Sisällys 3 Tiedotuspalsta 4 Ensimmäinen työpaikkani 6 Etninen ruoanlaittoryhmä Laturissa 8 Moniäänirock 12 Ira ja Johanna 14 Muutto uusiin tiloihin 16 Alvi Ry:n Liikunnalliset toiminnot Talvi, Kevätkaudella 2014 17 Jarin kokemuksia vertaisohjaajakoulutuksesta ja vertaisohjaajana toimimisesta 18 Kansio 19 Runoja Pääkirjoitus Taas on se aika vuodesta, kun aurinko herättelee meitä talviunesta. Ja kun näkee, että ikkunat täytyy pestä ja paljon muutakin. Kotiutuminen uuteen Laturin Tukiyhteisöön on käynyt nopeasti. Ja siellä onkin viihtyisää ja sisustus on tehty hyvällä maulla. Alkaa olla pikkuhiljaa lomaa ryhmistä ja alkaa olla pikkuhiljaa kesäretkien aikaa. Lahdessakin olimme, siellä oli vuotuinen Moniäänirock. Tapahtuma oli oikein mukava ja bänditkin olivat monipuolisia ja niiden tasokin oli kovasti noussut. Esiintyi siellä Poikkeustilakin ja Joonas ja Nisse, Alvi:n porukkaa. Kannattaa osallistua kesän retkiin! Aurinkoista kevättä! Tanja Talaskivi Ulkoasu & Taitto: Marko Eriksson Toimitus: Alvi ry:n asiakkaat ja henkilökunta. 2
Tukiyhteisön facebook-sivu on uudistettu! Katso ja tykkää! Löytyy nimellä Laturin Tukiyhteisö Tiedotuspalsta Toukokuussa 2014 alkaa teatteri - ryhmä Minna Mäkisen vetämänä teatteri Pajalla Helsingin Käpylässä Tallinnanmatka 6.5 Tukiyhteisön Avoimet Ovet 22.5 Viikko Sammatissa Elämännokan leirikeskuksessa 28.7.- 3.8 Turkin matka Incekumiin 13.-20.9 Kesällä retkeillään perjantaisin Tukiyhteisön lähiympäristössä, lisätietietoa retkistä saa kysymällä Tukiyhteisöstä. Myös Alvin perinteiset olympialaiset tulossa kesällä, lisätietoa ohjaajilta. Edellisen numeron Sudokun oikearatkaisu 3
Ensimmäinen työpaikkani Kirjoittanut: Timo Lyytinen 60-luvun lopulla vanhempani olivat vuokranneet pariksi kuukaudeksi kesämökin Ahvenenanmaalta, parin kilometrin päästä Maarian haminasta. Mökki sijatsi eräänlaisessa mökkikylässä korkean kallion laella, usein istuimme kalliolla ja katselimme kuinka isot valkeat ruotsinlaivat lipuivat ohi, punaisiakin Viking linen laivoja meni säännöllisesti. Mökkikylän alapuolella oli kalastusalusten, troolareiden satama Fiskehamn. Usein iltaisin kävin ihailemassa valkoisia troolareita. Jotkut alukset pitivät moottoreitaan käynnissä, pystyn vieläkin palauttamaan mieleeni niitten laiskankumean futum-futum äänen. Alusten keulassa oli suurin valkoisin kirjaimin maalattu SUOMI ja sen jälkeen aluksen numero. Fiskehamnissa oli myös jää-torni, josta kaadettiin jäitä troolareitten ruumaan jotta kalansaaliit pysyisivät tuoreina. Ennen pitkää elämä pienessä mökissä alkoi ottaa minua hermoon. mutta niin ei käynyt,päinvastoin vatsani kovettui. Pian alkoi näkyä muitakin troolareita, siniseksi maalattuja tanskalaisia Bornhomista, valkoisia ruotsalaisia Visbystä. Vaikka Svanilla oli troolikin niin kalastimme lohta. Lohiverkot olivat aluksen peräkannella siistissä kasassa. Ilalla n. klo. 9 aikaan aloimme päästää verkkoja mereen. Noin 50 metrin välein tuli seipään päässä oleva merkkilippu ja tutkaheijastin. Kun kaiki verkot olivat vedessä menimme nukkumaan, kapteeni jäi valvomaan ohjauskoppiin. Aikaisin aamulla,auringonnousun jälkeen tuli herätys; verkot piti löytää ja poimia takaisin alukseen. Kapteeni paikallisti tutkalla omat verkot ja sitten alkoi verkkojen sisäänkerääminen. Kun aluksen keula oli aallonpohjassa piti verkkoa pidellä tiukasti aluksen laitaa vasten, jolloin keulan noustessa tuli verkkoa ylös, keulan jölleen vaipuessa piti mahdollisimman paljon verkkoa vetää sisään. Tehtävänäi veneellä oli valmistaa miehistölle ruokaa. Tein paksuja silavaviipaleita, perunaa ja kananmunia. Eräänä iltana olimme taas iltakävelyllä Fiskehamnissa. Rohkaisin mieleni ja sanoin, että haluaisin päästä töihin messipojaksi