Lämmön tuotanto 2011 Täyttöohjeet Lämmön tuotantotiedustelu koskee kalenterivuotta 2011. Se on lakisääteinen ja siihen tulee vastata 5.6.2012 mennessä. Tilastojen nopea valmistuminen riippuu ratkaisevasti perustietojen saamisesta. Sen vuoksi toivommekin, että vastaatte kyselyyn mahdollisimman nopeasti. Sähköinen vastauslomake löytyy Tilastokeskuksen Internet-sivulta tilastokeskus.fi/keruu/ene/lomake Sisäänkirjautumiseen tarvittavan käyttäjätunnuksen ja salasanan löydätte Teille postitetun saatekirjeen etusivulta. Nämä tunnukset ovat voimassa ainoastaan vuoden 2012 aikana. Yhteyshenkilömme antavat uudet salasanat kadonneiden tilalle. Muutokset kyselyssä Kyselymuoto on muuttunut esitäytetystä paperisesta ja Excellomakkeesta sähköiseksi Internet-kyselyksi. Öljyjen varastokysely on lopetettu. Lisäksi sähköä koskevat osiot on lomakkeelta poistettu. Palvelusähköpostiosoite on muuttunut energiakyselyt@tilastokeskus.fi Yleistä Lämmön tuotantotiedustelu liittyy sähkön ja lämmön tuotantotilastoon. Tilastokeskuksen kyselyn piiriin kuuluvat erillisen lämmön tuottajat. Sähkön tuottajien sähkö- ja lämpötiedot saadaan Energiateollisuus ry:n sähkökyselystä. Lämmön tuotannon tiedonkeruu koskee teollisuus- ja kaukolämmön tuotantoa, tuotetun lämmön kulutusta sekä lämmön tuotantoon käytettyjä polttoaineita. Laitosalue Laitosalueella tarkoitetaan energiantuotantokokonaisuutta, joka sijaitsee samalla tontilla tai saman kunnan alueella. Eri kunnissa sijaitsevien tuotantoyksiköiden tiedot ilmoitetaan erikseen omissa vastauksissa. Kyselyn perustietosivulle merkitään ilmoitettavien tuotantoyksiköiden nimet, mikäli osoitekentässä olevasta laitosalueen nimestä asia ei selkeästi käy ilmi. Laitosalueen nimeksi voi myös ehdottaa parempaa, tunnistettavampaa nimeä. Tilastointijaksona käytetään kalenterivuotta. Myös omistusvaihdosten yhteydessä laitosalueen tiedot tulee saada koko vuodelta. Mikäli raportoitavat tiedot koskevat vain osavuotta, on se lisätietona selkeästi ilmoitettava tai erikseen sähköpostitse/puhelimitse. Sähköisen Internet-lomakkeen lisäksi voi edelleen vastata myös Excel-lomakkeella. Se löytyy osoitteesta tilastokeskus.fi/keruu/ene/lomakkeet Täytetty Excel-lomake palautetaan liitetiedostona suojattuna sähköpostina. Ohjeet lähetykseen löydät kohdasta Yhteystiedot. Lomakkeen voi myös tulostaa ja lähettää postitse. Edellisvuosien Excel-lomakepohjaa voi edelleen myös halutessaan käyttää ja jättää täyttämättä sähköä koskevat tiedot sekä varastolomakkeen (numero 4). Vaihda kuitenkin vuosiluku kansilomakkeen yläosasta viittamaan oikeaan tilastovuoteen. Osa edellisen vuoden tiedoista on esitäytetty sähköiselle lomakkeelle. Esitäytetyt tiedot pyydetään tarkistamaan ja korjaustarpeen havaittuanne antamaan korjaus lisätiedoissa tai muutoin yhteyttä ottamalla. Sähkön ja lämmön tuotantotilaston tietoja hyödyntävät mm. yritykset, järjestöt, tutkijat ja julkishallinto. Kyselyn tietoja käytetään energiatilastoinnissa, kasvihuonekaasujen inventaariossa, hiilidioksidipäästöjen laskennassa, kuormitustilinpidossa, kansantalouden tilinpitolaskelmissa ja kansainvälisissä tilastoraportoinneissa. Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004, 14 ). Tilastokeskus on oikeutettu saamaan tiedot maksutta (21 ). Toimipaikkojen tietoja käsitellään luottamuksellisesti (12 13 ) ja niitä käytetään ainoastaan tilastointitarkoituksiin. Energiatilastoasetus (2008/1099/EY) velvoittaa raportoimaan Euroopan unionille tietoja, joissa sähkön ja lämmön tuotantotilasto on keskeisessä osassa.
2 Sähköisen kyselyn lomakkeet Etusivu Kyselyn etusivulta löytyy tilaston ja kyselyn tiedot sekä Tilastokeskuksen yhteystiedot. Perustiedot Perustietosivu sisältää laitosalueen tunniste- ja yhteystiedot, jotka tulee tarkistaa. Siellä on myös mahdollista ilmoittaa muita lisätietoja. Lämmön erillistuotanto (lomake 1) Oma tuotanto (A) ilmoitetaan tuotantomuodoittain. Lisäksi lomakkeella 1 ilmoitetaan lämmön vastaanotto (B), joka tarkoittaa laitosalueen ulkopuolelta ostettua ja saatua (ml. osakkuusenergia) energiaa. Tuotantomuodot ja niiden määritelmät Lämpökattilat (L1) Erillinen lämmöntuotanto teollisuus-, energia- ja kaukolämpöyhtiöiden kattiloissa sekä kiinteissä ja siirrettävissä lämpökeskuksissa. Teollisuuden prosesseista saatu lämpö (L2) Teollisuusprosesseista talteenotettu lämpö/höyry, joka hyödynnetään joko teollisuuslämpönä tai kaukolämpönä (esim. lämmöntalteenotto TMP-laitoksilta tai katalyyttisestä prosessista). Mikäli teollisuusprosesseista talteenotettua lämpöä hyödynnetään voimalaitosprosessissa esilämmityksessä tms., ei sitä ilmoiteta tuotantona, vaan käytettynä energiapanoksena lomakkeella 3 'Energian tuotannon polttoaineet' (teollisuuden reaktiolämpö (492) tai teollisuuden sekundäärilämpö (493)). Sähkökattilat (L3) Sähkökattiloilla tuotettu lämpö ilmoitetaan sellaisenaan. Sähkökattilaan käytetty sähkö (494) ilmoitetaan vastaavasti lomakkeella 3 'Lämmön tuotannon polttoaineet'. Lämpöpumput (L4) Lämpöpumpuilla tuotettu lämpö ilmoitetaan sellaisenaan vähentämättä kompressorissa käytetyn sähkön määrää. Lämpöpumppujen käyttämä sähkö ilmoitetaan lomakkeella 3 'Lämmön tuotannon polttoaineet' (494). Lämmön/höyryn tuotanto ilmoitetaan nettotuotantona. Tällä tarkoitetaan lämpömäärää, joka hyödynnetään lämpöenergiana muualla kuin itse voimalaitoksessa tai kattilassa. Sekundäärilämmön talteenottoa ei huomioida. Lämpö/höyry jaetaan käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: Teollisuushöyry/lämpö Voimalaitoksessa tai lämpökattilassa tuotettu teollisuushöyry/lämpö, jota käytetään teollisessa valmistuksessa (kuten kuivauksessa tai lämmittämisessä). Omien teollisuusrakennusten lämmitykseen tuotettu lämpö sisältyy myös tähän luokkaan. Kaukolämpö Voimalaitoksessa, lämpökattilassa tai lämpökeskuksessa tuotettu lämpö, joka siirretään verkon kautta rakennusten lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistukseen. Lähialueille toimitettava rakennusten lämmitystarkoituksiin tarkoitettu lämpö raportoidaan toistaiseksi osana kaukolämpöä. Ilmoita käyttölomakkeella kohtaan Toimitukset muille yrityksille samalla laitosalueella selkeästi, minne lämpö toimitetaan. Lämmön käyttö ja toimitukset (lomake 2) Teollisuushöyryn/lämmön ja kaukolämmön käyttötiedot ilmoitetaan nettolukuina (ilman voimalaitoksen omakäyttöä). Oman yrityksen/konsernin toimipaikkakohtaiset lämmön käyttötiedot ilmoitetaan vain, mikäli ne sijaitsevat lämmön tuotannon kanssa samalla laitosalueella. Lämmön toimitukset (myynti tai luovutus) samalla laitosalueella oleville muille yrityksille ilmoitetaan yrityksittäin. Lomakkeella ilmoitetaan lisäksi toimitukset (myynti tai luovutus) laitosalueen ulkopuolelle sekä verkosto- ja mittaushäviöt. Esitäyttönä lomakkeella on edellisvuonna ilmoitetut käyttäjät 'Käyttö ja toimitukset yhteensä' -summien (D) tulee täsmätä lomakkeen 1 Lämmön erillistuotanto 'Hankinta yhteensä' -summiin (C). Lämmön tuotannon polttoaineet (lomake 3) Lämmön tuotannon polttoaineet eritellään tuotantomuodoittain käyttämällä tuotantomuotojen nimiä alasvetovalikosta. Käytetty polttoaine valitaan polttoainevalikosta. Mikäli samassa tuotantomuodossa on käytetty useita eri polttoaineita, tulee kukin niistä ilmoittaa omalla rivillään. Esitäyttönä lomakkeella on edellisvuoden vastauksen mukaiset tuotantomuodot ja polttoaineet ilman määrätietoja. Polttoaineet ilmoitetaan polttoaineluokituksen mukaisissa fyysisissä mittayksiköissä. Energiayksiköksi tulee valikosta valita joko MWh tai GJ ja kyseistä energiayksikköä käytetään kaikkien polttoaineiden vastauksessa. Lämpöarvona käytetään kunkin polttoaineen tehollista eli alempaa lämpöarvoa. Tarvittaessa poista turhia ja lisää uusia polttoainerivejä. Tuotekaasua (324) ei raportoida tässä luokassa. Sen sijaan ilmoitetaan kaasutuksen raaka-aineet eli polttoaineet kaasutukseen menevän määrän mukaisena. HUOM. Tuotettujen energioiden ja käytettyjen polttoaineiden tulee tuotantomuodoittain vastata toisiaan realistisella hyötysuhteella. Mikäli hyödynnetään savukaasuista talteenotettua lämpöenergiaa, joka ei sisälly polttoaineen teholliseen lämpöarvoon, ilmoitetaan alemman ja ylemmän lämpöarvon eroa vastaava saatu lämpömäärä teollisuuden reaktiolämpönä (492). Höyry-nimike (495) on olemassa niitä voimalaitosalueita varten, jotka käyttävät sähkön ja lämmön tuotannossa energialähteenä ulkopuolelta hankittua höyryä eivätkä pysty ilmoittamaan sen polttoaineita. Ilmoita myös, mistä höyry on hankittu. Höyryn
3 ostajan ei tule ilmoittaa kyseistä höyryä lomakkeilla 1 ja 2. Höyryn tuottaja puolestaan merkitsee höyryn tuotetuksi ja myydyksi teollisuushöyryksi. Teollisuuden prosesseista saadun (talteenotetun) lämmön (tuotantomuoto L2) polttoaineena ilmoitetaan joko teollisuuden reaktiolämpö (492) tai teollisuuden sekundäärilämpö (493). Katso määritelmät ohjeen lopusta sivulta 7. Molemmat "energiapanokset" ilmoitetaan talteenotetusta lämmöstä 100 %:n hyötysuhteella laskettuna. Lisätietona tulee ilmoittaa, mistä lämpöä tuottavasta prosessista on kyse. Yhteystiedot Lisätietoja antavat seuraavat henkilöt: Ilmoitukset ja yleisneuvonta: Karita Ahlqvist p. 09 1734 3779 Tietosisältö: Minna Niininen p. 09 1734 3549 Palvelusähköpostiosoite: energiakyselyt@tilastokeskus.fi Postiosoite: Tilastokeskus Energiatilasto 6B 00022 TILASTOKESKUS Suojatun sähköpostin lähetys: https://securemail.tilastokeskus.fi (löytyy myös näin: www.tilastokeskus.fi Yhteystiedot Suojatun sähköpostin lähetys) Suojatun sähköpostin lähetys on helppoa: 1) lähettäjäksi oma sähköpostiosoite ja vastaanottajaksi energiakyselyt@tilastokeskus.fi 2) normaali viestin kirjoitus ja omalle koneelle tallennetun täytetyn Excel-lomakkeen liittäminen viestiin Polttoaineluokitus (sis. keskimääräiset oletuslämpöarvot ja polttoainemääritelmät): www.tilastokeskus.fi/polttoaineluokitus Kyselyn aineisto kokonaisuudessaan: www.tilastokeskus.fi/keruu/ene Kyselyn tulokset julkistetaan vuosittain: www.tilastokeskus.fi/til/salatuo Käytetyt mittayksiköt t tonni t(ka) tonni (kuiva-ainetta) 1000 m 3 1000 (tuhat) kuutiometriä MWh megawattitunti = 1000 kwh (kilowattituntia) GJ gigajoule TJ terajoule = 1000 GJ 1 MWh = 3,6 GJ 1 GJ = 0,2778 MWh
4 Polttoaineluokitus 2011 Koodi Nimike Yksikkö 1 Fossiiliset polttoaineet 11 Öljyt 111 Kaasut 1111 Jalostamokaasut t 1112 Nestekaasut t 112 Kevyet öljyt 1121 Teollisuusbensiini t 1122 Moottoribensiini t 1123 Lentobensiini t 113 Keskiraskaat öljyt 1131 Lentopetroli t 1132 Muut petrolit t 1133 Dieselöljy t 1134 Kevyt polttoöljy t 1135 Moottoripolttoöljy t 1139 Muut keskiraskaat öljyt t 114 Raskaat öljyt 1141 Raskas polttoöljy, s < 1% t 1142 Raskas polttoöljy, s > 1% t 1143 Muut raskaat öljyt t 1150 Öljykoksi t 1160 Kierrätys- ja jäteöljyt t 1190 Muut öljytuotteet t 12 Hiili 121 Kivihiili 1211 Antrasiitti t 1212 Kivihiili, bituminen t 122 Muu hiili 1221 Puolibituminen hiili, ruskohiili, ligniitti t 1222 Hiilibriketit t 1228 Hiiliterva t 1229 Muu erittelemätön hiili t 1230 Koksi t 1240 Koksikaasu 1000 m 3 1250 Masuunikaasu 1000 m 3 13 Maakaasu 1310 Maakaasu 1000 m 3 2 Turve 21 Turve 2110 Jyrsinturve t 2120 Palaturve t 2130 Turvepelletit ja -briketit t 3 Uusiutuvat ja sekapolttoaineet 31 Biomassa 311 Metsäpolttoaine, puu 3111 Halot, rangat, pilkkeet t 3112 Kokopuu- tai rankahake t 3113 Metsätähdehake tai -murske t 312 Teollisuuden puutähde 3121 Kuori t 3122 Sahanpurut, kutterilastut ym. purut t Koodi Nimike Yksikkö 3123 Puutähdehake tai -murske t 3128 Erittelemätön teollisuuden puutähde t 3129 Muu teollisuuden puutähde t 3130 Puunjalostusteollisuuden jäteliemet tka 3140 Muut puunjalostusteollisuuden sivu- ja jätetuotteet TJ 3150 Kierrätyspuu t 3160 Puupelletit ja -briketit t 317 Kasviperäiset polttoaineet t 3171 Ruokohelpi t 3172 Viljakasvit ja olki t 3179 Muut kasvisperäiset polttoaineet t 3180 Eläinperäiset polttoaineet t 32 Muut bio- ja sekapolttoaineet 321 Biokaasu 3211 Kaatopaikkakaasu 1000 m 3 3212 Jätevedenpuhdistuksen biokaasu 1000 m 3 3213 Teollisuuden biokaasu 1000 m 3 3219 Muu biokaasu 1000 m 3 3220 Nestemäiset biopolttoaineet t 323 Sekapolttoaineet 3231 Kierrätyspolttoaineet t 3232 Purkupuu t 3233 Kyllästetty puu t 3238 Yhdyskuntajäte (lajittelematon) t 3239 Muut sekapolttoaineet t 3240 Tuotekaasu 1000 m 3 3250 Bioliete t 4 Muut energialähteet 41 Ydinenergia 4110 Ydinenergia TJ 49 Muut 491 Muut polttoaineena käytettävät sivu- ja jätetuotteet 4911 Muovijätteet t 4912 Kumijätteet t 4913 Ongelmajätteet t 4919 Muut jätteet t 4920 Teollisuuden reaktiolämpö TJ 4930 Teollisuuden sekundäärilämpö TJ 4940 Sähkö (lämpöpumpuissa ja sähkökattiloissa käytetty sähkö) MWh 4950 Höyry (energiantuotantoa varten ulkopuolelta hankittu höyry) MWh 4970 Rikki t 4980 Vety 1000 m 3 4990 Muu erittelemätön energialähde TJ
5 Polttoainenimikkeiden ja muiden energialähteiden määritelmät 2011 Öljyt Kaasut 1111 Jalostamokaasu Jalostamokaasu on öljynjalostusprosessista talteenotettua energialähteenä käytettävää kaasua. Lisäksi luokkaan sisältyvät polttokaasut petrokemian teollisuudesta. 1112 Nestekaasu Nestekaasu on propaania, butaania tai näiden seosta. Kevyet öljyt 1121 Teollisuusbensiini Teollisuusbensiini on kevyttisle, jonka käyttö energianlähteenä on vähäistä. Sitä käytetään yleensä liuottimena tai syöttöaineena kemianteollisuudessa. 1122 Moottoribensiini Moottoribensiiniin oletetaan sisältävän keskimäärin 7 %:n bio-osuuden tilavuudesta v. 2011. Tämä on otettu huomioon oletuslämpöarvossa ja hiilidioksidikertoimessa. 1123 Lentobensiini Lentobensiini on pienkoneisiin suunniteltu erikoistuote. Keskiraskaat öljyt 1131 Lentopetroli Lentopetrolia käytetään lentokoneiden suihkuturbiinien polttoaineena. 1132 Muut petrolit Muihin petroleihin sisältyvät mm. moottoripetroli, valopetroli ja lämmityspetroli. 1133 Dieselöljy Dieselöljy on dieselmoottoreiden polttoainetta, jonka yleisimpiä käyttökohteita ovat kuorma-, linja- ja pakettiautot sekä osa henkilöautoista. Dieselöljyn oletetaan sisältävän keskimäärin 8 %:n bio-osuuden tilavuudesta v. 2011. Tämä on otettu huomioon oletuslämpöarvossa ja hiilidioksidikertoimessa. 1134 Kevyt polttoöljy Kevyt polttoöljy on keskitisle, jota käytetään etenkin omakoti- ja muiden pienkiinteistöjen öljylämmityksessä, teollisuuden kuivaus-, sulatus- ja polttouunien ja erilaisten lämmitys- ja kuivauslaitteiden polttoaineena. Kevyttä polttoöljyä myydään useita eri laatuja eri tuotenimikkeillä. Kevyt polttoöljy kuuluu kaasuöljyihin. Vuoden 2011 energiaverouudistuksen johdosta kevyiden polttoöljyjen käytössä siirrytään rikittömiin tuotteisiin. Polttoöljyn oletetaan sisältävän keskimäärin 2 % bioöljyä energiasisällöstä vuonna 2011. Oletuslämpöarvoissa ja -päästökertoimissa on otettu huomioon bioöljysisältö. 1135 Moottoripolttoöljy Moottoripolttoöljy on liikkuvien työkoneiden dieselmoottoreissa käytettäväksi soveltuva polttoaine. Se on dieselöljyä, joka on värjäämällä merkitty lievemmin verotetuksi öljyksi. Moottoripolttoöljyssä rikkipitoisuus on enintään 50 mg/kg. 1139 Muut keskiraskaat öljyt Muihin keskiraskaisiin öljyihin luetaan kuuluviksi kevyttä polttoöljyä vastaavat erikoistuotteet kuten esimerkiksi pyrolyysiöljy. Raskaat öljyt Raskas polttoöljy on raakaöljyn tislautumattomasta jakeesta valmistettu polttoöljy, jota käytetään suurten öljylämmityslaitosten ja -voimaloiden, teollisuuden sulatus- ja polttouunien sekä laivojen ja dieselvoimaloiden polttoaineena. 1141 Raskas polttoöljy, rikkipitoisuus < 1 % 1142 Raskas polttoöljy, rikkipitoisuus > 1 % 1143 Muut raskaat öljyt Muihin raskaisiin öljyihin luetaan kuuluvaksi erikoistuotteet kuten esim. erikoisraskas pohjaöljy (ERP) ja muut pohjaöljyt. 1150 Öljykoksi Sisältää öljystä tislaamalla valmistetun koksin sekä katalyyttisen krakkauksessa syntyneen FCC- ja TCC-koksin. 1160 Kierrätys- ja jäteöljyt Öljymäärät, jotka on palautettu käytöstä mahdollisen puhdistuksen jälkeen ja hyödynnetään energialähteenä. 1190 Muut öljytuotteet Tähän luokkaan kuuluvat muihin luokkiin kuulumattomat öljytuotteet, kuten esimerkiksi raskaasta polttoöljystä tuotettu prosessikaasu. Ilmoittakaa, mitä öljytuotteita on raportoitu tässä ryhmässä. Hiili Kivihiili Kivihiili on kiinteää orgaanista fossiilista polttoainetta, jonka tehollinen lämpöarvo on yli 24 MJ/kg tuhkattomassa aineessa. Kivihiililaadut luokitellaan pääasiassa haihtuvien aineiden määrän ja lämpöarvon perusteella. 1211 Antrasiitti Antrasiitti on geologiselta iältään vanhin ja pisimmälle kehittynyt kivihiililaatu, jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on alhainen. Antrasiitin lämpöarvo on suurin, n. 33 MJ/kg. 1212 Kivihiili, bituminen Sisältää lämpöarvoltaan vähintään 24 MJ/kg olevat hiililaadut pois lukien antrasiitin.
6 Muu hiili 1221 Puolibituminen hiili, ruskohiili Ruskohiili on geologiselta iältään nuori hiili. Se on vähemmän hiiltynyttä kuin kivihiili, mutta sisältää enemmän haihtuvia komponentteja kuten vetyä ja happea. Ruskohiilen lämpöarvo on alle 24 MJ/kg. 1222 Hiilibriketit Määrätyn kokoisia paloja, jotka valmistetaan kivihiilestä lisäämällä sidosaineita. 1228 Hiiliterva Koksin valmistuksen yhteydessä kivihiilestä muodostuva terva. 1229 Muu erittelemätön hiili Muu kuin edellä mainittuihin luokkiin kuuluva hiili. Ilmoittakaa mitä hiilituotetta on polttoaineena käytetty 1230 Koksi Koksi on kivihiilestä kuivatislaamalla valmistettu polttoaine. Luokkaan sisältyy myös puolikoksi. 1240 Koksikaasu Koksin valmistuksesta sivutuotteena saatavaa vetyä ja kevyitä hiilivetyjä sisältävää kaasua. Kaasua käytetään energialähteenä koksaamoilla sekä muualla rauta- ja terästeollisuudessa. 1250 Masuunikaasu Masuunissa syntyvää masuunikaasua, joka puhdistuksen jälkeen käytetään polttoaineena lämmittämiseen ja energian tuotantoon. Tähän samaan luokkaan sisällytetään masuunikaasuun rinnastettava CO-kaasu. Maakaasu 1310 Maakaasu Maakaasu sisältää pääasiassa metaania ja jonkun verran muita kevyitä hiilivetyjä. Maakaasua käytetään energialähteenä teollisuudessa ja energiantuotannossa. Maakaasua voidaan käyttää myös liikenteen polttoaineena sekä raaka-aineena vedyn tuotannossa. Turve Turve on suokasvien hitaan maatumisen seurauksena syntynyttä, epätäydellisesti hajonnutta maalajia, joka on varastoitunut kasvupaikalleen erittäin märissä olosuhteissa. Turvetta käytetään polttoaineena kuivaamisen jälkeen. Turpeen seassa oleva liekopuu lasketaan osaksi turvetta. Jos turpeen joukkoon on lisätty puuta tai muuta polttoainetta, ilmoitetaan kukin polttoaine erikseen. 2110 Jyrsinturve Jyrsinturve on kuivatun suon pinnasta jyrsittyä hienojakoista jauhetta. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus 40 50 %, lämpöarvo 9 11 GJ/t. 2120 Palaturve Palaturve on suon pinnasta erotettua paloiksi puristettua turvetta. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus 35 40 %, lämpöarvo 11 13 GJ/t. 2130 Turvepelletit ja -briketit Turvepelletit ja -briketit ovat kuivatusta turvejauheesta puristamalla valmistettua polttoainetta. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus 5 10 %, lämpöarvo 17 21 GJ/t. Biomassa Metsäpolttoaine, puu Sisältää metsästä, pakettipellolta tai energiapuuviljelmältä tms. energiakäyttöön korjatun ja kerätyn puun. 3111 Halot, rangat ja pilkkeet Pilkkeiden raaka-aineena on halko (yleensä 1 metrin pituinen) tai karsittu ranka. Pilke on katkottu ja halottu uunivalmis polttopuu, jota käytetään kotitalouksien puulla lämmitettävissä laitteissa, kuten liesissä, takoissa ja keskuslämmitysjärjestelmissä. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus 20 25 %, lämpöarvo 13 15 GJ/t. 3112 Kokopuu- tai rankahake Karsitusta runkopuusta tai puun koko maanpäällisestä biomassasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus 40 55 %, lämpöarvo 7 11 GJ/t. 3113 Metsätähdehake tai -murske Ainespuun korjuun jälkeen oksista ja latvuksista viheraineineen tehty hake tai murske. Sisältää myös risutukeista tai kannoista valmistetun hakkeen tai murskeen. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus 40 60 %, lämpöarvo 6 11 GJ/t. Teollisuuden puutähde Puunjalostusteollisuudessa tai muussa teollisuudessa syntyvä, energialähteenä käytettävä puutähde tai -sivutuote. 3121 Kuori Ainespuusta eri kuorintatekniikoilla syntyvä kuoritähde. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus 45 65 %, lämpöarvo 5 11 GJ/t. 3122 Sahanpurut, kutterilastut ym. purut Sahauksessa ja puutavaran höyläyksessä tai hionnassa syntyvät tähteet. Sisältää myös puupölyn. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: sahanpuru kosteus 45 60 %, lämpöarvo 6 10 GJ/t; kutterilastu ja hiontapöly 5 15 %, 16 18 GJ/t. 3123 Puutähdehake tai -murske Teollisuuden puutähteistä (rimat, tasauspätkät, levyteollisuuden viilut, vanerien syrjät yms.) tehty hake tai murske sekä sahateollisuuden sivutuotteena syntyvä kuorellinen tai kuoreton hake tai murske, joka ei sisällä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä, raskasmetalleja tai muoveja. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: puutähdehake kosteus 10 60 %, lämpöarvo 6 17 GJ/t; vaneritähde 5 15 %, 10 19 GJ/t.
7 3128 Erittelemätön teollisuuden puutähde Sisältää teollisuuden puutähteen, joka koostuu vähintään kahdesta edellä olevasta luokasta (esim. kuori ja sahanpuru), joita ei edes likimääräisesti arvioiden kyetä erottelemaan. 3129 Muu teollisuuden puutähde Sisältää muut biopolttoaineeksi luokiteltavat puutähteet (esim. rakennusmateriaaliteollisuudesta), joihin ei sisälly halogenoituja orgaanisia yhdisteitä, raskasmetalleja yms. epäpuhtauksia. 3130 Puunjalostusteollisuuden jäteliemet Sisältää mustalipeän ja sulfiittipohjaisen kemiallisen jäteliemen. 3140 Muut puunjalostusteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Sisältää muut puunjalostusteollisuuden puuperäiset sivuja jätetuotteet kuten esim. mänty- ja koivuöljy, tärpätti, metanoli, piki, terva, suopa, kuitupitoiset lietteet (0-kuitu), laimeat ja väkevät hajukaasut sekä paperintuotannossa syntyneen materiaalikierrätykseen kelpaamattoman hylkypaperin tai muun poltettavan paperin, kartongin, pahvin tai viskoosijätteen. 3150 Kierrätyspuu Biopolttoaineeksi luokiteltava puhdas puutähde tai käytöstä poistettu puu tai puutuote, johon ei sisälly muovipinnoitteita tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja. Esim. uudisrakentamisen puutähde, puu- tai kuormalavat. 3160 Puupelletit ja -briketit Puristamalla sahanpurusta, höylänlastusta ja hiontapölystä tehtyjä puupuristeita. Kasviperäiset polttoaineet Kasviperäisiin polttoaineisiin kuuluvat peltobiomassa sekä muut kuin puuvartisten kasvien korjuutähteet ja jätteet sekä elintarviketuotannon kasviperäiset sivutuotteet. Näitä ovat mm. vilja, ruokohelpi, olki, järviruoko, rypsi ja pellava. 3171 Ruokohelpi Ruokohelpi on polttoaineena käytettävä energiakasvi. Se poltetaan yleensä seospolttoaineena turpeen ja puun kanssa. Seoksen komponentit raportoidaan kukin erikseen omassa polttoaineluokassaan. 3172 Viljakasvit ja olki Polttoaineena käytettävät viljat tai viljakasvien osat kuten olki. 3179 Muut kasvisperäiset polttoaineet Luokkaan sisältyvät elintarviketuotannon ja -teollisuuden kasviperäiset sivutuotteet yms. Ilmoittakaa mitä tuotteita polttoaineena on käytetty. 3180 Eläinperäiset polttoaineet Eläinperäisiin polttoaineisiin kuuluvat mm. liha- ja luujauho sekä eläinrasvat. Luokkaan kuuluvat myös lanta ja kuivike. Muut bio- ja sekapolttoaineet Biokaasu Biokaasu on mikrobiologisen prosessin tuote, jossa eloperäiset jätteet mätänevät bakteeritoiminnan ansiosta hapettomassa tilassa. 3211 Kaatopaikkakaasu Kaatopaikoilta talteen otettava biokaasu. Metaanipitoisuus n. 40 55 %. 3212 Jätevedenpuhdistuksen biokaasu Jätevedenpuhdistuslaitoksissa tuotettu biokaasu. Metaanipitoisuus n. 60 75 %. 3213 Teollisuuden biokaasu Teollisuusprosesseista talteen otettava biokaasu (mm. elintarvike- ja metsäteollisuus). Metaanipitoisuus n. 70 80 %. 3219 Muu biokaasu Sisältää mm. maatilojen jätteistä tuotetun biokaasun. Metaanipitoisuus n. 55 65 %. 3220 Nestemäiset biopolttoaineet Biomassasta tai kasviöljystä valmistetut nestemäiset polttoaineet, joita käytetään sellaisenaan (ei sekoitettuna fossiilisiin polttoaineisiin). Luokkaan sisältyy myös biopohjainen propaani, joka syntyy öljynjalostuksen sivutuotteena. Tähän eivät kuulu liikennepolttoaineisiin ja polttoöljyihin sekoitetut bioosuudet. Puunjalostusteollisuudesta saatava mäntyöljy ja metanoli kuuluvat luokkaan 314 Muut puunjalostusteollisuuden sivu- ja jätetuotteet. Sekapolttoaineet Sekapolttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka sisältävät sekä fossiilista että uusiutuvaa (biohajoavaa) hiiltä. 3231 Kierrätyspolttoaineet Yhdyskuntien, yritysten tai teollisuuden lajitelluista kuivista jätteistä valmistettu polttoaine kuten REF, RDF, energiajäte tai kuivajäte. 3232 Purkupuu Rakennusten ja rakenteiden purkamisesta syntyvä puujäte, joka sisältää muovipinnoitteita tai muita epäpuhtauksia, eikä näin ollen kuulu kierrätyspuuhun (3150). 3233 Kyllästetty puu Kyllästetyt puutuotteet, esim. ratapölkyt. 3238 Yhdyskuntajäte (lajittelematon) Lajittelematon yhdyskuntajäte, jota käytetään energiatuotannon polttoaineena. 3239 Muut sekapolttoaineet Muut edellisiin luokkiin kuulumattomat sekapolttoaineet ja -kaasut, kuten erittelemätön teollisuusjäte ja siistausjäte. Mikäli näiden polttoaineen fossiilista osuutta ei ole erikseen määritelty, ne lasketaan kokonaan fossiilisiksi.
8 3240 Tuotekaasu (kaasutettu) Kiinteistä raaka-aineista termisessä kaasutusprosessissa valmistettu polttoainekaasu. Tuotekaasua ei tule ilmoittaa tässä kyselyssä vaan sen sijaan tuotekaasun raaka-aineet omissa nimikkeissään. 3250 Bioliete Mm. yhdyskuntien jäteveden puhdistuksessa syntyvä liete, joka kuivauksen jälkeen käytetään polttoaineena. Puunjalostusteollisuuden kuitupitoiset lietteet ilmoitetaan luokassa 3140 Muut puunjalostusteollisuuden sivu- ja jätetuotteet. Ydinenergia 4110 Ydinenergia Muut energialähteet Muut polttoaineena käytettävät sivu- ja jätetuotteet Muihin luokkiin kuulumattomat energialähteenä hyödynnetyt kiinteät ja nestemäiset jätteet tai sivutuotteet. 4911 Muovijätteet Sisältää erilaisia muovijätteitä esim. matkapuhelimien kuoret. 4912 Kumijätteet Sisältää erilaisia kumijätteitä kuten autonrenkaat ja muu kumiromu. 4913 Ongelmajätteet 4919 Muut jätteet Muut edellisiin luokkiin kuulumattomat jätteet. 4920 Teollisuuden reaktiolämpö Teollisuuden reaktiolämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka syntyy sivutuotteena teollisuusprosessin eksotermisesta, lämpöä luovuttavasta kemiallisesta reaktiosta (esim. pasutus, katalyyttinen prosessi). Lämmön energiasisältöä ei ole sisällytetty missään muodossa aikaisemmin energialähteeksi. Reaktiolämpö käytetään hyväksi sähkön ja/tai lämmön tuotantoon ja se korvaa muuta primäärienergiaa. Tähän luokkaan sisältyy lisäksi polttoaineiden teholliseen lämpöarvoon sisältymätön savukaasuista talteen otettu lämpö, joka pienentää muun primäärienergian tarvetta. 4930 Teollisuuden sekundäärilämpö Teollisuuden prosessista talteenotettua sekundäärilämpöä/energiaa, jota käytetään energialähteenä sähkön ja/tai lämmön tuotannossa (esim. metsäteollisuudessa hiomolta tai hiertämöltä talteenotettu lämpö). Sekundäärilämpö huomioidaan sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineena, jotta hyötysuhde ei nousisi laitostasolla yli 100 prosentin. 4940 Sähkö Lämpöpumpuissa ja sähkökattiloissa käytetty sähkö. 4950 Höyry Energiantuotantoa varten ulkopuolelta hankittu höyry. 4970 Rikki Teollisuusprosessien yhteydessä syntyvä rikki, jota käytetään energiantuotannon polttoaineena. 4980 Vety 4990 Muut erittelemättömät energialähteet Muu edellisiin luokkiin kuulumaton polttoaine.