Ylä-Savon Vesi Oy Vuosikertomus 2007
Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2007 oli Ylä-Savon Vesi Oy:llä merkittävä investointivuosi, jollaista ei tule pitkään aikaan. Yhtiön perustamisen yhtenä perusteenakin ollut Nissilän pohjavesihankkeen rakentaminen alkoi noin 60 kilometriä pitkän runkovesijohtolinjan ja siihen liittyvien säiliön ja paineenkorotusasemien rakentamisella touko- kesäkuussa. Yhtiö sai hankkeelle huomattavan 4,45 miljoonan EU-avustuksen, mikä nopeutti myös rakentamisen aikataulua siten, että tuen kohteena olevien rakenteiden tulee olla valmiit 31.5.2008. Rakentaminen edistyi hyvin vuoden lopussa em. kohteiden valmiusaste oli noin 80 %. Vuoden 2007 bruttoinvestointimenot olivat 6,8 M ja nettoinvestointimenot olivat 3,4 M. Yhtiön tuottaman veden laatu täytti talousvesiasetuksen laatuvaatimukset ja laatusuositukset lukuun ottamatta rautapitoisuutta Kiuruveden jakelualueella. Kiuruvedenkin osalta tilanne paranee Nissilän hankkeen valmistuttua kevätkesällä 2009. Yhtiön valvontatutkimusohjelmaa tarkistettiin kolmen toimintavuoden ajalta saatujen laatutietojen pohjalta. Uusi ohjelma otetaan käyttöön vuoden 2008 alusta alkaen. Muutoksia tulee ensisijaisesti käyttötarkkailuun, missä mm. raakavedestä tutkittavia analyysejä lisätään vastaamaan vesipuitedirektiivin edellyttämiä vaatimuksia. Yhtiöllä on käytössä kymmenen vesilaitosta ja niissä erilaisia prosesseja, minkä vuoksi katsoimme tarpeelliseksi tarkistaa kaikki prosessit mm. veden syövyttävyysominaisuuksien ja kalkin saostumisominaisuuksien osalta. Tarkastelussa todettiin vähäistä ph-säätötarvetta lipeää alkalointikemikaalina käyttävillä laitoksilla. Kalkkikiveä alkalointikemikaalina käyttävillä laitoksilla todettiin esi-ilmastuksen rakentamisen tarve ensisijaisesti Nerkoon ja Kuusimäen laitoksilla. Yhtiön valmiussuunnitelma valmistui keväällä ja pääsimme testaamaan sitä tuoreeltaan Itä-Suomen lääninhallituksen järjestämissä valmiusharjoituksissa. Valmiussuunnitelman jatkeena tehtiin yhtiön toiminnan ja toimintaympäristön riskianalyysi ja toimintaohjelma riskien hallitsemiseksi WHO:n suosittaman mallin (Water Safety Plans) mukaisesti. Selvityksessä todettiin tarpeelliseksi mm. oman toiminnan seurantaohjelma eli jonkin muotoinen laatujärjestelmä. On odotettavissa, että riskien kartoitus ja niiden hallintasuunnitelma tulevat pakolliseksi kaikille vesilaitoksille Nokialla marraskuussa 2007 tapahtuneen Suomen historiassa vakavimman vesikriisin johdosta. Yhtiön veden myynti ja liikevaihto kasvoivat 2 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna Olvin tuotannon kasvun ansiosta. Omavaraisuusaste heikkeni suurien investointimenojen ja niihin tarvittujen lainojen johdosta. Investointimenot pysyivät kuitenkin laadittujen kustannusarvioiden tasolla, joten menojen suuruus oli tiedossa. Tilikauden tulos oli 123 674 euroa. Vuosi 2007 oli työntäyteinen ja toiminnoissa onnistuttiin hyvin. Tästä parhaat kiitokset ammattitaitoiselle henkilökunnalle, hallitukselle ja kaikille yhteistyökumppaneille. Helena Valta Toimitusjohtaja
