS 41 Puolueen tilintarkastajina toimii kolme varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, jotka puoluekokous valitsee seuraavaan puoluekokoukseen asti. Tilintarkastajien puhevaltaa käyttää puolueen toimielimissä se, jonka varsinaiset tilintarkastajat ovat nimenneet puheenjohtajakseen. 280
Tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastajien on vuosittain tarkastettava puolueen tilit ja taloudenhoito päättyneeltä kalenterivuodelta ja annettava niistä lausunto puolueneuvoston varsinaiselle kokoukselle ja varsinaiselle puoluekokoukselle. Lausunto on jätettävä puoluetoimikunnalle heti vuositilintarkastuksen päätyttyä. Tilintarkastajilla on oikeus suorittaa varsinaisten tilintarkastusten ohella puolueen hallinnon, kirjanpidon ja kassan valvontatarkastus, milloin he katsovat sen aiheelliseksi. PUOLUEEN LEHDISTÖ 42 Puolueen pää-äänenkannattaja on puolueen Helsingissä ilmestyvä päivälehti. Maakunnallisten ja alueellisten puoluelehtien nimen ja ilmestymispaikan määräävät niitä kustantavat yritykset, sitten kun asiassa on hankittu puoluetoimikunnan lausunto. Puoluekokous voi puolueneuvoston tai puoluetoimikunnan esityksestä ottaa käsiteltäväkseen kysymyksen puolueen pää-äänenkannattajan ja puolueen muiden lehtien toimittamisesta. 43 Puoluelehtiä kustantavat yritykset on velvoitettava etukäteen neuvottelemaan lehden päätoimittajan ottamista, ilmestysmiskertojen lukumäärän muuttamista ja muista lehtien julkaisemista koskevista tärkeistä toimenpiteistä puoluetoimikunnan ja piiritoimikunnan valtuuttamien edustajien kanssa, mikäli lehden asema puoluelehtenä halutaan säilyttää. Kustannusyritykset on samoin ehdoin velvoitettava antamaan puoluetoimikunnalle sen pyytämät tiedot taloudellisesta asemastaan sekä alistamaan puoluetoimikunnalle lausunnon saamista varten suunnitelmat, jotka koskevat kiinteistöjen rakentamista, laajentamista tai luovutusta taikka muuta huomattavaa taloudellista hanketta. OSALLISTUMINEN HALLITUKSEEN 44 Valmistelemaan hallitusneuvotteluiihin liittyviä kysymyksiä nimeävät puoluetoimikunta ja puolueen eduskuntaryhmä toimikunnan, johon kuuluu puheenjohtajana puoluetoimikunnan puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä, joista neljä valitsee puoluetoimikunta ja neljä puolueen eduskuntaryhmä. Tämän toimikunnan jäsenet edustavat puoluetta hallitusneuvottelijoina. Puoluetoimikunta jättää hallitusneuvottelijoiden esityksen puoluetoimikunnan ja puolueen eduskuntaryhmän lausunnoilla lisättynä puolueneuvostolle, joka lopullisesti päättää puolueen osallistumisesta hallitukseen, määrittelee puolueen kannan hallituksen ohjelmaan ja hallituksen kokoonpanoon sekä paikkajakoon hallituksessa ja nimeää puolueen ehdokkaan hallituksen muodos- 281
tajaksi sekä puolueen ehdokkaat valtioneuvoston jäseniksi. Puolueneuvosto voi siirtää puolueen osallistumista hallitukseen koskevat kysymykset osaksi tai kokonaan puoluetoimikunnan päätettäväksi. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan myös tilanteessa, jolloin puolue haluaa irrottautua hallitusvastuusta. PUOLUEEN EDUSKUNTARYHMÄ 45 Puolueen listoilta valitut kansanedustajat muodostavat Sosialidemokraattisen puolueen eduskuntaryhmän, jota näissä säännöissä kutsutaan puolueen eduskuntaryhmäksi. Puolueen eduskuntaryhmän sääntöjen muuttamista koskevat asiat käsitellään valmistavasti asiantuntijakomiteassa, johon kuuluu vähintään kaksi eduskuntaryhmän ja yhtä monta puoluetoimikunnan keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Puolueen eduskuntaryhmän kultakin kalenterivuodelta puolueneuvostolle esittämä toimintakertomus käsitellään sääntömääräisenä asiana varsinaisessa puolueneuvoston kokouksessa ja varsinaisessa puoluekokouksessa. MUUT MÄÄRÄYKSET 46 Puoluekokousedustajille ja puolueneuvoston jäsenille maksettavista matka- ja kokouspäivärahoista päättää puoluekokous. 47 Puolueen sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta voidaan päättää varsinaisessa puoluekokouksessa, jos sitä koskeva esitys on tehty näiden sääntöjen määräämällä tavalla ja vähintään 2/3 puoluekokouksen äänivaltaisista osanottajista päätöstä kannattaa. 48 Jos puolue purkautuu tai lakkautetaan, on puolueen varat puoluekokouksen päätöksen mukaisesti käytettävä puolueen päämääriä edistäviin tarkoituksiin. 49 Niissä kohdin, joista näissä säännöissä ei ole määräystä, noudatetaan yhdistys- ja puoluelakia. 282
SOSIALIDEMOKRAATTISEN PIIRIN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sosialidemokraattinen Piiri ry. ja kotipaikka kaupunki. Piirin toiminta-alueena on vaalipiiri. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä piirijärjestö. Näissä säännöissä mainituilla puolue-elimillä tarkoitetaan Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti r.p:n puolue-elimiä. 2 Piirijärjestön tarkoituksena on liittää alueellaan yhteen kaikki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen järjestörakenteeseen kuuluvat kunnallisjärjestöt ja puolueosastot, ylläpitää yhteyttä niiden ja puoluetoimikunnan välillä sekä toimia alueensa johtavana järjestönä puolueen periaateohjelman ja tavoitteiden mukaisessa sosialidemokraattisessa valistus- ja kasvatustyössä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi piirijärjestö järjestää kokouksia, valistus- ja juhlatilaisuuksia, neuvottelupäiviä ja järjestökursseja, harjoittaa sanomalehti- ynnä muuta julkaisu- ja kustannustoimintaa, johtaa alueensa puoluejärjestöjen valmistautumista yleisiin vaaleihin sekä mahdollisuuksien mukaan muutenkin ohjaa ja tukee sanottujen järjestöjen toimintaa. Piirijärjestön toiminta ei saa olla ristiriidassa puolueen sääntöjen eikä puolueen toimielinten päätösten kanssa. 3 Piirijärjestön jäsenenä voi olla jokainen piirijärjestön alueella toimiva puoluetoimikunnan luvalla rakisteröity sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ja kunnallisjärjestöön kuulumaton puolueosasto, jonka piiritoimikunta jäseneksi hyväksyy. Piirijärjestön jäseneksi hyväksytyn puolueosaston jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä Suomen kansalaisia ja hyväksyttävä puolueen tarkoitus ja päämäärät. Sama olkoon voimassa piirijärjestön jäseneksi hyväksyttyyn kunnallisjärjestöön kuuluvan puolueosaston jäsenistä. 4 Pyydettyään asiasta puoluetoimikunnan lausunnon piirikokous voi erottaa piirijärjestöstä kunnallisjärjestön ja kunnallisjärjestöön kuulumattoman puolueosaston, joka toimii vastoin puolueen 283