jollekin noista upeista aluksista. Isäni sanoi miettivänsä asiaa. Pari päivää myöhemmin isäni sanoi puhuneensa Svanen nimisen troolarin kapteenin Alvar Sundsrömin kanssa. Asia oli selvä; elokuun alusta pääsisin töihin Svanenin kyytiin. Oltuamme merellä 2 viikkoa kalansaanti väheni niin paljon,että kapteeni teki päätöksen suunnata kohti Fårösundin satamaa, Gotlannin pohjoisrannalle. Fårösundissa olimmekin sitten laiturissa 2 viikkoa yhteen menoon; kun kalaa ei ollutei sitä ollut. Kapteeni Alvar ja Peter lähtivät Elokuun ensimmäinen päivänä Svanen suuntasi keulansa kohti Gotlannin vesiä miehistöä oli lisäkseni kaksi miestä: kapteeni Alvar sekä Visbyhyn. Minut jätettiin vahdiksi. Muistan,että käyskentelin edestakaisin laituri-alueella katsellen muita aluksia. Erään kerran huusin eräälle miehelle: har ni fått fisk? Mies vastasi hur ser det ut som? eräs Peter-niminen noin kolmekymppinen mies. Matka Gotlannin vesille kesti viikon. Sää suosi meitä, oli tyyntä melkein koko matkan. Vasta lähellä Gotlantia alkoivat mainingit pyörittämään Svania. Troolari on pyöreäksi rungoltaan suuniteltu, joten se on hyvin merikelpoinen alus, Kouluni alkoi syyskuun alussa joten jouduin lähtemään Svanenilta elokuun lopussa. Kapteeni löi minulle kouraan 100 mk ja toivotti minulle hyvää kotimatkaa. varjopuolena on melkoinen keinunta. Ajattelin, että tulen merisairaaksi, 4
5
Etninen ruoanlaittoryhmä Laturissa Kijoittanut: Elina E. Laturissa on järjestetty etnistä ruoanlaittoryhmää noin vuoden verran. Olemme laittaneet mm. venäläistä ruokaa, intialaista ruokaa, japanilaista ruokaa (sushia) ja kiinalaista ruokaa. Ruokakulttuuri onkin eräs tapa tehdä maatansa tunne välilllä spotifysta ja Kumppis toi intialaisen ruoan iltaan tuksi ulkomailla ja vahvistaa kansallista identiteettiä. kirjastosta musiikkia. Olemme myös joinakin iltoina Kansallisten ruokien lisäksi voidaan tietyistä ruoka piirtäneet maan lipun ja tulostaneet wikipediasta perus valioista, jotka perustuvat esimerkiksi eettisiin arvoi tietoja maasta. Lisäksi tunnelmoimme hämärällä valais hin, käyttää nimeä keittiö (kasviskeittiö, vegaanikeittiö tuksella ja kynttilöillä tai lyhdyillä. Haemme ruoat sa ja kosherkeittiö). Useat kansat ovat menestyksellisesti mana päivänä Alepasta ja omavastuu osuus ruokai lusta tehneet omaa ruokakulttuuriaan tunnetuksi maailmalla. on 3 euroa. Laitamme myös kasvisversion ruoasta sitä Perinteisesti Ranskaa on pidetty kulinarismin pääpaik tarvitseville. Yritämme jakaa ruoanlaiton ja sen jälkityöt kana, mutta nykyään italialainen ruoka on ohittanut kaikkien kesken tasaisesti vaikka osa väsyy ruoanlaitosta suosiossaan ranskalaisen keittiön antimet. Mausteilla on ja ruokailusta sen verran ettei jaksaisi tehdä jälkitöitä. keskeinen rooli mm. intialaisessa ja afrikkalaisessa ruoas Etninen ruoka on tämän päivän trendi ja on mukavaa sa. Olemme myös hankkineet etnistä musiikkia iltoihin vaihtelua opetella myös itse tekemään etnisiä ruokia. 6
HELPPO MOUSSAKA viidelle 400 g nauta-sikajauhelihaa iso sipuli valkosipulitomaattimurskaa 2 dl vettä 2 dl suolaa 1 tl timjamia 1 tl chilitahnaa 1/4 tl tai chiliä oman maun mukaan mustapippuria 1/4 tl munakoisoa 1-2 kpl Pirkka ekstra neitsytoliiviöljyä 3 rkl tuoretta pinaattia tai pakastepinaattia 250 g Pirkka emmental-mozzarellajuustoraastetta Valmistus (yli 60 min.) Ruskista jauheliha paistokasarissa omassa 1. rasvassaan. Hienonna sipuli, lisää joukkoon ja anna kuullottua. Sekoita joukkoon tomaattimurskat. Huuhdo 2. tölkit vedellä ja kaada kastikkeeseen. Mausta suolalla, timjamilla, chilitahnalla ja mustapippurilla. Keitä miedolla lämmöllä kannen alla noin 15 min. Leikkaa munakoisot pitkittäin noin 1/2 cm:n 3. paksuisiksi viipaleiksi. Voitele ne öljyllä ja paista kuumalla pannulla noin 2 minuuttia/puoli. Huuhdo ja paloittele tuoreet pinaatinlehdet. Käytä pakastepinaatti kohmeisena. Kokoa moussaka lasagnevuokaan. Levitä pohjalle kerros jauhelihakastiketta. Asettele päälle 4. puolet munakoisoviipaleista ja pinaatista. Ripottele päälle juustoraastetta. Tee toinen kerros samoin. Peitä vuoka jauhelihakastikkeella ja lopulla juustolla. Kypsennä 200-asteisen uunin alimmalla tasolla 5. 