22.2.2010 Matkaraportti Kokous: Eurocodes National Correspondents (ENC) kokous 25.1.2010 Brysselissä Osanottajat: Leoz puheenjohtajana ja Andersson komissiosta, Sedlacek, Heseltine, Galgaro, Gulvanessian ja Greenley TC 250:sta, jäsenmaista Kypros, Latvia, Tshekki, Romania, Belgia, Saksa, Ruotsi, NL, Kreikka, Portugal, Italia, UK, Itävalta ja Suomi. Lisäksi läsnä olivat da Costa CEN, Bar CEPMC, Faraday FIEC, Varum JRC, TC 125 ja TC 229 edustajat. Muita olivat Turkki, Kroatia, Norja ja Sveitsi. Yhteenveto: Kokous hyväksyi programming mandaatin, joka oli kokouksen tärkein asia. Asioiden kehittyminen on nyt kiinni TC 250 ehdotuksista. Kannattaa olla aktiivinen TC 250/SC:ssa. 1. Kokouksen avaus Leoz avasi kokouksen. Hän totesi programming mandaatin olevan tärkeä. Komissio valmistelee tiedonantoa (communication). Aikataulu on tämän vuoden loppu. Vuonna 2003 antoi vastaavan tiedonannon eurokoodeista. Komission on alkanut promotoida eurokoodeja kolmansissa maissa. Leoz mainitsi Moskovan kokouksen. 2. Esityslista Esityslista hyväksyttiin sellaisenaan. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin sellaisenaan. 4. Maaraportit Minulta saa tarkemmat maaraportit tarvittaessa. Suomen raportti on liitteenä. Suomen raportissa mainituista ongelmista ei keskusteltu. Belgia Koko eurokoodipaketti saadaan hoidettua tänä vuonna. Osa kansallisista standardeista on voimassa tämän vuoden loppuun. Eurokoodit tulevat Belgian standardointisääntöjen mukaan ainoiksi belgialaisiksi kantavien rakenteiden suunnittelustandardeiksi. Tällöin lainsäädäntö asettaa suunnittelijoille 10 vuoden vastuun. Belgiassa ei ole rakentamismääräyksiä Suomen tapaan. Belgian standardisointilaitos on vuodesta 2005 lähtien ollut valtion virasto. Belgia julkaisee eurokoodit kolmella kielellä: englanti, ranska ja hollanti, joista kaksi viimeistä ovat maan viralliset kielet. Belgian hollanti ja Alankomaiden hollanti poikkeavat hieman toisistaan. Terminologiaerot on selitetty esipuheessa, johon on sisällytetty myös löydetyt virheet.
Viivästysongelmia on tullut juuri corrigendoista ja amendmenteista ja niiden sovittamisesta kolmeen kieliversioon. Kansalliset liitteet julkaisee Belgian standardisointilaitos. Niiden tulee olla kansallisella lausuntokierroksella ja ne tulee julkaista Belgian virallisessa lehdessä. Kansalaisten liitteiden esipuheessa on informaatiota vanhoista standardien poisvetämisestä, annetuista kansallisista parametreistä, informatiivisten liitteiden käytöstä ja non contradicting complementary information (NCCI). Tshekki Kaikki kansalliset liitteet ovat julkaistu ja ovat saatavilla myös englanniksi. Eurokoodien käyttö on ollut mahdollista vuoden 2009 alusta lähtien. Vanhat tshekkistandardit kumotaan 1.4.2010 ja sen jälkeen eurokoodit ovat ainoa käytetty suunnittelumenetelmä. Joihinkin eurokoodiosiin on annettu joitakin NCCI-dokumentteja. Tshekkisysteemin mukaan standardit ovat vapaaehtoisia, mutta ne tulevat pakolliseksi suunnittelusopimusten pohjalta tai jokin vastuussa oleva virasto voi ne vaatia pakolliseksi. Kansallisilla parametreillä on viranomaisluonne. Suunnittelijoiden täytyy