Toivo Heilä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Toivo Heilä 1905-1940"

Jaakko Alanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Erään lentäjän tarina Toivo Heilä

2 Toivo Heilä syntyi Uudenkirkon pitäjässä (aik. ja myöh. Kalanti / nyk. Uusikaupunki) Kotitalo Kytämäellä Heilän pojat Toivo, Pentti, Eero jakosti Yrjö, Martti ja Väinö

3 Liittyi Kytämäen suojeluskuntaan 1920-luvulla Kävi Suojeluskuntain ohjaajakurssi 2:n Utissa Koulukone Caudron C.60 Kansainvälinen ohjaajatodistus

4 Anoi ja hyväksyttiin asevelvolliseksi Ilmailukouluun Santahaminaan Asepalvelus alkoi nimitys lentäjäksi ja siirto Ohjaajaosastolle koulutus aluksi Santahaminassa ja lähtien Maaohjaajaosastolla Utissa

1925 - nimitys lentäjäksi ja siirto Ohjaajaosastolle 23.

5 Siirto Meriohjaajaosastolle Santahaminaan Hansa-ohjaajaksi (ensilento ) Ylennys korpraaliksi Siirto ohjaajaksi Tähystäjäosastolle Ylennys alikersantiksi

7.1925 Siirto ohjaajaksi Tähystäjäosastolle 24.9.1925 Ylennys alikersantiksi 31.

6 Topin työkaluna I.V.L. A.22 Hansa Ilmailuvoimien i i lentokonetehtaan valmistama - perustui Hansa Brandenburg W 33 -tyyppiin - osittain uudelleensuunniteltu Suomessa - tuotantomäärä 120 kpl vuosina

7 Tähystäjäosaston kapitulantti- ohjaajan toimenkuva: - tähystäjäkoulutettavien lennätyksiä -matkalentoja - omaa kouluttautumista -lentonäytöksiä - koelentoja

8 Moottorivian aiheuttama kaputti SLM (nro 108) Kapitulanttisopimus Ylennys kersantiksi Ylennys vääpeliksi

9 Propagandatoimintaa ilmailun ja väestönsuojelun puolesta Kansalaisten huolestuneisuus lentoaseen kehityksestä ja Ilmavoimien i alennustilasta t kasvoi 1920-luvun lopullall - eri puolille maata perustettiin Ilmapuolustus- yhdistyksiä ja lentokerhoja ja näille kattojärjestöksi Suomen Ilmapuolustusliitto SIPL - yhdistyksille ja kerhoille lentokoneita - ohjaajat Ilmavoimista Mikkelin Lentokerho osti I.V.L:n valmistaman D.H. 60X Moth -koneen maaliskuun alussa Topi siirtyi virkavapaalle ja Mikkelin Lentokerhon palvelukseen ohjaajaksi ja lennonopettajaksi

Ilmapuolustusliitto SIPL - yhdistyksille ja kerhoille lentokoneita - ohjaajat Ilmavoimista Mikkelin Lentokerho osti I.V.L:n valmistaman D.H.

10 Mikkelin Lentokerhon Moth -kone - rekisteritunnus K-SILB, Mikkeli Virkavapaus jatkui asti - lentotunteja kertyi noin 220 -yleisölennätyksiä, liöl ätkiä tilauslentoja, l t mainoslentoja - lennätettyjä henkilöitä noin 800

1929 asti - lentotunteja kertyi noin 220

11 Paluu Ilmailukoulun palvelukseen koulu oli virkavapauden aikana muuttanut Kauhavalle - ja palvelusyksikön nimi muuttunut Tähystäjälaivueeksi - ja koneet vesikoneista maakoneiksi Vanhoja ja uusia työkaluja Caudron C.60 Gourdou-Leseurre G.L.22 Martinsyde F.4 Buzzard Aero A.11

palvelusyksikön nimi muuttunut Tähystäjälaivueeksi - ja koneet

12 Tähystäjälaivueen kapitulantti- ohjaajan toimenkuva: - tähystäjäkoulutettavien lennätyksiä -matkalentoja - omaa kouluttautumista, mm. - pommitusharjoituksia - ampumaharjoituksia a a a - hävittäjäohjaajakurssi -lentonäytöksiä Ylennys - koelentoja lentomestariksi Uran toinen kaputti , Caudron C.60 CA-67 poistoon ohjaajan syy kolme vuorokautta arestia

- pommitusharjoituksia - ampumaharjoituksia a a a - hävittäjäohjaajakurssi -lentonäytöksiä

13 Lisää työkaluja Fokker C.VE De Havilland D.H.60X Moth Morane-Saulnier M.S.50C Letov Š218A Smolik

14 Lisää työkaluja Potez 25 A.2 Aero A-32GR VL Sääski II Gloster Gamecock II

15 Menestys hävittäjäohjaajakurssilla j j johti Topin siirtoon LAs. 5:en (Suur-Merijoella) LLv. 26:een Laivueen konepulan takia siirto toteutui vasta Suur-Merijoki

16 LLv. 26 sai uusia Bristol Bulldog IV -koneita vuoden 1935 alkupuolella Siihen saakka lennettiin MO-, AEj-, GA- ja SÄ-koneilla, j, j (omia ja lainakoneita)

17 LLv. 26:n BU-koneilla aluksi - naamiointikokeiluja - lentoharjoituksia i -matkalentoja myöhemmin - syöksypommitusharjoituksia - hyökkäysharjoituksia - talvikokeiluleirejä sekä - lentonäytöksiä - Suur-Merijoki Turun lentokentän vihkiäiset ohjaajille lisäksi teoreettista koulutusta eri aiheista

talvikokeiluleirejä sekä - lentonäytöksiä - Suur-Merijoki 3.8.