15-20 minuuttia. Ravintosisältö per 100g Energiaa 110,00 kcal / 460,00 kj Proteiinia 8,20 g Hiilihydraatteja 2,50 g Rasvaa 7,20 g Ravintosisältö per annos Energiaa 440,00 kcal / 1842,00 kj Proteiinia 33,00 g Hiilihydraatteja 10,00 g Rasvaa 29,00 g 7
Poikkeustila on julistettu! Poikkeustila on väliaikainen yhteiskunnallinen tilanne, jolloin normaali lainsäädäntö, valtiosääntö tai kansalaisoikeudet eivät päde, ja viranomaisten valtuudet ovat suuremmat kuin tavallisesti. Yhteiskunnallista? Kyllä. Väliaikaista? Ei. Poikkeustila on tullut jäädäkseen. Tämä juttu ei kerro poliittisesta tilanteesta vaan Alvi Ry:n bändistä Poikkeustila. Moniäänirock 2014, Kasisali, Lahti klo. 10 Saavun puolitäyteen saliin, jossa on alkamassa kolmatta kertaa järjestettävä Moniäänirock. Mielenterveyskuntoutujien valtakunnallinen musiik ki tapahtuma järjestetään tällä kertaa Lahden legendaarisella Kasisalilla. Aikaisemmat kerrat ovat tapahtuneet Nuorisokeskus Hapessa, Helsingissä. Moniäänirockin tarkoituksena on järjestää päivä, jolloin huomio kiinnitetään sairauksien sijaan musiikkiin. Esiintyjät saavat toistensa kannustamina vallata lavan artisteina eivät potilaina. Luovin tieni läpi innostuneen yleisömeren kohti takahuoneen toivottavasti seesteisempiä tunnelmia. Sokkeloisista käytävälabyrinteistä selvittyäni löydän ystävällisen henkilökunnan avulla itseni takahuoneen lämpimästä tunnelmasta. Tapahtumaan on saapunut eri puolilta Suomea 13 bändiä, taustatoimijoinaan 13 mielenterveystyötä tekevää järjestöä. Bändit ovat kokoontuneet omiin nurkkauksiinsa käymään läpi settilisto jaan. Tunnelma on rauhallinen mutta samaan aikaan sähköinen. Tyyntä ennen myrskyä on sopiva lausahdus tilanteeseen. Olen saapunut paikalle haastattelemaan Poikkeustila nimistä bändiä. Löydänkin heidät yhdestä nurkkauksesta leppoisasti jutustelemassa ja virittelemästä soittimiaan. Bändi ei vaikuta olevan kovin hermostunut tulevasta keikastaan. Tähän ei tosin ole syytäkään, koska bändi on vanha tuttu aikaisemmista Moniäänirockeista. Bändi sanookin että ulospäin leppoisalta näyttävä tilanne ei kerro koko totuutta. Jokainen artisti huoneessa on keskittynyt tulevaan suoritukseen ja purkausta odottava positiivinen jännite on aistittavissa. Pieni jännitys on luonnollista esiintyjille ja tuo vain lisäpotkua itse esitykseen, toteaa bändin kitaristi Nisse. Mistä Poikkeustilassa sitten on kyse? Bändin basistin Sami K:n sanoin: Kaikki alkoi aikanaan... 8
Sami E: Mitä haluavat tuoda esiin: Muistuttaa kuuntelijoita yksilöllisestä yhteisöllisyydestä. Jokainen meistä on omanlaisensa persoona mutta samaan ai kaan osa erilaisia yhteisöjä. Yksilö tuo vahvuutta yh teisöön persoonallaan kun taas yhteisö luo tukiverkon, joka mahdollistaa yksilölle vapauden kehittää itseään sekä vaikeina aikoina voimaa jaksamiseen. Kuinka yhteisö voi olla apuna yksilön voimavarojen ehtyessä? Kuinka yksilö voi tukea yhteisöään? Voiko yhteisöl lisyys estää yksilön syrjäytymisen? Mitkä keinot yksilöllä on kiinnittyä yhteisöön takaisin syrjäytymisen tapah tuessa? Poikkeustilan kappaleet käsittelevät aihepiiriä yksilön näkökulmasta unoh tamatta yhteisön roolia yksilön elämässä. Poikkeustila pyrkii voimaannutta maan kuuntelijansa musiikin parantavan voiman kautta. Emme ole yksin, meitä on moneksi. 9
