Turun Riennon Koripallo ry Laatukäsikirja Versio 2.0 Päivitys 3.3.2015
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 1.1. Turun Riento lyhyesti 3 1.2. Toiminta-ajatus ja arvot 3 1.3. Nuori Suomi -Sinettiseura 3 2. Turun Riennon koripallo - organisaatio 4 2.1. Seuran hallitus ja puheenjohtaja 4 2.2. Kilparyhmä 5 2.3. Nuorisoryhmä 5 2.4. Harrasteryhmä 6 3. Urheilutoiminnan periaatteet 7 3.1. Kilparyhmä 7 3.2. Nuorisoryhmä 7 3.3. Harrasteryhmä 8 4. seuran pelaajien, valmentajien ja MUIDEN toimijoiden pelisäännöt ja periaatteet 9 4.1. Pelaajat 9 4.1.1 Pelaajien vastuut ja pelisäännöt 9 4.1.2 Pelaajakoulutus 9 4.1.3 Pelaajamaksut 9 4.2. Valmentajat 10 4.2.1 Valmentajan ja valmennuspäällikön tehtävät 10 4.2.2 Valmentajakoulutus 10 4.2.3 Valmentajakorvaukset 10 4.2.4 Valmentajakerho 11 4.3. Joukkueen toimihenkilöt ja vanhemmat 11 4.3.1 Joukkueenjohtajan tehtävät ja pelisäännöt 11 4.3.2 Joukkueen ja vanhempien yhteistyö 11 4.4. Toimitsijat ja erotuomarit 11 5. Taloudenhoito ja muut toimintakäytännöt 12 5.1. Joukkueiden taloudenhoito 12 5.2. Salivaraukset 12 5.3. Sarjoihin osallistuminen ja otteluiden järjestäminen 12 5.4. Matkustusohjeet 13 5.5. Varustehankinnat 13 5.6. Vakuutukset 13 6. Viestintä 14 6.1. Markkinointi 14 6.2. Sisäinen viestintä 14 6.3. Ulkoinen viestintä 14 7. Palkitseminen 15 7.1. Vuosittaiset palkitsemiset 15 7.2. Muut palkitsemiset 15 8. Arviointi, kehittäminen ja ongelmanratkaisu 16 8.1. Arviointi- ja kehittämisjärjestelmä 16 8.2. Muu toiminnan arviointi ja kehittäminen 16 8.3. Ongelmanratkaisumenetelmät 16 9. Kauden aikataulu ja kalenteri 17 2 (18)
1. JOHDANTO Tämä laatukäsikirja käsittelee Turun Riennon koripallotoiminnan tavoitteita, arvoja ja käytäntöjä. Laatujärjestelmän tavoitteena on - määritellä tämänhetkiset toimintatavat - perehdyttää uudet jäsenet ja muut toimijat - viestiä toiminnasta asiakkaille ja sidosryhmille - helpottaa toiminnan kehittämistä ja arviointia. Laatukäsikirjaan kuuluu olennaisena osana myös Turun Riennon Koripallon Valmennuksen perusteet, jossa kuvataan Turun Riennon Koripallon juniorivalmennuksen linjaukset, sekä vuosittain päivitettävä joukkueenjohtajan ohjeistus. Molemmat julkaistaan Riennon Koripallon netissä Materiaalit sivulla. Käsikirjaa päivitetään kun se on tarkoituksenmukaista, kuitenkin korkeintaan kerran vuodessa. 1.1. Turun Riento lyhyesti Voimistelu- ja urheiluseura Riento perustettiin vuonna 1906. Uusi seura jatkoi edeltäjänsä, raittiusseura Toivo II:n alaosaston, voimisteluseura Ponnistuksen toimintaa, lajeina voimistelu ja vapaaurheilu eli yleisurheilu. Koripallo otettiin lajivalikoimaan vuonna 1942. Turun Riento on siis vanhimpia edelleen toimivia koripalloseuroja Suomessa. Vuonna 2009 Turun Riennon organisaatiouudistuksessa lajijaostot rekisteröityvät itsenäisiksi lajiyhdistyksiksi ja koripallotoiminta jatkuu Turun Riennon Koripallo ry:ssä. Koripallon lisäksi Turun Riennon lajiyhdistyksiin kuuluvat keilailu, taitoluistelu ja voimistelu. Jäseniä Turun Riennossa on tällä hetkellä noin 900. Turun Riennon Koripallon jäsenmäärä on noin 250. 1.2. Toiminta-ajatus ja arvot Turun Riennon Koripallo tuottaa lapsille, nuorille ja aikuisille hyvät puitteet monipuolisen urheilun harrastamiseen ja kilpailemiseen. Seuran tavoitteena on tarjota kaikille mahdollisuus harrastaa koripalloa tavoitteidensa ja taitojensa edellyttämällä tasolla. Yhtenä Turun Riennon tehtävistä on yhdistyksen säännöissä mainittu rientolaisuuteen olennaisesti kuuluvien liikunnallisten, urheilullisten ja terveisiin elämäntapoihin liittyvien arvojen edistäminen. Myös koripallotoiminnassa toiminta-ajatusta toteutetaan näiden arvojen mukaisesti sekä you never play alone arvokonseptin mukaisesti. Kaikkien Turun Riennossa koripalloilua harrastavien niin pelaajien, valmentajien kuin taustajoukkojenkin kaikessa