käydä Czech Chamber of Engineers järjestämä testi ennen kuin saavat käyttää eurokoodeja. Irlanti Irlannissa on viranomaismääräykset (building regulations) kuten on Suomessakin. Määräykset ovat pitkälti toiminnallisia. Niitä täydentävät erilliset Technical documents (TGDs), joissa kerrotaan kuinka määräykset voidaan täyttää. Vastaavat pitkälti meidän ohjeita. Kantavia rakenteita koskeva TGD uusitaan, kun kansalliset liitteet ovat valmiit. Eurokoodeja voi käyttää jo nyt, mutta paikallinen rakennusvalvonta voi vaatia lisätodisteita määräysten täyttämisestä ennen kuin TGD on valmis. Julkisten hankintojen ja maa- ja vesirakentamisen tekniset spesifikaatiot joudutaan uusimaan, kun kansalliset liitteet ovat valmiit. Kansalliset liitteet on tarkoitus saada valmiiksi ennen 31.3.2010. Saksa Kansallisia liitteitä valmistellaan. Saksa on käyttänyt eurokoodien esistandardeista tehtyjä DINstandardeja. Saksa teettää huomattavan määrän vertailulaskelmia. He ovat huomanneet, että eurokoodiosat eivät ole aina selkeät ja yksiselitteiset. Eurokoodit ovat liian monimutkaisia jokapäiväiseen käyttöön. Päänvaivaa ovat tuottaneet myös työnsuoritusstandardit. Saksa on huomannut aukkoja eurokoodien ja harmonisoitujen tuotestandardien kesken. EN- eurokoodit otetaan käyttöön vuonna 2011. Kroatia Eurokoodien kääntäminen on menossa ja kansalliset liitteet tekeillä. Päämääränä on, että 1.1.2011 lähtien eurokoodit olivat ainoa suunnittelumenetelmä. Turkki 16 osaa on käännetty turkiksi. Kansallisia liitteitä on tekeillä. Turkille keskeinen osa on maanjäristysosa.
Kreikka Eurokoodien käännökset ovat helmikuussa 2010 valmiit kuten myös kansalliset liitteet. Ongelmana on standardien kallis hinta. Kansalliset liitteet käännetään englanniksi. Silloista on vuodelta 2007 ministeriön päätös, että siltojen suunnittelussa käytetään eurokoodeja. Vuodelta 2008 on ministeriön päätös, jossa suositellaan talorakennuskohteissa käytettävän eurokoodeja lukuun ottamatta betonieurokoodeja. Rakentamissäädökset muutetaan vuonna 2010. Latvia Latviassa käyttäjät voivat valita suunnittelumenetelmänsä, mutta EC 4 ja EC 8 käyttö on pakollista. Kansallisia liitteitä on 16 valmiina. Silloissa käytetään ainoastaan eurokoodeja. Yliopistot pohjaavat opetuksensa eurokoodeihin. Taloudellinen tilanne on ongelma. Italia Italia aloitti siirtymisen eurokoodeihin muita maita myöhemmin. Italia on kääntänyt nyt 25 osaa ja 10 osaa on käännöstyön alla. 1.1.2009 tulivat voimaan tekniset säännöt, jotka sisälsivät 22 kansallisen liitteen parametrit. Näitä nyt tarkistetaan ja samalla valmistellaan 7 uuden osan kansallista liitettä. 30.6.2010 julkaistaan kaikki 29 kansallista liitettä. Kypros 53 kansallista liitettä on valmiina. Loput valmistuvat pian. Kansalliset liitteet ovat englanniksi. Viranomaismääräykset muutetaan kesäkuussa 2010 tai tämän vuoden lopulla viittaamaan eurokoodeihin. Ranska (galgaro) Galgaro on Ranskan TC 250 tukiryhmän puheenjohtaja. 