On autoja, henkilöitä, Henkilöllä on nimi Autolla on omistaja, joka on henkilö. Taulu AUTO(rekno, malli) Taulu HENKILO(nimi, )

Samankaltaiset tiedostot
Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1.

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Mitä malleja olisi tarjolla? Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä

millainen on se kohde, jota tiedoilla pitäisi kuvata asiat, joita pitäisi esittää Mitä tietoelementtien arvot tarkoittavat

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, k 2003 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Tietomallit. Näkökulmat tietoon

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

Relaatiomalli ja -tietokanta

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Relaatioalgebra. Kyselyt:

HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) ICT23a Tietokannan suunnittelu ja toteutus O.Virkki

Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra - erotus (set difference) Kyselyt:

Kyselyt: Lähtökohtana joukko lukuja Laskukaava kertoo miten luvuista lasketaan tulos soveltamalla laskentaoperaatioita

HAAGA-HELIA heti09 1 (27) ICT05 Tiedonhallinta ja tietokannat O.Virkki Relaatiomalli

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia

Tietokantojen perusteet, osa 1

Tietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1

joukko operaatioita, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus

HELIA TIKO-05 1 (28) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi O.Virkki

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto

HELIA 1 (21) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 2. Pasi Ranne /8/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 7. Pasi Ranne /10/17 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

Helsingin yliopisto/ tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra Harri Laine 1. Relaatioalgebra

Mikä on tietomalli? Relaatiomallin käsitteitä 1/2 (kuva 5.1) Relaatiomallin taustaa

HELIA 1 (20) Outi Virkki Tiedonhallinta

Helsingin yliopisto/ tktl D Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra. Harri Laine 1. Relaatioalgebra.

TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2006 Tiedon mallinnus ja tietokannat. Harri Laine 1. Tietokanta.

Relaatiotietokantojen perusteista. Harri Laine Helsingin yliopisto

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä

HELIA 1 (19) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys

Tietokannan suunnittelu

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 Tietokannan suunnittelusta Harri Laine 1

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

Luento 3 Tietokannan tietosisällön suunnittelu

Kirjoita jokaiseen erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tenttipäivä, oma nimesi (selkeästi), opiskelijanumerosi ja nimikirjoituksesi

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, k 2006 relaatioalgebra. Harri Laine 1

Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2004 Tietokannan suunnittelusta. Harri Laine 1

811120P Diskreetit rakenteet

CSE-A1200 Tietokannat

Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävän 1 ratkaisu. Harjoitustehtävä 1. Relaatioalgebra -liitokset (join) Liitos

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.

määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta

POLKU LUOKKAKAAVIOISTA TAULUJEN TOTEUTUKSEEN

Relaation tyhjyyden testaaminen

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta

8 Joukoista. 8.1 Määritelmiä

Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa

FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 SQL:n perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli. SQL tietokantakieli

Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot)

Jouni Huotari & Ari Hovi. Käsitemallinnuksesta relaatiokantaan KÄSITEMALLI. LOOGINEN MALLI: tietomalli valittu. FYYSINEN MALLI: DBMS valittu

Kari Aalto Saariston IT

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 SQL-perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli

Tietokantakurssit / TKTL

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

Joukot. Georg Cantor ( )

Tieto/datamallit. Marttila-Kontio/Unicta Oy

Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

TIETOKANNAN NORMALISOINTI JA NORMAALIMUODOT

Tietokannan suunnittelu

Ohjelmistojen mallintaminen, olioja relaatiomallinnuksen suhteesta

TIETOKANNAT JOHDANTO

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

Tietokannat I. c 2007 Olli Luoma olli.luoma@it.utu.fi

SQL-kielen perusteet. Tietokantojen perusteet

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

CS-A1150 Tietokannat

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2

Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Optimointi Harri Laine 1. Kyselyn optimointi. Kyselyn optimointi

CSE-A1200 Tietokannat

Johdanto. Kiinteistöhuoltoyhtiö tarvitsee järjestelmän huoltopyyntöjen hallinnointiin

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 11. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Kuinka määritellään 2 3?