toiminnassa tulee heijastua vastuullisuus, kasvatuksellisuus, yhteisöllisyys ja reilu peli. 1.3. Nuori Suomi -Sinettiseura Suomen Koripalloliitto ja Nuori Suomi ovat myöntäneet Turun Riennon Koripallolle Nuori Suomi - sinetin osoituksena laadukkaasta junioritoiminnasta ja sen määrätietoisesta kehittämisestä. Turun Riento on koripalloliiton seitsemäs sinettiseura. Lisää tietoa Nuoren Suomen sinettijärjestelmästä löytyy osoitteesta www.nuorisuomi.fi. Sinettiseurat ovat urheiluseuroja, jotka täyttävät yhdeksän yhteistä laatukriteeriä koskien seuran eettisiä ja kasvatuksellisia periaatteita, seuratoiminnan organisointia ja toteutusta sekä ohjaajien ja valmentajien osaamista. Näiden kriteerien lisäksi Koripalloliitolla on tiettyjä lajikohtaisia kriteereitä koskien seuratoimintaa, koulutus- ja ohjaustoimintaa sekä yhteisöllisyyttä. Sinettikriteerit varmistavat laadukkaan lasten ja nuorten toiminnan urheiluseurassa. 3 (18)
2. TURUN RIENNON KORIPALLO - ORGANISAATIO Turun Riennon Koripallo ry kuuluu lajiyhdistyksenä pääseura Turun Riento ry:een. Turun Riennon Koripallo ry on jäsenenä Suomen Koripalloliitossa ja LiikUssa. Koripallo on yksi Turun Riennon neljästä lajiyhdistyksestä. Koko pääseuran toimintaa ohjaa hallitus ja lajiyhdistysten toiminnasta puolestaan vastaa kunkin yhdistyksen hallitus. Turun Riennon Koripallossa toiminta jakaantuu edelleen kolmeen ryhmään: kilpa-, nuoriso- ja harrastekoripalloiluun. 2.1. Seuran hallitus ja puheenjohtaja Seuran hallituksen tehtävänä on johtaa seuran toimintaa, hoitaa sen taloutta sekä valvoa seuran sääntöjen noudattamista. Hallituksen tulee myös - laatia ja esittää yhdistyksen toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksun suuruus yhdistyksen kevätkokouksen päätettäväksi - laatia ja esittää yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös yhdistyksen syyskokouksen hyväksyttäväksi - nimetä edustajansa Turun Riento ry:n hallitukseen: hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja - pitää jäsenluetteloa - edustaa seuraa yhteistoimintakumppaneihin, viranomaisiin ym. ulkopuolisiin ryhmiin sekä seuran sisäisiin tahoihin - pitää yllä seuran markkinoinnillista ilmettä ja viestintää sekä koordinoida sen yhteensopivuutta pääseuran yleiseen ilmeeseen. 4 (18)
Turun Riennon Koripallo ry:n hallitukseen kuuluvat: - yhdistyksen puheenjohtaja - yhdistyksen taloudenhoitaja - markkinointivastaava - jäsensihteeri - valmentajien edustaja - kilparyhmän edustaja - nuorisoryhmän edustaja - harrasteryhmän edustaja. Tehtäviä voidaan yhdistää ja hallitus voi tarvittaessa täydentää itseään. Toimihenkilöitä voidaan vaihtaa toimintavuoden aikana hallituksen päätöksellä. Hallitus kokoontuu kilpailukauden aikana vähintään joka toinen kuukausi ja muulloin tarvittaessa. Hallituksen toimintaa johtaa seuran puheenjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan sihteerin pitämään muistiota hallituksen kokouksista. Seuran toiminnan johtamisen lisäksi puheenjohtajan tehtäviin kuuluvat - valmentajasopimukset (kilparyhmä) - toimintasuunnitelman organisointi - yhteys pääseuraan Turun Riento ry:een - talouden seuranta ja talousesityksen valmistelu yhdessä taloudenhoitajan kanssa - yhteys muihin lähialueen seuroihin, liittoon ja alueeseen - Turun Riennon ja Turun Riennon Koripallon toimintakokonaisuuden tiedostaminen. Yhdistys voi palkata toiminnan järjestämiseksi toimihenkilöitä (esim. toiminnanjohtaja). 2.2. Kilparyhmä Kilparyhmään kuuluu kilpailullisin tavoittein koottu naisten edustusjoukkue sekä sen toimintaa tukeva taustaryhmä. Kilparyhmän toimintaa ohjaavat ryhmän valmentajat, joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja seuran hallituksen kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Taustaryhmä tukee edustusjoukkueen toimintaa mm. koordinoimalla varainhankintaa ja kehittämällä ottelutapahtumia. Edustusjoukkueen joukkueenjohtaja edustaa kilparyhmää seuran hallituksessa. Edustusjoukkueen kokoonpanoon nimetyt juniori-ikäiset pelaajat edustavat seuraa myös ikäluokkansa juniorijoukkueessa. Mahdollisista poikkeuksista päätetään tapauskohtaisesti ja päätöksen teossa kuullaan pelaajaa ja valmentajia. 