Kutsu 3.1.2017 Parempi Arki-hankkeen ohjausryhmän kokous Aika Keskiviikko 18.1.2017 klo 10.00 14.30 Paikka Cumulus Koskikatu, Koskikatu 5, Tampere, kokoushuone Pouta Osallistujat Jaakko Pihlajamäki, Epshp (pj.) Doris Holmberg-Marttila, Tampere/Pth-yksikkö (vpj.) ( ) Eliisa Autio, Epshp ( ) Arto Rautajoki, SoNet Botnia Tuula Mulju, SoNet Botnia ( ) Matti Rekiaro, Epshp/Pth-yksikkö Kirsti Kähärä, Suupohja ( ) Päivi Saukko, Seinäjoki Anna-Kaisa Pusa, Kaksineuvoinen ( ) Päivi Leikkola, Epshp Risto Raivio, Phsotey/Pth-yksikkö Juha Luomala, Phsotey/Verso Mika Forsberg, Oiva ( ) Pirkko Valtanen, Aava ( ) Pirjo Orre, Phsotey ( ) Kirsi Timonen, Heinola ( ) Kristiina Laiho, Pikassos ( ) Tuula Haxapio, Tampere ( ) Mika Vuori, Tampere ( ) Liisa Länsipuro, Pirkkala ( ) Elina Kontiainen, Valkeakoski ( ) Isto Nordback, Pshp ( ) Pia Wik, Vshp ( ) Maria Hammar, Vshp ( ) Erkki Penttinen, Vaasa ( ) Marjo Orava, Pietarsaari Peter Granholm, Pietarsaari ( ) Sofia Svartsjö, Mustasaari ( ) Peter Riddar, K5 ( ) Auvo Rauhala, Vshp ( ) Christian Kantola, Vshp ( ) Jan Löfstedt, Khshp/Pth-yksikkö Seppo Ranta, Khshp ( ) Anitta Leinonen, Hattula ( ) Matti Valtonen, Janakkala ( ) Virpi Kröger, Janakkala ( ) Markku Nurmikari, Hämeenlinna Veli-Pekka Rautava, Hämeenlinna ( ) Juha Heino, FSHKY ( ) Pia Kivistö Rhea Nyberg, Tampere Aksu Piippo, Tampere ( ) Taina Mäntyranta, STM ( ) Hankejohtaja ja kehittämissuunnittelijat Erja Oksman, Phhyky Risto Kuronen, Phhyky ( ) Satu Raatikainen, Pikassos Carita Liljamo, Lapua Jessica Fagerström Mari Harju, Tampere Tuula Tuominen, Tampere Anneli Hujala
MUISTIO 1 Kokouksen avaus, osallistujat ja asialistan hyväksyminen Kokouksen järjestäytyminen. Päätösehdotus: Todetaan kokous avatuksi, todetaan läsnäolijat, hyväksytään asialista ja valitaan sihteeri. Päätös: Puheenjohtaja Jaakko Pihlajamäki avasi kokouksen klo 10.10. Todettiin läsnäolijat nimenhuudolla ja hyväksyttiin asialista. Sihteeriksi valittiin kehittämissuunnittelija Satu Raatikainen. 2 Edellisen kokouksen muistio Ohjausryhmän 13.9.2016 kokousmuistio on lähetetty liitteineen sähköpostitse edellisen kokouksen jälkeen ja tämän kokouksen kutsun liitteenä. Päätösehdotus: Hyväksytään edellisen kokouksen muistio. Päätös: Edellisen kokouksen muistio hyväksytty. 3 Tilannekatsaus 3.1 Kehittämistyön kokonaistilanne maakunnittain Maakunnan edustajat toivat esille näkemyksensä hankkeen edistymisestä omassa maakunnassaan. Kehittämissuunnittelijat kommentoivat puheenvuoroja lyhyesti. PÄIJÄT-HÄME: Päijät-Hämeessä ei ole ollut hankkeen erillisiä laajennettuja työryhmiä, jonka vuoksi hankkeen toiminnan ja tulosten levittäminen on jäänyt melko pienen piirin tietoon. Maakunnallinen seminaari koettu hyväksi ja tarpeelliseksi. Johdon sitouttamisessa on ollut jo aikaisemmin