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 43

Paikkatiedon käsittely 2. Relaatiomallin paikkatietolaajennokset

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 34

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 34

D B. Tietokannan hallinta - kurssin tavoite. Kurssilla opitaan periaatteet. Edellytyksenä osallistumiselle on Tietokantojen perusteiden hallinta

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko,

Transkriptio:

Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää kehikkoa - käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla 1

On autoja, henkilöitä, Henkilöllä on nimi Autolla on omistaja, joka on henkilö käsitetaso rakennetaso Taulu AUTO(rekno, malli) Taulu HENKILO(nimi, ) Tiedosto Auto levyllä X1135 Indeksi AiX (auto, rekno) talletustaso 2

Mitä malleja olisi tarjolla? käsitetaso rakennetaso fyysinen taso Entity-Relationship mallit (ER) Oliomallit Semanttiset tietomallit Relaatiomalli Oliomallit Hierarkkinen malli Verkkomalli Toimittajakohtaiset käsitteet 3

Relaatiotietokannat Perustana rakennetason tietomalli relaatiomalli (the relational model of data) perusteoria: E.F.Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun lopulla yleistynyt 80-luvun lopulla DB2, Oracle, Informix, Sybase, MS SQLServer, yms. 4

Relaatiomalli Mallin perustana näkemys tietokannasta joukkona tietoalkioiden muodostamia matemaattisia relaatioita Yksinkertainen peruskäsitteistö, vähän käsitteitä Helppo ymmärtää havainnollisesti taulukkoesityksenä 5

Relaatio havainnollisesti Relaatiokaavion nimi Sarakkeet Sarakenimet Rivit AUTO Reknro Väri Vmalli ACM-256 musta 1988 MAC-532 sininen 1994 ISO-795 musta 1992 OSI-228 punainen 1987 HCI-449 valkoinen 1993 Arvo 6

Relaation matemaattinen määritelmä Olkoon D 1, D 2,..., D n arvojoukkoja, joiden ei tarvitse olla erillisiä. Relaatio R on joukko monikkoja (tuple, n- tuple), joiden 1. arvo kuuluu joukkoon D 1, 2. arvo joukkoon D 2 jne. Matemaattisesti relaatio on siis ristitulon D 1 D 2... D n osajoukko. 7

Monikko Monikko on arvojen jono (a1,,an). Taulukkomuotoisessa esityksessä sitä vastaa taulukon rivi Ristitulo : Joukkojen A={1,2,3) ja B={a,b} ristitulo (karteesinen tulo) A B on kaikkien niiden parien (x,y) joukko, joissa ensimmäinen alkio kuuluu joukkoon A ja toinen joukkoon B eli joukko {(1,a), (1,b), (2,a), (2,b), (3.a), (3,b)} 8

Arvojoukko Arvojoukko (Domain) kokoelma atomisia (osiin jakautumattomia) arvoja, esim. kokonaisluvut henkilötunnukset enintään 4-merkkiset merkkijonot Merkkijonot Jotkut operaatiot edellyttävät että arvojoukon arvojen välillä on olemassa järjestys Tyhjä arvo (NULL-arvo, olematon) sisältyy jokaiseen arvojoukkoon! 9

Attribuutti = sarakkeen nimi Attribuutti (attribute) on arvon paikalle monikossa annettu nimi. Attribuuttiin liittyy tulkinta sille, mitä asiaa kyseisessä paikassa oleva arvo ilmaisee. Jokaiseen attribuuttiin liittyy arvojoukko ja jokaisessa monikossa jokin arvojoukoon kuuluva arvo. Attribuuttiin liittyvä arvojoukko tulisi määritellä siten, että sen arvoilla pystytään esittämään kaikki ne asiat, jotka attribuuttiin liittyvän tulkinnan mukaan pitää kyetä esittämään esim. kaikki mahdolliset värit 10

Relaatiokaavio Relaatiokaavio (relation schema) määrittää relaation rakenteen: mitä attribuutteja relaatioon kuuluu millaiset arvojoukot attribuuteilla on ja mikä tulkinta attribuuttiin liittyy Relaatiokaaviolla on nimi. 11

Relaatiokaavio Yksinkertaisimmillaan relaatiokaavio voidaan esittää muodossa R(A1,, Am), missä R on kaavion nimi ja A1,,Am ovat attribuutteja Tällaista määritystä käytettäessä oletetaan, että lukija osaa kuvaavien attribuuttinimien perusteella arvata niiden arvojoukot ja tulkinnat Esim. Auto(Reknro,Väri,Vuosimalli) 12