Historia Poikkeustila on Alvi Ry:n bändiryhmästä syntynyt kollek tiivi. man sinne päin, mutta melko pian löysimme yhteisen sävelen. Meitä Bändiryhmä on tarkoitettu mielenterveyskuntou tujille ja se on oltiin pyydetty mvukaan osallistumaan ensimmäistä kertaa järjestet kasattu Alvi Ry:n asiakkaista sekä ohjaajista. Kokoonpanot ovat tävään Moniäänirockiin. Tavoitteenamme oli että saisimme jonkin vaihtuneet vuosien varrella, mutta idea ja musiikki ovat pysyneet laisen keikkasetin aikaiseksi. Tiukan harjoittelun kautta saimmekin samana luonnollisen kehittymisen saattelemana. setin kasaan ja ensimmäisen kosketuksen keikkaelämään. Ensimmäi nen keikka oli menestys ja saimme hyvää palautetta tuomaristolta. Bändi on kasattu syksyllä 2011, joten bändillä alkaa olla Vaikka vasta tunti ennen keikkaa saatiin basisti Moniäänirockin 3-vuotinen taival takanaan kolmella eri kokoonpanolla. Siinä henkilökunnasta. mielessä Poikkeustila on osuva nimi bändille. Toisin kuin mones sa muussa bändissä kokoonpano pysyy väliaikaisena vain musiik Keikan jälkeen Poikkeustila jatkoi ahkeraa harjoittelua kerran ki on säilyvää. Tämä muutoksen tilassa pysyminen onkin vahvuus viikossa. Osa porukasta vaihtui ja tätä myöten bändille tuli myös bändille. Se ei ole niin riippuvainen yksilöistä vaan pikemminkin uusia biisejä. Bändin 2. kokoonpano oli: Sami E. -koskettimet, kulloisestakin yhteisöstä. Bändissä alusta lähtien soittanut koske Anniina -laulu sekä uudet tulokkaat Nisse -kitara, Sami K. -basso tinsoittaja Sami E. on tällä hetkellä bändin ainoa alkuperäisjäsen ja Tatu -kitara/laulu. Juha siirtyi ohjaajan roolista muihin hom ja tätä kautta jäävi kertomaan miten kaikki alkoi. miin ja tilalle tuli jo aikaisemminkin mukana häärinyt Sofia. Sami K: Olimme Poikkeustilaan liittyessämme jo vanhoja tuttuja. Alvi Ry:n bändiryhmä oli minulle ensikosketus bänditoimin- Olemme ensimmäisen kerran tavanneet vuonna 1996 Hesperian taan. Muilla jäsenillä oli ollut jo aikaisempaa bänditaustaa. Itse All-Stars bändissä ja myöhemmin jatkoimme yhdessä Los Hermos olen aloittanut soittamaan koskettimia vuonna 2008. nimisessä bändissä. Itse aloitin Los Hermoksessa vuonna 1997. Bas soa olen alkanut soittamaan säännöllisemmin vasta Los Hermoksen Bändin 1. kokoonpano oli: Sami E. -koskettimet, Tommi - kitara, riveissä. Jussi -rummut, Anniina -laulu. Bändin biisit olivat alkuvaiheessa ohjaaja Juhan käsialaa. Juha myös soitti toista kitaraa bändissä. Nisse: Olen aloittanut musiikin parissa jo lapsena ja olin innostu Alku ei lähtenyt täysin ongelmitta ja yhteensoitto olikin aluksi hie nut soittamaan kitaraa ja pianoa. Kitara kuitenkin vakiintui pian 10
pääinstrumentikseni. Nuorempana innostuin juuri Suomeen saapuneesta punkliikkeestä, mutta en koskaan luopunut kiinnostuksestani Pink Floydin progressiivisempaan musiikkiin. Soittelin näihin aikoihin mm. Pelle Miljoonan sekä Tumppi Varosen Problemsin kanssa. Päädyin myös tuottamaan levyjä mm. Ratsialle sekä Widowsille. Sairastumiseni jälkeen kitara siirtyi kuitenkin kymmeneksi vuodeksi nurkkaan, mutta myöhemmin sain jälleen kipinän palata musiikin pariin. Samin tapasin tosiaan Hesperian aikoihin ja myöhemmin Los Hermoksessa, johon itse liityin vuonna 2000. Poikkeustilan keikkasetti meni täysin uusiksi. Vanhat biisit jätettiin taakse ja Tatu alkoi kirjoittaa bändille uusia biisejä, joita syntyikin tiuhaan tahtiin. Nissen ja Sami K:n pitkä yhteinen historia erinäisissä bändeissä toi myös lisävarmuutta bändin yhteissoittoon. Sami E: Aloimme käydä kerran viikossa Poikkeustilan treeneissä. Yhteensoitto alkoi hioutua ja tätä myöten meitä pyydettiin myös enemmän keikoille. Vuosi 2013 oli erittäin aktiivinen jakso bändille ja