Toimintakertomus tilikaudelta 01.01.2007 31.12.2007 Viisi Ylä-Savon kuntaa perustivat vuonna 2003 Ylä-Savon Vesi Oy nimisen tukkuvesiyhtiön turvaamaan talousveden riittävyyden ja laadun alueellaan. Yhtiön ensisijainen tehtävä on tuottaa kulloinkin voimassa olevien normien ja säädösten mukaista talousvettä ja johtaa sitä riittävällä paineella osakkailleen. Muita yhtiön tehtäviä ovat vesihuollon kehittäminen talousveden osalta, pohjaveden suojelu ja veden laadun tarkkailu koko alueella. Yhtiö on toimittanut veden osakaskunnilleen vuoden 2005 alusta lähtien Toiminta ja keskeiset tunnusluvut Tilikausi oli yhtiön kolmas toimintavuosi, jona yhtiö vastasi vedentuotannosta ja siirrosta osakaskunnille. Veden myynti on säilynyt yhtiön toiminta-ajan samalla tasolla. Vettä myytiin vuonna 2007 4 861 270 m 3. Yhtiö osti vuonna 2007 vettä Pyhäjärven kaupungilta Kohisevan vedenottamolta 245 067 m 3, keskimäärin 671 m 3 /vrk ja Pöljän vesiosuuskunnalta 140 m 3. Elintarviketeollisuuden osuus myydyn veden käytöstä oli merkittävä 1,5 milj. m 3-31 % myynnistä. Muusta toiminnasta merkittävin oli Nissilän pohjavesihankkeen rakentaminen, joka aloitettiin toukokuussa runkolinjan ja siihen liittyvien paineenkorotusasemien ja lähtösäiliön rakentamisella. Pajujärven vedenottamolla rakennettiin Pohjois-Savon ympäristökeskukselta lunastetun putkikaivon käyttöönottoon tarvittavat rakenteet. Kaivon käyttöönoton myötä Pajujärven laitoksen kapasiteetti nousee noin 1000 m 3 :llä vuorokaudessa. Haminamäki-Humppi, Honkalampi ja Peltosalmi-Ohenmäki pohjavesialueet ovat riskialueita, joilla ei ole ollut vielä suojelusuunnitelmia. Valtion ja kuntien ympäristöhallinnon kanssa yhteistyössä laaditut suunnitelmat valmistuivat maaliskuussa. Yhtiön valmiussuunnitelma normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten valmistui huhtikuussa ja suunnitelmaa testattiin heti sen valmistuttua Itä-Suomen lääninhallituksen järjestämissä valmiusharjoituksissa. Valmiussuunnitelma tehtiin yhteistyössä osakaskuntien vesilaitosten kanssa. Valmiussuunnitelman jatkona yhtiölle laadittiin riskinarviointi, jossa tarkasteltiin yhtiön toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä sekä taloudellisia riskejä. Esille tulleita toimintaympäristömuutostarpeita toteutetaan kiireellisyysjärjestyksessä resurssien ja toiminnallisten toteutusmahdollisuuksien mukaan. Kaikkien käytössä olevien laitoksien käsittelyprosessit tarkastettiin mm. veden syövyttävyysominaisuuksien ja lämminvesilaitteisiin muodostuvan kalkin osalta. Tarkastelussa todettiin vähäistä ph-säätötarvetta lipeää alkalointikemikaalina käyttävillä laitoksilla. Kalkkikiveä alkalointiin käyttävillä laitoksilla todettiin esi-ilmastuksen tarve ensisijaisesti Nerkoon ja Kuusimäen laitoksilla. Yhtiön valvontatutkimussuunnitelma päivitettiin kolmen vuoden seurantatietojen pohjalta. Päivitetty suunnitelma otetaan käyttöön vuoden 2008 alusta alkaen. Omistusosuudet Osakaskunta Omistusosuus yhtiössä % Iisalmi 46,2 Kiuruvesi 11,7 Lapinlahti 32,2 Sonkajärvi 4,9 Vieremä 5,0 Yhteensä 100,0 Keskeisimmät tunnusluvut vuosina 2005-2007 Keskeisimmät tunnusluvut 2005 2006 2007 Veden tuotanto (m 3 /vuosi) 4 698 193 4 537 650 4 650 702 Veden myynti (m 3 /vuosi) 4 866 488 4 751 747 4 861 270 Veden oma käyttö (m 3 /vuosi) 58 443 51 539 34 575 Veden osto (m 3 /vuosi)(pyhäjärvi ja Pöljä) 226 738 264 199 245 207 Toiminta-alue (km 2 ) 5 500 5 500 5 500 Alueen väestö 48 800 48 510 48 210