46 kansallista liitettä on valmiina ja 6 valmisteilla. Ainoastaan alumiiniosien kansallisia liitteitä ei ole tehty. Standardit ja samoin tehdyt kansalliset liitteet on julkaistu. Ranskassa on viranomaismääräyksiä maanjäristys- ja paloasioista. Asetus eivät hyväksy eurokoodien seismic mapia. Tilanne on epäselvä. Palosäädökset ovat vanhat ja ne täytyy muuttaa. Galgaro toivoi komissiolta tiedonantoa, jossa sanotaan selvästi, että viranomaissäädökset tulee muuttaa eurokoodien mukaiseksi ja kansalliset standardit kumota. Liettua Liettua on kääntänyt eurokoodit ja nyt valmistelemassa kansallisia liitteitä. Niiden odotetaan valmistuvan vuonna 2010. Standardien hinta koetaan ongelmaksi. Alankomaat NL julkaisi tavallisten eurokoodiosien kansalliset liitteet vuonna 2007. Loput kansalliset liitteet julkaistaan vuonna 2010. NL on ottanut aikalisää. NL aikoo muuttaa määräyksensä vuoden 2010
lopussa. Sitä ennen olemassa olevien suunnittelusääntöjen käyttö on sallittu. Kansalliset liitteet ovat saatavissa englanniksi. Maanjäristysosille, monille teräsosille ja joillekin alumiiniosille ei julkaista kansallista liitettä, vaan suositellaan käytettäväksi eurokoodien suositusarvoja. Sveitsi Sveitsissä eurokoodit on vaihtoehto kansallisten säädösten rinnalla. Sveitsi aloitti eurokoodien omaksumisen vuonna 2003, jolloin julkaistiin lyhennetyt versiot perustuen pääosin ENVeurokoodeihin. Näitä kutsutaan Swisscodes. Nämä ovat olleet suunnittelukäytännön ja koulutuksen pohjana. Nyt näitä Swisscodes aiotaan tarkistaa ja poistaa ristiriidat EN-eurokoodien kanssa. Työ valmistuu vuonna 2011. Nämä on käännetty saksaksi, ranskaksi, italiaksi ja englanniksi. Näitä Swisscodes käsitetään nykyisin NCCI dokumentteina. Varsinaiset kansalliset liitteet ovat valmisteilla. Heseltine puuttui tähän ja sanoi, että Sveitsin käytäntö rikkoo CEN:n sääntöjä. Sveitsi ei ole pyytänyt CEN:ltä saada standardeihin poikkeamia (derogations). Sveitsillä on nykyisin sopimus EU:n kanssa rakennustuotteiden sisämarkkinoiden osalta. On vaikea käsittää, kuinka Sveitsin käytäntö sopii yhteen sisämarkkinasääntöjen kanssa. Itävalta Itävallassa 1.5.2009 lähtien on voinut käyttää ainoastaan eurokoodeja. Kansalliset liitteet on siten tehty. Asiasta ei ole lakia, mutta jos käyttää muita menetelmiä, voi tulla legal problems. Katso www.eurocode.at Norja Puolet eurokoodeista on käännetty. Joitakin kansallisia liitteitä on julkaistu vuonna 2008, mutta suurin osa vuonna 2009. Maaliskuuhun 2010 valmistuvat kansalliset liitteet EC 5, EC 6 ja EC 9. Kansallisia liitteitä ei ole englanniksi. Tanska Tanskassa on voinut käyttää eurokoodeja 1.1.2009 lähtien. 1.4.2010 lähtien on pakko käyttää eurokoodeja. Viranomaissäädöksissä viitataan suoraan eurokoodeihin ja kansallisiin liitteisiin. Kansalliset liitteet on saatavissa myös englanniksi. Tanskassa on tehty oppikirjoja ja ohjeita eurokoodien käyttämiseksi. Puurakenteille, betonirakenteille ja teräsrakenteille on tehty ns. lyhyet versiot. Portugali Portugali on kääntänyt 4 eurokoodiosaa ja 10 on työn alla. 38 tai enemmän tullaan kääntämään portugalin kielelle. Näille tullaan valmistelemaan kansalliset liitteet, jotka julkaistaan portugalilaisina standardeina. Ensimmäinen paketti tulee rakennusten suunnitteluun. Toinen paketti julkaistaan vuoden 2010 lopussa.