soitimme erilaisissa tapahtumissa. Mieleenpainuvimmat keikat olivat Alvi Ry:n entisen toimitusjohtajan Jukka Suurmäen läksiäiset Ravintola Kaisaniemessä sekä Moniäänirock 2013. Nissen ja Sami K:n roolit muuttuivat vuoden 2013 lopussa bändin jäsenistä vertaistukiohjaajiksi. Samoihin aikoihin bändi koki jälleen muodonmuutoksia. Sofia alkoi siirtyä ohjaajan roolista jälleen enemmän taustavaikuttajaksi ja paikkaa täyttämään saapui Joonas. Näihin aikoihin Tatu siirtyi myös enemmän keskittymään soolotuotantoonsa. Vaikka Tatu siirtyikin enemmän soolotuotantonsa pariin sai Poikkeustila jatkaa hänen kirjoittamien biisien soittamista. Lisäksi repertuaariin otettiin joitain lainakappaleita. Koska bändillä ei ollut enää myöskään laulajaa Joonas ja Sofia ottivat väliaikaisesti haltuun vokaalit sekä konsonantit. Vakiorumpalin löytäminen bändille on ollut poikkeuksetta hankalaa. Rytmejä ovat käyneet paukuttamassa vaihtelevasti vierailevat tähdet, mutta kukaan ei ole sitoutunut muutamia treenejä enempää. Poikkeustila etsii edelleen rumpalia, joka olisi valmis sitoutumaan pestiin. Moniäänirock 2014, Lahti, Kasisali klo. 17 Poikkeustila on ottanut lavan karismallaan haltuun ja vetää energisen keikan. Rumpali on edellisenä päivänä peruuttanut, mutta tuuraamaan ollaan saatu Lasse B and The Bandista. Lavalta kuullaan Tatun säveltämiä biisejä sekä lainakappale Haloo Helsingiltä. Yleisö on innoissaan ja palaute tuomareilta on poikkeuksetta positiivista. Bändin tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta. Mitä seuraavaksi? Mihin suuntaan Poikkeustila jatkaa tästä? Sami K: En tiedä mistä tulemme mutta jostain me varmaan ollaan tulossa ja jonnekin me ollaan menossa. Tähän tyhjentävään vastaukseen on hyvä päättää aurinkoinen päivämme Poikkeustilan kanssa Lahdessa. Seuraavan kerran Poikkeus tilan voi kokea Vantaa päivillä 15.5 Myyrmäessä sekä Pro Lapinlahden ja Alvi Ry:n yhteistapahtumassa Lapinlahdessa 24.5. Tapahtumat ovat avoimia ja ilmaiset kaikille. Muutama lähtökohta mielenterveystyössä vertaistukiohjaajana kirjoittanut: Nisse Aina voi ajatella olla mukana lähinnä huvin vuoksi, vaikka alkuperäinen motiivi olisikin vakaumuksellinen. Toisaalta taas pitää lähes päivittäin tarkastaa omat motiivinsa ja se mitä tahoa kulloinkin palvelee. Zen mestarin sanoin: Katso ettei mikään tai kukaan johdata sinua harhaan polultasi. Pidettyäni sairastumisen johdosta kitaraa lähes kymmenen vuotta nurkassa päätin ottaa sen uudelleen esille ja aloittaa työn siitä mihin olin sen jättänyt. Itselleni kitara on edustanut ns. paimensauvaa ja johdatusta syvempään ymmärrykseen siitä miksi olemme täällä ja mitä tarkoitusta täällä toteutamme. Alun perin tuntui hankalalta olla jonkinasteinen auktoriteetti. Johtuen siitä että mielestäni ihmisellä on kielteisenä ominaisuutena auktoriteetin kaipuu tai sen kammoksunta. Luovuin kuitenkin tästä ajatuksesta. Oman hurjan nuoruuteni eläneenä havaitsin, että toiminta lähtee nuorista itsestään ja mitä voi tehdä on olla lähinnä välikappaleena jonkin asian toteutumiseen. Tie syrjäytymisestä kansalaisaktivistiksi saattaa olla pitkä ja vaivalloinen matka. Voin kuitenkin vakuuttaa että se kannattaa. 11
12