2.3. Nuorisoryhmä Nuorisoryhmä koostuu junioripelaajista; A-nuorista ja sitä nuoremmista pelaajista. Nuorisoryhmän toimintaa johtaa nuorisoryhmän puheenjohtaja yhdessä nuorisoryhmän johtokunnan kanssa. Nuorisoryhmän johtokunta koostuu puheenjohtajasta, nuorisoryhmän rahastonhoitajasta, kaikkien nuorisoryhmän joukkueiden johtajista ja tarpeen tullen mukaan kutsutuista muista henkilöistä. Nuorisoryhmän puheenjohtaja edustaa junioreita seuran hallituksessa. 5 (18)
2.4. Harrasteryhmä Harrasteryhmään kuuluvat peliuransa kilpakoripallossa jättäneet tai muuten vain varttuneemmat ja kokeneemmat pelaajat. Ryhmän joukkueet toimivat täysin itsenäisinä yksikköinä ja ryhmästä valitaan edustaja seuran hallitukseen. Harrasteryhmän joukkueet toimivat itseohjautuvasti. Uusia harrastejoukkueita ja - ryhmiä on mahdollista perustaa lisää tarpeen mukaan. 6 (18)
3. URHEILUTOIMINNAN PERIAATTEET Turun Riennon Koripallon tavoitteena on järjestää korkeatasoista ja innostavaa toimintaa monipuolisesti kaikille lajin parissa toimiville. Ikä Ryhmä Kilpa Harraste Muuta Koulutus 35+ Seniorit Seniorijoukkueet 18+ Aikuiset Edustusjoukkue 16-18 v. A-tytöt 14-15 v. B-tytöt 12-13 v. C-tytöt 9-11 v. Minit 7-9 v. Mikrot Kilpajoukkueet valtak. sarjat (SM/ I div) Juniorijoukkueet (aluesarjat) Joukkueet aluesarjoissa Kuntokoris Leidit liikkeellä Joukkueet aluesarjoissa Kuntokoris Leidit liikkeellä Haastaja-/ harrastejoukkueet Fun Basket Valmentaja, tuomari, seuratoimija Maajoukkue/ Urheiluakatemia/ Valmentaja, tuomari Maajoukkue Urheilulukio Talent Camp/ Maajoukkue All Stars -leirit Koripalloyläaste Kaveripäivät Valmentaja-, erotuomari-, toimitsija-, seuratoimijakoulutus Valmentajakoulutus Erotuomarikoulutus Toimitsijakoulutus 7-11 v. Kerhot Ala-asteiden koriskerhot, liikunnalliset iltapäiväkerhot Koulukoristurnaukset Alle 7 v. Piccolo Alle kouluikäisten tyttöjen ja poikien palloilukerho 3.1. Kilparyhmä Kilparyhmään kuuluu kilpailullisin tavoittein koottu naisten edustusjoukkue. Kilparyhmä harjoittelee tavoitteellisesti päämääränään pelaajien kehittyminen koripalloilijoina ja urheilijoina sekä tähtää henkilökohtaiseen ja joukkuemenestykseen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kilparyhmän valmennus on mahdollisimman kokonaisvaltaista kiinnittäen huomiota lajivalmennukseen ja ominaisuusharjoitteluun sekä pelaajien henkisten valmiuksien tukemiseen ja kehittämiseen. Harjoittelun ohessa huomioidaan myös urheilijan elämäntapa itsestä huolen pitäminen. 3.2. Nuorisoryhmä Nuorisoryhmä koostuu junioripelaajista: A-nuorista ja sitä nuoremmista pelaajista. Nuorisoryhmä on avoin uusille pelaajille, kuitenkin käytettävissä olevien valmennusresurssien puitteissa. Junioreille taataan peliaikaa ilmoittamalla alueen ja liiton sarjoihin tarpeeksi joukkueita joka ikäluokassa. Mikroissa ja Mineissä pelataan pääsääntöisesti oman ikäluokan mukana. C- ja B-junioreissa ikäluokkien välinen yhteistyö tiivistyy. Sekä A- että B-junioreissa pyritään järjestämään kaksi harjoitusryhmää. A- ja B-tyttöjen kilpajoukkueet osallistuvat koripalloliiton valtakunnallisiin kilpasarjoihin. A- ja B- ikäluokat tekevät yhteistyötä ja ne voi tarvittaessa myös yhdistää. A- ja B-ikäiset harrastajapelaajat pyritään ohjaamaan harrastejoukkueisiin (ennen kaikkea AB-Greeniin). Kaikille, jotka sitoutuvat harjoittelemaan tavoitteellisesti, pyritään tarjoamaan mahdollisuus harjoitella kilpailuryhmässä. 7 (18)
Alle kouluikäiset lapset pääsevät koripalloilun pariin Piccolo Basketissa. Fun Basket taas tarjoaa koripallon kokeilu- ja harrastusmahdollisuuden 12-16-vuotiaille tytöille. Koulujen kerhoja järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä Koripalloliiton Läntisen alueen ja muiden turkulaisseurojen kanssa. 3.3. Harrasteryhmä Harrasteryhmän muodostavat kilpauransa jo jättäneet tai muuten vain vanhemmat ja kokeneemmat pelaajat. Riennon koripallon harrastetoiminnan tarkoituksena on tarjota puitteet koripallon harrastamiseen erinomaisena kuntoliikuntamuotona, ilman niitä kilpaurheilullisia tavoitteita, joita yli 16-vuotiaiden palloiluun kilparyhmässä kuuluu. Harrasteryhmän tavoitteena on paitsi ehkäistä n.k. drop out ilmiötä, myös mahdollistaa harrastuksen aloittaminen aikuisiällä ja edistää koripalloilua kuntoilumuotona. Mukavan ja terveellisen harrastuksen lisäksi varttuneempien palloilu voi myös avata uusia haasteita: monen koripalloilijan ura kansainvälisillä kentillä voi alkaa vasta nk. seniorisarjoissa (35-vuotiaista ylöspäin), EM- ja MM-kisojen muodossa. 8 (18)
4. SEURAN PELAAJIEN, VALMENTAJIEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN PELISÄÄNNÖT JA PERIAATTEET Seuraavassa esitellään erityisesti pelaajien, valmentajien, joukkueiden toimihenkilöiden ja toimitsijoiden pelisääntöihin, vastuisiin, koulutukseen jne. liittyviä periaatteita. 4.1. Pelaajat 4.1.1 Pelaajien vastuut ja pelisäännöt Pelaajat edustavat seuraa ja joukkuetta erityisesti lajin parissa toimiessaan. Pelaajien tulee noudattaa joukkueen yhteisesti sopimia, Riennon toiminnan arvojen mukaisia pelisääntöjä. Pelisäännöt voivat liittyvät esim. : - harjoitteluun - pelaamiseen - kasvun ohjaukseen - seuratoimintaan - monipuolisuuteen - eri lajien harrastamiseen. 4.1.2 Pelaajakoulutus Seurassa on määritelty valmennuksen tavoitteet ikäluokittain. Näitä kehitetään edelleen pelaajan urasuunnitelman muotoon. Tavoitteet löytyvät valmennuksen perusteet oppaasta. Pelaajakoulutus keskittyy harjoituksissa koripallon tekniikkaan, taktiikkaan ja tukiharjoitteluun sovittujen valmennuksen perusteiden mukaisesti, kasvun ohjausta unohtamatta. Pelaaja suunnittelee koripallouraansa yhdessä valmentajan kanssa. Seura tarjoaa pelaajalle monimuotoiset mahdollisuudet toimia Riennossa. Pelaajia kasvatetaan ja kannustetaan osallistumaan myös muuhun seuratoimintaan järjestämällä mahdollisuus osallistua esim. ohjaaja-/valmentajakoulutuksiin, erotuomarikoulutukseen tai muuhun toimihenkilökoulutukseen. Pelaajia kannustetaan osallistumaan Koripalloliiton maajoukkuetoimintaan, alueleirityksiin tai vastaaviin sekä muiden seurojen ja Koripalloliiton järjestämille leireille. Seura tukee maajoukkueleirityksiin osallistumista mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti. 4.1.3 Pelaajamaksut Kilparyhmän toimintamaksun määrittelee seuran hallitus yhdessä taustaryhmän kanssa. Toimintamaksun suuruus riippuu sponsori- ja talkootuloista yms. Seuran hallitus määrittelee yhteistyössä nuorisoryhmän kanssa vuosittain junioripelaajien toimintamaksun, joka sisältää mm. valmennuksen (valmentajien kulukorvaukset, koulutuksen ja valmentajalisenssit), joukkueiden sarjamaksut alueen ja liiton sarjoihin, pelaajien ryhmävakuutuksen (alle 15-v.), joukkueille keskitetysti hankittavat tarvikkeet (kuten teippi- ja jääpussihankinnat, pöytäkirjat), yhteydet liikuntavirastoon (vakioharjoitusvuorot), pelaajien jäsenmaksun, seuraorganisaation yhteiset kulut. 9 (18)
Nuorisoryhmän toimintamaksu ei sisällä otteluiden ja turnausten erotuomarikustannuksia, matkakustannuksia, liiton sarjatoiminnan ulkopuolisia turnauksia, lisenssimaksua eikä peliasua. Joukkueet määrittelevät pelaajakohtaisen kausimaksun, joka koostuu nuorisoryhmälle tilitettävästä toimintamaksusta (kts. yllä) ja sen päälle tulevista joukkueen toiminnan arvioiduista muista kuluista (pelimatkat, tuomarikulut, mahd. peliasuhankinnat, muut turnaukset ja muu toiminta) kauden aikana. Eri joukkueiden kausimaksut voivat olla erisuuruiset. Harrasteryhmän joukkueet määrittelevät itse toiminta/kausimaksunsa. 4.2. Valmentajat Osaavat valmentajat ovat yksi seuran toiminnan tärkeimmistä tukipilareista. Seuran hallitus vastaa kilparyhmän valmennuksen järjestämisestä. Nuorisoryhmä rekrytoi juniorijoukkueiden valmentajat yhteistyössä päävalmentajan ja valmennuspäällikön kanssa. Seuran hallitus hyväksyy juniorijoukkueiden valmentajat hallituksen kokouksessa, ja osallistuu tarvittaessa myös juniorivalmentajien rekrytointiin. Harrasteryhmän joukkueet huolehtivat itse valmentajiensa rekrytoinnista ja valmennuksen suunnittelusta. 4.2.1 Valmentajan ja valmennuspäällikön tehtävät Valmentajan päätehtävä on valmennuksen ja kilpailutoiminnan suunnittelu ja toteutus Turun Riennon Koripallon valmennuksen periaatteiden mukaisesti yhteistyössä joukkueenjohtajan ja oman ryhmän kanssa. Valmentajat osallistuvat valmentajakerhon toimintaan, jota vetää valmennuspäällikkö. Valmennuspäällikkö - osallistuu valmennuksen suunnitteluun ja kehittämiseen vuorovaikutuksessa valmentajien kanssa - pitää tavoite-, suunnittelu- ja seurantakeskusteluja valmentajien kanssa - vastaa valmennuksen seurannasta - vastaa pelaajien peluuttamisesta oikeassa joukkueessa - suunnittelee ja järjestää seurakohtaiset pelaajakoulutukset - osallistuu tarvittaessa kesäharjoittelun suunnitteluun (ryhmien yhdistäminen) - hankkii ja ylläpitää valmennustietoutta seurassa. 4.2.2 Valmentajakoulutus Seura järjestää sisäistä valmentajakoulutusta ja kannustaa valmentajiaan osallistumaan Koripalloliiton koulutuksiin maksaen niistä koituvat kulut erikseen sovittavalla tavalla. Harrasteryhmässä kukin joukkue vastaa itse myös mahdollisista valmentajakoulutuksista. 4.2.3 Valmentajakorvaukset Kilparyhmän valmentajien korvaukset sopii seuran hallitus (pj) valmentajan kanssa tehtävässä valmennussopimuksessa. 10 (18)
Nuorisoryhmä maksaa kaikille valmentajilleen kulukorvausta yhtenäisen käytännön mukaan. Harrasteryhmässä sovitaan valmentajien kulukorvaukset joukkueittain ja joukkueet itse vastaavat kulukorvausten maksamisesta. 4.2.4 Valmentajakerho Valmentajakerhoon kuuluvat kaikki Riennossa toimivat koripallovalmentajat. Valmentajakerhon toimintaa vetää hallituksen nimeämä henkilö ja ryhmän tarkoituksena on keskittyä kehittämään ja parantamaan rientolaiseen koripalloon liittyviä asioita, lisätä yhteistoimintaa seuran valmentajien välillä sekä tuoda käytäntöön valmentajien mentor-toiminta (seurassa kokeneempi valmentaja toimii uuden/nuoren valmentajan tukena ja apuna). Valmentajakerho kokoontuu 2 6 kertaa pelikauden aikana. Valmentajakerhon kokoukset ovat myös seuran sisäisiä valmentajakoulutuksia, joihin voidaan kutsua ulkopuolinen kouluttaja kertomaan ajankohtaisesta aiheesta. Lisäksi valmentajakerho tarjoaa seuran valmentajille vertaisryhmän, jossa voi pohtia yhdessä muiden valmentajien kanssa valmennuksellisia ideoitaan, vertailla kokemuksia ja jakaa tietoa. 4.3. Joukkueen toimihenkilöt ja vanhemmat 4.3.1 Joukkueenjohtajan tehtävät ja pelisäännöt Joukkueenjohtaja vastaa joukkueen toiminnasta yhdessä valmentajien kanssa. Joukkueenjohtajan vastuulla ovat yleiset otteluiden järjestelyihin liittyvät asiat. Joukkueenjohtaja toimii myös yhteyshenkilönä junioripelaajien vanhempiin päin. Tarkat ohjeet joukkueiden toiminnasta annetaan jojo-ohjeistuksessa, joka tarkistetaan vuosittain ennen koripallokauden alkua. Joukkueenjohtajan tehtäviä voidaan jakaa tarkoituksenmukaisella tavalla. 4.3.2 Joukkueen ja vanhempien yhteistyö Juniorijoukkueissa vanhemmat mahdollistavat joukkueiden toiminnan. Vanhempien tärkein tehtävä on kannustaa, mutta perinteisesti tehtäväluetteloon kuuluvat myös kaksi muuta k:ta, kuskaus ja kustannus. Lisäksi vanhempien korvaamatonta apua tarvitaan kotiotteluissa toimitsijoina ja puffetinpitäjinä. Joukkueen ja vanhempien yhteistyötä kehitetään pelisääntökeskusteluissa. 4.4. Toimitsijat ja erotuomarit Toimitsijatehtävät ja erotuomaritoiminta ovat yksi osa koripalloharrastusta. Seura kannustaa pelaajia ja heidän vanhempiaan kouluttautumaan ja osallistumaan näihin tehtäviin. Seura tarjoaa tarvittavan toimitsijakoulutuksen. Seura tarjoaa tuomari-ikärajan saavuttaneille junioripelaajilleen mahdollisuuden osallistua Koripalloliiton järjestämälle erotuomarin peruskurssille tai vastaavalle. Toimitsijoiden järjestäminen joukkueiden kotiotteluihin on joukkueen(johtajan) vastuulla. 11 (18)
5. TALOUDENHOITO JA MUUT TOIMINTAKÄYTÄNNÖT 5.1. Joukkueiden taloudenhoito Seuran, ryhmien ja joukkueiden taloudenhoito tehdään asianmukaisia lakeja ja asetuksia noudattaen tarkasti ja tarkoituksenmukaiseen läpinäkyvyyteen pyrkien. Joukkueenjohtaja tai joukkueen rahastonhoitaja vastaa joukkueen taloudesta (maksuliikenteestä ja tositteiden edelleen toimittamisesta seuran taloudenhoitajalle/kirjanpitäjälle). Jokaisella joukkueella on seuran avaama pankkitili, jonka kautta kulkevat ainoastaan joukkueen kaikki rahat. Tiliotteet (ja mahdolliset rahankäyttöselvitykset) tositteineen toimitetaan annettujen ohjeiden mukaisesti seuran taloudenhoitajalle/kirjanpitäjälle. Nuorisoryhmän joukkueet tilittävät nuorisoryhmän tilille vuosittain sovittaviin määräpäiviin mennessä toimintamaksun, joka sisältää jäsenmaksun, vakuutusmaksun, sarjamaksun ja joukkueen valmentajapalkkion osuuden. Kaikki talkootyötuotot ohjataan vain seuran tilille. Erotuomaripalkkioita maksettaessa on käytettävä matkalasku- ja erotuomarikorvauslomaketta. Lomakkeeseen on selvästi merkittävä päivämäärä, ottelu, maksava joukkue, erotuomarin nimi ja erotuomarin henkilötunnus sekä verotuskunta. Tiedot välitetään eteenpäin veroviranomaisille ja tietojen on oltava täydelliset. 5.2. Salivaraukset Salivuorot (myös yksittäiset ottelutapahtumat) haetaan keskitetysti nimetyn yhteyshenkilön kautta esimerkiksi Turun liikuntapalvelukeskuksesta. Ryhmien joukkueenjohtajat tai vastaavat toimittavat harjoitusvuorotoiveensa vastuuhenkilölle, joka anoo salivuorot liikuntapalvelukeskukselta keskuksen ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. 5.3. Sarjoihin osallistuminen ja otteluiden järjestäminen Joukkueenjohtaja vastaa joukkueensa sarjaan ilmoittamisesta. Ryhmän vastaava (harrasteryhmä) tai ryhmän hallinto (nuoriso- ja kilparyhmä) valvovat, että kaikki joukkueet ilmoittautuvat sarjoihin ajoissa. Ryhmät päättävät yhdessä valmentajien kanssa joukkueilleen sopivista sarjatasoista. Ottelut järjestetään liiton ja alueen määräysten mukaisesti. Joukkueen joukkueenjohtaja tai nimetty yhteyshenkilö ilmoittaa Koripalloliiton tai alueen (sarjasta riippuen) sääntöjen mukaisesti vastustajille ja tuomareille otteluiden ajankohdat ja paikat. Erotuomaripalkkiot maksetaan Koripalloliiton ohjeiden mukaisesti (ks. basket.fi sarjamääräykset). Palkkiota maksettaessa käytetään siihen tarkoitettua seuran tai liiton kuittilomaketta. Palkkion asianmukaisesta maksamisesta vastaa joukkueenjohtaja. Toimitsijoiden hankkimisesta otteluihin vastaa joukkueenjohtaja. Minimissään otteluun tarvitaan ajanottaja ja pöytäkirjan pitäjä; tarkemmat ohjeet liiton kilpailusäännöissä ja sarjamääräyksissä. 12 (18)
5.4. Matkustusohjeet Joukkueenjohtaja vastaa kuljetuksista vierasturnauksiin. Joukkueet voivat maksaa joukkueenjohtajan valtuuttamille kuskeille keskuudessaan erikseen sovittavan kulukorvauksen. Pelimatkakustannusten korvaukset maksetaan vain matkalaskua vastaan. 5.5. Varustehankinnat Peliasu on osa seuran ulkoista ilmettä. Peliasuja yhdenmukaistetaan sitä mukaa, kun vanha asu poistuu kierrosta. Tavoitteena on yhdenmukainen malli junioreista edustusjoukkueeseen. Seuralla on yhteistyösopimus Team Storen kanssa. Turun Riennon seuratuotteet ovat nähtävillä Riennon netissä Seuratuotteet -sivulla. Jokaisella joukkueella on oltava ensiapulaukku (joukkueenjohtaja huolehtii asiasta). 5.6. Vakuutukset Kaikilla pelaajilla on oltava vakuutus, joka korvaa ohjatussa urheilutoiminnassa tapahtuneet loukkaantumiset. Vaihtoehtoja on kolme, ja niistä tiedotetaan kunkin kauden alkaessa (elokuussa) uusille pelaajille jaettavalla tiedotteella Tervetuloa Rientoon opas uusille pelaajille : - Nuorisoryhmällä on ryhmävakuutus alle 15-vuotiaille pelaajille. Pelaaja liittyy vakuutukseen maksamalla kausimaksun, johon sisältyy vakuutus. - Koripalloliiton tarjoama lisenssivakuutus - Oma tapaturmavakuutus, josta on toimitettava joukkueenjohtajalle selvitys Seurassa on voimassa oleva talkoovakuutus; Tuplaturva suojaa seuran vapaaehtoistyöntekijöitä (tapaturma- ja vastuuvakuutus). 13 (18)
6. VIESTINTÄ 6.1. Markkinointi Markkinoinnilla viestitetään toiminnasta arvojen mukaista mielikuvaa ulkoisille ja sisäisille sidosryhmille. Välineinä käytetään seuran nettisivuja (www.turunriento.fi), vuosittain julkaistavaa kausiohjelmaa ja tiedotteita lehdissä (maksulliset ja ilmaiset). Yhtenäisellä ulkoisella ilmeellä ja toimintatavalla rakennetaan Turun Riennon Koripallon imagoa ja kasvatetaan seurahenkeä. 6.2. Sisäinen viestintä Sisäisen viestinnän kohderyhmiä ovat pelaajat, valmentajat, joukkueenjohtajat, vanhemmat, pääseura ja pääseuran muut lajiyhdistykset. Sisäinen viestintä tapahtuu suullisesti, nettisivujen välityksellä ja sähköpostein. Seura järjestää vuosittain kauden alussa pelaajille ja vanhemmille tiedotustilaisuuden, jossa esitellään seuran toimintaa ja vastataan mahdollisiin kysymyksiin. Nuorisoryhmän joukkueilla oma vanhempainilta syksyllä ennen sarjojen alkamista. Vanhempainillassa kerrotaan joukkueen toiminnasta ja seuran/nuorisoryhmän edustaja kertoo seuran toiminnasta. Kauden aikana tieto joukkueiden johdon ja vanhempien välillä kulkee pääasiassa sähköpostilla; tarvittaessa järjestetään kauden aikana myös tapaamisia. 6.3. Ulkoinen viestintä Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä ovat Suomen Koripalloliitto, Turun kaupunki, tiedotusvälineet, yhteistyökumppanit, muut seurat ja kansainväliset kontaktit. Riento osallistuu aktiivisesti Koripalloliiton ja läntisen alueen toimintaan. Kohderyhmäyhteyksiä hoidetaan henkilökohtaisella tasolla, joukkueiden toiminnassa ja seuratasolla. Välineinä käytetään myös seuran nettisivuja (www.turunriento.fi), vuosittain julkaistavaa kausiohjelmaa ja tiedotteita lehdissä (mm. kotiotteluilmoitukset paikallisissa lehdissä). Yhteistyötä tehdään muiden Turun alueen seurojen kanssa. 14 (18)
7. PALKITSEMINEN 7.1. Vuosittaiset palkitsemiset Seura järjestää keväisin (toukokuussa) kauden päättäjäiset, joissa palkitaan seuran pelaajia ja muita toimijoita. Vuosittain palkitaan kiertopalkinnoilla seuran paras pelaaja, seuran paras juniori, esimerkillinen junioripelaaja (C-tyttö tai nuorempi) ja vuoden juniorivalmentaja. Lisäksi jokaisesta juniorijoukkueesta palkitaan kaksi pelaajaa valmentajan valitsemilla kriteereillä ja perusteluilla. Myös kauden aikana toimineita valmentajia ja joukkueenjohtajia muistetaan tilaisuudessa kiitoksella ja kukilla tms. 7.2. Muut palkitsemiset Pääseuran tai seuran juhlavuosina järjestettävissä juhlatilaisuuksissa palkitaan pitkäikäisia ja ansioituneita seuratoimijoita Opetusministeriön ja Koripalloliiton ansiomerkeillä. Pääseuran tai seuran hallitus huolehtii ansiomerkkien anomisesta. 15 (18)
8. ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA ONGELMANRATKAISU 8.1. Arviointi- ja kehittämisjärjestelmä Turun Riennon Koripallo tekee vuosittain drop out kyselyn koripallon lopettaneille junioripelaajille tai nuorimpien pelaajien kohdalla heidän vanhemmilleen. Saadun palautteen perusteella pyritään löytämään keinot parantaa seuran toimintaa junioripelaajien drop outin vähentämiseksi. Seura osallistuu vuosittain koripalloliiton Kultainen kori seurakilpailuun. Kultainen Kori kilpailu on osa Koripalloliiton seurojen arviointi- ja tukijärjestelmää ja se mittaa seurojen toiminnan laatua ja laajuutta. 8.2. Muu toiminnan arviointi ja kehittäminen Seuran hallitus ja nuorisoryhmä keskustelevat kokouksissaan seuratoiminnasta ja sen kehittämisestä. Toiminnan kehittämistarpeet pyritään löytämään ajoissa ja niiden toteuttamiseksi sovitaan toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä, tarvittaessa tehdään myös yksityiskohtaisempi toimintasuunnitelma. Lisäksi kauden alussa ja lopussa tarkistetaan joukkueet sekä joukkueiden pelaaja- ja valmentajatilanteet. Jos näissä havaitaan tarpeita korjaaviin toimenpiteisiin, esim. pelaajamäärän vähenemisen takia tai valmentajapulan takia, seuran hallitus ja nuorisoryhmä ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi. 8.3. Ongelmanratkaisumenetelmät Mahdollisen ongelmatilanteen ratkaisemiseksi edetään alhaalta ylöspäin. Ensisijaisesti ongelma pyritään ratkaisemaan joukkueen/joukkueiden sisäisesti (valmentajat, joukkueenjohtaja, pelaajat/ vanhemmat) keskustelemalla ongelmasta avoimesti. Mikäli näin ongelmaan ei vielä löydy ratkaisua, ongelma siirretään eteenpäin joko nuorisoryhmän (A-ikäiset ja nuoremmat) tai seuran hallituksen käsiteltäväksi. Nuorisoryhmä tai hallitus nimeää keskuudestaan sopivimmat henkilöt käsittelemään ongelmaa ja etsimään tilanteeseen ratkaisua yhteistoiminnassa joukkueen kanssa. Viime kädessä, jos ongelmaa ei saada ratkaistuksi edellä mainitulla tavalla, ongelman käsittelee ja ratkaisee seuran hallitus. 16 (18)
9. KAUDEN AIKATAULU JA KALENTERI Elokuu Ilmoittautumiset nuorten valtakunnallisten sarjojen karsintoihin Valmentaja- ja jojopalaveri Nuorisoryhmän kauden aloitus- ja järjestäytymispalaveri Joukkueiden budjetit ja pelaajakohtaisten kausimaksujen määrittelyt Kausijulkaisun kannatusmainoskirjeet joukkueille jakoon Uusien pelaajien rekrytointikampanjat Syyskuu Tiedotustilaisuus seuran toiminnasta Uusien harrastajien rekrytointikampanjat (piccolo, mikrot, minit) Sarjailmoittautumiset liiton ohjeiden mukaan Talviharjoitusvuorot alkavat Joukkueiden järjestäytyminen Joukkueiden toimihenkilöiden päivitys, pankkitilien käyttöoikeuksen tarkistus ja päivitys Joukkueiden toimintamaksujen tilitys seuran tilille (1. osa) Jäsenrekisterin päivitys Valmentajasopimukset Nuorten SM karsinnat Senioriturnaus Turussa? Lokakuu Sarjat alkavat Pelivuorojen varaaminen Joukkuekuvaus Kausijulkaisu Seuran iltajuhla? Marraskuu Kaupungin avustus valmentajien ja ohjaajien koulutukseen Kaupungin nuorten urheilijastipendin haku Joulukuu Lisäilmoittautumiset alueen nuorten sarjoihin Kevään sarjojen otteluohjelmat julkaistaan Turun Riennon Koripallo ry:n vuosikokous Tammikuu Pelivuorojen varaaminen Joukkueiden toimintamaksujen tilitys seuran tilille (2. osa) Helmikuu Kaupungin toiminta-avustuksen hakeminen Maaliskuu Seuraavan kauden suunnittelu alkaa, ryhmien budjetit seuraavalle kaudelle, junioripelaajien toimintamaksujen määrittely seuraavalle kaudelle Valmentajatilanteen kartoitus nykyisten valmentajien osalta alkaa Kesäharjoitusvuorojen haku kaupungin liikuntapalvelukeskukselta, kaikki joukkueet Huhtikuu Sarjat loppuvat -> finaalit Talviharjoitusvuorojen haku kaupungin liikuntapalvelukeskukselta, kaikki joukkueet 17 (18)
Toukokuu JBT koripalloturnaus Turussa (yhdessä NMKY, NaKo) Katukoristapahtuma Turussa (alakoulut, omat juniorit, nuorten iltatapahtuma?) Seuran kauden päätöstilaisuus Turun Riennon Koripallo ry:n vaalikokous (30.6. mennessä) Kesäkuu Heinäkuu Kesäharjoituskausi (vanhemmat juniorit) Kesäharjoitusleiri (nuoremmat juniorit) 18 (18)