Portugalin valtio julkaisee asetuksen, jolla eurokoodit ja kansalliset liitteet määritetään osaksi kansallisia viranomaismääräyksiä. Asetus tulee määrittämään myös siirtymäajan, jonka aikana voi käyttää olemassa olevia sääntöjä. Standardien hinta koetaan ongelmaksi. Ongelma on myös, ettei EN 10080 (raudoitusteräs) ole harmonisoitu tuotestandardi. Portugali tiedusteli EN 10080 valmistusaikataulua. Yliopistot opettavat eurokoodien mukaan. Aloittaa syöttämisen JRC:n databaseen, kun standardit on julkaistu. Leoz toivoi, että mandaattimuutos koskien EN 10080:ta on mennyt CEN:lle. Romania Eurokoodityö on edennyt hyvin Romaniassa. Lähes kaikki standardit on käännetty ja kansalliset liitteistä 70 prosenttia on tehty. Kansalliset liitteet on saatavissa englanniksi. Kansallisia säädöksiä/standardeja on muutettava. Niissä on oltava joitakin asioita, joita ei ole eurokoodeissa. Ulkomaiset yritykset käyttävät investoinneissaan eurokoodeja. Kontrolli tapahtuu kuitenkin vielä vanhojen viranomaissäädösten mukaan. Romania otti esille jonkin ongelman liittyen EN 1996-1:en, jota ei ole vielä käsitelty TC 150/SC 6:ssa. Heseltine lupasi auttaa asiassa. Slovakia Slovakia esitti, että kansalliset standardit kumoutuvat 1.4.2010. Eurokoodien käännöstyö on käytännössä tehty. Kansalliset liitteet ovat lähes kaikki julkaistu. Jos ei ole kansallista liitettä, niin suositusarvoja voi silloin käyttää. Toukokuusta 2009 lähtien eurokoodit ovat olleet ainoa hyväksytty tapa koskien betonirakenteita. 1.4.2010 lähtien tämä vaatimus koskee kaikkia rakenteita. Eurokoodit eivät kata vesisulkuja (watergates), joita varten tarvitaan omia määräyksiä. Yliopistoissa opetetaan eurokoodeja. Mukana on oppilaita jopa Afganistanista. Kauppakamarit antavat opetusta työelämässä oleville suunnittelijoille. Ruotsi Eurokoodeja voi käyttää Ruotsissa rinnan nykyisten kansallisten suunnitteluohjeiden kanssa. Ne ovat Ruotsin rakentamismääräyksissä samalla tavoin kuin asia on Suomessa. Suunnitelmien mukaan vuodesta 2011 lähtien eurokoodit on ainut tapa suunnitella. Tällä hetkellä 39 eurokoodiosan kansalliset parametrit on selvillä. Ne käännetään pian englanniksi. 2/3 osaa eurokoodeista käännetään ruotsiksi. Kääntämättä jää mm. maanjäristyosat ja erikoisemmat teräsosat. Kansalliset liitteet julkaistaan osana viranomaissäädöksiä. Boverket julkaisee talonrakentamista koskevat kansalliset liitteet ja Vägverket julkaisee siltoja koskevat osat. Ruotsissa on myös eurokoodi help desk. Katso www.eurokoder.se. Eurokoodien hinta koetaan ongelmaksi. Nykyiset määräykset (suunnitteluohjeet) on saanut ladattua ilmaiseksi verkosta. UK Kaikki osat julkaistu ja kaikki kansalliset liitteet (pääosin vuosina 2006-2008) on tehty. Niitä voi käyttää jo nyt, mutta viranomaissäädöksiä (UK building regulations Approved Document part A -
Structure) muutetaan siten, että se jatkossa viittaa selkeästi eurokoodeihin ja kansallisiin liitteisiin. Kansalliset standardit kumotaan maaliskuussa 2010. Joidenkin osalta se on tehty jo aikaisemmin. Keskustelu maaraporttien (tour de table) jälkeen. Slovakia painotti, että uusien osien kohdalla on huolehdittava, että back ground documents tehdään. Tarvitaan myös laskentaesimerkkejä. Sedlacek selosti, että ensin tehdään JRC:n technical report ja sen jälkeen on keskustelu TC 250:ssa. Leoz otti esille standardien hinnat. Viranomaissäädökset korvautuvat standardeilla. Kokonaishinta on korkea. Selostin, että standardien hinta on kansallinen päätös. Meillä on menossa standardisointiselvitys, jossa standardien hinnoittelua tullaan käsittelemään. Latvia sanoi, että pitäisi hinnoittelussa erottaa ne standardit, jotka ovat komission mandatoimia ja teollisuuden omat vapaaehtoiset standardit. Leoz kertoi, että on tehty study Access to standardisation. Jatkossa tulee olemaan paljon keskustelua standardisointipolitiikasta. Komisiossa on menossa asiasta study. Gulvanessian sanoi, että eurokoodien hinta on este omaksumiselle. Erityisesti SME yrityksillä on ongelmia. Esitin, että on tärkeää, että kansalliset liitteet käännetään englanniksi ja ne ovat erikseen hankittavissa. Seuraavaksi keskusteltiin eurokoodien ja hens suhteesta. Saksa sanoi, että Guidance Paper L on selkä. Ongelma on durability aspects, jotka usein riippuvat suunnittelusäännöistä. Tällä sektorilla on paljon legal problems. Sedlacek sanoi, että TC 250 on tehnyt kaikkensa. Hän otti esille EN 10025, jonka terästeollisuus on tehnyt. Sedlacek sanoi, että puuttuu keskustelua ja tahtoa TC.den välillä. Norja sanoi olevan tärkeää, että standardien välillä säilytetään yhtenäisyys. Ongelma on, että CEN TC:t ovat itsenäisiä. Leoz totesi, että GP L säilyy, mutta kuinka koordinoida toimintaa. Seiffert halusi durabilityn kohdalla enemmän desciptive rules. Seuraava keskusteluaihe oli complexity of Eurocodes. Tanska ehdotti, että eurokoodeja tulisi lyhentää (shorten). Heseltine kertoi, että betoniosille oli UK:ssa tehty lyhennetyt versiot. Ongelma on legal aspects. Tähän myös Galgaro puuttui ja sanoi, että julkiset hankinnat vaativat käyttämään eurokoodeja, ei lyhennyttyjä versioita. Tämä on sama asia, johon olen kiinnittänyt huomioita myös Suomessa keskusteltaessa, kuinka näitä kansallisia sovellutusohjeita tehdään. Seuraavaksi Galgaro piti esitelmän, jossa hän esitteli lähinnä TC 250 Lissabonin kokouksen tulokset. Lissabonissa oli ollut lyhyt seminaari, jossa aiheena sustainability aspects in structural engineering. Esitelmät pitivät Paul Lüchinger, prof Mancini, prof Josa ja prof Feldman. John Moore kertoi WG 206 työstä ja JRC:n Pinto CPR:n seitsemännestä BWRs. Lissabonissa oli myös päätetty
uusien eurokoodiosien WG:n puheenjohtajuuksista. WG:jen osanottajien haku on käynnissä. Puheenjohtajat ovat seuraavat: Eurokoodit sisältävät 5320 sivua. Galgaro esitteli taulukon, jossa corrigendat ja amendmentit oli esitelty. Ne ovat tämän matkakertomuksen liitteenä. Programming mandate Claes Andersonin esitteli programming mandaattityön lähtökohdat ja työn tuloksen. Jatkon aikataulu on seuraava: -komissio saa työn valmiiksi 3 kuukaudessa -CEN:llä on 3 kuukautta aikaa hyväksyä mandaatti -CEN:n tulee antaa vastaus 9 kuukauden sisällä -Komissio antaa standardisointimandaatit tai -mandaatit konsultoituaan ENC-kokousta. Komission rahoituspäätös on erillinen asia. Tähän tulee lisätä se, että käsittääkseni mandaatti menee 98/34 komitean kautta, joka tuo oman aikalisänsä. Programming mandaatti hyväksyttiin. Tämä oli kokouksen tärkein anti. Asiaa voi kommentoida (lähinnä editoriaalisia kommentteja) 2 viikon sisällä. Asian kehittyminen on nyt TC 250 kiinni. Kannattaa olla aktiivinen TC 250 alakomiteoissa. Tässä yhteydessä FIEC käytti puheenvuoron. Faraday totesi, ettei FIEC:llä ole mitään virallista kantaa eurokoodeihin. Hän puolsi eurokoodien nopeaa implementointia ja koulutusta. Hän kannatti Tanskan esitystä, jossa oli kerrottu eurokoodien lyhennetystä versioista. Ne tuntuivat käytännönläheisiltä. FIEC tukee myös eurokoodien promotointia kolmansissa maissa. FIEC oli tietyt varaukset eurokoodien osien laajentamiseksi. Tähän Galgaro sanoi, etteivät uudet osat vie TC 250 resursseja. Niitä tekevät toiset ihmiset. Tämä ei ihan pidä paikkansa. Esim. Sedlacek on lasirakenteita käsittävän työryhmän puheenjohtaja. Kaikki jäsenmaat (Itävalta, UK, Belgia, Saksa, Tanska ja Suomi), jotka käyttivät puheenvuoron, painottivat olemassa olevien osien parantamista. Sanoin lisäksi, että jos on kysymys komission