IRA JA JOHANNA Kirjoittanut ja kuvannut: Tanja Talaskivi Aina yhtä iloinen Ira avaa minulle oven Laturin Tuki yhteisöön ja tervehtii minua ystävällisesti. Hänen apu laisensa Johannakin on jo paikalla. Johanna on ollut nyt neljä kuukautta työharjoittelussa Alvi:ssa. Ira on niin aamu virkku, että hän on töissä jo klo 07.30 ja lisäksi hän jaksaa käydä aamuisin pienellä lenkilläkin. Ira on kovin ahkerakin. Hän on hallintosihteeri ja on ollut sitä jo kuusi vuotta. Hänellä ei ollut niin paljoa toimisto kokemusta, mutta käytäntö on opettanut. Välillä täytyy vähän virkistäytyäkin. Niinpä Ira ja Johanna suunnistivat Lahteen, jossa järjestettiin Moniäänirock. Moniäänirockissa soitti useampi bändi ja tunnelma oli kor kealla. Oli mukava lähteä pienelle retkelle, Ira sanookin ja Johanna on samaa mieltä. Johanna sanoo hyvin, että Lahdessa oli laaja musiikkiskaala, iskelmämusiikista tietokone musiikkiin. Ja hän jatkaa, että Monet biisit olivat itse tehtyjä, mitä taitoa hän arvostaa. Erityisesti Ira ja Johanna kehuivat Joonasta ja Nisseä. Mutta takaisin työhön... Iran työnkuvaan kuuluu mm. sähköposteihin vastailu, tili otteiden läpikäymistä, asiakaslaskutusta jne. ja Johanna auttelee Iraa monin eri tavoin. Hänellä on haave päästä vaki tuiseen työsuhteeseen johonkin toimistoon. Johanna on mo nipuolinen ja hän on myös suurtalouskokki ja merkonomi. Hän jatkaa Mechelininkadulla heinäkuun loppuun asti. Kysyn heiltä heidän työnsä hyviä ja huonoja puolia. Ira pi tää siitä, että työ on päivätyötä ja että se on säännöllistä ja se että viikonloput ovat vapaat. Ja hänestä on ihanaa kulkea työmatkat junalla, koska se on mukavaa ja hän saa nukut tua unirästit pois. Muuten hän kehuu Mechelininkadun tiloja, että miljöö on kiva ja porukka mukavaa. Miinus puolia ei juuri ole. Johanna pitää siitä, että on hyvä yhteisö ja että työ on joustavaa. Ja erityisesti hän pitää tieto koneella työskentelystä. Ira on ystävällinen, auttavainen ja iloinen, sanoo Johan na ja Johannalla on hyvä huumorintaju ja hän on avoin, eikä nyrpistele nenäänsä. Molemmat toteavat, että heillä on paljon yhteistä. 13
muutto uusiin tiloihin Kuvannut: Tanja Talaskivi TV-huone: TV-huoneessa katsellaan yleensä uutiset ja myös muita ohjelmia. Katsojia on usein niin paljon, että keittiön portaatkin on täynnä. Olohuone: Olohuoneeseen on sijoitettu biljardipöytä ja perällä on sohva- ja tuoliryhmä, josta on muodostunut melkoinen keskusteluareena milloin millekin aiheelle. 14
Keittiö: Keittiö on tilavampi kuin edellisessä paikassa, joten ruokaryhmä mahtuu hyvin touhuamaan. Sunnuntaisin valmistetaan herkullisia kasvis- ja kalaruokia unohtamatta liharuokiakaan. 15
Kirjoittanut: Janne & Sari H ja Helmi H ALVI RY:N LIIKUNNALLISET toiminnot TALVI, KEVÄTKAUDELLA 2014 Alvi ry:n liikunnalliset toiminnot ovat jatku neet aktiivisina. Tammikuun puoli välissä Alvi ry järjesti järjestyk ses sään kolmannen StadiCup sali bandy turnauksen mielenter veyskuntoutujille. Maaliskuun alussa osallistuimme joukkueellamme Mie Tapasimme Vantaan Laturin kanssa pisteellä ja meitä asiak lenterveyden keskusliiton salibandyn Mestaruusturnauk kaita lähti 3. Sullouduimme kahteen autoon. Paikan päällä seen, joka järjestettiin Tampereen messu- ja urheiluhallissa. oli eri yhdistyksistä ryhmiä. Alkuun oli puheita ja imitoija, Huhtikuun alussa edustimme joukkueellamme käsipal joka osasi esittää monia henkilöitä esim. Paavo Lipposta ja lon mielenterveyskuntoutujien SM-turnauksessa. Lisäksi Aira Samulinia. Puheiden jälkeen oli lämmittely jumppa, Alvi ry oli aktiivisesti mukana iloliikkuja tapahtumassa jonka jälkeen oli sauvakävelyä, oli 1 km lenkki ja 3 km Pirkkolassa. Toukokuussa on tulossa futsal- turnaus missä lenkki. Luulin menneeni pidemmälle lenkille, mutta pää Alvi puolustaa viimevuotista voittoa sekä kesäkuussa järjes dyinkin lyhyemmälle lenkkipolulle ja jätin muut taakse. tettävät Alvin olympialaiset eläintarhankentällä. Sitten oli sisägurlingia jossa tulin kolmanneksi. Sitten oli Liikunnalliset toiminnot on suunnattu kaikille Alvi ry:n kolmijalka juoksua johon Alvilalaisia osallistui. Ulkona asiakkaille ja jäsenille. Aiempaa kokemusta ei tarvitse olla oli myös erilaisia muita pisteitä. Alvilla oli jalkapallo piste. vaan tärkeintä on yhdessä