ILMAPUOLUSTUKSEN MUISTOMERKIT KYMENLAAKSOSSA Ilmatorjuntaa lähellä olevat vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt ovat ryhtyneet eri puolilla Suomea kokoamaan tietoja ilmatorjuntaan tai ilmapuolustukseen liittyvistä muistomerkeistä. Salpausselän Ilmatorjuntakilta muodosti työryhmän, joka otti tehtäväkseen kaikkien Kymenlaakson alueella sijaitsevien ilmapuolustukseen liittyvien muistomerkkien tietojen kartoittamisen. Työstä vastasi Pentti Toivonen apunaan Seppo Rantalainen. Työryhmä kiersi kesäja syyskaudella 2008 kaikki ne 23 muistomerkkiä, joiden olemassaolosta oli onnistuttu saamaan tietoja. Kohteet paikannettiin, kuvattiin ja merkittiin kartalle. Jokaiseen kohteeseen liittyvistä tiedoista koottiin pieni tietoisku. Vaikka lukuisat muistomerkeistä on paljastettu lähivuosina, niillä saatetaan muistaa vuosikymmenten takaisia tapahtumia. Vanhin kohde, jonka kunniaksi paljastettiin 7.9.2000 muistomerkki, on vuonna 1920 Alpeilla sattunut lentoturma. Siinä menehtyi kahdessa eri onnettomuudessa kolme suomalaista lentäjää ja italialainen mekaanikko. Tämä Alppilentäjien muistomerkki, kivipaasi esittelytauluineen, sijaitsee lentokoneen noutoretkikunnan johtajan, turmassa menehtyneen majuri Väinö Mikkolan kotitalon paikalla Kouvolan Alakylässä. Tämän muistomerkin, kuten Selänpään ja eräiden Utissa olevien muistomerkkien, taustalla on Kymenlaakson Ilmakilta ry. Sotaa edeltävältä ajalta ovat myös luutnantti Karan ja lentomestari Kankkusen muistokivet. Utin lentokentän yllä vuonna 1937 tapahtuneen yhteentörmäyksen uhrien aseveljet pystyttivät turmassa menehtyneiden muistoksi kivet, joista toinen sijaitsee Hammassyrjänmäessä ja toinen parisen sataa metriä valtatien pohjoispuolella. Valtaosalla muistomerkeistä osoitetaan kunnioitusta sodanaikaisille lento-, ilmatorjunta- ja ilmavalvontajoukoille, niiden toiminnalle ja henkilöstölle. Kouvolan kasarmialueella Pitkänkasarmin seinässä oleva muistolaatta ja entisen esikunnan lounaiskulmalla kasvava kiltavaahtera edustavat sodanjälkeistä aikaa. Tiedot ovat tulostettavissa yksinkertaisina paperikopioina, joita voidaan luovuttaa aihepiiriin läheisesti liittyville järjestöille tai muille yhteisöille. Tiedot ovat saatavissa myös sähköisessä muodossa, jotta asiasta kiinnostuneet voivat ne löytää ja saada vaikkapa opasteeksi kiertokäynneille. On mahdollista, että jossakin on vielä joku sellainen muistomerkki, josta tätä tutkimusta tehtäessä ei saatu tietoja. Jos joku tätä lukeva tietää sellaisten olemassaolosta, toivotaan hänen ottavan yhteyttä esim. sähköpostia käyttäen (apo.toivonen@elisanet.fi). Kouvolassa 1.3.2009 Pentti Toivonen Seppo Rantalainen