haasteita ja nyt uuden hyvinvointikuntayhtymän johto tulee sitouttaa vielä hanketoimintaan ennen hankkeen päättymistä. Tuloksia hankkeen toiminnasta on jo nyt nähtävissä Lahdessa päivystyksessä ja Orimattilassa lastensuojelussa. KANTA-HÄME: Tällä hetkellä on rinnakkain menossa Oma Hämeen sote-valmistelut ja uuden Kantasairaalan suunnittelu. Näiden asioiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon Parempi Arki -hankkeessa tehty kehittäminen ja tulokset koko Väli-Suomen alueelta, ettei tehdä päällekkäistä työtä. Paikka paikoin on ollut nähtävissä sekava tilanne niin organisaatioiden sisällä kuin maakunnallisen tason sotekehittämisessä. Hanketiimit ovat olleet aktiivisia ja saaneet paljon aikaan. Osa tiimeistä nostanut esiin aikaisempien hankkeiden kehittämistuloksia ja jatkanut niistä. Esh:n osallistuminen joidenkin tiimien toimintaan on ollut vähäistä tai lähes olematonta. Syksyllä on tarkoitus järjestää kohdennettu alueellinen seminaari niin johdolle kuin työntekijöille. POHJANMAA: Pohjanmaalla on herätty yhteisen maakunnan perustamisessa ja sote-valmisteluryhmiin tulisi tuoda Parempi Arki -ajattelua vahvemmin. Kehittämissuunnittelija on kutsunut itsensä sotetyöryhmiin ja kevään aikana tulee siellä esittelemään hankkeessa tehtyjä toimintamalleja. Kunnat ovat kehittäneet erillään; ei maakunnallista toimintaa. Johdon tuki / sitoutuminen voisi olla parempaa. Hanke on edennyt hyvin ja on iso innostus viedä asiaa eteenpäin. Huolenaiheena on, miten juurruttaminen tapahtuu ja miten tehdyt tulokset jäisi jatkossa konkreettisesti elämään. Miten tuloksia hyödynnetään esim. perhekeskusten ja esh:n yhteistyössä? ETELÄ-POHJANMAA: Hanke on edennyt lyhyessä ajassa hyvin ja tarmokas suunnittelija on innostanut kehittämiseen. Kehittäminen on ollut alueellista. Aksilan ohjausryhmän kautta on ajateltu tuoda hanketta ja sen tuloksia laajempaan tietoisuuteen, mutta on jäänyt vähälle. Kehittämistyötä ovat arjessa tehneet työntekijät, mutta sote-kehittämisessä on mukana keskijohto ja johto; ei työntekijöitä. Jatkossa
tulisikin tuoda hankkeen kehittämistä mukaan sote-työskentelyyn ja tietoisuuteen. Esh:n kanssa toiminta olisi voinut olla vahvempaakin. Parempi Arki -hanke on pyritty näkemään Potkun jatkumona. Etelä-Pohjanmaalla on analysoitu Potkussa kehitetyn terveys- ja hoitosuunnitelmien määrä ja niitä on tehty noin 10 000. Yhteinen suunnitelma vaatii vielä lain ja kirjaamisen muutosta. Yhteistyö toimijoiden välillä lisääntynyt ja sen myötä verkostojen luominen on ollut helpompaa. Jos johto on sitoutunut tiimin kehittämiseen, niin ne tiimit ovat edistyneet nopeasti. Alueelliset tapaamiset on koettu tarpeellisiksi. Esh:n osallistumista tiimeihin olisi toivottu enemmän. PIRKANMAA: Hanke on tuonut paljon uutta tamperelaiseen