18 LLv. 26:n BU-koneisiin aseet vasta marraskuussa syy: aseiden toimivuuden kanssa ongelmia - siihen saakka ammunnat suoritettiin LLv. 24:n GA-koneilla Neuvostoliiton lentokoneiden suorittamien Suomen ilmatilan loukkausten määrä Kannaksella kasvaa luvun puolivälistä alkaen. LAs. 5:llä torjuntavastuu.

24:n GA-koneilla Neuvostoliiton lentokoneiden suorittamien Suomen ilmatilan

19 Vuodenvaihteessa Ilmavoimien organisaatiomuutoksen myötä hävittäjälaivueet siirrettiin LentoR 2:een (Utti) ja tiedustelulaivueet LentoR 1:een (Suur- Merijoki, Turkinsaari/Viipuri i/vii i ja Kasinhäntä/Sortavala) t - Topi jäi Suur-Merijoelle ja sai siirron LLv. 10:een - laivueelle vähitellen uusia Fokker C.X -koneita, vuoden 1939 alussa kunnossa 14, korjattavana 3

Turkinsaari/Viipuri i/vii i ja Kasinhäntä/Sortavala) t - Topi jäi Suur-Merijoelle ja sai

20 LLv. 10:n toimintaa lentoharjoituksia - mittarilentokoulutusta -yölentokoulutusta l t t - syöksypommituskoulutusta (10 ohjaajaa, mukana Topi) - liukupommituskoulutusta - tähystäjä- ja ohjaajakonekivääriammuntoja - yhteistoimintaharjoituksia muiden aselajien kanssa - sotaharjoituksia - torjuntavastuu Kannaksen ilmatilan loukkauksissa -lentonäytöksiä hj jill li äk i i -ohjaajille lisäksi teoreettista koulutusta eri aiheista

ohjaajakonekivääriammuntoja - yhteistoimintaharjoituksia muiden aselajien kanssa - sotaharjoituksia -

21 LLv. 10:n konemäärä ja koneiden varustus puutteellinen - syöksypommituskoulutuksessa aluksi vain yksi kone - AGA-syöksypommitustähtäimiä tähtäi iä muihin koneisiin ii vasta kesällä Kannaksen ilmatilan loukkausten torjunta ei ollut mahdollista FK-kalustolla, jolloin LentoR 1:lle Suur-Merijoelle luovutettiin kolme Fokker D.XXI -konetta torjuntatehtäviin

22 Maailmanpoliittinen tilanne kiristyi syksyllä 1939, Saksa hyökkäsi Puolaan ja Suomi sai Neuvostoliitolta kutsun saapua alueluovutuksia koskeviin neuvotte- luihin - Ylimääräiset Harjoitukset (Ilmavoimissa ) - LLv. 10 siirtyi Lappeenrannan kentälle - konesuojien, miehistökorsujen ja It-asemien kaivuutöitä, naamiointia - lentoharjoituksia - karttaharjoituksia - teoreettisia harjoituksia - Neuvostoliiton taktiikan, asevoimien, kaluston ja tukikohtien opiskelua

23 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen LLv. 10 siirrettiin LentoR 1:n alaisuudesta Ilmapuolustuksen esikunnan (IPE) alaisuuteen ja laivuettaoli li tarkoitus käyttää vain erityistehtäviin i t ii - tarvittaessa IPE voisi luovuttaa laivueen LentoR 1:lle, mutta vain tarkoin rajattuihin ja oleellisiksi katsottuihin tehtäviin - laivuetta tuli käyttää pääasiassa vihollisen tykistöasemien ja huoltokolonnien pommituksiin - mm. sääolosuhteista johtuen ensimmäinen tehtävä vasta kohteena vihollisen maihinnousulaivasto Koivistolla - kohdetta ei löytynyt, oletettua maihinnousua ei tapahtunut

24 Tilanne Laatokan pohjoispuolella kiristyi tammikuun alussa neuvostojoukkojen lähestyessä Sortavalaa - 1. ja 2. lentue siirtyivät Mensuvaaraan (Sortavalan länsipuolella) l ll , lentue jäi Lappeenrantaan - Mensuvaaraan siirrettyjen lentueiden tehtävänä oli häiritä vihollisen etenemistä Laatokan pohjoispuolella sekä estää vihollista huoltamasta Kitilän ja Lemetin seuduille motitettuja joukkojaan

25 Laatokan pohjoisrannalla, Salmin kylän kaakkoispuolella Karkunlammella oli Neuvostoliiton hävittäjätukikohta - LLv. 10:n koneissa oli ongelmia kovien pakkasten takia - lisäksi sääolosuhteet eivät suosineet lentotoimintaa

26 Lentoja suoritettiin säiden salliessa kunnossa olevilla konemäärillä - vihollisen motitettujen esikuntien pommituksia i - vihollisen huoltokolonnien pommituksia Laatokan rantatiellä - Pitkärannan Pusunsaaressa olevan huoltokeskuksen pommitus - Karkunlammen hävittäjätukikohdan pommitus Ensimmäiset tappiot: FK-87 katosi tiedustelulennolla luutnantti Mustonen ja vänrikki Turtiainen

27 Seuraavat tappiot: FK-81 katosi tiedustelu- ja pommituslennolla Salmin suunnalla lentomestari Heilä ja luutnantti Vaittinen

28 Toivo Heilä

Samankaltaiset tiedostot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti