1(7) TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN KOKOUS Aika Tiistai 12.4.2016 klo 17.00 Paikka Ohjaamo Fredrikinkatu 48 1 Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus 2 Valitaan pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Sari Piilola ja Olli Salin. 3 Edellisen kokouksen pöytäkirja./. Kokouksen 15.2.2016 pöytäkirja on luettavissa ja tulostettavissa osoitteessa www.hel.fi/www/kanslia/fi/paatoksenteko/tyollistamistoimikunta (>pöytäkirjat ja esityslistat). (Liite 1). 4 Nuorten palvelujen esittely./. Nuorten työllisyydenhoidon palvelut uudistuvat osana työllisyydenhoidon kokonaisuudistusta. Uudistuva nuorten palvelu muodostetaan yhdistämällä aikaisemmat erillisinä toimivat nuorten palvelut (Respa, Ohjaamo, Nuorten työhönohjaus ja TYP Helsingin nuorten tiimi) yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Uudistuksella parannetaan nuorten palveluiden saatavuutta ja laajennetaan nykyisiä hyviä käytäntöjä ja varmistetaan Respan toimintamallin jatkuminen uudessa organisaatiossa.
2(7) Nuorten palveluissa asiakastyön menetelmiä ovat neuvonta, ohjaus ja syventävä ohjaus, joista on kustakin reitit tarvittaviin lisäpalveluihin. Palveluita järjestetään asiakastarpeen perusteella sekä määritellyin (mm. lainsäädäntö, poliittinen ohjaus jne.) kriteerein. Palveluihin sisältyy sekä työkokeilupaikkojen ja työpaikkojen hallinnointi että erilaisten valmennusten järjestäminen. Osaa palveluista tarjotaan avoimesti kaikille, joitakin kohdennetusti vain ohjausta saaville nuorille. Neuvonta on nuorten monialaista yhteisneuvontaa, jossa työllisyydenhoito on osana. Palvelu on kaikille avoin ja siinä hyödynnetään Ohjaamo-palvelupistettä ja monialaista hankeresurssia. Neuvonta on monialaisesti rahoitettu sekä järjestetty ja se on kytketty kaikkiin kaupungin palveluihin ja verkostoon. Laadukas neuvonta yhdistettynä kattavaan palvelutarjontaan vähentää resurssitarvetta yksilöohjauksessa ja nopeuttaa nuoren etenemistä. Ohjaus on palvelu, jossa nuoria autetaan ura- ja koulutusvalintojen tekemisessä ja kytketään muut tarvittavat palvelut nuoren saataville. Ohjauksessa noudatetaan erityisiä asiakaskriteerejä. Nuoret, joilla on useamman palvelun tarve, saavat syventävää ohjausta. Syventävällä ohjauksella tarkoitetaan asiakkaan suuremman palvelutarpeen johdosta tavallista intensiivisempää ja pidempää palveluprosessia. Syventävä ohjaus sisältää lakisääteisen monialaisen yhteispalvelun. Palvelumallin kehittämisessä on lähtökohdaksi otettu nuorten palvelutarpeet sekä nykyisissä palveluissa hyviksi havaitut toimintatavat. Erityisen tärkeäksi on nykyisissä palveluissa vaikuttavuuden aikaan saamiseksi todettu riittävä palvelutarjonta yhdistettynä asiakaskohtaiseen neuvontaan ja ohjaukseen. Toimintamalli on nykyisellään laajimmin käytössä Respassa, johon nuorten saamaan uravalmennukseen on kytketty laaja valikko työkokeilumahdollisuuksia, koulutuksia ja yrityskoordinaattoreiden tekemää yritysyhteistyötä. Vastaavat palvelut eivät ole olleet yhtä laajasti muiden toimintayksiköiden käytössä, mikä on aiheuttanut eriarvoisuutta nuorten palveluiden saatavuudessa. Uudistuvassa nuorten palvelussa tämä palveluvalikko tullaan tarjoamaan kaikille kaupungin nuorten työllisyydenhoidon asiakkaille riippumatta siitä, mitä kautta nuori ohjautuu työllisyydenhoidon palveluihin. Tavoitteena on myös laajentaa palveluvalikkoa nykyisestään ja lisätä erityisesti osaamisen lisäämiseen liittyviä toimintoja kuten koulutuskokeiluja yhteistyössä opetusviraston kanssa. Laajemmalla palveluvalikoimalla parannetaan neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuutta. Työllistämistoimikunta tutustuu Ohjaamon toimintamalliin osana uudistuvia nuorten palveluita.