Muutokset toimintaympäristössä Toimintaympäristössä ei tapahtunut muutoksia. Loppukesä oli aina vuoden loppuun asti sateista. Pohjavesipinnat nousivat vähitellen ja olivat vuoden lopussa pääosin 2000-luvun keskiarvotasolla. Veden laadunvalvonta ja veden laatu Osakassopimuksen mukaan yhtiölle kuuluu veden laadun tarkkailu koko järjestelmässä. Tarkkailu tehdään terveysviranomaisten hyväksymän, talousvesiasetukseen 461/2000 perustuvan, valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Yli 400 vesinäytteen tutkimusohjelma jakautuu raakaveteen ja laitoksiin kohdistuvaan käyttötarkkailuun sekä kulutuspisteisiin kohdistuvaan valvontatutkimukseen. Näytteet on otettu yhtiön henkilökunnan toimesta ja tutkimukset niistä on tehty Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:ssä. Laboratorio on toimittanut tulokset tilaajan lisäksi suoraan myös asianomaisen osakaskunnan vesilaitokselle ja terveysviranomaisille sekä elintarviketeollisuudelle niille tulevasta vedestä otetuista näytteistä. Vedenlaatu on täyttänyt sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatuvaatimukset ja suositukset lukuun ottamatta veden rautapitoisuutta Kiuruveden jakelualueella. Asetuksen mukaan laatusuositus raudan osalta on 200 µg/l ja se on ollut Kiuruveden jakelualueella keskimäärin 278 µg/l. Rautapitoisuus on ollut samaa luokkaa edellisinä vuosina. Veden laatu paranee Kiuruvedellä Nissilän hankkeen valmistuttua vuonna 2009. Veden korkea rautapitoisuus johtuu raakavesien rautapitoisuudesta ja siitä, että nykyisillä Kiuruvedelle vettä toimittavilla, Karjumäen ja Kohisevan laitoksilla ei ole raudanpoistoa. Tarkempia tietoja vesien laaduista löytyy osoitteesta www.yla-savonvesi.fi. Toiminnan kehityksestä Yhtiöllä oli käytössä viisitoista vedenottamoa ja kymmenen vesilaitosta. Nissilän hankkeen valmistuttua vuonna 2009 laitoksien määrä vähenee yhdellä, kun Myllyjärven ja Karjumäen nykyiset laitokset liitetään Karjumäelle rakennettavaan uuteen laitokseen. Sivulla 11 olevassa taulukossa näkyvät vedenottamot, niiden ottoluvat sekä vuosina 2005, 2006 ja 2007 otetut keskimääräiset ja maksimivesimäärät. Yhtiön omistuksessa ja käytössä olevan verkoston pituus oli 248,7 km säilyi ennallaan. Veden myynti kasvoi 2 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui Olvin kulutuksen kasvusta. Alueen väestön vähentyminen 0,6 %:lla ei vaikuttanut veden myyntiin. Investoinnit Tilikauden bruttoinvestointikustannukset olivat yhteensä 6,8 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 3,4 milj. euroa. Nissilän pohjavesihankkeeseen kuuluvan linjan siihen liittyvien laitoksien rakentaminen alkoi toukokuussa. Noin 60 km pitkän ja kapasiteetiltaan noin 300 m 3 /h olevan runkovesijohtolinjan Veden myynnin jakautuminen osakaskunnittain vuosina 2005-2007 Osakas- m 3 /vuosi m 3 /vrk % m 3 /vuosi m 3 /vrk % m 3 /vuosi m 3 /vrk % kunta 2005 2006 2007 Iisalmi 1 870 831 5 126 39 1 877 702 5 144 40 1 962 275 5 376 40 Kiuruvesi 732 287 2 006 15 737 467 2 021 15 713 955 1 956 15 Lapinlahti 1 734 273 4 751 36 1 590 245 4 357 33 1 631 929 4 471 34 Sonkajärvi 264 065 723 5 281 140 770 6 264 817 726 5 Vieremä 265 032 726 5 265 193 727 6 288 294 790 6 Yhteensä 4 866 488 13 333 100 4 751 747 13 019 100 4 861 270 13 319 100 Investoinnit vuonna 2007 Kohde Brutto EU-tuki Netto 1000 1000 1000 Nissilän hanke, linja ja siihen liitt. laitokset 6 580 3 472 3 108 Karjumäen laitoksen suunnittelu 32 32 Pajujärven vedenottamo 221 221 Vieremä-Kiuruvesi pk/ma-asema 11 * 6 Yhteensä 6 844 3 472 3 367 * Vieremän osuus Vieremä-Kiuruvesi mittausasemasta 5000 Työmaakuvassa Harri Pelkonen, Ari-Pekka Eskelinen, Pekka Heikkinen ja Kyösti Kouvalainen Tero Heiskanen
