Kotitarvekalastajan puheenvuoro Markku Ahonen kotipaikka Ivalo 1985 alk. FM 1984, FL 1991 (Inarijärven nieriän ja harmaanieriän istutustulokset) tutkijana, kalataloussuunnittelijana, hankekoordinaattorina Lapin Kansa 5.3. 2011
Kalastusasetus 1982: Kotitarvekalastuksena pidetään kalastusta, milloin saalis käytetään kalastajan taloudessa ja sillä on toimeentulon kannalta merkitystä. Virkistyskalastuksena pidetään kalastusta, milloin saalis käytetään kalastajan taloudessa ja sillä ei ole toimeentulon kannalta merkitystä.
Kalastuslain kokonaisuudistuksen työryhm ryhmän n välimietintv limietintö 2010: Suomalainen vapaa ajankalastus ajankalastus on muuttunut yhä selvemmin kotitarvekalastuksesta vapaa ajankalastuksen ajankalastuksen suuntaan. Nykyisin useimpien vapaa ajankalastajien ajankalastajien tärkeimpinä motiiveina kalastaa ovat harrastuksesta saadut luontokokemukset, pyyntielämykset ja rentoutuminen.. Saalis on kuitenkin monelle yhä tärkeä osa kalastusta, etenkin vanhemmille kalastajille. Vapaa ajan ajan kalastusta, jossa saaliilla on merkitystä kotitalouden toimeentulolle, kutsutaan kotitarve kalastukseksi. Kotitarvekalastuksen merkitys on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Kalan hankkiminen oman kotitalouden ruuaksi on kuitenkin edelleen joillekin kalastajille tärket rkeä motiivi kalastukselle.
Lakiluonnokset: oma pykälä: vapaa ajan kalastajan suurin sallittu verkkomäärä 150 m luonnos 4.11.2010: 4 3) kaupalliseen kalastukseen tarkoitetuilla pyydyksillä troolia, nuottaa sekä isorysää ja verkkomäärää, jonka yhteispituus ylittää 180 metriä sekä koukkupyydyksiä, joissa on enemmän kuin 100 koukkua Uudenmaan ELY keskuksen kalataloustarkastaja Kai Samanen kalastusmatkailupäivillä Kuusamossa 13.8.2010: Kotitarvekalastajien verkkokalastus estää kalastusmatkailun kehittämisen Suomessa. Tämä oikeus on uudessa laissa poistettava, jotta pääsemme samalle tasolle muun EU:n kanssa. VALMISTELUN ARROGANTIT PIIRTEET AIHEUTTIVAT MAAKUNNISSA KUOHUNTAA
Kalastuslain kokonaisuudistuksen työryhmän mietintö, versio 10.1.2012: Kotitarvekalastuksen määrä ja merkitys on vähentynyt yleisesti, mutta sillä on edelleen merkitystä eteenkin harvaan asuilla ja syrjäisillä aluilla. Verkkokalastus on kotitarvekalastuksessa pääasiallinen pyyntimuoto. Verkko ja koukkukalastuksen säätelyn osalta elinkeinojaosto ei pystynyt muodostamaan yhtenäistä linjaa. Osa katsoo, että laissa pitäisi määrittää vapaa ajankalastajille sallittujen verkojen ja koukkujen enimmäismäärät, kun taas toisten näkemyksen mukaan tarkempi verkko ja koukkukalastuksen säätely tulisi tehdä alueellisissa käyttö ja hoitosuunnitelmissa.
KALATALOUSALUEILLA TULEE OLLA OIKEUS TEHDÄ VERKKO JA KOUKKUKALASTUKSEN SÄÄTELYÄ KOSKEVIA PÄÄTÖKSIÄ TAI SITOVIA PÄÄTÖSESITYKSIÄ ELY KESKUKSELLE työryhmän mietintö, s. 17: Oikeusjaoston mukaan säätelytoimet tulisi vahvistaa kulloinkin alimmalla mahdollisella säädöstasolla. Oikealla säädöstasolla vahvistettuna (kä ho )suunnitelmassa esitetyt ja hyväksytyt säätelytoimenpiteet tulisivat sitoviksi. työryhmän mietintö, s. 53: Verkko ja koukkukalastuksen alueellinen säätely tulisi sisältyä käyttö ja hoitosuunnitelmiin ko. vesialueilla esiintyvien kalakantojen tilan perusteella.
Työryhmän mietintö, s. 29: Onko kotitarvekalastukselle tarpeen antaa erityisoikeuksia tehokkaiden pyydystenkäytössä? Jos kyllä, niin miten kotitarvekalastus määriteltäisiin? KUN TEHOKKAIKSI PYYDYKSIKSI MÄÄRITELLÄÄN TROOLI, ISORYSÄ JA KONEELLISESTI VEDETTÄVÄ NUOTTA (työryhmän mietintö s. 29), ERITYISOIKEUKSIA KOTITARVEKALASTAJILLE NÄIDEN PYYDYSTEN KÄYTTÖÖN EI TARVITA. SAALIIN MYYNTI SISÄVESILLÄ VOIDAAN KIELTÄÄ MUILTA KUIN KAUPALLISILTA KALASTAJILTA (s.27)
Välimietintö 2010: Uuden kalastuslain tavoitteena on eniten saanut kannatusta pyrkimys ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään kalastukseen. Sosiaalista kestävyyttä tarkastellaan laajassa merkityksessä sisältäen myös kulttuurisen kestävyyden: kalastus on keskeinen osa saamelaista kulttuuria. Mietintö (versio 10.1.2012): Työryhmä ehdottaa, että uuden kalastuslain tarkoituksena tulisi olla kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun luonnon monimuotoisuus.
PAIKALLISESTI SÄÄS ÄÄDELTY KOTITARVEKALASTUS ON EDELLYTYS SILLE, ETTÄ TYÖRYHM RYHMÄN N MÄÄM ÄÄRITTELEMÄT T TAVOITTEET SAAVUTETAAN: SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ ÄÄN N KALASTUKSEEN KUULUU, ETTÄ LAAJAT KANSALAISPIIRIT VOIVAT MONIPUOLISESTI HYÖDYNT DYNTÄÄ KALAVAROJA EKOLOGISET REUNAEHDOT HUOMIOIDEN KOTITARVEKALASTUS ON TÄRKET RKEÄ OSA SUOMALAISTA KULTTUURIA, ERITYISPIIRRE, JOSTA MEIDÄN N TULEE OLLA YLPEITÄ KALAVAROJEN KESTÄVÄ JA MONIPUOLINEN TUOTTO EI OLE MAHDOLLISTA ILMAN KESTÄVÄÄ ÄÄ JA MONIPUOLISTA KALASTUSTA, JOHON EI PELKÄST STÄÄN N KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA JA VIRKISTYSKALASTUKSELLA PÄÄP ÄÄSTÄ.
KIITOS!