sote-työskentelyyn ja lisännyt yhteistyöverkostojen keskinäistä tuntemusta. Hankkeen seminaarikierroksilla on työskennelty myös erilaisissa kokoonpanoissa Väli-Suomen alueen kuntien kesken ja näiden välillä on vaihdettu tietoa useita kertoja. Alueellista näkyvyyttä on tullut tätä kautta. Kaksi hankkeen tiimiläisistä on sotevalmisteluryhmissä mukana ja he ovat vieneet hankkeen malleja sote-valmisteluun. Lisäksi kehittämissuunnittelijat ovat informoineet sote-projektiryhmää ja muita sote-valmisteluryhmiä. KOKEMUSASIANTUNTIJA: Asiakkaan silmin hanke ei ole nimenä näkynyt missään. Toivoisi, että hankkeen tuomaa ajattelua vietäisiin eteenpäin. 3.2 Seminaarikierrosten kokemuksia ja hankkeen tulosten juurruttaminen Osalla tiimeistä työskentely on vielä kesken. Tulisikin kiinnittää huomiota niihin tiimeihin, joiden pilotointi on jäänyt tekemättä tai on vaiheessa. On tiimejä, joiden sisällä on tapahtunut muutoksia mm. uupumisen ja työpaikan vaihdosten vuoksi. Tämä on hidastanut kehittämistä. Kuinka juurruttaminen tapahtuu, riippuu johdon sitoutumisesta. Hyväksi koettuja jalkauttamisen tapoja ja ideoita: - Jalkauttamiskokoukset: ovat koettu tarpeellisiksi. - Mittarien luominen mm. Hopa:n määrän seuraamiseksi johtamisen tueksi: vaiheessa - Maakunnallinen johdosta koostuva yhteistyöryhmä: tarpeellinen hankkeen alusta lähtien ja vastuutettu huolehtimaan tulosten jalkauttamisesta. - Alueellinen iltapäivä: ollut kaikissa maakunnissa ja tullaan järjestämään myös keväällä lähes kaikkiin maakuntiin. 3.3 Tunnistamistyökalu: - Kehittämissuunnittelija Carita Liljamo tekee aiheesta pro gradu-opinnäytteen - Erja Oksman esitteli diasarjassa tunnistamistyöalun arvioinnin tuloksia. Diasarja muistion liitteenä. - Lääkäri Kati Myllymäki on tehnyt MBA-työn. Pyydetään hänet seuraavaan ohjausryhmään. - Maakunnissa ollut kohderyhmään sopivaksi muokattuja tunnistamistyökaluja käytössä, sillä nykyisessä muodossa lomake ei välttämättä palvele kaikkia ikäryhmiä. 3.4 Hoito- ja palvelusuunnitelma: Syksyn seminaareissa olivat kokemusasiantuntijat mukana ja syksyn tiimit harjoittelivat hoito- ja palvelusuunnitelman tekemistä yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tämä harjoitus koettiin hyväksi puolin ja toisin. - Erona aikaisempiin Hoito- ja palvelusuunnitelmiin tämä on asiakasta tukeva, ei katsota niinkään menneisyyteen. - Hankejohtaja arvioi tällä hetkellä tehdyn 30-40 hoito- ja palvelusuunnitelmaa. 3.5 Viestintä: - Viimeisin tiedote tullut muistion liitteenä. Tiedote julkaistu 12 / 2016 ja luettavissa myös hankkeen kotisivuilta. - Seuraava tiedote tulee 4 /2017. - Sote-visio kehitetty syksyn seminaarikierroksilla yhdessä ammattilaisten kanssa. Liitteenä muistiossa. - Suunniteltava median näkyvyyttä ja siihen varattava rahaa.