sekä linjaan liittyvien 2000 m 3 :n lähtösäiliön ja paineenkorotusasemien rakentamisen urakkasumma oli 8 milj. euroa. Näiden rakentamiseen ja rakennuttajan omiin kustannuksiin yhtiölle myönnettiin 4,45 milj. euroa, enintään 50 % kustannuksista, Tavoite 1-ohjelman mukaista EU-tukea. EU-tuki toi mukanaan kiireisen aikataulun tukea saavien rakennustöiden tulee olla valmiit 31.5.2008. Rakentaminen edistyi hyvin - vuoden 2007 lopussa urakoiden valmiusaste oli noin 80 %. Hankkeeseen kuuluvan Vieremän Salahmilla sijaitsevan Karjumäen laitoksen yhteyteen rakennettavan käsittelylaitoksen suunnittelu käynnistettiin elokuussa ja suunnitelmat valmistuvat vuoden vaihteessa. Käsittelylaitos ja koko hanke valmistuu toukokuussa 2009. Pajujärven vedenottamolla rakennettiin Pohjois-Savon ympäristökeskukselta lunastetun putkikaivon yläosan rakenteet, koneistot, raakavesijohto kaivolta laitokselle ja laitoksella tarvittavat muutokset. Kaivon käyttöönottoon liittyvän automaation rakentaminen ja Pajujärvi-Lapinlahden taajama välisen runkojohdon puhdistus jäivät vuoden 2008 puolelle. Riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtiölle laadittiin valmiussuunnitelman jatkeena WSP:n (Water Safety Plans) mukainen riskianalyysi, jossa tarkasteltiin toiminnan ja toimintaympäristön riskejä. WSP:n tavoitteena on turvata laadukas juomavesi hyvien vesilaitoskäytäntöjen avulla. Näiden lisäksi arvioitiin yhtiön liiketaloudellisia riskejä. Toiminta- ja käyttömenojen kehitys ja jakautuminen vuonna 2007 Vuoden 2007 toimintamenojen 1,34 M jakautuminen Käyttömenot 57 % Poistot 37 % Rahoituskulut 7 % Vuoden 2007 käyttömenojen 0,76 M jakautuminen Henkilöstökulut 32 % Kemikaalit 5 % Aineet ja tarvikkeet 6 % Sähkö ja lämpö 28 % Palvelujen ostot 7 % Liiketoiminnan muut kulut 22 % Talous Yhtiön kolmannen toimintavuoden liikevaihto 1, 46 milj. euroa perustui 0,30 / m 3 (alv 0 %) käyttömaksuun. Liikevoitto oli 0,22 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 0,12 milj. euroa. Seuraavan tilikauden käyttömaksuksi on päätetty 0,35 / m 3 (alv 0 %). Taksa tarkistetaan vuodelle 2009 keväällä 2008, kun loput Nissilän hankkeen investointikustannuksista ovat tiedossa. Yhtiön omavaraisuusaste säilyi vielä hyvänä korkeista investoinneista ja niistä johtuvasta vieraan pääoman lisääntymisestä huolimatta. Talouden tunnuslukuja Vuosi 2005 2006 2007 Liikevaihto (1000 ) 1 220 1 430 1 462 Liikevoitto (1000 ) - 398 28 218 Tilikauden tulos (1000 ) - 425-16 123 Tase (1000 ) 7 856 7 734 12 531 Omavaraisuusaste % 73,5 74,4 47 % Toiminta- ja käyttömenot 2005-2007 Vuosi 2005 2006 2007 Toimintamenot (1000 ) 1 645 1 449 1 339 Käyttömenot (1000 ) 657 662 762 Linjatyömaata Iisalmen Partalassa
Henkilöstö Henkilöstöä oli tilikaudella seitsemän henkilöä. Laitosten käytöstä huolehtivat automaatioasentaja Marko Hukkanen, erikoisammattimiehet Seppo Makkonen ja Matti Pennanen ja sähköasentaja Jukka Rissanen. Nissilän pohjavesihankkeen rakennuttamistehtäviä hoitivat rakennuttajainsinööri Tero Heiskanen ja rakennusmestari Ari-Pekka Eskelinen. Kesäharjoittelija insinöörioppilas Matti-Juhani Pekkanen kokosi vesien laatutietoja tietokantaan ja toimi kesälomien aikana Nissilän linjan rakentamisen valvontatehtävissä. Päivystys ostettiin Iisalmen vesilaitoksen päivystysrenkaalta, mihin kuuluivat Marko Hukkanen ja Jukka Rissanen yhtiön henkilöstöstä. Kirjanpito ostettiin Tilitoimisto Ekonomilta, missä yhtiön vastaavana kirjanpitäjänä toimi Merja Tissari. Toimistopalveluita ostettiin Ylä-Savon Kehitys Oy:ltä. Kartta- ja ATKpalvelut ostettiin Iisalmen kaupungilta ja linjojen hoitoon liittyviä töitä osakaskuntien vesilaitoksilta. Hallinto ja tilintarkastajat Yhtiön hallitus: Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Iisalmi Kauko Korolainen, puheenjohtaja Elina Siirola Aarne T. Repo Pirjo Laitinen Kiuruvesi Helena Koivunurmi Anneli Roivainen Lapinlahti Heikki Puurunen, varapuheenjohtaja Reijo Karttunen Esko Soininen Jorma Ruotsalainen Sonkajärvi Teuvo Partanen Arja Väisänen Vesa Pallonen Keimo Sillanpää Vieremä Juha Heiskanen Heikki Kononen Tilintarkastajana toimi Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab ja sieltä päävastuullisena tarkastajana oli HTM-, JHTT-tilintarkastaja Pentti Tanskanen. 23.2.2007 Helena Valta toimitusjohtaja Hallitus tutustumassa pohjavesihankkeeseen Matti Pennanen, Seppo Makkonen, Marko Hukkanen, Jukka Rissanen Aarne T. Repo, Teuvo Partanen, Esko Soininen, Helena Koivunurmi, Kauko Korolainen ja Heikki Puurunen
TASE 31.12.2007 VASTAAVAA EUR EUR 31.12.2007 31.12.2006 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 3 019,79 3 019,79 0,00 0,00 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET YHTEENSÄ 3 019,79 0,00 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 2 538 644,80 2 683 022,91 Koneet ja kalusto 12 468,82 16 625,09 Muut aineelliset hyödykkeet 7 630 856,69 10 181 970,31 4 595 236,27 7 294 884,27 AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ 10 181 970,31 7 294 884,27 Sijoitukset Muut saamiset 80 440,00 80 440,00 0,00 0,00 SIJOITUKSET YHTEENSÄ 80 440,00 0,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 10 265 430,10 7 294 884,27 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikaiset myyntisaamiset 144 399,93 159 855,02 Muut lyhytaikaset saamiset 959 485,88 19 038,77 Lyhytaikaiset siirtosaamiset 3 936,10 1 107 821,91 1 331,88 180 225,67 SAAMISET YHTEENSÄ 1 107 821,91 180 225,67 Rahat ja pankkisaamiset 1 157 506,45 259 149,98 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 2 265 328,36 439 375,65 Tase vastaavaa yhteensä 12 530 758,46 7 734 259,92
VASTATTAVAA EUR EUR 31.12.2007 31.12.2006 OMA PÄÄOMA Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma 6 560 000,00 6 560 000,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) -801 551,68-785 068,54 Tilikauden voitto (tappio) 123 674,82-16 483,14 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 5 882 123,14 5 758 448,32 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 307 690,00 338 460,00 Pitkäaikaiset lainat eläkevak.yhtiö 5 410 001,00 460 000,00 Pitkäaikaiset velat omistusyhteysyrityksille 371 034,80 6 088 725,80 655 579,60 1 454 039,60 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 6 088 725,80 1 454 039,60 YHTEENSÄ Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 117 436,00 70 770,00 Lyhytaikaiset ostovelat 87 280,06 89 777,01 Lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille 284 544,80 284 544,80 Muut lyhytaikaiset velat 8 718,72 21 072,28 Lyhytaikaiset siirtovelat 61 929,94 559 909,52 55 607,91 521 772,00 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 559 909,52 521 772,00 YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 6 648 635,32 1 975 811,60 Tase vastattavaa yhteensä 12 530 758,46 7 734 259,92
