LIITE 1 Sivu 1 (2) Uusi lupa tai luvan muutos, hakijana hankkeen toteuttaja tai luvan haltija, hankkeen yhteydessä annettavat määräykset Kunta Vesistöaluenu mero Vesistöalue Laki Hiirikoski Vaasa 42 Kyrönjoki LSY 21.11.2005 VHAO 8.11.2007 KHO 21.5.2008 VVL Kissakoski Hirvensalmi 14 Kymijoki ISY 28.1.2009 VVL Makkarakoski Pori 36 Karvianjoki ESAVI 11.2.2011 VVL Arrakoski Padasjoki 14 Kymijoki ESAVI 1) 20.12.2012 VVL Valsverksforsen Raasepori 82 Fiskarsinjoki ESAVI 26.2.2010 VVL Haapakoski Haapavesi 54 Pyhäjoki PSY 22.8.2003 VVL Ryöttö Ähtäri 35 Kokemäenjoki Vaasan LH 8.11.1954 VOL Ryöttö Ähtäri 35 Kokemäenjoki LSY 23.12.2009 VHAO 20.9.2011 VVL Pihlajamaa Veteli 49 Perhonjoki LSY 14.3.2005 VVL Lahankoski Pornainen 19 Mustijoki LSY 31.10.2006 VHAO 25.6.2007 KHO 20.2.2009 VVL Pappilankoski Eura 34 Eurajoki Turun ja Porin läänin MH 20.4.1936 Pappilankoski Eura 34 Eurajoki LSY 3.6.2009 Stadsfors Uusikaarlepyy 44 Lapuanjoki LSVEO 2.6.1983 VVL Stadsfors Uusikaarlepyy 44 Lapuanjoki LSVEO 2.6.1983 VVL Harjavalta Nakkila 35 Kokemäenjoki AVI 1.10.2013 VL Djupsjöbacka Kruunupyy 49 Perhonjoki LSY 14.4.2004 VHAO 19.12.2005 VVL Asikkala, Heinola, Iitti 14 Kymijoki VTK 20.3.1962 KHO 24.5.1963 VOL Asikkala, Heinola, Iitti 14 Kymijoki KHO 27.3.2006 VVL 1) Luvasta valitettu VHAO:een tai KHO:een. VL Vesilaki (587/2011) VVL Vanha vesilaki (264/1961) VOL Vesioikeuslaki (31/1902) ESAVI ISY LSY PSY LSVEO VTK LH MH VHAO KHO Etelä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen ympäristölupavirasto Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto Länsi-Suomen vesioikeus Vesistötoimikunta Lääninhallitus, esim. Vaasan lääninhallitus Maaherra, esim. Turun ja Porin läänin maaherra Vaasan hallinto oikeus Korkein hallinto-oikeus
LIITE 1 Sivu 2 (2) Uusi lupa tai luvan muutos, hakijana hankkeen toteuttaja tai luvan haltija, hankkeen yhteydessä annettavat määräykset Kalatalousvelvoite tai kalatalousmaksu Ympäristövirtaama Päätöksen sisältö ja perustelut Kalataloushaittojen vähentäminen Ympäristövirtaama, kalataloudellinen kunnostus, istutus, muu hoitotoimenpide (VL 3:14; VVL 2:22) Velvoite suhteessa keskialivirtaamaan Velvoite suhteessa keskivirtaamaan Velvoite Hiirikoski, avoinna 1.4.-30.11. n kautta luonnonuomaan 1.4.-30.11. virtaamasta riippuen 1 tai 2 m3/s 29 tai 59 % 2 tai 5 % n aukioloaika: Vaellussiaan ja muiden vaelluskalojen nousuhuippu ajoittuu loka-marraskuun vaihteeseen Kissakoski, avoinna 15.4.-31.10. hen 15.4.-31.10. vedenkorkeudsta riippuen 0,4-0,8 m3/s 4-7 % 2-3 % Laitoksen yhteyteen rakennettava luonnonmukainen kalatie korvaa vanhan teknisen kalatien. Vaihtoehtona ollut luonnonmukainen ohitusuoma katsottiin sisältävän huomattavasti enemmän kalatien toimivuutta koskevia riskejä. Makkarakoski, avoinna 1.4.-30.11. hen 1.4.-30.11. 0,4 m3/s 36 % 3 % Pato on kalojen nousuun ja vaellukseen merkittävästi vaikuttava vaelluseste. n rakentaminen parantaa kalojen elinolosuhteita joessa ja edistää vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin pääsyä. Arrakoski Vähimmäisvirtaama, avoinna ympäri vuoden Sallittava kalatien rakentaminen, jos katsotaan tarpeelliseksi. Luovutettava tarvittava Valsverksforsen Vähimmäisvirtaama kohtuullinen vesimäärä. n kautta luonnonuomaan 0,35 m3/s, lisäksi määräys laitoksen mahdollisimman tasaisesta käytöstä 51 % n kautta luonnonuomaan 0,35 m3/s, lisäksi määräys laitoksen mahdollisimman 24 % tasaisesta käytöstä Voimalaitoksen vedenottokanavaan on sijoitettava välppärakenne estämään kalojen Laitoksen kautta alapuoliseen uomaan 0,1 m3/s joutuminen turpiiniin. 100 % 14 % vrk-keskiarvona Järvitaimenen lisääntyminen ja vaellukset voidaan turvata juoksuttamalla kohtuullinen vesimäärä luonnonuomaan ja rakentamalla kalatie padon yhteyteen. Jatkuvalla vähimmäisvirtaamalla vähennetään lyhytaikaisn haittoja. Vähimmäisvirtaama kalataloudellisten ja maisemallisten haittojen estämiseksi alapuolisessa joessa. Nykytilanteessa kala ei voi nousta padon ohi, mutta kalataloutta on mahdollista kehittää niin, että kalankulun järjestäminen tulee ajankohtaiseksi. Haapakoski, avoinna 1.5.-31.10. hen 1.5.-31.10. 0,35-0,5 m3/s 9-13 % 2-3 % Ryöttö, jos katsotaan tarpeelliseksi Ryöttö Säännöstelyn tarkistaminen suunnitelman laatiminen 5 vuoden kuluessa Säännöstelyn tarkistaminen 5 vuoden kuluessa Pihlajamaa Kalataloudellinen kunnostus Kalan kulun turvaaminen luonnonuomaa pitkin (pohjapatoja, pohjan muotoilua) Luonnonuomaan 1.4.-31.10. 0,1 m3/s 100 % 3 % Sallittava kalatien rakentaminen, jos katsotaan tarpeelliseksi ja luovutettava siihen vettä. hen 15.4.-15.6. ja 15.8.-15.11. 0,5 m3/s, Lahankoski Vähimmäisvirtaama Rakennettava kalatien lähtö. johon sisältyy ohijuoksutusvelvoite 0,2 m3/s Luonnonuomaan 0,2 m3/s Vanhassa luvassa oli määräys kalatien rakentamisesta, jos katsotaan tarpeelliseksi. Uudessa päätöksessä velvoitettiin rakentamaan kalatie, vaikka uusi voimalaitos ei toteutuisi. Nykyisin vaeltavaa kalakantaa ei ole, sillä vesistössä olevat padot ovat estäneet kalankulun noin sadan vuoden ajan. ei muuttaisi olemassa olevaa tilannetta vesistössä. selvityksen avulla voidaan arvioida kalatien toteutusmahdollisuudet ja ottaa kalatie nopeasti käyttöön, kun sen muut toteutusedellytykset täyttyvät. Patananjoen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Vanhaan uomaan rakennettavat pohjapadot ja niiden rakennemääräykset huomioon ottaen hankkeesta ei aiheudu kalataloudelle ilmeistä vahinkoa. Lahankosken merkitys kalataloudelle on muista esteistä, vedenlaadusta ja ajoittaisesta vedenvähyydestä johtuen verrattain pieni. Rakennettava kalaportaat, jos katsotaan tarpeelliseksi ja ja luovutettava niihin vettä. TE-keskus on vaatinut kalatien rakentamista 17.4.2008 Pappilankoski, avoinna 1.4.-30.11. hen 1.4.-30.11. 0,3 m3/s 23 % 3 % Hanke on tarpeen vaelluskalojen kulun mahdollistamiseksi Eurajoessa ja se parantaa kalojen lisääntymismahdollisuuksia sekä kalastusmahdollisuuksia alueella. Virtaamien ja veden laadun puolesta Eurajoki soveltuu vaelluskalojen lisääntymis- ja kasvupaikaksi. Kunnostus on jatkoa jo toteutetulle Eurajoen alaosan kalataloudelliselle kunnostukselle. Stadsfors Istutus velvoite Istutus Vuosittain istutettava padon alapuolelle 5000 kpl lohen tai meritaimenen vaelluspoikasta ja 400 000 kpl saman kesän vaellussiian poikasta tai arvoltaan vastaava määrä muiden lajien poikasia Vuonna 1922 ja 1935 annetuissa voimalaitosta koskevissa päätöksissä on velvoite rakentaa kalatie, jos se katsotaan myöhemmin tarpeelliseksi. Uuden laitoksen lupapäätöksen yhteydessä vanha kalatievelvoite korvattiin istutus- ja ylisiirtovelvoitteilla. Stadsfors Muu hoitotoimenpide velvoite Ylisiirto Padon alapuolelta siirrettävä vuosittain 4000 kpl nahkiaisia (3 vuoden keskiarvona) noin 15 km ylävirtaan sijaitseville Jepuan koskille Vähimmäisvirtaama alapuoliseen uomaan 40 Harjavalta Vähimmäisvirtaama 103 % 17 % m3/s jatkuvana ja mahdollisimman tasaisena Vuonna 1922 ja 1935 annetuissa voimalaitosta koskevissa päätöksissä on velvoite rakentaa kalatie, jos se katsotaan myöhemmin tarpeelliseksi. Uuden laitoksen lupapäätöksen yhteydessä vanha kalatievelvoite korvattiin istutus- ja ylisiirtovelvoitteilla. Vähimmäisjuoksutus vastaa suuruudeltaan keskialivirtaamaa. Erityisesti keskialivirtaamaa pienemmillä tulovirtaamilla pienistä juoksutuksista ja niiden muutoksista johtuvat haittavaikutukset vähenevät laitoksen alapuolella. Kalataloudellinen kunnostus Kalan kulun turvaaminen luonnonuomaa pitkin (pohjapato) Luonnonuomaan 1.10.-30.4. 0,2 m3/s, 1.5.-30.9. 0,5 m3/s 250 tai 100 % 7 ta 17 % Vähimmäisjuoksutuksella ja luonnonuomaan rakennettavalla pohjapadolla vähennetään hankkeen haitallisia vaikutuksia kalastoon, virkistyskäyttöön ja maisemaan. Djupsjöbacka Vähimmäisvirtaama Ruotsalainen Ei velvoitetta Säännöstelyluvassa ei määrätty kalatalousvelvoitetta tai -maksua. Ruotsalainen Ei velvoitetta Säännöstelyn muutos. Kun stä vesioikeuslain nojalla 20.3.1962 annetussa päätöksessä ei luvanhaltijaa oltu velvoitettu kompensoimaan kalataloudellisia vahinkoja, ei velvoitetta vastoin haltijan tahtoa voitu luvan muuttamisen yhteydessä määrätä myöskään koko n osalta.
LIITE 2 Sivu 1(2) Lupamääräysten muuttaminen, myös muiden kuin luvan haltijan hakemuksesta Kunta Vesistöalue Vesistöalue Laki Koitere, Ilomantsi 4 Vuoksi ISY 10.11.2008 VHAO 11.4.2011 KHO 29.1.2013 VVL Hiitolanjoen voimalat Rautjärvi 3 Hiitolanjoki ISY 30.1.2009 VHAO 9.5.2011 KHO 29.1.2013 VVL Kaltimo Joensuu 4 Vuoksi ISY 10.11.2008 VHAO 11.4.2011 KHO 29.1.2013 VVL Kuurna Ilomantsi 4 Vuoksi ISY 10.11.2008 VHAO 11.4.2011 KHO 29.1.2013 VVL Haapakoski Haapavesi 54 Pyhäjoki PSY 22.8.2003 VVL Asikkala, Heinola, Iitti 14 Kymijoki ISY 9.6.2008 VHAO KHO 4.4.2013 VVL Alasorsa Leppävirta 4 Vuoksi ISY 9.6.2008 VVL Harjavalta Nakkila 35 Kokemäenjoki LSY 16.7.2001 VHAO KHO, vuosikirjaratkaisu 23.11.2004 VVL Mänttä-Vilppula Mäntänkoski 35 Kokemäenjoki LSY 31.12.2008 VHAO 8.11.2010 KHO, vuosikirjaratkaisu 29.6.2012 VVL Billnäs Raasepori 23 Karjaanjoki ESAVI 6.10.2011 VVL Peltokoski Raasepori 23 Karjaanjoki ESAVI 6.10.2011 VVL VL Vesilaki (587/2011) VVL Vanha vesilaki (264/1961) VOL Vesioikeuslaki (31/1902) ESAVI ISY LSY PSY LSVEO VTK LH MH VHAO KHO Etelä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen ympäristölupavirasto Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto Länsi-Suomen vesioikeus Vesistötoimikunta Lääninhallitus, esim. Vaasan lääninhallitus Maaherra, esim. Turun ja Porin läänin maaherra Vaasan hallinto oikeus Korkein hallinto-oikeus
LIITE 2 Sivu 2(2) Lupamääräysten muuttaminen, myös muiden kuin luvan haltijan hakemuksesta Lupamääräysten muuttaminen Säännöstelyn muuttaminen Kalatalousvelvoitteen muuttaminen Kalatalousvelvoitteen muuttaminen Päätöksen sisältö Päätöksen perustelut VL 3:21, 19:5 (VVL 2:28) VL 19:7, (VVL 8:10b) VL 3:22,19 :10, 19:12 (VVL 2:22 ja 2:22c) VL 3:22, 19 :10, 19:12 (VVL 2:22, 2:22c) Koitere, Luvan hakija Kalataloushaittojen vähentäminen Muu hoitotoimenpide Määräysten tarkistaminen ei saa sanottavasti heikentää hankkeesta saatavaa hyöty. Vähäistä suurempi edunmenetys korvattava. Määräysten tarkistaminen ei saa huomattavasti vähentää stä saatavaa hyötyä eikä olennaisesti muuttaa n alkuperäistä tarkoitusta. Vähäistä suurempi edunmenetys korvattava. Ohijuoksutuksen muutos. Tarkkailuvelvoite ja 7 vuoden määräaika, jonka jälkeen tarve arvioidaan uudestaan. Määräyksiä voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Epätarkoituksenmukaiseksi osoittautunutta velvoitetta voidaan tarkistaa, jos tulosta voidaan parantaa sen kustannuksia merkittävästi lisäämättä. Vanha määräys 2 m3/s. Uusi määräys 6 m3/s (1.4.-31.10.) tai 4 m3/s (1.11.-31.3.) = 8 tai 5 % MQ:sta; Määräaikaista virtaaman lisääminen on välttämätöntä uhanalaisen järvilohen suojelun tehostamismahdollisuuksien arvioimiseksi (merkittävä hyöty yleisen edun kannalta). Lisäjuoksutusvelvoite on määräaikainen ja sen suhteellinen osuus sähköntuotannon kokonaismäärästä pieni (5 %), joten edunmenetyksiä ei määrätty korvattaviksi. Hiitolanjoen voimalat Kaakkois-Suomen TE-keskus Kalatalousmaksu velvoite. Asia ratkaistaan lopullisesti vasta kalatien lupahakemusten käsittelyn yhteydessä. Siihen saakka ovat voimassa nykyiset kalatalousvelvoitteet (ISVEO 2001, VHAO 2002) Laitosten omistajien on tehtävä selvitykset padot ohittavien kalateiden vaihtoehdoista, suunnitelmat kalateistä ja hakemukset kalateiden rakentamisesta. Olosuhteiden olennaiseksi muutokseksi on katsottu joen kalakantoja koskevan tiedon merkittävä lisääntyminen. Muutokselle ei ole vähimmäisaikaa, vaan kalatalousvelvoitetta ja kalatalousmaksua voidaan muuttaa aina, kun olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Kaltimo Kalatalousmaksu Kalatalousmaksun tarkistaminen Kalatalousmaksun korottaminen 22958 68900 vuodessa Tutkimustieto Saimaan järvilohen kalanviljelyteknisistä vaatimuksista on lisääntynyt oleellisesti. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota saimaanlohen perinnöllisen aineksen säilyttämiseen mahdollisimman monipuolisena, mikä lisää kalanviljelyn kustannuksia. Kuurna Kalatalousmaksu Kalatalousmaksun tarkistaminen Haapakoski Luvan haltija Alasorsa Harjavalta, jos katsotaan tarpeelliseksi velvoite Hämeen ja Kaakkois- Suomen TEkeskukset Ei velvoitetta Ei kalatalousvelvoitetta tai -maksua Hakemus hylättiin. Kalatalousmaksun korottaminen 13152 39500 vuodessa 1939 myönnetyssä luvassa ollut määräys "kalatie, jos katsotaan tarpeelliseksi" muutettu kalatien rakentamisvelvoitteeksi Pohjois-Savon TEkeskus Kalatalousmaksu velvoite Kalatalousmaksu Vuosittainen kalatalousmaksu 2500 Vuosittain 425000 mk, maksulla katetaan myös toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailu. Maksun perusteena 70 % kalatien arvioiduista Maa- ja rakennuskustannuksista, koska laitokselle on metsätalousministe aikanaan toteutettu (toimimattomaksi riö Kalatalousmaksu velvoite Kalatalousmaksu osoittautunut) kalahissi. Mänttä-Vilppula Hämeen TE-keskus Kalatalousmaksu velvoite Kalatalousmaksu määräajaksi. Tarkkailuvelvoite ja 6 vuoden määräaika, jonka jälkeen velvoite arvioidaan uudestaan. Vuosittain kalatalousmaksu 14000 sekä kalatien alkupään rakentaminen nousevien vaelluskalojen määrän seurantaa varten. Tutkimustieto Saimaan järvilohen kalanviljelyteknisistä vaatimuksista on lisääntynyt oleellisesti. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota saimaanlohen perinnöllisen aineksen säilyttämiseen mahdollisimman monipuolisena, mikä lisää kalanviljelyn kustannuksia. n hakemus jätetty voimalaitoksen uusimisen hakemuksen yhtyedessä. on katsottu tarpeelliseksi, joten olisi voitu velvoittaa rakentamaan jo vanhan lupamääräyksen perusteella. LSY katsoi lisäksi, että kalatievelvoite olisi voitu perustella myös olosuhteiden olennaisella muutoksella. 20.3.1962 annettuun lupaan ei sisältynyt kalatalousvelvoitetta tai -maksua. Kalatalousvelvoitteiden muuttamista ja tarkistamista koskevien vesilain säännösten perusteella ei voida määrätä kokonaan uudesta, vesioikeuslain nojalla annettuun päätökseen aiemmin kuulumattomasta velvoitteesta. Maksun perusteena ei käytetty kalatien kustannuksia (18200 /a). Määrätty maksu on riittävä hankkeesta aiheutuvien kalataloudellisten vahinkojen kompensoimiseksi vallitsevissa olosuhteissa. Päätäksellä ei poistettu ensisijaista velvoitetta kalatien rakentamiseksi, jos rakentaminen tulee olosuhteiden muutoksen seurauksena tarkoituksenmukaiseksi. Kalatalousmaksun perusteena aiemman velvoitteen vuotuiset kustannukset: 250000 mk/nousumetri, investoinnin kuoletusaika 50 vuotta, korkotaso 5 %, kalatien virtaama 0,8 m3/s, sähkön hinta 180 mk/mwh, kalatien käyttökustannukset 40000 mk/v Kalatalousmaksun perusteena aiemman velvoitteen vuotuiset kustannukset: 300000, investoinnin kuoletusaika 50 vuotta, korkotaso 5 %, kalatien virtaama 8 kk/vuosi 0,8 m3/s, sähkön hinta 35 /MWh, kalatien käyttökulut 1500 /v, vähennetään tarkkailuvelvoitteen kustannukset 1000 /v Billnäs Luvan haltija Kalatalousmaksu Peltokoski Luvan haltija Kalatalousmaksu Velvoite luovuttaa kalatiehen vettä Kalatalousmaksu vuosittain, kunnes kalatie rakennetaan. Velvoite luovuttaa kalatiehen vettä Kalatalousmaksu vuosittain, kunnes kalatie rakennetaan. Alkuperäinen vuoden 1922 päätöksen velvoite on korvauksetta sallia kalaportaan sijoittaminen koskeen sekä korvauksetta luopua sitä varten tarpeellisesta vesimäärästä. Ei kumota Kalatalousmaksun perusteena aiemman lupavelvoitteen vuotuiset kustannukset, eli kalatiehen alkuperäisiä määräyksisä, mutta lisätään vuosittain luovutettavaa virtaamaa vastaavalla vesimäärällä tuotettavan sähkön arvo. vuosittainen kalatalousmaksu 5900 siihen asti Luvanhaltijan esittämällä kalatalousmaksulla voidaan parantaa velvoitteiden kalataloudellista kunnes kalatie on otettu käyttöön. tulosta ennen kalateiden rakentamista ja käyttöön ottoa. Alkuperäinen vuoden 1950 päätöksen velvoite on korvauksetta sallia kalan kulun mahdollistamiseksi tarvittavien laitteiden rakentaminen ja luovuttaa niihin tarpeellinen vesimäärä. Ei kumota alkuperäisiä määräyksiä, Kalatalousmaksun perusteena aiemman lupavelvoitteen vuotuiset kustannukset: hen mutta lisätään vuosittainen kalatalousmaksu vuosittain luovutettavaa virtaamaa vastaavalla vesimäärällä tuotettavan sähkön arvo. 10100 siihen asti kunnes kalatie on otettu Luvanhaltijan esittämällä kalatalousmaksulla voidaan parantaa velvoitteiden kalataloudellista käyttöön. tulosta ennen kalateiden rakentamista ja käyttöön ottoa.
LIITE 3