3(7) 5 Työllisyyspalveluiden vaikuttavuusmittaus 2015 raportti./. Työllisyydenhoidon kohderyhminä olevat nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat ovat kaikki asiakasryhmiä, joilla koulutuksen tai uudelleenkoulutuksen tarpeet korostuvat. Seurantatutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että henkilökohtainen tuki ja ohjaus vahvistavat erityisesti koulutukseen hakeutumista enemmän kuin yksittäiset työllistymistä edistävät toimenpiteet ilman tukea ja ohjausta, erityisesti vieraskielisillä. Nuorten työllisyyspalveluiden kokonaisuuden kehittämisessä tulee huomioida erityisesti perusasteen tutkinnon varassa olevien ohjaaminen pitkäkestoiseen koulutukseen. Koulutukseen siirtymistä nuorilla edistävät toiminnalliset palvelut, kuten työkokeilut. Työkokeilujen kiintiöinnin yhteydessä palvelua tulee suunnata myös muille kuin nuorille ja vahvistaa työkokeilusta koulutukseen ohjautumista käyttämällä työkokeilua ammatinvalinnan työkaluna myös yli 30-vuotiaille. Jatkopolutusta kuntouttavasta työtoiminnasta ja palkkatukityöstä on vahvistettava. Tulosten valossa osallisuus työmarkkinoille toteutuu heikosti ikääntyneillä pitkäaikaistyöttömillä, jos taustalla on ollut monialainen palvelutarve. Vieraskieliset pääsevät monialaisesta palvelusta eteenpäin heikommin kuin suomen- tai ruotsinkieliset. Tulosten perusteella ohjaavan tahon työotteella ja erilaisten koulutuspalveluiden saatavuudella on merkitystä. Alle 50-vuotiaista työmarkkinatuen kuntaosuuden saajista monella on kuntakokeilun tulosten perusteella vielä mahdollisuudet uran jatkamiseen tai alan vaihtoon. (Liite 2).
4(7) 6 Työllisyydenhoidon toimintakertomus 2014./. Vuodelle 2015 asetettujen tavoitteiden saavuttamista vaikeutti valtion työllisyysmäärärahojen loppuminen kesken vuoden. Starttirahojen ja palkkatukien myöntäminen velvoitetyöllistettäviä lukuun ottamatta lakkasi heinäkuun alussa ja katkoa kesti aina marraskuulle. Katkon jälkeen valtion määrärahoja kohdennettiin palkkatuen osalta vain yli 300 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneille sekä velvoitetyöllistettäville. Tämän seurauksena Kuntakokeilun, TYP-asiakkaiden sekä velvoitetyöllistettävien aloitukset palkkatuella lisääntyivät huomattavasti verrattuna alkuvuoteen. Toisaalta palkkatukimäärärahan loppumisen vaikutukset ulottuivat useisiin palveluihin siten, että asiakkuuden tavoitteena olleen palkkatukeen perustuvan työsuhteen aloitus joko siirtyi myöhemmäksi tai peruuntui kokonaan. Valtion määrärahojen loppuminen näkyi myös elinkeino-osaston yrityspalveluyksikön Newco Helsingin toiminnassa. Syksyllä 2015 käynnistettiin työllisyydenhoidon kokonaisuudistuksen valmistelu. Uudistus perustuu edellisenä syksynä kaupunginjohtajan asettaman työllisyydenhoidon työryhmän 15.6.2015 jättämään raporttiin. Työllisyydenhoidon työryhmän tehtävänä oli arvioida työllisyydenhoidon asiakaslähtöisyyttä, taloudellista tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä antaa näitä koskevia esityksiä. Kaupunginjohtaja kehotti johtajistokäsittelyssä 17.6.2015 kaupunginkansliaa valmistelemaan uudistusta em. raportin esitysten mukaisesti. Raportissa esitettiin toimenpiteitä työllisyydenhoidon yhtenäistämiseksi ja palveluiden uudelleen organisoimiseksi. Työllisyydenhoidon uudistuksen tavoitteina on parantaa työllisyydenhoidon palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta. Useat eri palvelut kootaan yhteen selkeämmiksi palvelukokonaisuuksiksi. Palvelukokonaisuuksia yhdistetään myös hallinnollisesti ja vahvistetaan kaupunginkanslian elinkeino-osaston ohjausvaikutusta työllisyyspalveluihin niin strategisesti kuin operatiivisesti. Osana uudistusta selkiytetään myös kaupungin työllisyydenhoidon rajapinnat koulutukseen, sosiaaliseen kuntoutukseen ja TE-hallintoon. Uudistuksen on määrä astua voimaan kokonaisuudessaan vuoden 2017 alusta. (Liite 3).