3.6 Budjetti: 3.7 Arviointi: - Hankejohtaja esitteli tämän hetkisen budjetin. Keskusteltu viestinnän kustannuksista, kehittämissuunnittelijoiden työsuhteiden jatkamisesta ja hankkeen ulkopuolisesta arvioinnista. - Syksyn tiimeille tehty nykytilan kartoitus. Tämä liittyy myös Onnistu Sote-integraatiossa - hankkeeseen. - Käytiin keskustelua ulkopuolisen arvioinnin tarpeellisuudesta ja onko siihen mahdollisuutta. Ulkopuolinen arviointi lisäisi hankkeen näkyvyyttä ja uskottavuutta. Tällä hetkellä suunniteltu vain oma-arviointi. Onnistu Sote-integraatiossa -tutkimusarviointi suunniteltu valmistujavan aikaisintaan loppuvuodesta 2017. Päätösesitys: Merkitään Erja Oksmanin katsaus tiedoksi. Päätös: Suunniteltava median näkyvyyttä ja siihen varattava rahaa budjetista. Kehittämissuunnittelijoiden työsuhteita voidaan jatkaa budjetin puitteissa, ja jos työpanos hyödyttää koko hanketta; ei vain maakunnallista kehittämistä. Pyydetään Stm:n näkemys ulkopuolisesta arvioinnista. Muutetaan hankesuunnitelmaa ulkopuolisen arvioinnin osalta tarvittaessa. Erja Oksmanin katsauksen diaesitys liitteenä. Keskustelua aiheista kirjattu muistioon. 4 Loppuseminaari 15.3.2017 Hotelli Rosendahl, Tampere Ohjelmarunko ja kustannusarvio liitteenä Erja Oksamanin esityksessä. Päätösehdotus: Hyväksytään loppuseminaarin ohjelmarunko ja kustannukset Päätös: Hyväksytty loppuseminaarin ohjelmarunko ja kustannukset. Kutsutaan johtoa, Innokylä - kehittämisfoorumin jäseniä sekä muiden sisarhankkeiden edustajia. Kutsu voidaan laittaa laajaan jakeluun; myös varahenkilölle edelleen ohjaus sallitaan. 5 Lopputuotoksen esittely Kehittämissuunnittelijat Jessica Fagerström ja Satu Raatikainen kertoivat lyhyesti toimintamallin kuvaamiseen liittyvistä mallinnustyökalujen ja tallennuspaikkojen mahdollisuuksista ja esteistä. Koettiin, että Terveysportti on ongelmallinen, koska se on vain ammattilaisille, ei asiakkaille sekä sen käyttö on maksullista, ammattiin ja työpaikkaan sidottu. Päätösehdotus: Päätetään hankkeen lopputuotoksen tuottamistapa ja kuvaamistyökalu. Päätös: Selvitetään Taina Mäntyrannalta mahdollisuus saada lopputuotos myös STM:n sivuille. Viedään tulos Innokylään ja mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman laajasti muihin portaaleihin. 6 Onnistu Sote-integraatiossa tutkimushankkeen tilannekatsaus Tutkija Anneli Hujala Itä-Suomen yliopistosta esitteli Onnistu Sote-integraatiossa -tutkimushanketta. Syksyllä 2017 on tutkimushankkeen seminaari, jossa tullaan esittelemään Onnistu Sote-integraatiossa - hankkeen tuloksia. Päätösesitys: Merkitään tilannekatsaus tiedoksi Päätös: Anneli Hujalan esityksen diat liitteenä.
7 Muut asiat Tiedusteltiin hankkeessa syntyneen raakadatan jatkokäytöstä hankkeen päätyttyä. Materiaalin tulisi olla helposti käyttöön otettavissa ja hyödynnettävissä. Kaikki tuotokset ja tulokset ovat STM:n omaisuutta ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri toimii lähinnä teknisenä säilyttäjänä. Päätös: Hankejohtaja kysyy hankkeen valvoja Taina Mäntyrannalta miten ja mistä raakadata on saatavissa ja kuka sen omistaa. 8 Seuraavat kokoukset Seuraava kokous: Torstai 19.10.2017 Tampereella: aamupäivä ohjausryhmän kokous, loppupäivä Onnistu Soteintegraatiossa -tutkimushankkeen esittely 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.58. Liitteet 3 kpl: Erja Oksmanin esitys Sote-visio Anneli Hujalan esitys