ohjelmaa, piirijärjestön tai puolueen toimielinten päätöksiä tai laiminlyö maksunsa taikka tu'kee puolueen vastaista toimintaa. Ennen asian ratkaisemista on järjestölle varattava tilaisuus selh tyksen antamiseen. Erotettu järjestö on vailla sääntömääräisen puoluejärjestön oikeuksia erottamispäätöksestä lukien. Ilman puoluetoimikunnan suostumusta ei piirijärjestön jäsenyydestä erotettua järjestöä voida hyväksyä uudelleen jäseneksi piirijärjestöön. 5 Piirijärjestön jäsenenä oleva järjestö ei voi erota piirijärjestöstä, jos vähintään kolme sen jäsentä sitä järjestön kokouksessa vastustaa. Piirijärjestöstä eroavan järjestön on ilmoitettava eroamisestaan kirjallisesti piiritoimikunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka valtuutetun välityksellä suullisesti piirikokoukselle. 6 Piirijärjestöön kuuluvan puolueosaston on huolehdittava siitä, että sen jäsenistä suoritetaan puolueen sääntöjen 9 :n määräysten mukainen kalenterikuukausittain määräytyvä jäsenmaksu, jonka suuruuden puoluekokous vahvistaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Edellä 1 momentissa mainittu jäsenmaksu on suoritettava jäsenmaksujen keräilytilille kahdesti vuodessa viimeistään huhti- ja lokakuun loppuun mennessä. Piirijärjestön syyskokouksella on oikeus määrätä jäsenjärjestöjen suoritettavaksi erityisiä tarpeita varten piirijärjestön tehokkaan toiminnan kannalta välttämättömiä ylimääräisiä jäsenmaksuja. Kunnallisjärjestö ja piirijärjestöön kuuluva puolueosasto eivät suorita muita kuin edellisessä momentissa tarkoitettuja ylimääräisiä jäsenmaksuja. 7 Piirijärjestö voi omistaa osakkeita ja muita arvopapereita, hallita ja omistaa kiinteistöjä, harjoittaa kioskikauppaa sekä majoitus-, rvitsemus-, elokuvateatteri- ja kirjakauppaliikettä, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna arpajaisia ja varainkeräyksiä. Tarvittaessa piirijärjestö hankkii toiminnalleen asianomaisen luvan. Piirijärjestön tulee, ennen kuin se päätätä kiinteistön rakentamisesta, laajentamisesta tai luovutuksesta taikka muuta huomattavaa taloudellista toimintaa tai yritystä koskevasta asiasta, neuvotella siitä puoluetoimikunnan kanssa ja käyttää hyväkseen puolueen tarpeen mukaan suosittelemaa asiantuntija-apua. 284
8 Piirijärjestön päättävänä elimenä on piirijärjestön kokous. Piirijärjestö kokoontuu varsinaiseen kokoukseen vuosittain kaksi kertaa, kevätkokoukseen vimieistään huhtikuussa, syyskokoukseen viimeistään marraskuussa. Näiden lisäksi voidaan pitää ylimääräisiä piirikokouksia. Piirijärjestön kevätkokous on piirijärjestön vuosikokous. Ylimääräinen piirikokous on pidettävä, kun varsinainen piirikokous on niin päättänyt tai vähintään 1/3 piirijärjestön jäsenjärjestöistä sitä tiettyä erityisesti ilmoitettua asiaa varten piiritoimikunnalta kirjallisesti vaatii taikka kun piiritoimikunta katsoo sen tarpeelliseksi. Kutsut piirikokouksiin laatii piiritoimikunta. Kokouspaikasta ja -ajasta päättää piiritoimikunta. Kutsu varsinaiseen piirikokoukseen on julkaistava piiritoimikunnan hyväksymässä puoluelehdessä vähintään kymmenen viikkoa ennen kokousta ja ylimääräiseen piirikokoukseen vähintään kolme päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava esille tulevat asiat. 9 Piirikokousedustajain toimikausi on kalenterivuosi. Edustajat valitaan puolueosastoittain alkavaa toimikautta varten puolueosaston syyskokouksessa. Vaalissa valitaan yksi kokousedustaja jokaista puolueosaston jäsenmäärän alkavaa vähintään 50 ja enintään 150 lukua kohden sen mukaan kuin piirijärjestön kevätkokous päättää, sekä saman verran varaedustajia, jotka kutsutaan piirikokoukseen valintajärjestyksessä. Kunnallisjärjestön syyskokous hyväksyy vaalin perusteella kunnallisjärjestön edustajat piirikokoukseen. Piirikokousedustajiksi valittujen henkilöiden nimet ja osoitteet on puolueosastojen johtokuntien ilmoitettava kirjallisesti piiritoimikunnalle valintakokousta seuraavan joulukuun 31. päivään mennessä. 10 Piirikokouksessa on jokaisella valtuutetulla piirikokousedustajalla yksi ääni. Äänestykset tapahtuvat avoimesti. Milloin vähintään 1/10 äänivaltaisista kokousedustajista niin vaatii, on toimitettava nimiäänestys. Vaalit toimitetaan vaadittaessa suljetuin lipuin. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa ratkaisee arpa. 11 Puhe-, esitys- ja äänioikeus piirikokouksessa on jokaisella valtuu- 285