tekeminen, mukana olo ja liik Sisällä oli myös tasapainorata sekä aikakävely yms. Puoli kumisen ilon löytäminen. Jokainen voi osallistua toimin yhdeltä oli makkara ja soppajonot. Makkara oli 1 ja soppa toihin omien voimavarojen mukaan ja nostattaa kuntoa 1,50 Oli myös ilmaiset arpajaiset, jossa oli hyviä palkin hyvässä ja kannustavassa porukassa. Yritämme järjestää toi toja. Yhden pintaan oli palkintojen jako. Sitten lähdimme mintoja mahdollisimman monipuolisesti niin, että mah kotia kohtia. Oli kaikin puolin onnistunut ja hauska dollisimman monella olisi mahdollisuus löytää mieleinen päivä. Tosin sää oli kolea ja pilvinen. liikuntamuoto itselleen. 16
Jarin kokemuksia vertaisohjaajakoulutuksesta ja vertaisohjaajana toimimisesta Kirjoittanut ja kuvannut: Elina E Haastateltavana oli vertaisohjaajana vuoden toiminut ja vertaisohjaaja koulutuksen käynyt Jari Kumpulainen eli Kumppis, ikä 50 vuotta, käynyt Laturissa 13 vuotta. Hän on sinkkumies ja toivoo löytävänsä kumppanin oman elämänsä piiristä. Kumppis vetää Laturissa joka viikko kerran viikossa levyraatia ja käy lainaamassa viikottain levyt kirjastosta ja tutustuu samalla musiikkiin. Hänen levyraadissaan kuunnellaan musiikkia laidasta laitaan. Kumppiksen oma musiikkimaku on 80-luvun pop-musiikkia ja hittejä. Vertaisohjaakoulutus on kohottanut Kumppiksen itsetuntoa en ti ses tään, hän on oppinut tuntemaan vertaisuuteen liittyviä asioita eri kantilta ja tutustunut mielenkiintoisiin ihmisiin sen kautta. Vertais ohjaajakoulutus kesti 10 kertaa kerran viikossa 2 tuntia kerralla tammikuusta 2014 maaliskuun alkuun. Koulutuksessa kävijät saivat ilmaisen välipalan joka kerta sekä ryhmätoiminnan oppaan. Kouluttajat olivat Laakson psykiatrian poliklinikalta. Ryhmäläiset olivat Laakson psyk.polin kautta koulutukseen pyydettyjä tai Laturi laisia vertaisohjaajia ja osa oli Vernetissä toimineet vertaisohjaajina. Koulutuksessa harjoiteltiin itseilmaisua teatterin improvisaation keinoin, oman elämäntarinan kertomista, pohdittiin ryhmän ohjaajana toimimisen problematiikkaa ja ryhmäytymistilanteita. Vertaisohjaaminen on kehittänyt Kumppista omasta mielestään myös ihmisenä, hänestä on tullut empaattisempi, itsevarmempi ja hyväntuulinen sekä vähemmän masentunut ja ahdistunut. Hän kokee olevansa hyödyllinen vertaisohjaajana. Hänen ohjaamansa ryhmä on vakiintunut, siellä käy keskimäärin 4-5 kuntoutujaa kerta. Kumppis suosittelee vertaisohjaajakoulutusta hyvän itsetunnon omaavalle, empaattiselle kuntoutujalle, jolla on tietämystä ja näkemystä eri asioista tai joku vahva osaamisalue. 17
Kansio Kirjoittanut: M-L. S Mari ja Petri olivat juuri palanneet englannintunnilta takaisin omaan luokkaansa ja Mari otti heti keltaisen kansionsa esille. Mari rakasti tarinoiden kirjoittamista koko sydämestään ja hänen kansionsa oli niitä täynnä. Marin suurin unelma olikin kirjailijan ammatti. Petri päätti ilahduttaa luokkatoveriaan ja meni tämän luokse rennosti kädet taskuissa. Miten tarinat edistyvät? Petri kysyi ystävällisesti hymyillen ja tyttö näytti hänelle kansiotaan. Ihan hyvin. Mari vastasi. Mikset kirjoita kirjaa joskus? Petri jatkoi ja Mari hymyili. Se on suunnitelmissa. Mari vastasi ja sitten Petri sanoi jotakin aivan ihanaa. Ei sitä tiedä vaikka sinusta jonakin päivänä tulisi suuri kirjailija. Petri sanoi ja Mari tuli niin onnelliseksi että piti vähältä ettei hän hypännyt Petrin kaulaan. Mari puristi keltaisen kansionsa rintaansa vasten ja hänen silmänsä tuikkivat kuin kaksi tähteä. Opettaja tuli omasta huoneestaan ja Mari kertoi hänelle mitä hänen luokkato verinsa Petri oli juuri sanonut hänelle. Petri on maailman ihanin, reiluin, kivoin ja kultaisin poika tyttö henkäisi. Petri on kyllä erittäin sympaattinen