rajallisista raharesursseista, ne pitäisi käyttää olemassa olevien osien parantamiseen. Mikään jäsenmaa ei puoltanut uusia osia, mutta ei tietysti asettunut vastustamaan. Keskustelu kääntyi kansallisten parametrien harmonisointiin. Sedlacek sanoi, että hän on tekemässä raporttia eurokoodeista komissiolle. Hän sanoi, että teollisuuden ja viranomaisten tulisi osallistua TC 250 työhön, jotta heidän näkemyksensä tulevat huomioiduksi. Tietokoneohjelmateollisuus on toivonut selviä sääntöjä. Esitin työryhmää, joka valmistelisi asiakirjaa, kuinka kansallisia parametrejä voitaisiin harmonisoida. Ne ovat kansallisten viranomaisten päätäntävallassa. Heseltine ja JRC torjuivat esitykseni. JRC esitelmä JRC piti lopuksi esitelmänsä, josta ei ehditty keskustella. Edelleenkään kaikki maat eivät ole alkaneet syöttää sisään kansallisia parametrejään. Suomi on sitä tehnyt. Kiitos Jaakon. Maat on mainittu paremmuusjärjestyksessä, jotka ovat syöttäneet parametrejään: Tshekki, Tanska, Belgia, UK, Romania, Suomi, NL, Slovakia, Ruotsi, Viro, Puola, Norja. Yksittäisten eurokoodiosien kohdalla syötettyjen parametrien kattavuus on parhaimmillaan 10-15 %. Syötettyjen osien kohdalla keskimäärin oli käytetty 54 prosenttia suositusarvoja. JRC:n toimeksiantoon kuuluu myös muiden olennaisten vaatimuksia koskevien standardien kartoitus. 9.2.2010 on Isprassa rakennusten energiatehokkuutta koskevia standardeja koskeva kokous. JRC julkaisee prenormative, background ja technical documents. Prenormative documents voi kääntää helposti CEN:n raportiksi. JRC on julkaissut värähtelyistä 2 raporttia Design of lightweight footbridges for human induced vibrations ja Design of floor structures fore human induced vibrations sekä pari muuta raporttia Hot-dip-zinc-coating of prefabricated structural components ja Background document to EN 1991- Part 2 Traffic loads for road bridges - and consequences for the design. Löydettävissä JRC:n kotisivuilta. JRC:n mukaan EN 1997 on heikoin eurokoodeista. Ajatuksena on myös soveltaa eurokoodien metodia muille olennaisille vaatimuksille (GP L:n menetelmät). CEN WG 206 tekee tätä selvitystyötä. NL kysyi, laajennetaanko ENC:n ryhmän toimintaa myös muille olennaisten vaatimusten alueelle. Leoz sanoi, että CPR:n takia perustetaan työryhmiä myös muille BWRs:lle. JRC kehittää myös keskitettyä eurokoodi help deskiä. JRC:n täytyy vielä selvittää joitakin juridisia kysymyksiä. Se on tarkoitettu TC 250 kansallisille tukiryhmille. Pääsy on salasanan takana. Kolmansien maiden osalta kerrottiin Moldovan 2 päivän seminaarista (marraskuu 2009) sekä kokouksista Venäjän kanssa. Päämääränä on Moldovassa mahdollistaa eurokoodien käyttö. Komissio on solminut sopimuksen BSI:n kanssa eurokoodien promotoinnista kolmansiin maihin.
Tulossa koulutusta: 4-6.10.2010 Wienissä koskien siltoja EC 8 (maanjäristys) 2 pv EC 2 (betonirakenteet) 2 pv JRC:n sivuille voi ilmoittaa omista koulutustilaisuuksistaan. JRC julkaisee CEN TC 250 newsletter-julkaisua, joka on luettavissa JRC:n kotivulta. http://eurocodes.jrc.ec.europa.eu Seuraava kokous Seuraavan kokouksen ajankohdaksi päätettiin 27.9.2010. TC 250:n seuraava kokous on 17-18.6.2010 Helsingissä. Matti J. Virtanen