TULOSLASKELMA 31.12.2007 EUR EUR 01.01.2007-31.12.2007 01.01.2006-31.12.2006 LIIKEVAIHTO 1 461 998,82 1 429 872,01 Liiketoiminnan muut tuotot 1 000,00 2 160,03 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -85 911,78-85 911,78-58 310,47-58 310,47 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -85 911,78-58 310,47 YHTEENSÄ Ulkopuoliset palvelut -50 112,32-27 011,48 MATERIAALIT JA PALVELUT YHTEENSÄ -136 024,10-85 321,95 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -192 036,07-175 320,43 Henkilösivukulut Eläkekulut -47 500,79-36 127,48 Muut henkilösivukulut -5 979,79-53 480,58-9 572,62-45 700,10 HENKILÖSIVUKULUT YHTEENSÄ -53 480,58-45 700,10 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ -245 516,65-221 020,53 Poistot ja arvon alentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -481 564,32-481 564,32-740 664,03-740 664,03 POISTOT JA ARVON ALENTUMISET -481 564,32-740 664,03 YHTEENSÄ Liiketoiminnan muut kulut -380 923,86-356 095,36 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 218 969,89 28 930,17 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 31 572,30 31 572,30 6 841,62 6 841,62 MUUT KORKO- JA RAHOITUSTUOTOT 31 572,30 6 841,62 YHTEENSÄ Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -126 867,37-126 867,37-52 254,93-52 254,93 KORKOKULUT JA MUUT -126 867,37-52 254,93 RAHOITUSKULUT YHTEENSÄ RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ -95 295,07-45 413,31 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA 123 674,82-16 483,14 ERIÄ VOITTO (TAPPIO) ENNEN 123 674,82-16 483,14 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 123 674,82-16 483,14
Kunta Vedenottamo Pumpattu Pumpattu Pumpattu Pumpattu Pumpattu Pumpattu Huomioitavaa keskiarvo maks. keskiarvo maks. keskiarvo maks. m 3 /d m 3 /d m 3 /d m 3 /d m 3 /d m 3 /d v. 2005 v. 2005 v. 2006 v. 2006 v. 2007 v. 2007 Iisalmi Kirma 980 1 318 2 093 1099 1901 Vesi otetaan Peltosalmen ottamolta Iisalmi Kyllikinranta 530 1 100 461 1 062 480 1108 Ohenmäen, Peltosalmen ja Kyllikinrannan vedet käsitellään Kyllikinrannan laitoksella. Iisalmi Peltosalmi 2 248 3 744 2 179 4 377 2369 3966 Iisalmi Ohenmäki 709 1 056 675 1 110 711 1173 Iisalmi Marjomäki 1 563 2 094 1 618 2 290 1636 2155 Marjomäen ja Kuusimäen vedet käsitellään Kuusimäen laitoksella Iisalmi Kuusimäki 864 1 157 899 1 266 904 1240 Yhteensä 5 914 9 151 5832 8622 6100 8187 Kiuruvesi Karjumäki 1 265 1 793 1 300 1 837 1354 1984 Kiuruvesi Kohiseva 740 719 672 Vedenottamoa ylläpitää Pyhäjärven kaupunki Yhteensä 2 005 2019 2026 Lapinlahti Honkaniemi 2 040 2 434 1920 2111 1919 2384 Lapinlahti Haminamäki 946 1 071 746 979 611 732 Lapinlahti Pajujärvi 944 1 167 1055 1495 1357 1534 Lapinlahti Nerkoo 732 1 117 538 793 419 794 Yhteensä 4 662 5 789 4255 4809 4306 5014 Sonkajärvi Jalkomäki 304 500 284 531 274 513 Sonkajärvi Matilanniemi 212 348 237 405 220 372 Vesi käsitellään Jalkomäen laitoksella Yhteensä 516 848 521 895 493 798 Sonkajärvi Sukeva 256 303 252 433 231 405 Järvenpään vedenottamo Vieremä Myllyjärvi 291 465 288 409 285 432
Kankaankatu 1 A 6, 74120 IISALMI www.yla-savonvesi.fi