ja fiksu kaveri opettaja myönsi. He lähtivät syömään ja ruokalan portaissa Mari tapasi Petrin. Tiedoksi vaan Petri että sinut on juuri valittu luokan reiluimmaksi. Mari ilmoitti. Ai jaa. Kuka valitsi? Petri kysyi. Minä. Mari vastasi. Ruokajonossa Mari katseli Petriä kuin tämä olisi ollut arvokas kultakimpale tai saavuttamaton helmi. Mari tunsi että toista Petrin kaltaista ihmistä ei ollut koko maailmassa. Petri oli niin hyvä ja ihana. Hän piti aina luokkatoverinsa puolta ja hymyili niin suloisesti että se hymy olisi sulattanut jäänkin. Hän oli kerta kaikkiaan vastustamaton. Mari saapui kotiin niin onnellisessa mielentilassa että mummokin halusi tietää syyn hänen säteilevään hymyynsä. Luokkatoverini Petri ilahdutti minua tänään niin etten unohda sitä koskaan. Mari ilmoitti ja kertoi mitä oli tapahtunut. Hänenlaistaan kaveria ei ole toista. Mari huokaili ja mummo hymyili. Petristä oli sinä päivänä tullut luokka toverinsa suurin sankari. Tämä tarina on omistettu 10-luokan reiluimmalle ja ihanimmalle luokkatoverilleni Petrille. 18
RUNOJA Minut pyydettiin lääkärin huoneeseen Voi hitsi! huone oli täynnä lääkäreitä, hoitajia ja opiskelijoita mitä lienevitkään kaikilla valkoinen takki Istu siihen! keskellä huonetta oli yksi tuoli kuin syytetyn tuoli tai koekaniinin minä en kerro mitään! kysymyksiä sieltä, toinen tuolta ja minä hajosin ensin jalat irtosivat, sitten kädet ja lopuksi pää jäi roikkumaan ilmassa Tanja Talaskivi Nyt pääset kotiin lepäämään ystäväni ajoi ilman kaasupoljinta, hyvin kulki olin laihtunut kymmenen kiloa ja poltin ketjussa päässäni pyöri ja tuuli korvasta sisään syötettiin nauhaa täynnä sanoja valintoja, ehdotuksia, käskyjä, syytöksiä Olet syyllinen! Etsi se mies! Missä äiti? Missä isä? Tee työsi loppuun, ei lepoa! jos radiosta löytyisi vastauksia? keskustelua Apua! ne puhuvat minusta laitoin musiikkia, klassista musiikki imetyi minuun ja sai vartaloni huojumaan Perillä Ei ole totta! tämä ei ole koti Tanja Talaskivi Kääriydyin uneesi hukuttauduin rihmaan pehmeään pujottauduin silmukan läpi sydämeesi loin nimeni seinämään sytytin sydämesi liekkeihin sotkeuduin rihmoihin Sinä kevät, Sinä ihana, raadollinen kevät Sinä raaka kevät teet minut hulluksi ja raavit minut vereslihalle Ja sinä kevät kuorit minut alastomaksi ytimiä myöten ja sinä kevät tuot ne herkät krookukset ja valkovuokot ja johdat mustarastaan, västäräkin, peipposten konserttia ja kasvatat päivä päivältä, yhä nopeammin ja nopeammin silmut puihin, kilpaa kohisten ne aukeavat ja sielussa soi uusi sävel, uusi joka kevät ja Minä lennän ja minä rakastun tähän huumaan, lumoavaan, herkkään, uuteen elämään ja Ja sinä kevät soitat tätä sinfoniaa, Hymyjä nään, hymyjä jaan ja pakahdun uuteen rakkauteen jonka sinä Kevät teet! Tanja Talaskivi Yösydännä katulamppujen kelmeät jonot polanteiset tiet yksinäinen yölinjan bussi viipottaa kohti päätepysäkkiä keula notkuen Timo Lyytinen On jo huhtikuu mustarastas laulaa pihapuussa sen äänessä on toivo ja pitkä kertomus kesästä Timo Lyytinen Café Popolo Popolo on avoin lounaskahvila kaikille kansalaisille ja se sijaitsee Vantaan Myyrmäessä, kauppakeskus Isomyyrin kolmannessa kerroksessa, Myyringin tiloissa osoitteessa Vaskivuorentie 10 B, 3 krs tai Liesitori 1, 2. kerroksen läpi B-portaaseen 3. krs Kahvila on avoinna ma-to 9-14.30, pe 9-14 LOUnas 11-14 TERVETULOA HERKULLISELLE LOUNAALLE! Mitä mieltä Café Popolosta? Popolossa hyvä ilmapiiri. Täällä on kiva työskennellä. Hyvää ruokaa. Hyvä, että saa käydä työtoiminnassa. Parhaimmat ruoat. Saa tutustua uusiin ja erilaisiin ihmisiin. Lausahduksia työn touhussa Voi ei, miksi aina minä?! Herkullista! Ei täss oo mitään järkeä! Tulipa syötyä tukevasti. Tanja Talaskivi 19