ILMAPUOLUSTUKSEN MUISTOMERKIT KYMENLAAKSOSSA: 1. Selänpää, lentokenttä Lentolaivue 24:n 2. Lentueen (samalla Brewsterhävittäjien) muistomerkki 2. Kouvola, kasarmialue Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston muistoreliefi 3. Kouvola, kasarmialue Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Killan perinnevaahtera 4. Kouvola, kasarmialue 86.Raskaan Ilmatorjuntapatterin muistotykki 5. Kouvola, Lääninpuisto Kouvolan ilmatorjunnan muistotykki 88 RMBK 6. Kouvola, Alakylä Alppilentäjien muistomerkki 7. Koria, sillat Korian siltojen pommitusten muistomerkki 8. Utti, aukio Messerschmitt Bf 109-vitriini 9. Utti, aukio Kotkapatsas, Ilmavoimien kaatuneiden muistomerkki 10. Utti, aukio DC-3:n uhrien muistomerkki 11. Utti, lentokonehalli Mekaanikkokoulun muistolaatta 12. Utti, Hammassyrjä Luutnantti Yrjö Valdemar Karan muistokivi 13. Utti, Vt 6:n pohjoispuoli Lentomestari Arvo Kankkusen muistokivi 14. Kymin lentokenttä Hävittäjälentolaivue 34:n muistomerkki 15. Kotka, Palotorninvuori Kotkan ilmatorjunnan muistotykki 16. Kotka, Haukkavuori Ilmavalvontalottien muistolaatta 17. Kotka, Haukkavuori Sotilaspoikien ja Kotkan Poikien muistolaatta 18. Hamina, kasarmialue Ilmatorjunnan muistotykki 76 ITK 31 19. Hamina Ilmavalvonnan muistokivi, Rakinvuori 20. Hamina Ilmavalvonnan muistokivi, Pyhältö 21. Hamina Ilmavalvonnan muistolaatta, Kannusjärvi 22. Hamina Ilmavalvonnan muistokivi, Houvanmäki 23. Savitaipale, Hakamäki 111.Kev.It.Ptrin ja 111.It.KKK:n muistokivi
1. Selänpään lentokenttä: Lentolaivue 24:n 2.Lentueen muistomerkki 2.8.2003 paljastettiin Selänpään lentokentän laidalla jatkosodan alussa lentokenttään tukeutuneen Lentolaivue 24:n 2.Lentueen menestyksen kunniaksi muistomerkki. Lentueen päällikkönä toimi kapteeni Leo Ahola. Paljastuspuheen piti kapteeni Aholan poika, Puolustusministeriön kansliapäällikkö, Ilmavoimien aiempi komentaja, kenraaliluutnantti Matti Ahola. Muistomerkkinä on Utin panssarinesteistä valittu kivipaasi, johon on kiinnitetty taiteilija Esa Hyytiäisen suunnittelema kuparilaatta. Laattaan on kuvattuna lentueen käyttämä Brewster-hävittäjä. Merkkiä täydentää sen vieressä oleva taulu, jossa on esitelty lentueen tukikohta, henkilöstöä, kalustoa sekä lisäksi toimintaa jatkosodan alkamispäivänä. Aloitteen muistomerkistä teki Kymenlaakson Ilmakilta.
2. Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston muistoreliefi Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo tuli Lahdesta Kouvolaan elokuussa 1968 ja se siirtyi Haminaan vuoden 1990 alussa. Samalla sen organisaatio uudistettiin ja se sai uuden nimen, Kymen Ilmatorjuntarykmentti. Kouvolassa oloajan muistoksi paljastettiin 29.12.1989 ns. Pitkänkasarmin eteläpäädyssä muistoreliefi. Paljastuspuheen piti patteriston komentaja, everstiluutnantti Erkki Eskelinen. Puheensa päätteeksi hän luovutti reliefin Kouvolan Sotilaspiirille. Piirin puolesta laatan vastaanotti sotilaspiirin päällikkö, everstiluutnantti Tuomo Merjola. Laatan on suunnitellut ja valanut teknikkoyliluutnantti evp Altti Heiskanen. Kasarmialueella sijaitsevat myös muistomerkit 3. Kiltavaahtera ja 4. 86.Raskaan Ilmatorjuntapatterin muistotykki.
3. Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Killan perinnevaahtera Kiltavaahtera sijaitsee Kouvolan vanhalla kasarmialueella, Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston aiemman esikunnan kulmalla. Vaahteran juurella on kivi muistolaattoineen. Vaahtera istutettiin 10.10.1981 osana Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Killan 20-vuotisjuhlallisuuksia. Luovutuspuheen piti killan valtuuskunnan puheenjohtaja Martti Lahtinen, joka puheen päätteeksi luovutti vaahteran patteristolle. Lahjan vastaanotti patteriston komentaja, everstiluutnantti Pentti Toivonen. 4. 86.Raskaan ilmatorjuntapatterin muistotykki Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo juhli pyöreitä vuosia 20.8.1988. Patteriston perinnejoukon, Viipurissa perustetun Liikkuvan Ilmatorjuntapatterin käytännön perustamistoimenpiteiden alkamisesta oli tuolloin kulunut 60 vuotta. Juhlan alussa sodan aikana Kouvolan seutua Kuusankosken Eerolan alueelta ja Kouvolan Töröstinmäeltä suojanneen 86.Raskaan Ilmatorjuntapatterin veteraanit luovuttivat patteristolle käytössään olleen, patteriston asepajalla kunnostetun ja nyt kasarmialueen lippukentän keskustaan sijoitetun raskaan 76 mm:n Vickerstykin. Juhlatilaisuudessa patteria edusti, sodanaikaisen päällikkönsä Jaakko Simolinnan johdolla, vajaat 20 veteraania. Lahjan vastaanotti patteriston komentaja, everstiluutnantti Erkki Eskelinen. Tykillä palavat soihdut ja sille lasketaan kukkalaite vuosittain ilmatorjunnan vuosipäivänä, 30. päivänä marraskuuta. Tykkiin kiinnitetyssä laatassa on teksti: 76ITK/16V JATKOSODAN AIKAINEN TYKKI TÖRÖSTINMÄEN PATTERISTA. PYSTYTTIVÄT 86.RASK.IT.PTRIN ASEVELJET JA -SISARET SEKÄ SALPITPSTO PERINNETYKIKSI 20.8.1988
5. Kouvolan ilmatorjunnan muistotykki 88 RMBK Kouvolan ratapiha ja lähistöllä sijaitsevat Korian sillat olivat talvi- ja jatkosodan pommitetuimpia kohteita Kouvolassa vuodesta 1968 toimineen Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston ja sen yhteistyökumppanin, Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Kilta ry:n aloitteesta pystytettiin Kouvolan Lääninpuistoon ilmatorjuntamuistomerkiksi saksalaisvalmisteinen 88 mm:n raskas, kiinteä RMBK-ilmatorjuntatykki. Muistomerkki paljastettiin 30.11.1989, tasan 50 vuotta siitä, kun ilmatorjuntajoukkomme avasivat ensi kertaa torjuntatulen vihollisen ilmavoimia vastaan. Tässä killan 25-vuotisjuhlavuoden päätapahtumassa esitti tervehdyssanat killan puheenjohtaja, everstiluutnantti evp. Pentti Toivonen todeten mm.: Muistomerkki on tänä vuonna 25 vuotta täyttäneen killan kunnianosoitus niille veteraaneille, jotka täyttivät oman velvollisuutensa puolustaessaan menestyksellisesti elintärkeää Kouvolan liikennesolmua ympäristöineen. Paljastuspuheen piti maaherra Matti Jaatinen, joka itsekin oli sotilaspoikana palvellut pitkään Töröstinmäellä toimineessa raskaassa ilmatorjuntapatterissa. Muistomerkin otti kaupungin puolesta vastaan kaupunginjohtaja Pentti Pesari. Vireillä olevan hankkeen mukaan tykki saatetaan siirtää lähiaikoina Vekaranjärven kasarmialueelle.
6. Alppilentäjien muistomerkki Suomen Ilmailuvoimat, kuten puolustushaaraa silloin kutsuttiin, kärsi ensivuosinaan lentokalustopulasta. Vuonna 1920 voitiinerään varakkaan lahjoittajan tuella ostaa Italiasta kaksi Savoia S.9-lentovenettä. Niitä noutamaan lähetettiin Valkealassa syntyneet ohjaajat, majuri Väinö Mikkola ja vänrikki Carl-Erik Leijer. Mikkolan koneessa suunnistajana toimi luutnantti Äly Rae Lemmitty Durchman. Kotimatkalla Leijerin koneessa matkusti italialainen mekaanikko Carlo Riva. 7.9.1920 kello 06 alkanut lento sujui hyvin Sveitsin rajalle asti. Siellä koneiden tiet erosivat ilmeisesti huonon sään takia. Leijer pysyi reitillä, mutta koneen ollessa laskeutumassa Zollikonissa Zürich-järveen se hajosi ilmassa ja syöksyi järveen matkustajien menettäessä henkensä. Mikkolan kone katosi Tödi-vuorelle, josta se löydettiin noin kuukauden kuluttua. Molemmat koneessa olleet olivat menehtyneet. Sveitsissä tehtiin turmien syistä perusteellinen tutkimus. Kummankin koneen tuhoutumisen aiheutti potkurin rikkoutuminen. Tutkimuksen mukaan potkurien rikkoutumisen syyksi todettiin niiden virheellinen suunnittelu ja valmistus. Aluksi itsepintaiset huhut väittivät rikkoutumisen syyksi sabotaasin. Zollikonissa, Zürich-järven rannalla on Sveitsin Suomen ystävien lahjoittama, kuvanveistäjä Henry Mooren teos Kuoleva soturi. Kouvolan Alakylässä sijaitseva muistomerkki pystytettiin 7.9.2000 Kymenlaakson Ilmakilta ry:n aloitteesta, ja se sijaitsee Väinö Mikkolan kotitalon paikalla.
7. Korian siltojen pommitusten muistomerkki Rantaraitilla, Korian siltojen tuntumassa, paljastettiin 26.5.2007 siltojen pommitusten muistoksi ja niiden puolustajien kunniaksi muistomerkki. Kahden kivipaateen pystytetyn metallipylvään päässä on kummassakin 100 kilon miinapommi. Kivipaateen on lisäksi kiinnitetty laatta. Luonnoksen muistomerkille laati Martti Lantta ja sen toteuttivat pienin muutoksin Pentti Taiminen ja Raimo Mikkola. Paljastuspuheessaan hankkeen puuhamies Kimmo Jokiranta totesi mm. seuraavaa: Me kaikki tiedämme talvisodan ihmeen. Eräs iso ihme on myös näiden taustalla olevien vanhojen siltojen säilyminen talvi- ja jatkosodan pommituksissa. Nämä sillat olivat strategisesti hyvin tärkeät. Silloinen vihollisemme yritti yrittämistään tuhota näitä siltoja siinä työssään kuitenkaan onnistumatta. Itse asiassa siltoihin ei tainnut tulla kuin yksi osuma. Sekin vaurioitti lähinnä kaidetta. Niinkin läheltä tosin piti, että pommi meni siltojen välistä. Korian sillat olivat yksi pommitetuimmista pienialaisista kohteista Suomessa viime sotiemme aikana. Noin 800 pommia, joista suurimmat 500 kg:n pommeja.
8. Messerschmitt Bf 109-vitriini Ilmavoimille ostettiin jatkosodan loppupuolella Saksasta 162 Messerschmitt-hävittäjää. vuonna. Vuonna 1954, jolloin tyyppi poistui käytöstä, pystytettiin Uttiin MT-507 niiden hävittäjälentäjien ja huoltohenkilöstön muistoksi, jotka taistelivat tällä konetyypillä menestyksellisesti moninkertaista vihollista vastaan. Vuonna 1970 vaihdettiin em. koneen tilalle MT-452, jolle valmistui lasivitriini vuonna 1982. Kohteet 9, 10 ja 11 löytyvät seuraavilta sivuilta
9. Kotkapatsas, Ilmavoimien kaatuneiden muistomerkki 7.9. vuonna 1997 pystytettiin Utin lentokentän laidalle virolaisen taiteilijan ja lentäjäveteraanin Kalju Reitelin suunnittelema pronssinen kotka. Se pystytettiin kunnianosoitukseksi kaikille ilmailun parissa henkensä ja terveytensä menettäneille. Kolme vuotta myöhemmin, 7.9.2000, paljastettiin Kotka-patsaan taustalla viisi graniittilaattaa, joihin on kaiverrettu Ilmavoimissa palvelleiden, sotien 1939-1944 aikana lentoturmissa henkensä menettäneiden 466 uhrin nimet.
10. DC-3:n uhrien muistomerkki Lokakuun 3. päivänä vuonna 1978 kello 21.31 syöksyi kuljetuskone DO-10 heti Rissalan lentokentältä noustuaan Juurusveteen ja tuhoutui. Koneen kolmihenkinen miehistö ja kaksitoista matkustajaa saivat välittömästi surmansa. Kuljetuslentolaivueen kone oli Douglas DC-3 -matkustaja-koneen kuljetuskoneversio C-47A. Koneen matkustajista 11 oli Maanpuolustuskurssi 60:n edustajia, jotka oli aamulla lennätetty Utista lähteneellä koneella Helsingistä Kuopioon. Lennon jälkeen kone palasi Uttiin, jossa se huollettiin. Paluukuljetusta varten kone lensi takaisin Rissalaan, jossa se oli puolisen tuntia ennen paluulennolle lähtöä. Rissalasta otettiin mukaan kahdenneksitoista matkustajaksi eräs Helsinkiin matkalla ollut kansanedustaja. Tapahtuma-aikana vallitsi kohtalainen ja ajoittain puuskainen lounaistuuli. Taivas oli pilvinen ja satoi heikosti.. Näkyvyys oli 10 km. Onnettomuuden perussyy oli oikean puolen moottorin rikkoutuminen. Kartta: Katso kohteen 8. esittelysivu. 11. Mekaanikkokoulun muistolaatta Vanhan lentokonehallin, rakennus 47 oven vieressä on laatta. jossa lukee: MEKAANIKKOKOULU-LENTOJOUKKOJEN TEKNILLINEN KOULU-TOIMI TÄÄLLÄ vv 1941-45 LAATAN PYSTYTTI 27.2.1971 LENTOTEKNIIKAN KILTA RY. Laatan kiinnittivät runsaslukuisen vierasjoukon läsnä ollessa Ilmavoimien Teknillisen koulun henkilökunnan ja oppilaiden edustajat sekä Lentotekniikan killan puheenjohtaja. Puheenjohtaja E. Jäske luovutti lopuksi laatan ja sen kiinnittämiseen käytetyn avaimen varuskunnan komentajalle, everstiluutnantti E. Penttilälle. Juhlatilaisuus jatkui mm. seppeleenlaskuin sekä tutustumis- ja esitelmätilaisuuksin.
12. Luutnantti Yrjö Valdemar Karan muistokivi Karan muistoksi pystytetty kivipaasi sijaitsee Utin lentokentän laidalla Hammassyrjänmäessä. 13. Lentomestari Arvo Kankkusen muistokivi Kankkusen muistokivi sijaitsee valtatie 6:n pohjoispuolella, miltei samalla tasalla kuin Karan muistokivi. 12. Karan muistokivi Tapahtumien taustaa: 13. Kankkusen muistokivi ja laatta Kolme Gloster G.28 Gamecock II-konetta oli 18.6.1937 harjoituslennolla Utin lentokentän koillispuolella. Luutnantti Yrjö Kara lensi GA-47:llä toimien maalikoneena lentomestari Arvo Kankkusen toimiessa GA-56:lla hyökkääjänä. Kolmas lentäjä odotti vuoroaan. Kankkunen lensi noin 500 metriä maalikoneen yläpuolella, josta lähti puolivaakakierteen kautta syöksyyn lähestyen Karan konetta takaa. Syöksy jatkui jyrkässä kulmassa, jolloin GA-56:n oikean puolen siivet osuivat Karan koneeseen heti ohjaamon taakse. Koneet syöksyivät ohjaamattomina maahan ja kumpikin lentäjä sai välittömästi surmansa. Lentäjätoverit pystyttivät myöhemmin kummankin koneen maahansyöksypaikalle muistokiven.
14. Hävittäjälentolaivue 34:n muistomerkki Kotkan satama läheisine merialueineen oli talvi- ja jatkosodissa rannikkomme pommitetuimpia kohteita. Kotkan vahvan ilmatorjunnan lisäksi aluetta suojattiin hävittäjin. Erityisesti jatkosodan loppuvaiheissa pommitukset kiihtyivät niin, että osia Hävittäjälentolaivue 34:stä sitoutui Kotkan puolustamiseen. Koneet tukeutuivat Kymin lentokenttään. Muistomerkki sijaitsee metsikössä paikallisen ilmailumuseon edustalla.
15. Kotkan ilmatorjunnan muistotykki Kotkan Palotornin vuorella paljastettiin 2. päivänä kesäkuuta 1982 sodanajan ilmatorjunnan muistotykki, 88 mm:n saksalaisvalmisteinen RMB. Muistomerkin luovutuspuheen piti hankkeen aloitteen tekijä, sodan aikana Kotkan ilmatorjunnassa palvellut ekonomi John Hongelin. Kotkan kaupungin puolesta muistomerkin otti vastaan kaupunginjohtaja P.E.Sutela. Muistomerkkialueen valmistelutöistä vastasi kaupunginarkkitehti Lauri Heinäsen johtama muistomerkkitoimikunta. Tykin kunnostamisesta ja asentamisesta vastasi Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo. Tykki sijaitsee paikalla, jossa sijainnut ilmatorjuntajaos menetti 19.5.1944 vihollisen pommituksessa toisen tykeistään ja kaatuneina 10 sotilasta. Kuvassa on muistolaatoista toinen. Toisessa laatoista voidaan lukea teksti: ISÄNMAAN PUOLESTA JA KOTISEUDUN VARJELEMISEKSI 1939-1944. Kotkan Haukkavuoren näkötornin luota löytyvät myös muistomerkit 16. Ilmavalvontalottien muistolaatta sekä 17. Sotilaspoikien ja Kotkan Poikien muistolaatta.
16. Ilmavalvontalottien muistolaatta Jatkosodan päättyessä Lotta Svärd -järjestöön kuului 150000 toimivaa jäsentä, joista lähes 20000 toimi rintamaoloihin verrattavissa oloissa. Ilmavalvontatehtävissä heitä palveli 2254. Lottien panos sodan aikana oli maamme puolustuskyvylle korvaamaton. 17. Sotilaspoikien ja Kotkan Poikien muistolaatta. Suojeluskuntajärjestön osana toiminut suojeluskuntapoika-organisaatio sai 17.9.1941 uuden nimen, sotilaspojat. Vuonna 1943 saivat vanhemmat sotilaspojat oikeuden kantaa asetta. Kaikkiaan 1600 lukiolaispoikaa palveli sodan loppuaikoina ilmatorjuntajoukoissa, osa myös Kotkassa. Kun suojeluskunnat jouduttiin sodan jälkeen lakkauttamaan, lakkautettiin myös tämä 75000 nuoren organisaatio.
18. Ilmatorjunnan muistotykki 76 ITK 31 Haminan linnoituksen vallille, kasarmialueen lounaisosaan, on pystytetty neuvostojoukoilta sotasaaliiksi saatu 76 mm:n raskas ilmatorjuntatykki. Muistomerkin tarkoituksesta tai pystytysajasta ei tätä koottaessa ole saatu varmuutta. Ilmeistä on, että se on pystytetty Kymen Ilmatorjuntarykmentin perustamisen, vuoden 1990 jälkeen muistuttamaan rykmentin perinnejoukoista. Tykki muistuttaa Viipurin-aikaisen ensimmäisen perinneyksikön, Liikkuvan Ilmatorjuntapatterin, käyttämää tykkikalustoa ja juuri tätä tykkimallia käytettiin koulutuskalustona sodanjälkeisessä Ilmatorjuntarykmentti 2:ssa.
19. Ilmavalvonnan muistokivi, Rakinvuori Jatkosodan päättyessä Lotta Svärd -järjestöön kuului 150000 toimivaa jäsentä, joista lähes 20000 toimi rintamaoloihin verrattavissa oloissa. Ilmavalvontatehtävissä heitä palveli 2254, osa valvontakeskuksissa ja pääosa ankarissa oloissa mm. erillisissä ilmavalvontatorneissa, puihin rakennetuilla lavoilla jne. Tihein aistiilmavalvontaverkko oli Kaakkois-Suomessa. Ainakin neljän ilmavalvonta-aseman paikalle ovat jälkipolvet pystyttäneet muistomerkkejä, joista uusin kesällä 2008. Muistomerkit 20-22 on esitelty seuraavilla sivuilla.
20. Ilmavalvonnan muistokivi, Pyhältö Tälle mäelle talvisodan aikana rakennettu torni lienee valmistunut 7.2.1940. Sen miehittivät ilmavalvontalotat ja vartiopäällikköinä toimivat suojeluskuntalaiset Anton Peltola ja Anton Lammi. Tarkat tiedot muistomerkistä puuttuvat, mutta se lienee pystytetty paikallisten sotaveteraanien ja heidän naisjaostonsa aloitteesta. Valmistumisajastakaan ei ole muuta tietoa, kuin että se paljastettiin ilmeisesti 1970-luvun lopulla tai seuraavan vuosikymmenen alkupuolella.
21. Ilmavalvonnan muistolaatta, Kannusjärvi Kannusjärven seuratalon takana sijaitsevalla mäelle valmistui 30.6.1941 suojeluskuntavääpeli Vilho Brunilan johdolla rakennettu ilmavalvontatorni. Tornin paikalla, joka sijaitsee Jyrki Suikkasen maalla, paljastettiin 29.6.2008 sodan ajan ilmavalvontaan osallistuneiden kunnioittamiseksi kallioon kiinnitetty muistolaatta. Sotaveteraanien ja entisten sotilaspoikien aloitteesta syntyneen muistomerkin paljastuspuheen piti Jouko Soihtu. Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kalervo Tulokas painotti Suomen maanpuolustuksen tärkeyttä: Tämä arvokas ilmavalvonnan muistolaatan paljastustilaisuus on kiitollisuudenosoitus niille veljille ja sisarille, jotka hoiditte sodan aikana vaativaa tehtävää. Laatta on arvokas ja pysyvä muisto tuleville sukupolville suuriarvoisesta työstä isänmaan, itsenäisyyden ja kotiseutumme hyväksi. Muistomerkkiä täydentää seurantalon sisätiloissa oleva, ilmavalvonnan rakennetta esittelevä muistotaulu.
22. Ilmavalvonnan muistokivi, Houvanmäki Muistomerkki on pystytetty vuonna 1983 sotaveteraanien ja entisten lottien aloitteesta, ja sen muurasi Pauli Riivari. Muistomerkki sijaitsee Matti Merisalon mailla. Tällä paikalla sijainneena sodanaikaisena ilmavalvontatornina toimi puunlatvaan rakennettu lava.
23. 111.Kev.It.Ptrin ja 111.It.KKK:n muistokivi Savitaipaleella paljastettiin 30.7.1976 muistokivi, jolla kunnioitetaan sodan ajan ilmatorjuntaveteraaneja. Paljastuspuheen piti Urho Kokkola, joka luovutti muistomerkin Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston Killalle. Juhlallisuuksiin liittyi Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston alokkaiden vala Hakamäellä. Alueella oli kesällä 1941 perustettu IV Armeijakunnan ilmatorjuntayksiköt 111.Kevyt Ilmatorjuntapatteri ja 111.Ilmatorjuntakonekiväärikomppania. Miehistä suuri osa oli kotoisin Savitaipaleelta tai sen läheisyydestä. Muistomerkkihankkeeseen ryhdyttiin Jaakko Sunisen aloitteesta ja sen toteutti killan Etelä-Karjalan osaston muodostama, Urho Kokkolan johtama toimikunta. Taiteellisena asiantuntijana kuultiin taiteilija Yrjö Kivisaloa. Pituudeltaan 2,5 metrinen, Salpalinjaan kuulunut kivi saatiin Lappeenrannasta Tauno Märkälän mailta. Kiven ylhäältä oheneva muoto kuvaa kolmen ilmatorjuntatykin tulen yhtymistä taivaalla. Kiven laatan lahjoitti ja kiinnitti Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo.