NAIS- JA SUKUPUOLENTUTKIMUS OULUN YLIOPISTO OPINTO-OPAS LUKUVUODELLE 2014 2015
NAIS- JA SUKUPUOLENTUTKIMUS OULUN YLIOPISTOSSA Päivitetty: 12.1.2015 Nais- ja sukupuolentutkimus on tieteidenvälinen, moni- ja poikkitieteellinen ja perinteisiä paradigmoja haastava opetus- ja tutkimusala, jota Oulun yliopistossa voi opiskella perus- ja aineopintojen laajuisesti (yhteensä 60 op). Oppiaineen teemoista voi tehdä myös sekä perus- että jatko-opintotasoista tutkimusta ja saada siihen ohjauksen. Oppiaine on hallinnollisesti sijoitettu kasvatustieteiden tiedekuntaan, mutta se tarjoaa opetusta yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ja opettajia on eri tieteenaloilta ja tiedekunnista. Opetustarjontaan sisältyy myös sukupuolentutkimuksen valtakunnallisen HILMA-verkoston järjestämiä kursseja. Lisäksi opiskelija voi hyödyntää opinnoissaan sukupuolentutkimuksen kansainvälistä ja ulkomaista opetustarjontaa oppiaineen erinomaisten kansainvälisten verkostojen ansiosta. Nais- ja sukupuolentutkimuksessa suoritettuja opintoja voi sisällyttää eri koulutusohjelmiin ja tutkintoihin opintokokonaisuuksina tai sivuaineena. Oppiaineen lähtökohtana on ollut naisten historiallisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen aseman tutkiminen ja opiskelu, mutta vähitellen kysymyksenasettelut ovat laajentuneet, mikä näkyy myös oppiaineen nimessä: Naistutkimus -nimestä on siirrytty nimeen Nais- ja sukupuolentutkimus. Asioiden tarkastelussa pyritään intersektionaalisuuteen, eli ottamaan huomioon esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, luokan, iän, vammaisuuden ja muiden tekijöiden moninainen saman- ja eriaikainen merkityksellistyminen ihmisten arjessa. Oppiaineena Nais- ja sukupuolentutkimus koostuu Oulun yliopistossa perus- ja aineopintokokonaisuuksista sekä kolmesta erillisestä opintokokonaisuudesta, joista yksi on oppiaineeseen johdatteleva kokonaisuus; toinen suuntautuu Oulun yliopiston sukupuolentutkimuksen yhdelle vahvuusalueelle, eli väkivallan, väkivallattomuuden ja tasa-arvoisuuden kysymyksiin; ja kolmas on rakennettu palvelemaan tutkimusopintoja. (Viimeksi mainittu kokonaisuus on räätälöitävissä myös jatko-opintojen tasolle). Perusopintojen (A212901) laajuus on 25 op ja aineopintojen (A212902) 35 op. Perusopinnoissa on tarjolla 6 viiden opintopisteen laajuista opintojaksoa, joista yksi, Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi on kaikille pakollinen. Aineopinnoissa on kolme pakollista opintojaksoa sekä seuraavat 4 suuntautumisalaa: 1. Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 15 op) 2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 20 op) 3. Sukupuoli historian ja kulttuurintutkimuksessa (5 15 op) ja 4. Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä (5 10 op). Nais- ja suopuolentutkimuksen erilliset opintokokonaisuudet, jotka ovat laajuudeltaan 10 25 op. ovat seuraavat: 1. Johdatus nais- ja sukupuolentutkimukseen (10 op), joka rakentuu nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopintojaksosta (417113P 4 op) sekä opiskelijan valinnan mukaan 5 opintopisteestä muita oppiaineen perusopintoja. 2. Tutkimusta tukeva nais- ja sukupuolentutkimuksen opintokokonaisuus (10 20 op) rakentuu opiskelijan valinnan mukaan seuraavista perus- ja aineopintojen kursseista: 417113P, 417114P, 417207A, 417208A, 417209A. 2
3. Väkivalta ja välittävän myötäelämisen ehdot / Violence and the Frames for Compassion and Nonviolence (25 op/ects) opintokokonaisuuteen sisältyvät perusopintojen opintojakso 417133P, sekä aineopintojen opintojaksot 417215A, 417216A, 417217A, ja 417218A. Tänä lukuvuonna koko opintokokonaisuus tarjotaan suomenkielellä ja lisäksi yksi opintojakso venäjänkielellä. Opiskelija voi halutessaan suorittaa koko opintokokonaisuuden aineopintotasoisena. Tällöin opiskelija täydentää perusopintoihin sijoitettua opintojaksoa lisätehtävällä. Aineopintotason valinnasta tulee ilmoittaa opintokokonaisuuden vastuuhenkilölle etukäteen. Käytä hyväksesi nais- ja sukupuolentutkimuksen opintoihin rakennettuja itsenäisten valintojen mahdollisuuksia sekä opintokokonaisuuksien että opintojakso- ja kirjatarjonnan osalta, ja rakenna opintosi mahdollisimman hyvin omia tarpeitasi ja kiinnostuksenkohteitasi vastaaviksi. Seuraa nais- ja sukupuolentutkimuksen ilmoitustaulua ja kotisivuja, jotka sijaitsevat osoitteessa www.oulu.fi/naistutkimus/. Ilmoitustaulu puolestaan sijaitsee kasvatustieteiden tiedekunnan 1. kerroksessa, Sara Wacklinin aulassa, luentosalin KTK 117 lähellä. Opettajien/ tentaattoreiden yhteystiedot löytyvät lukujärjestyksen lopussa olevasta Yhteystiedot -osiosta. Kirjallisuuden opiskelun osalta haluamme sinun muistavan seuraavaa: Kirjatentit suoritetaan kasvatustieteen tenttipäivinä. Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään tenttiperjantaita edeltävän viikon torstaina osoitteessa weboodi.oulu.fi/oodi. Mikäli haluat suorittaa opintojakson muuten kuin tenttimällä perinteiseen tapaan (ks. seuraavana oleva informaatio tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta), sovi siitä erikseen tentaattorin kanssa. Ne teokset, jotka on sijoitettu useampaan kohtaan, voidaan tenttiä vain kerran. Luentojen ja niihin kuuluvan kirjallisuuden kuulusteluista sovitaan erikseen luennoilla. Tentittävän kirjallisuuden määrää koskeva sääntö: 1 opintopistettä vastaa vaikeustasoltaan keskinkertainen noin 200 -sivuinen äidinkielinen teos ja noin 150 -sivuinen vieraskielinen. Tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta: Tenttikirjallisuutta voi suorittaa paitsi yleisinä tenttipäivinä tenttitilaisuuksissa, myös esseinä, katsauksina jne. Vaihtoehtoisista suoritustavoista tulee kuitenkin aina neuvotella erikseen kunkin opintojakson vastuuhenkilön kanssa, sillä heillä on toisistaan poikkeavia ehtoja. Ko. suoritukset kannattaa jättää tentaattorille/opettajalle kirjatenttipäivien aikoihin, jotta tulokset voidaan julkaista muiden tenttitulosten yhteydessä. Seuraavassa on vinkkejä vaihtoehtoisista suoritustavoista. Esseelle on luontaista pohtivuus ja se antaa perinteistä tenttivastausta enemmän tilaa persoonallisille äänenpainoille. Keskeinen, kirjoitusta suuntaava ongelma tai tehtävä ilmaistaan selvästi ja sen valinta perustellaan tentittävänä olevan kirjallisuuden sisällöistä käsin. Useita vaihtoehtoisiakin ajatuskulkuja voi kehitellä eteenpäin rinta rinnan ja nivoa ne lopulta yhteen tai jättää perustellusti avoimiksi. Lähdekirjallisuuden ja muun materiaalin käyttäminen on onnistumisen kannalta välttämätöntä. Lähteet merkitään tekstiin. 3
Katsauksessa opiskelija suhteuttaa referoitavan/analysoitavan tekstin valitsemaansa kontekstiin, esimerkiksi kirjoittamisajankohdan keskusteluihin tai tekstistä esitettyyn kritiikkiin. Katsauksen tekeminen tulee kysymykseen parhaiten silloin, kun kohteena on useita vertailtavia tekstejä. Arvio tarkoittaa tässä yhteydessä kirja-arvostelun tyyppistä tekstiä. Kirjoittaja esittää arviossa näkemyksensä kohteena olevasta tekstistä, sen kiinnostavuudesta, pätevyydestä, merkittävyydestä jne. suhteessa laatimiinsa tai tentaattorin kanssa yhdessä laadittuihin tai muulla tavalla määrättyihin kriteereihin. Lukupiiri voi koostua kahdesta tai useammasta opiskelijasta, jotka kokoontuvat keskustelemaan lukemastaan tenttikirjallisuudesta ja raportoivat kirjallisesti opintojakson tentaattorille. Lukupiirien perustamisesta vastaavat opiskelijat itse. Lukupiirin muodostamisessa voi käyttää apuna nais- ja sukupuolentutkimuksen ilmoitustaulua tms. Nais- ja sukupuolentutkimuksen YLEISET TENTTIPÄIVÄT LUKUVUONNA 2014 2015 Perjantaisin klo 14 17 salissa LI Syyslukukausi 2014 Kevätlukukausi 2015 19.9. 23.1. 17.10. 20.2. 14.11. 20.3. 12.12. 24.4. 22.5. Oppiaineen vastuuhenkilö on Vappu Sunnari Vapun vastaanottoaika on maanantaisin klo 14.30 16 syyslukukaudella 15.9. 8.12. ja kevätlukukaudella 19.1. 1.6. 4
A212901 Nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopinnot 25 op Päivitetty: 12.1.2015 Opiskelijat perehtyvät Nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopinnoissa tieteenalan teorioihin ja käsitteellistyksiin sekä tieteenalalla käytäviin keskusteluihin sukupuolentutkimuksen, naistutkimuksen, mies- ja maskuliinisuustutkimuksen sekä queer -tutkimuksen teorioita ja käsitteellistyksiä hyödyntäen. Tarkastelun kohteina ovat myös sekä tieteenalakohtaiset että ajankohtaiset yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja vuorovaikutukselliset ilmiöt, joiden kuvaaminen ja kriittinen tarkastelu haastavat problematisoimaan sukupuolen. Perusopintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa tunnistaa ja eritellä erilaisia nais- ja sukupuolentutkimuksen teoreettisia lähtökohtia sekä niiden historiallisia, kulttuurisia ja metodologisia taustaolettamuksia analysoida erilaisia tapahtumankulkuja, vuorovaikutusta jne. nais- ja sukupuolentutkimuksen teorioita ja käsitteitä käyttäen sisällyttää tarkasteluunsa myös intersektionaalisuuden reflektoida ja kehittää sensitiivisyyttä nais- ja sukupuolikysymyksille omassa toiminnassaan ja vuorovaikutuksessa. Toteutustavat: Perusopinnot koostuvat yhdestä pakollisesta opintojaksosta (5 op), sekä 4 muusta opintojaksosta. Pakollisesta opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, samoin osasta muita perusopintojen kursseja. Kurssit Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi (5 op) Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet (5 op) Seksuaalisuus ja ruumiillisuus (5 op) Mies- ja maskuliinisuustutkimus (5 op) Populaarikulttuuri ja media (5 op) Väkivalta ja välittävän myötäelämisen lähtökohtia (5 op) 5
Kaikille pakollinen perusopintojen opintojakso: Päivitetty: 12.1.2015 417113P Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi, 5 op Ajankohta: syyslukukausi, 1 periodi Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä nais- ja sukupuolentutkimuksen historiaa ja muotoutumista, nimetä ja määritellä alustavasti nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset peruskäsitteet sekä tunnistaa erilaisia nais- ja sukupuolentutkimuksen teoreettisia suuntauksia ja niihin liittyviä peruskysymyksenasetteluja Katsaus naisliikkeestä sukupuolen tutkimukseen Nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset käsitteet, kysymyksenasettelut Nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset teoriat Intersektionaalisuus Toteuttamistapa: luentoja 24 h, esseeseminaari 8 h Oppimateriaali: Artikkeleita seuraavista teoksista: Saresma, T. Rossi, LM, Juvonen, T (2010) Käsikirja sukupuoleen (osin) Koivunen, A. & Liljeström, M (1996) Avainsanat. 10 askelta feministiseen tietämiseen (osin) Rachel Alsop, Annette Fitzsimons & Kathleen Lennon (2002) Theorizing gender Barbara Christian, et al 2007. New Black feminist criticism (1985 2000) Lisämateriaali: Koivunen, A. & Liljeström, M (1996) Avainsanat. 10 askelta feministiseen tietämiseen (muilta osin) Arviointi: 5 1/hylätty Kurssikokonaisuus rakentuu aktiivisesta ja interaktiivisesta osallistumisesta luento- ja seminaarityöskentelyyn. Luennot pidetään maanantaisin klo 12.3014 (24 tuntia) salissa KTK303 ajalla 15.9. 8.12. ja seminaarit keskiviikkoisin (8 tuntia) ajalla 5.11. 10.12. Luentoajat ja -paikat : ma 15.09., 12.30 14.00 KTK303 ma 29.09., 12.30 14.00 KTK303 ma 13.10., 12.30 14.00 KTK303 ma 03.11., 12.30 14.00 KTK303 ma 17.11., 12.30 14.00 KTK303 ma 01.12., 12.30 14.00 KTK303 Seminaariajat ja -paikat: ke 05.11., 12.30 14.00 KTK213 ma 22.09., 12.30 14.00 KTK303 ma 06.10., 12.30 14.00 KTK303 ma 27.10., 12.30 14.00 KTK303 ma 10.11., 12.30 14.00 KTK303 ma 24.11., 12.30 14.00 KTK303 ma 08.12., 12.30 14.00 KTK303 ke 12.11., 12.30 14.00 KTK213 ke 26.11., 12.30 14.00 KTK213 ke 10.12., 12.30 14.00 KTK213 Ilmoittautumisaika kurssille: 01.08. 22.09.-14 Korvaava, sukupuolentutkimuksen valtakunnallisen HILMA-verkoston järjestämä kurssi: Introduction to Finnish Gender Studies, 6.10. 28.11., opettajana Annamari Vänskä. Haku 1.9-19.9.2014 https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/52167/lomake.html 6
Muu perusopintojen opintojaksontarjonta 417114P Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet, 5 op Ajankohta: Ajankohta riippuu siitä, minkä opiskeluvaihtoehdon valitsee. Osaamistavoite Opintojakson suorittanut henkilö osaa käsitteellistää ja analysoida vuorovaikutusta sukupuolen, vallankäytön, sosiaalisten hierarkioiden ja normittamisen sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, turvallisuuden ja välittämisen näkökulmista. Valta käsitteenä; teoreettisia lähestymistapoja valtaan ja sukupuoleen Normatiiviset, institutionaaliset ja diskursiiviset valtarakenteet ja niiden ylläpito Sukupuolen historiallisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti merkitsemät valtarakenteet ja dynamiikat Vuorovaikutuksen ja välittävän vuorovaikutuksen keskeiset käsitteet Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sosiaalisten suhteiden laadun, vallankäytön ja normittamisen näkökulmista tarkasteltuna Oman toiminnan reflektoimistaitojen oppiminen em. näkökulmista. Toteuttamistapa: Joko itsenäisesti opiskellen tai korvaavalla opintojaksolla Turvallinen ja välittävä vuorovaikutus. Korvaava opintojakso suoritetaan reflektiopäiväkirjan ja tutkimusorientoituneen ryhmä- tai parityön avulla. Luentojen ja seminaarien ajat ja paikat (kaksi viimeisintä - 9.12. ja 12.12.- ovat ylimääräistä vara-aikoja): ti 28.10.-14 14.30-16.00 HU108 pe 07.11., 12.30-14.00 KK223 pe 14.11., 12.30-14.00 KK223 ti 25.11., 14.30-16.00 HU108 ti 02.12., 14.30-16.00 HU108 ti 09.12., 14.30-16.00 HU108 Oppimateriaali: ti 04.11., 14.30-16.00 HU108 ti 11.11., 14.30-16.00 HU108 ti 18.11., 14.30-16.00 HU108 pe 28.11., 12.30-14.00 KK223 pe 05.12., 12.30-14.00 KK223 pe 12.12., 12.30-14.00 KK223 Feminist perspectives on power. Julkaisusta: Stanford Encyclopedia of Philosophy. Tuija Saresma, Rossi, LM & Juvonen, T (2010) Käsikirja sukupuoleen teoksesta Johanna Kantolan artikkeli (s. 78-87) ja Juulia Jyrängin artikkeli (s. 307-314) Tarja Tolonen (2008) Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Sari Irni, Mianna Meskus & Venla Oikkonen (2014) Muokattu elämä. Teknotiede, sukupuolisuus ja materiaalisuus. Lempiäinen Kirsti, Leppänen Taru, Paasonen Susanna (2012) Erot ja etiikka feministisessä tutkimuksessa. Martha Nussbaum (2010) Talouskasvua tärkeämpää - Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä? Muita julkaisuja sopimuksen mukaan. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari 7
Kurssin Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet omaan työosuuteen voi käyttää niin halutessaan kurssia Sukupuolisensitiivisiä työkaluja tyttöjen voimaantumisen tukemiseen - verkkokoulutus 13.-26.10. 2014 Ilmoittaudu 19.9. mennessä lomakkeella: https://www.webropolsurveys.com/s/492023668fd3b57b.par Sekä seminaaria: 'Koulutuksella väkivaltaa vastaan' - seminaariin tiistaina 11.11.2014 klo 8.30-16 Paikka: Oulun yliopisto, L7 Ilmoittaudu 16.10. mennessä lomakkeella: https://www.webropolsurveys.com/s/c141d47cfc7ab3a0.par Edellä mainittua kurssia tai/ja seminaaria hyödyntäen on mahdollista rakentaa korvaavaa suoritusta myös muuhun opintojaksoon. Neuvottele asiasta Vappu Sunnarin kanssa. 8
417116P Seksuaalisuus ja ruumiillisuus, 5 op Ajankohta: Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia siinä tapauksessa, jos opintojakson suorittaa tenttimällä. Korvaavat opintojaksot järjestetään syyslukukaudella. Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa tarkastella ja analysoida seksuaalisuutta ja ruumiillisuutta, niiden merkityksellistämiskäytäntöjä sekä seksuaalisuuden ja ruumiillisuuden tutkimuksen keskeisiä kysymyksenasetteluja. Seksuaalisuus ja ruumiillisuus teoreettisina ja kulttuurisesti tuotettuina käsitteinä, identiteetteinä ja elettyinä kokemuksina. Representaatioiden ja käytäntöjen merkityksellistäminen sukupuoleksi ja seksuaalisuudeksi. Ruumiillisuuden sosiaaliset ja materiaaliset merkitykset ja merkityksen muodostamistavat Toteuttamistapa: Itsenäisenä opiskeluna tai korvaavalla opintojaksolla Genre & Gender mediassa (ks. kohdan 417121P kurssikuvaus). Kannattaa myös seurata nais- ja sukupuolentutkimuksen kotisivuja, sillä lukuvuoden mittaan voidaan järjestää luentoja tms. joilla voi korvata osia opintojaksosta. Oppimateriaali: Kinnunen, T. & Puuronen, A. (toim.) (2006) Seksuaalinen ruumis. Kulttuuritieteelliset lähestymistavat. Lisäksi kaksi valinnaista kirjaa seuraavista (tai sopimuksen mukaan). / In addition two books from the following materials or other materials based on an agreement with the person responsible for the course. Lisämateriaali: /Additional material Taina Kinnunen (2008): Lihaan leikattu kauneus Harri Kalha (toim.) (2007): Pornoakatemia! Susanna Paasonen et al. (toim.) (2005): Jokapäiväinen pornomme. Media, seksuaalisuus ja populaarikulttuuri Sanna Karkulehto (2011): Seksin mediamarkkinat Anna Kontula (2008): Punainen eksodus. Tutkimus seksityöstä Suomessa Beemyn, B. & Eliason, M. (1996) Queer studies: a lesbian, gay, bisexual, and transgender anthology Bristow, J. (1997) Sexuality Suoritustapa: Itsenäisesti opiskellen TAI korvaavalla opintojaksolla. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Itsenäiseen opiskeluun perustuvien kirjatenttien osalta Jenny Kangasvuo (paitsi syys- ja lokakuussa Vappu Sunnari). Korvaavan kurssin osalta vastuuhenkilö nais- ja sukupuolentutkimuksessa on Vappu Sunnari. Korvaavia kursseja/osasuoritusmahdollisuuksia 687209A Soveltava antropologia / Seksuaalisuuden antropologia -kurssi (2 op) kulttuuriantropologian oppiaineessa aikavälillä 10.11. 11.12. Vastuuhenkilö: Jenny Kangasvuo. Suorituksen voi täydentää 5 op:een Jenny Kangasvuon väitöskirjan ja väitöstilaisuuden (08.11.2014) seuraamisen avulla. Tarkempia ohjeita tästä osuudesta antaa Vappu Sunnari. Genre ja gender mediassa, 5 op. (ks. kuvaus kurssin 417121P yhteydestä) 9
417118P Mies- ja maskuliinisuustutkimus, 5 op Ajankohta: Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia. Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö kykenee tunnistamaan, erittelemään ja käyttämään Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja teorioita; analysoimaan kysymyksenasetteluja, niiden historiaa, muotoutumista ja näköaloja sekä tuntee mies- ja maskuliinisuustutkimuksen alueelta tehtyä paikallista, kansallista ja kansainvälistä tutkimusta ja tutkimustuloksia. Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen historia Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen keskeiset teoriat ja käsitteellistykset sekä niiden metodologiset perustelut Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen käytäntöjä ja tutkimustuloksia Toteuttamistapa: Itsenäisenä opiskeluna. Seuraa kuitenkin nais- ja sukupuolentutkimuksen kotisivuja, sillä vuoden mittaan voidaan järjestää luentoja tms. joilla voi korvata osia opintojaksosta. Oppimateriaali: Manninen, S (2010) Iso, vahva, rohkee kaikenlaista Maskuliinisuudet, poikien valtahierarkiat ja väkivalta koulussa. Acta Universitatis Ouluensis E112. KTK, Oulun yliopisto (s. 13 18 sekä 79 117) Huuki, T (2010) Koulupoikien statustyö väkivallan ja välittämisen valokiilassa. Acta Universitatis Ouluensis E113. KTK, Oulun yliopisto (s. 15 19 sekä 69 92) Connell, RW 1995. Masculinities: s. 1-86 Kimmel, M, Hearn, J & Connell, RW.2005. Handbook of Studies on Men and Masculinities. Sage, London: Introduction, 1-12. Theoretical perspectives, 15-50. Ahlbäck, A (2010) Sotasankaruus miehuuden esikuvana: Jääkäriupseerit ja suomalainen sotialaskoulutus. teoksessa, Peltonen, Ulla-Maija & Kemppainen, Ilona (toim.) Kirjoituksia sankaruudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki. 47-88. Clowes, Li (2013) The limits of discourse: Masculinity as vulnerability. Agenda: Empowering women for gender equity, 27(1), 12-19. Gregory, A & Milner, S (2011) What is new about fatherhood? The social construction of fatherhood in France and the UK: Men and Masculinities 14(5), 588-606. Kidd, B (2013) Sports and masculinity. Sport in Society 16(4): 553-564. Pascoe, CJ (2005) Dude, you re a fag : Adolescent masculinity and the fag discourse. Sexualities 8, 329-346 Suoritustapa: Itsenäisesti opiskellen. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Tuija Huuki 10
417121P Populaarikulttuuri ja media, 5 op Kurssilla tutustutaan median eri lajityyppien kautta feministisen mediatutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja tutkimussuuntiin. Tavoitteena on oppia erittelemään kriittisesti sukupuolen ja seksuaalisuuden rakentumista mediassa. Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut henkilö tuntee ja osaa eritellä sukupuolta, seksuaalisuutta ja ruumiillisuutta tarkastelevaa kulttuuritieteellistä perustutkimusta sekä kulttuurien ja median tutkimuksen keskeisiä kysymyksenasetteluja sukupuolten merkityksiä ja määrittymisiä esille nostaen. Kulttuurin ja median tutkimus sukupuolen ja seksuaalisuuden näkökulmista Sukupuolten ja seksuaalisuuksien representaatiot mediassa ja kirjallisuudessa Sukupuolen ja seksuaalisuuden teoriat Toteuttamistapa: Itsenäisenä opiskeluna tai korvaavalla opintojaksolla Genre & Gender mediassa. Oppimateriaali: Leena-Maija Rossi & Anita Seppä (2007) Tarkemmin katsoen. Visuaalisen kulttuurin lukukirja. Anna Mäkelä, Liina Puustinen & Iiris Ruoho (2006) Sukupuolishow. Johdatus feministiseen mediatutkimukseen. Annamari Vänskä (2006) Vikuroivia vilkaisuja: Ruumis, sukupuoli, seksuaalisuus ja visuaalisen kulttuurin tutkimus. Annamari Vänskä (2012) Muodikas lapsuus. Lapset mainoskuvissa. Karen Ross (2010) Gendered media: Women, men and identity politics. Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari (Korvaavan kurssin kuvaus seuraavalla sivulla) 11
Korvaava kurssi: Genre ja gender mediassa, 5 op. (kurssilla voi korvata joko kurssin 417121P tai 417116P) Kurssin sisältökuvaus: Ilmari Leppihalme ja Sanna Karkulehto käsittelevät tekeillä olevassa artikkelikäsikirjoituksessaan länsimaisen nykykulttuurin voimakasta seksualisoitumista. Heidän mukaansa kulttuurin kuvastot ovat pornoistuneet ja seksuaalisuuden ja kaupallisuuden välinen suhde on tiivistynyt. Seksuaalisuus liitetään yhä useammin näkyvästi markkinoihin ja kaupantekoon, esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden myymiseen seksuaalisuudella. Nykykulttuuri näyttää medioituvan ja markkinoituvan ja pinta näyttää myyvän enemmän kuin sisältö. Tällä Genre ja gender kurssilla tartutaan edellä mainittuihin haasteisiin. Yhteisen tutkimusorientoituneen työskentelytavan avulla haetaan vastauksia kysymyksiin nykykulttuurin / median seksualisoitumisesta ja kaupallistumisesta erittelemällä kriittisesti seksuaalisuuden, ruumiillisuuden ja toimijuuden representaatioita mediassa sekä näiden yhteyksiä mediatuotannon kaupallistumiseen ja mahdolliseen pornoistumiseen / prostituoitumiseen. Toisaalta etsitään näitä trendejä mahdollisesti kyseenalaistamaan ja purkamaan / ylittämään pyrkiviä mediarepresentaatioita ja niiden esittämisen tapoja (ja vaikkapa koko trendin olemassaoloa kyseenalaistavia näyttöjä ). Suoritustapa: 1) orientoivat luennot, 2) tutkiva tiimityöskentely tiimin valitseman mediatuotteen parissa, 3) yhteinen kunkin tiimin työtä edistämään tarkoitettu työskentely Optima-ympäristössä, 3) päätöskeskustelu esimerkiksi evidenssiperusteisen väittelyn muodossa Optima-ympäristössä. (Opintojaksosta ei järjestetä luentokuulustelua.) Ajankohta: 16.09.- 25.11.2014. Orientoivat luennot: ti 16.09., 12-14.00, L9; to 18.9. 8.30-10 HU205; ti 30.9. 12.-14, L9; to 02.10., 08.30-10.00, HU205; ti 14.10. 12.-14.00, L9; to 16.10. 8.30-10, HU205; Tiimityöskentelyn ja Optima- keskustelujen viikot alkaen viikosta 39. Kurssin yhteenveto ja päätöskeskustelu Optimassa viikolla 48. Kurssin järjestävät yhteistyössä kirjallisuus, nais- ja sukupuolentutkimustutkimus ja elokuvatutkimus. Ilmoittautumisaika kurssille Weboodissa: 01.08.14-23.09.14 (Tunniste Weboodissa 687513A) Vastuuhenkilöt: Ilmari Leppihalme ja Vappu Sunnari 12
417133P Väkivalta ja välittävän myötäelämisen lähtökohtia 5 op Ajankohta: syyslukukausi Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut henkilö osaa määritellä monitieteisen väkivallan tutkimuksen peruskäsitteet ja tarkastella väkivaltaa sukupuolen ja muut erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet huomioiden. Hän tunnistaa väkivallan eri ilmenemismuotoja elämänkulussa ja eri vaiheissa väkivallalle altistavia tekijöitä. Hän osaa analysoida väkivallan yksilöllisiä ja yhteisöllisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Hän osaa reflektoida omaa toimintaansa väkivallattomuuden ja välittävän myötäelämisen näkökulmasta. Opintojaksolla perehdytään sukupuolisensitiivisesti ja erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet huomioiden monitieteiseen ja eri tieteenaloilla tehtyyn väkivallan tutkimukseen. Opintojaksolla perehdytään väkivallan peruskäsitteisiin, ilmiön yleisyyteen, sen eri ilmenemismuotoihin ja kumuloitumiseen ihmisen elämänkulussa eri elämänalueilla. Opintojakson tarkastellaan lisäksi välineitä havaita ja ehkäistä väkivaltaa eri ympäristöissä, sekä tukea moniammatillisen näkemyksen kehittymistä väkivaltailmiön tarkastelussa. Opintojaksolla opiskelija saa myös valmiudet reflektoida omaa toimintaansa väkivallattomuuden näkökulmasta. Toteuttamistapa: Verkko-opinnot. Verkkotyöskentely, materiaaleihin perehtyminen ja reflektiopäiväkirja Oppimateriaali: Oppimatertiaali ilmoitetaan verkko-oppimisympäristössä opintojakson aikana. Suuoritustapa: Optima -ympäristöinen, vuorovaikutteinen, tehtävittäin vaihteleva suoritustapa. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Lisätiedot: Opintojakso on osa Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot opintokokonaisuutta. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot -opintokokonaisuuden ja haluaa opinnot kokonaisuudessaan aineopintotasoisina, tulee tämän opintojakson suorittamistavasta sopia vastuuhenkilön kanssa erikseen. Opintokokonaisuuteen ja sen kursseille on erillinen haku. Vastuuhenkilö: Minna Viinikka 13
Nais- ja sukupuolentutkimuksen aineopinnot 35 op Tavoite: Nais- ja sukupuolentutkimuksen aineopinnoissa opiskelijat syventävät asiantuntemustaan Nais- ja sukupuolentutkimuksen teorioista ja metodologioista sekä oppiaineen monitieteisestä ja tieteidenvälisestä tutkimusotteesta. Aineopintokokonaisuuden suorittanut henkilö tuntee keskeiseen nais- ja sukupuolentutkimuksessa käytävän tieteen kritiikin ja osaa soveltaa sitä käytännössä arvioidessaan tieteellistä tietoa, metodologioita, metodeja ja tutkimuksen eettisyyttä osaa eritellä nais- ja sukupuolentutkimuksessa käytyä metodologista ja metodista keskustelua ja osaa soveltaa niitä oman tutkimuksensa puitteissa SEKÄ osaa analysoida/tulkita tapahtumankulkuja, vuorovaikutusta tms. jotakin nais- ja sukupuolentutkimuksen sekä intersektionaalisuuden teoriaa, metodologiaa, metodia sekä käsitteitä kriittisesti käyttäen sekä raportoida siitä esimerkiksi artikkelin muodossa TAI suunnitella ja organisoida käytännön toimintaa sukupuolten segregaation purkamiseksi ja raportoida siitä TAI suunnitella ja organisoida tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeihin perustuvaa tasa-arvotyötä ja raportoida siitä TAI suunnitella ja toteuttaa käytännön toimintaa väkivaltaan puuttumiseksi sekä ei-toisarvoistavien toimintatapojen ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi TAI suunnitella ja organisoida uutta informaatioteknologiaa hyödyntävää sukupuolisensitiivistä opetusta ja raportoida siitä. Toteutustapa: Pääosin aineopinnot toteutetaan perehtymällä kirjallisuuteen. Kontaktiopetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan 1-2 opintojaksoa vuosittain. Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelija voi valita vapaasti laatien itselleen 35 opintopisteen laajuisen aineopintokokonaisuuden. Arviointi: Hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilöt: kunkin opintojaksojen yhteydessä erikseen nimetty vastuuhenkilöt 14
Kurssit: Pakolliset kurssit: Nais- ja Sukupuolentutkimuksen metodologiat ja metodit (5 op) Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (5 op) Itsenäiset tutkimusopinnot TAI Itsenäiset käytännön toiminnan kehittämisen opinnot (5 10 op) Opintosuunnat, valitse näistä 1 2 suuntausta: 1. Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 15 op) a. Feminismin klassikot (5 op) b. Syventävät teoreettiset opinnot (5 10 op) 2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 20 op) a. Väkivallan monet muodot globaaleissa konteksteissa (5 op) b. Seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja prostituutio (5 op) c. Väkivallan ehkäiseminen, väkivaltaan puuttuminen ja välittävän ilmapiirin rakentamisen käytänteet (5 op) d. Tasa-arvon sekä myötätuntemisen ja elämisen puitteet (5 op) 3. Sukupuoli historian ja kulttuurintutkimuksessa (5-15 op) a. Sukupuolihistoria (5 op) b. Kirjallisuus ja elokuvatutkimus (5 op) c. Kulttuuriantropologia (5 op) 4. Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä (5-10 op) a. Globalisaatio ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus (5 op) b. Suomalainen perhe ja vanhemmuus muutoksessa lokaalista ja kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna (5 op) 15
Pakolliset kurssit 1. 417209A Nais- ja sukupuolentutkimuksen metodologiat / metodit 5 op Ajankohta: Opintojakso suoritetaan pääasiassa itsenäisenä työskentelynä eikä suoritusajankohdan suhteen ole rajoituksia. Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset metodologiset erityisesti tietoteoreettiset - ja menetelmälliset lähtökohdat, kysymyksenasettelut ja ratkaisut ja osaa analysoida niitä kriittisesti. Hän osaa arvioida kriittisesti tietoa. Sukupuolivastuullisuus tutkimusmetodologisena ja tietoteoreettisena sekä tutkimusmetodisena haasteena Sukupuolivastuullisuus tutkimusmetodin tapauskohtaisen käytön rakentamisessa ja käytössä Tutkimusprosessi eettisestä ja valtanäkökulmasta tarkasteltuna Toteuttamistapa: Opintojakso suoritetaan pääasiassa itsenäisenä työskentelynä eikä suoritusajankohdan suhteen ole rajoituksia. Oppiaineen kotisivuilla ilmoitetaan mahdollisesta korvaavasta opetuksesta. Oppimateriaali: Ramazanoglu C & Holland J. (2002) Feminist Methodology. Challenges and Choices. Liljeström M (2004) (toim) Feministinen tietäminen. Bagele Chilisa (2012) Indigenous Research methodologies. Researching gender (Volumes I IV). Artikkeleita valinnan mukaan. Sharlene Nagy Hesse-Biber 82012) ed.) The handbook of feminist research. Muuta kirjallisuutta perustuen sopimukseen vastuuhenkilön kanssa. Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä opiskeluna. Lukuvuosittain aihealueelta voidaan järjestää korvaavaa opetusta, mistä ilmoitetaan erikseen. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari Korvaavaa opetusta: A) Tutkijan vastuu ja valinnat - Miten tutkia kiistanalaisia, salattuja ja vaiettuja ilmiöitä ihmistieteissä? Yleisöseminaari Oulun yliopistossa 13.11.2014, Sali KTK112 Opiskelijat voivat tehdä seminaariin liittyviä kurssisuorituksia. Palauta suorituksesi viimeistään 17.12. Miten tutkia vaiettuja, julkisuudessa kiistanalaisia tai muuten arkaluontoisina pidettyjä ja vaikeasti tavoitettavissa olevien ilmiöitä? Näitä kysymyksiä pohditaan monitieteisessä yleisöseminaarissa Tutkijan vastuu ja valinnat. Esille nousevat erityisesti metodisiin valintoihin, tutkimuseettisiin haasteisiin ja tutkijan vastuuseen liittyvät näkökulmat. Tavoitteena on synnyttää monitieteistä keskustelua kysymyksistä, jotka 16
koskevat laajasti koko ihmistieteellisen tutkimuksen kenttää. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta, Oulun Historiaseura ja Nuorisotutkimusseura. Seminaarista voi rakentaa kirjallisuuden avulla 5 op:een suorituksen neuvotellen Seija Jalaginin kanssa. Lisätietoja seminaarista: http://www.oulu.fi/historia/node/27202 A) Posthumanistisia näköaloja ihmistieteissä kurssi (5 op) Kurssi ajoittuu ajalle 9.1. 28.2.2015 ja kontaktityöskentely tapahtuu maanantaisin ja perjantaisin alkaen perjantaina 9.1. klo 12.30 salissa KTK210. Kurssi on lukupiiri -muotoinen. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla, 9.1., keskustelemme yleisellä tasolla siitä, mitä posthumanistiset näköalat voivat tarkoittaa ihmistieteissä tai henkilökohtaisesti. Kurssille osallistuminen ei kuitenkaan edellytä ennakkotietämystä aihepiiristä. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla sovimme myös, mitä artikkeleita, kirjanlukuja jne. kurssilla luetaan. Ensimmäinen keskustelukerta luetusta tekstistä pidetään maanantaina 19.1. ja sen jälkeen aikataulun mukaisesti maanantaisin ja perjantaisin. Kurssin peruskirjallisuus: Alaimo Stacy & Hekman, Susan (eds.) 2008. Material feminisms. Indiana University Press, Bloomington & Indianapolis. Braidotti, Rosi 2011. Nomadic Theory. The Portable Rosi Braidotti. Columbia University Press, New York. Braidotti, Rosi 2013. The Posthuman. Polity Press, Cambridge. Coleman, Rebecca & Ringrose, Jessica (eds.) 2013. Deleuze and research methodologies. Edinburgh University Press, Edinburgh. Lummaa, Karoliina & Rojola, Lea (eds.) 2014. Posthumanismi. Eetos, Turku. Toivomme, että osallistujat tuovat ensimmäiselle kokoontumiskerralle (9.1.) myös omia esityksiä luettavista teksteistä. Kurssin kieli on suomi. Kurssin suorittaminen sisältää yhden alustuksen kurssin lukumateriaalista (artikkeli, kirjan luku tms.) sekä aktiivisen osallistumisen lukupiirissä käytäviin keskusteluihin. Ilmoittautumisaika kurssille 01.12.-14 16.01.-15 Vastuuhenkilöt: Vappu Sunnari ja Tuija Huuki. 2. 417214A Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 5 op Ajankohta: Itsenäisesti opiskeltuna ei rajoituksia. Korvaava verkkokurssi kevätlukukaudella. Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa tunnistaa, eritellä ja analysoida tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä arjen eri ulottuvuuksilla kuten *koulutuksessa, *työelämässä, *perheessä ja * vapaa-aikaan liittyvissä asioissa TAI keskittyneesti yhdellä neljästä edellä luetellusta osa-alueesta, sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikassa. Hän ymmärtää sukupuolten tasa-arvon, tasa-arvotyön ja tutkimuksen historiaa ja sen keskeiset kehitysjuonteet; sekä tasa-arvon keskeiset käsitteet ja teoriat. Hän osaa analysoida koulutuksen, työelämän ja arjen muiden ulottuvuuksien käytäntöjä sukupuolten tasa-arvon 17
ja yhdenvertaisuuden näkökulmista sekä soveltaa opintojaksolla oppimiaan tietoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden keskeiset käsitteet ja teoriat Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutuksessa Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus muilla arjen ulottuvuuksilla ja päätöksenteossa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka Valtavirtaistaminen Päivitetty: 12.1.2015 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön, muiden säädösten ja toimintaohjeiden näkökulmasta tarkasteltuna Toteuttamistapa: Itsenäisenä työskentelynä tai kevätlukukaudella monimuoto-opetuksena järjestettävällä kurssilla. Oppimateriaali: Johanna Kantola, Kevät Nousiainen & Milja Saari (2012) (toim) Tasa-arvo toisin nähtynä. Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Raija Julkunen (2010) Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Eva Magnusson, Malin Rönnblom & Harriet Silius (2008) (toim.) Critical studies of gender equality. Nordic dislocations, Dilemmas and Contradictions. Emanuela Lombardo, Petra Meier & Mieke Verloo (2009) The discursive politics of gender equality. Stretching, Bending and Policymaking. Muuta kirjallisuutta tentaattorin kanssa sopien. Suoritustapa: Itsenäisenä opiskeluna tai korvaavaa suoritustapoja hyödyntäen. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Mervi Heikkinen Korvaava kurssi: Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, 5 op / verkkokurssi Kurssi ajoittuu kevätlukukaudelle 2015. Tarkemmat tiedot kurssista tulevat 31.10. mennessä. Vastuuhenkilö: Mervi Heikkinen 18
417211A Itsenäiset tutkimusopinnot TAI vaihtoehtoisesti itsenäiset käytännön kehittämistoiminnan opinnot (5 10op) Ajankohta: Ei rajoituksia ajoituksen suhteen Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa suunnitella, toteuttaa, raportoida ja arvioida pienimuotoisen tutkimus- TAI käytäntöön orientoituvan projektin. Sukupuolitietoisen ja -vastuullisen projektin rakentaminen, toteuttaminen, raportoiminen ja arvioiminen TAI Pienimuotoisen tutkielman tekeminen ja raportoiminen TAI Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen Toteuttamistapa: Neuvotellaan opintojakson vastuuhenkilön kanssa. Oppimateriaali: Neuvotellaan vastuuhenkilön kanssa Suoritustapa: Sukupuolitietoisen ja -vastuullisen projektin rakentaminen, toteuttaminen, raportoiminen ja arvioiminen TAI pienimuotoisen tutkielman tekeminen ja raportoiminen TAI tieteellisen artikkelin kirjoittaminen. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari SUORITUKSESSA VOI HYÖDYNTÄÄ ELOKUVATUTKIMUKSEN JÄRJESTÄMÄÄ KURSSIA Elokuvakasvatus / Monikulttuurisuus elokuvassa syksyllä 2014. Tämä tapahtuu osallistumalla kurssille (5 op) kurssin ehdoilla ja tekemällä ja raportoimalla kurssisisällöistä pienimuotoisen tutkielman sukupuolen näkökulmasta (5 op). Jälkimmäisen osuuden ohjaajana toimii Vappu Sunnari ja häneltä saa lisätietoja asiasta. Huomaathan, että ko. kurssille täytyy ilmoittautua. ELOKUVAKASVATUS / Monikulttuurisuus elokuvassa Kurssilla katsotaan mielenkiintoinen sikermä monikulttuurisuutta käsitteleviä leffoja ja keskustellaan niistä. Tämän teemoiltaan erittäin ajankohtaisen kurssin ohjaajana poimii puolalainen Anna Litewka-Anttolainen. Anna pitää opetuksensa suomeksi, ja kurssilla katsottavissa elokuvissa on suomenkielinen tekstitys (paitsi yhdessä englanninkielinen). Kurssilla pohditaan, miten elokuvakasvatus voi avata monikulttuurisuutta ja antaa valmiuksia toiseuden kohtaamiseen ja ymmärtämiseen yhä monikulttuurisemmaksi käyvässä maailmassamme. Kurssi koostuu johdantoluennosta (2 h) ja sen jälkeen viikoittain yhdeksästä elokuvaesityksestä (noin 2 h/kerta), joiden kunkin alussa on elokuvan lyhyt esittely. Suoritustapana on osallistuminen luennolle ja esityskerroille (n. 80 % kerroista) sekä osallistuminen keskusteluihin kurssin Optima-ympäristössä. Kurssi arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty, ja kurssista ei ole loppukuulustelua. Kurssi pidetään 15.9. 26.11. Ilmoittautuminen Weboodin kautta koodilla 687502P. Ohjaajana toimii Anna Litewka-Anttolainen: anialitewka@gmail.com 19
Lisätietoja antaa Ilmari Leppihalme: ilmari.leppihalme@oulu.fi Kurssin sisällöt (avausluento ja elokuvat, syyslomaviikolla 43 ei opetusta) 15.9. ma klo 10 12 sali HU207 AVAUSLUENTO ELOKUVAESITYKSET (Huom! Esitysten pituudet vaihtelevat 2 3 tuntiin. Katsottavat elokuvat esitellään avausluennolla.) 26.9. pe klo 10 13 sali HU106. 29.9. ma klo 10 12 sali HU207 6.10. ma klo 10 12 sali HU207 15.10. ke klo 10 13 sali HU106 31.10. pe klo 10 13 sali HU106 5.11. ke klo 10 13 sali HU106 12.11. ke klo 10 13 sali HU106 19.11. ke klo 10 13 sali HU106 PERS 26.11. ke klo 10 12 sali HU207 20
Suuntautumisalat: 5-25 op Opiskelija valitsee 1-2 opintosuuntausta, joita opiskelee pääasiassa tenttimällä kirjallisuutta. Kirjallisuustenteistä vastaa kullakin opintojaksolla erikseen nimetty henkilö. Perusteokset on ilmoitettu kunkin opintojakson kohdalla. Luettelo lisämateriaalista ja vaihtoehtoisista teoksista on naistutkimuksen kotisivuilla ja naistutkimuksen kirjastossa (ks. lisäkirjallisuus). Mahdollisuuksien mukaan järjestettävästä kontaktiopetusta ilmoitetaan lukukausittain. Osaamistavoite: Opintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa eritellä kriittis-reflektoivasti ja sukupuolisensitiivisesti valitsemansa opintosuunnan teoreettista ja metodologista keskustelua. Suoritustavat: Kirjallisuuden tenttiminen ja/tai luennoille osallistuminen. Tentittävän kirjallisuuden määrä lasketaan seuraavasti: 1 opintopisteen suoritusta vastaa n. 200 sivun laajuinen opiskelijan äidinkielinen +teos tai n. 150 sivun laajuinen vieraskielinen teos. Vastuuhenkilöt: Vappu Sunnari sekä opintosuuntien yhteydessä erikseen nimetyt vastuuhenkilöt. 21
OPINTOSUUNTA 1 Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 15 op) 1.1. 417207A Feminismin klassikot, 5 op Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä, analysoida ja arvioida kriittisesti valitsemansa feministisen ajattelun klassikkoteorian kehityslinjoja. Feministisen ajattelun historialliset, poliittiset ja tieteelliset kehityslinjat tarkasteltuna yhden teoreettisen suuntauksen tai teoreetikon tuotannon avulla Toteuttamistapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä virallisina tenttipäivinä tenttien tai vastuuhenkilön kanssa sopien esseesuorituksena. Oppimateriaali: Allen, P.G. (1986) The Sacred Hoop: Recovering the Feminine in American Indian Traditions. Brant, B. (1988). A Gathering of Spirit: a Collection by North American Indian Women. (erit. C.L. Sanches: Sex, Class and Race Intersections, Visions of Women of Color, S. 163-167) Trinh, T. (1989) Minh-ha. Woman, Native, Other. Kristeva, J. (2000) Crisis of the European subject Cixous, H. (1998) Stigmata, escaping texts. Irigaray, L. (1993) je, tu, nous, Toward a culture of difference. Irigaray, L. (2002) To speak is never neutral. Butler J (1990) gender Trouble: Feminism and the subversion of identity. Butler J(1993) Bodies that matter: On discursive limits of sex. Butler J (2004) Undoing gender. Braidotti R (2002) Metamorphoses. Towards a materialist theory of becoming. Braidotti (2006) Transpositions Braidotti R (2011) Nomadic theory. Braidotti R (2013) The posthuman. Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari Korvaava HILMA-kurssi Feministisen ajattelun klassikot, 13.10-5.12, opettajana Anna Elomäki. haku 8.9-26.9.2014 https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/52167/lomake.html 22
417208A Syventävät teoreettiset opinnot, 5-10 op Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä, reflektoida ja analysoida kriittisesti valitsemansa teoreettisen alueen kehityslinjoja ja käsitteellistämisen tapoja. Opiskelija paneutuu 1-2 seuraavista vaihtoehdoista: nais- ja sukupuolentutkimus mies- ja maskuliinisuustutkimus queer-tutkimus intersektionaalisuus Toteuttamistapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä. Oppimateriaali: Nais- ja sukupuolentutkimus Raewyn Connell (2009) Gender: World perspective Narayan, U. & Harding, S. (2002) Decentering the center: Philosophy for a multicultural, postcolonial, and feminist world. Kriemild Saunders (2004) (ed)feminist post-development thought. Rethinking modernity, post-colonialism and representation. The Feminist Standpoint Theory Reader: Intellectual and political controversies. ed. by Sandra Harding 2004 Hennessy, R. & Ingraham, C. (1997) Materialist feminism. Mies- ja maskuliinisuustutkimus bell hooks 2004. Web real cool: Black men and masculinities. Michael Flood et al. 2011. International encyclopedia of men and masculinities. Queer- tutkimus Sullivan, N. (2003) A critical introduction to Queer theory. Judith Butler (2004) Undoing gender. TAI muita opintojakson vastuuhenkilön kanssa sovittuja julkaisuja Intersektionaalisuus Nira Yuval-Davis 2011. The politics of belonging. Intersectional contestations. Nina Lykke 2010. A Guide to Intersectional Theory, Methodology and Writing. bell hooks 1981. Ain t I a Woman: Black women and Feminism Angela Davis 1982. Women, Race and Class. Lisämateriaali Sullivan, N. (2003) A critical introduction to Queer theory. Butler, J. (2006) Hankala sukupuoli. Butler J.(2004) Undoing gender. Alsop R, Fitzsimons, A. & Lennon, K. (2002) Theorizing gender. Hennessy, R. & Ingraham, C. (1997) Materialist feminism. Braidottti, R. (2002) Metamorphoses towards a materialist theory of becoming Narayan, U. & Harding, S. (2002) Decentering the center: Philosophy for a multicultural, postcolonial, and feminist world. Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä virallisina tenttipäivinä tenttien tai vastuuhenkilön kanssa erikseen sopien esseesuorituksena. Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari 23
OPINTOSUUNTA 2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 20 op) Väkivallasta välittämiseen tarjoaa mahdollisuuden sisällyttää tutkintoon tai täydentää tutkintoa väkivaltaa käsittelevällä 25 opintopisteen laajuisella opintokokonaisuudella. Väkivaltaa, sen eri ilmenemismuotoja sekä väkivallattomuutta tarkastellaan sukupuolisensitiivisesti erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet huomioiden. Sukupuolisensitiivinen väkivallan tutkimus on opintokokonaisuuden keskeinen teoreettiskäytännöllinen ja kriittinen tarkastelunäkökulma. Väkivalta eri muodoissaan on yleinen ilmiö ja jollakin tavalla läsnä jokapäiväisessä elämässämme esimerkiksi median kautta. Useat eri alojen ammattilaiset kohtaavat työssään väkivallan uhreja, väkivallan tekijöitä tai voivat itse joutua väkivallan kohteeksi. Lisäksi jokaisella on vastuu toimia tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja väkivallatonta toimintaa edistävästi, sekä olla mukana luomassa väkivallattomia rakenteita suunnitelmallisesti omassa ympäristössään. Opintokokonaisuudessa tähän annetaan välineitä perehtymällä väkivaltaa käsittelevään monitieteiseen tutkimukseen, sekä tutkimukseen, joka paneutuu väkivallattoman ja välittävän toimintakulttuurin rakentamisen ehtojen ja käytäntöjen tarkasteluun. Opintokokonaisuuden tavoitteena on lisätä tietoisuutta väkivallasta, sekä antaa välineitä väkivallan tunnistamiseen ja kohtaamiseen, väkivaltaisissa ympäristöissä toimimiseen, väkivallan uhrien auttamiseen ja väkivallattomien toimintaympäristöjen rakentamiseen. Väkivallasta välittämiseen -opintokokonaisuus on suunnattu eri alojen opiskelijoille sekä jo työssä toimiville ammattilaisille. Opintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa määritellä ja analysoida väkivallan eri ilmenemismuotoja elämänkulussa erilaisissa paikallisissa ja globaaleissa konteksteissa soveltaa sukupuolen ja intersektionaalisuuden teorioita väkivallan analysoimisessa, tunnistamisessa, väkivallan ehkäisemisen ja siihen puuttumisen toimenpiteiden suunnittelussa sekä uhrien auttamisessa suunnitella käytännön toimintaa väkivaltaan puuttumiseksi sekä ei-toisarvostavien toimintatapojen ja tasa-arvon (tasavertaisuuden) toimenpiteiden kehittämiseksi reflektoida ja kehittää väkivallattomuutta ja välittämistä omassa toiminnassaan ja vuorovaikutuksessa toimia ryhmässä ja reflektoida ryhmän toimintaa väkivallattomuuden ja tasavertaisuuden näkökulmista 24
2.1 417215A Väkivallan monet muodot globaaleissa konteksteissa, 5 op Ajankohta: syksy Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa: Päivitetty: 12.1.2015 eritellä väkivallan globaaleja erityisiä ilmenemismuotoja, haasteita niihin puuttumiseksi, keskeiset toimijatahot, sekä merkittävät meneillään olevat ennaltaehkäisytoimet analysoida väkivaltaa laajempana yhteiskunnallisena ja globaalina ilmiönä sukupuolivastuullisesti arvioida keskeisiä kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia väkivallan ehkäisemiseksi kriittisesti etuja ja puutteita eritellen. Väkivallan tarkastelu laajempana yhteiskunnallisena ja kansainvälisenä ilmiönä globaaleissa konteksteissa sukupuolivastuullisesti Väkivallan eri ilmenemismuodot, mm. vahingolliset perinteiset käytänteet, väkivallan ilmenemismuodot kriisiytyneissä konflikteissa, uskontoihin ja maailmankatsomuksiin liittyvänä kysymyksenä ja mediassa kansainväliset sopimukset ja moniammatilliset toimet väkivallan poistamiseksi Toteuttamistapa: Itsenäinen työskentely verkossa, ryhmätehtävät, reflektiopäiväkirja Oppimateriaali: Oppimateriaali ilmoitetaan kurssin verkko-oppimisympäristössä Suoritustapa: Osallistuminen verkkotyöskentelyyn, materiaaleihin perehtyminen ja reflektiopäiväkirja. Arviointi: Hyväksytty/hylätty/erinomainen Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Opintokokonaisuuteen on erillinen haku. Vastuuhenkilö: Minna Viinikka 25
2.2. 417216A Seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja prostituutio, 5 op Ajankohta: kevät Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa määritellä seksuaaliseen hyväksikäytön, prostituution ja ihmiskauppaan liittyviä osa-alueita ja analysoida niitä seksuaalisena ja sukupuolistuneena väkivaltana arvioida seksuaaliseen hyväksikäyttöön, prostituutioon ja ihmiskauppaan puuttuvia toimenpiteitä, toimintaohjelmia ja auttamisjärjestelmiä, sekä omaa toimintaansa ja valmiutta tunnistaa ja kohdata seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreja ja tarjota heille asiantuntijatahon apua. prostituutio, ihmiskauppa ja seksuaalinen hyväksikäyttö sukupuolistuneena seksuaalisena väkivaltana määrittelyt, lainsäädäntö ja olemassa olevat tilastot. uhrien auttamisjärjestelmät ja niiden haasteet moniammatillisesta näkökulmasta; paikalliset toimijat Toteuttamistapa: Itsenäinen työskentely verkossa, ryhmätehtävät, reflektiopäiväkirja Oppimateriaali: Oppimateriaali ilmoitetaan kurssin verkko-oppimisympäristössä. Suoritustapa: Osallistuminen verkkotyöskentelyyn, materiaaleihin perehtyminen ja reflektiopäiväkirja. Arviointi: hyväksytty/hylätty/erinomainen Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Opintokokonaisuuteen on erillinen haku Vastuuhenkilö: Suvi Pihkala ja Minna Viinikka 2.3. 417217A Väkivallan ehkäisemisen, väkivaltaan puuttumisen ja välittävän ilmapiirin rakentamisen käytänteet 5 op Ajankohta: Kevät Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa: analysoida väkivallan nimeämisen, tunnistamisen ja väkivaltatyön taustalla olevia teoreettisia ja ideologisia lähtökohtia sekä sukupuolen merkitystä väkivallan tarkastelussa kuvata väkivallan uhrin tunnistamisen, puuttumisen ja auttamisen menetelmiä ja ammattilaisen väkivaltatyötä tukevia menetelmiä sekä oman alansa väkivaltatyön ammatillisia toimijoita ammattilaisten hyväksi käytännöksi kokemat menetelmät väkivallan uhrien tunnistamisessa, heidän auttamisessa, mutta myös väkivallan uhreja työkseen auttavien tukemisessa ja väkivallan ehkäisemisessä. Opintojaksoen sisällöissä voidaan huomioida ajankohtaisia ja/tai alueellisia erityiskysymyksiä (mm. kuritusväkivalta, kouluväkivalta) ja niihin liittyviä käytänteitä. Toteuttamistapa: Itsenäinen työskentely verkossa, ryhmätehtävät, reflektiopäiväkirja Oppimateriaali: Optimassa oleva oppimateriaali Suoritustapa: Osallistuminen verkkotyöskentelyyn, materiaaleihin perehtyminen ja reflektiopäiväkirja. Arviointi: Hyväksytty/hylätty/erinomainen Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 25 op). VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN EHDOT. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi. Opintokokonaisuuteen on erillinen haku. Vastuuhenkilö: Suvi Pihkala ja Minna Viinikka 26