5(7) 7 Työllisyydenhoidon talousarvion seuranta Tilikauden 1.1.2016-31.3.2016 tiedot: Työllisyydenhoidon määrärahat: Budjetti toteuma tot % erotus 33 610 000 5 980 000 18 27 630 000 Sosiaali- ja terveysvirasto 6 020 000 1 290 000 21 4 730 000 - työmarkkinatuen 56 420 000 9 350 000 17 47 070 000 kuntaosuus Opetusvirasto 310 000 40 000 13 270 000 Yhteensä 96 360 000 16 660 000 17 79 700 000 Yhteenveto: Työllisyydenhoidon budjetin mukaisista määrärahoista on käytetty 31.3.2016 mennessä 17 prosenttia. Työmarkkinatuen kuntaosuuden toteumassa on otettava huomioon, että toteuma koskee vain vuoden kahta ensimmäistä kuukautta tietojen toimittamisesta johtuvan viiveen vuoksi. Tasaisen kertymän mukaisena vuoden 2016 kuntaosuus tulisi vuoden kahden ensimmäisen kuukauden perusteella olemaan 56,1 miljoonaa euroa. Työllistämismäärätuloista ei ole saatavissa kattavasti tietoja mm. palkkatukiin liittyvästä tilittämisviiveestä johtuen. Seurantatiedot näistä tuodaan toimikuntaan ajalta 1.1. 30.6.2016. 8 Matkaraportti työllistämistoimikunnan Tanskan matkasta Työllistämistoimikunta teki yhdessä työllisyyspalveluiden asiantuntijoiden kanssa virkamatkan Tanskaan 14.- 15.1.2016. Matkan tarkoituksena oli tutustua ns. Tanskan malliin ja arvioida sen sopivuutta Suomeen ja Helsinkiin. Työllisyyspalveluiden asiantutijat toteuttivat Tanskan mallin arviointia valitsemalla kustakin tutustumiskohteesta Helsinkiin mahdollisesti siirrettäviksi sopivia kokonaisuuksia ja toimintatapoja. Lisäksi arvioitiin muutosten edellytyksiä ja seurauksia. Kooste arvioinnista on liitteenä. Lisäksi liitteenä on aikaisemmin tehty kooste Tanskan mallista.
6(7) (Liite 4) 9 Tiedoksi./. Työllisyyskatsaus: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa-tyollisyyskatsaukset Kuntakohtaista nuorisotakuutietoa: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/uusimaa-nuorisotakuun-seuranta (Liitteet 5-6) 10 Muut asiat 11 Seuraava kokous Toimikunta päättää seuraavan kokouksen ajankohdan. 12 Kokouksen päättäminen JAKELU Väärälä Halme Vainikka Pyhtilä Rantasalo
7(7) Piilola Grönmark Salin Haahtela Karvonen Vento TIEDOKSI Perry Seeck Helenius Vainionpää Sauli Kauppinen Fredlund Tuomi Viljanen Rinkineva Mickwitz Pohjaniemi Kukkonen Panhelainen