tetulla kokousedustajalla, joka on valittu edellä 9 :n 1 momentissa määrätyllä tavalla. Puhe- ja esitysoikeus piirikokouksessa on piiritoimikunnan jäsenillä ja piirisihteerillä, piirijärjestön tilintarkastajilla, puoluetoimikunnan ja puoluetoimiston edustajalla, kunnallisjärjestön edustajalla, piirilehden tai piirilehteä vastaavan puoluelehden edustajalla sekä kullakin piirin alueelta valitulla puolueneuvoston jäsenellä ja vaalipiirin sosialidemokraattisella kansanedustajalla. Piiritoimikunnan esityksestä voi piirikokous myöntää puolueosaston jäsenelle oikeuden olla läsnä piirikokouksessa sekä erityisestä syystä myös puheoikeuden. 12 Piirijärjestön kevätkokouksen tehtävänä on: 1) valita kokouksen toimihenkilöt ja valiokunnat, 2) käsitellä ja vahvistaa piiritoimikunnan laatima toimintakertokertomus, sekä tilintarkastajien lausunnon perusteella tilinpäätös päättyneeltä vuodelta, 3) päättää tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä piiritoimikunnalle ja muille vastuuvelvollisille, 4) määrätä edustajaperuste seuraavaa piirikokousedustajien vaalia varten, 5) käsitellä puolueen ja puolueen eduskuntaryhmän toimintaa, 6) käsitellä piirilehteä tai sitä vastaavaa puoluelehteä koskevat kysymykset, 7) puoluekokousvuonna valita tai jättää ylimääräisen piirikokouksen valittavaksi ehdokkaat puolueneuvoston varsinaisiksi ja varajäseniksi, 8) päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista. Piirijärjestön syyskokouksen tehtävänä on: 1) valita kokouksen toimihenkilöt ja valiokunnat, 2) vahvistaa laaditut työsuunnitelmat yleisiä vaaleja varten, 3) päättää piiritoimikunnan jäsenille suoritettavista matka- ja kokouspäivärahosta sekä tilintarkastajille suoritettavien palkkioiden maksuperusteista, 4) valita piiritoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä piiritoimikunnan jäsenet seuraavaksi toimikaudeksi, 5) valita kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavaa kalenterivuotta varten, 6) hyväksyä piirijärjestölle talousarvio ja vahvistaa toimintasuunnitelma seuraavaa kalenterivuotta varten, 7) päättää seuraavan kalenterivuoden aikana kannettavista mahdollisista ylimääräisistä jäsenmaksuista, 8] päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista. 286
13 Aloitteita varsinaiselle piirikokoukselle voi tehdä piirijärjestön alueella toimivan puolueosaston jäsen, puolueosasto, kunnallisjärjestö, piiritoimikunta ja puoluetoimikunta. Aloitteet on toimitettava lausunnon antamista varten piiritoimikunnalle vähintään kahdeksan viikkoa ennen kokousta. Piiritoimikunnan on toimitettava aloitteet lausuntoineen kunnallisjärjestöille, puolueosastoille ja piirikokousedustajille vähintään kolme viikkoa ennen kokousta. Samassa ajassa on piiritoimikunnan toimitettava kunnallisjärjestöille, puolueosastoille ja piirikokousedustajille myös piirijärjestön toimintakertomus. 14 Piirijärjestön täytäntöönpanevana elimenä ja lainmukaisena hallituksena on piiritoimikunta, johon kuuluu piirijärjestön syyskokouksen erikseen valitseman puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi vähintään viisi ja enintään kymmenen jäsentä. Piiritoimikunnan toimikausi on kalenterivuosi. Piiritoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. 15 Piiritoimikunnan tehtävänä on: 1) hoitaa piirijärjestön hallituksena sen asioita puolue- ja piirikokousten päätösten, järjestön sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti, panna täytäntöön puolue- ja piirikokousten päätökset sekä valmistella piirikokouksissa esille tulevat asiat, 2) johtaa ja järjestää vaalitoimintaa sekä vastata alueellaan muunkin valistus- ja järjestötoiminnan käytännöllisestä hoitamisesta, 3) nimetä, neuvoteltuaan asiasta puoluetoimikunnan kanssa, piirijärjestölle piirisihteeri, 4) valita ja erottaa piirijärjestön tarvitsemat palkatut toimihenkilöt, 5) määrätä piirijärjestön toimihenkilöiden tehtävät ja työnjako sekä vahvistaa heidän palkkaetunsa, 6) päättää 17 :n mukaisesti piirijärjestön nimen kirjoittamisesta, 7} asettaa apuelimikseen puolueen vahvistamissa ohje- tai johtosäännöissä edellytetyt tai muutoin tarpeellisiksi osoittautuvat toimikunnat ja jaostot, 8) toimittaa puoluetoimistoon piirijärjestön toimintakertomukset sekä puoluetoimikunnan vaatimat tilastotiedot ja muut kirjalliset selvitykset. 287
16 Piiritoimikunnan tiedonannot kunnallisjärjestöille ja puolueosastoille toimitetaan ilmoituksella piiritoimikunnan hyväksymässä puoluelehdessä tai kirjeellisesti. 17 Piirijärjestön nimen kirjoittavat piiritoimikunnan puheenjohtaja, piirisihteeri ja piiritoimikunnan tehtävään määräämä piiritoimikunnan jäsen tai piirijärjestön toimihenkilö, kulloinkin kaksi yhdessä, 18 Piirijärjestön tilit päätetään kalenterivuosittain. Päättyneen vuoden tilit ja piirijärjestön toimintaa koskevat muut asiakirjat on jätettävä syyskokouksen valitsemille tilintarkastajille helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on suoritettava tilien tarkastus ja annettava niistä piiritoimikunnalle kevätkokousta varten laadittu kirjallinen lausunto maaliskuun 15. päivään mennessä. Tilintarkastajilla on oikeus suorittaa vuositilintarkastuksen ohella, joka käsittää myös piirijärjestön hallinnon tarkastuksen, kirjanpidon ja kassan valvontatarkastus, milloin he katsovat sen aiheelliseksi. 19 Puoluetoimikunnan valtuuttamina neuvojina ja ohjaajina piiritoimikuntien järjestötyötä ja toimistonhoitoa koskevissa käytännön kysymyksissä avustavilla toimitsijoilla on oikeus tehtävänsä puitteissa perehtyä piiritoimiston hoitoon ja asiakirjoihin. Tällaisilla toimitsijoilla on oikeus antaa ohjeensa myös suullisesti piirijärjestön ja piiritoimikunnan kokouksessa. 20 Piirijärjestön sääntöjen muuttamisesta voidaan päättää piirijärjestön varsinaisessa kokouksessa, jos sitä koskeva esitys on tehty näiden sääntöjen 13 :ssä määrätyssä järjestyksessä ja päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) saapuvilla olevista äänivaltaisista piirikokousedustajista. Ennen kuin sääntöjen muutos voidaan merkitä rekisteriin, on puoluetoimikunnan hyväksyttävä muutetut säännöt. 21 Piirijärjestö ei voi purkautua, jos kolme sen jäsenjärjestöä piirijärjestön kokouksessa sitä vastustaa. Jos piirijärjestö purkautuu tai lakkautetaan, on sen varat luovutettava Suomen Sosialidemokraattiselle Puolueelle. 22 Niissä kohdin, joista näissä säännöissä ei ole määräystä, noudatetaan yhdistyslakia. 288