Relaatiokaavio Täydellisempi esitys: Auto(Reknro: Suomalaiset_rekisterinumerot, Väri: Autovärit, Vuosimalli: Vuosiluvut >1900) Relaatio on relaatiokaavion ilmentymä. Relaatiokaavion ilmentymät kuvaavat jotain todellisuuden ilmiötä, vaikkapa autojen olemassaoloa tietyllä hetkellä, esim 1.1.2003 Toista ajankohtaa kuvaa eri relaatio, joskin saman kaavion ilmentymä sekin. 13

Relaatiokaavio Matemaattisesti relaatio on joukko Joukossa alkio ei toistu, joten kaikki relaation monikot ovat keskenään erilaisia Joukossa alkioiden järjestyksellä ei ole merkitystä. Attribuuttien järjestyksellä relaatiokaaviossa ei myöskään ole merkitystä 14

Relaatiokaavion käsitteitä Relaation koko (cardinality) relaation monikoiden lukumäärä Relaation aste (degree) relaatiokaavion attribuuttien lukumäärä Relaatiotietokanta (relational database) sisältää yleensä useita relaatioita Relaatiotietokantakaavio (relational database schema) relaatiotietokannan relaatiot määrittelevien relaatiokaavioiden kokoelma 15

Teoria vs havaintoesitys Teorian käsite Relaatio Havaintoesityksen käsite Taulukko Monikko Attribuutti Taulukon rivi Sarakkeen nimi 16

Avain (key) Relaation monikot ovat keskenään erilaisia Monikko pystytään identifioimaan sisältönsä perusteella Identifiointiin ei välttämällä tarvita kaikkien attribuuttien arvoja Relaation avain (key) on sellainen attribuutti tai niiden yhdistelmä, jolle pätee missään relaatiokaavion ilmentymässä ei voi olla kahta tai useampaa monikkoa, joissa on samat avain-attribuuttien arvot yhdistelmästä ei voi poistaa yhtään attribuuttia siten että jäljellejäävät täyttäisivät edellisen ehdon (minimaalisuus) 17

Avain AUTO Reknro Väri Vmalli ACM-256 musta 1988 MAC-532 sininen 1994 ISO-795 musta 1992 OSI-228 punainen 1987 HCI-449 valkoinen 1993 Reknro ja Vmalli erikseen erottelevat ilmentymässä. Vmalli ei kuitenkaan erottele kaikissa mahdollisissa ilmentymissä. 18

Avain Avaimeen kuluvalla attribuutilla täytyy olla jokaisessa monikossa aito, ei-tyhjä arvo Relaatiokaavioon voi liittyä useita attribuuttiyhdistelmiä, jotka täyttävät avaimelle asetetut vaatimukset Jokin ehdokkaista tulee valita pääavaimeksi: ensisijaiseksi tavaksi osoittaa ja viitata monikkoon Työntekijä(henkilötunnus,, työntekijänumero) kumpikin kävisi, valitaan tarkoituksenmukaisempi 19

Avain Pääavain esitetään relaatiokaaviossa alleviivaamalla siihen kuuluvat attribuutit Auto (Reknro, Väri,Vuosimalli) Työntekijä (Työntekijänumero, ) Pelivaraus (kenttänumero, alkuaika, kesto, nimi) 20

Viiteavain (foreign key) Tietokanta muodostuu useasta relaatioista Relaatioiden monikot ovat usein kytköksissä toisiinsa työntekijämonikko kytkeytyy sitä osastoa kuvaavaan monikkoon, jolla työntekijä työskentelee lainausmonikko kytkeytyy kirjaa ja lainaajaa kuvaaviin monikkoihin Relaatiotietokannassa kytkentä saadaan aikaan sisällyttämällä monikkoon kytkettävän, siis vieraan, monikon (pää)avain. 21

Viiteavain Auto Reknro Väri Vmalli ISO-795 Musta 1992 Omistus Henkilötunnus Auto 121212-1234 ISO-795 22

Viiteavain Attribuuttia tai attribuuttiyhdistelmää, jonka arvot toteuttavat viittauksen toiseen monikkoon kutsutaan viiteavaimeksi (foreign key). Viiteavaimessa voidaan sallia myös tyhjäarvot tällöin relaation monikkoja ei tarvitse kytkeä mihinkään 23

Viiteavain Vaikka viiteavain viittaakin yhteen suuntaan sitä voi hyödyntää kaksisuuntaisesti esim. selvitettäessä : mikä auto kytkeytyy tiettyyn omistukseen mitkä omistukset kytkeytyvät tiettyyn autoon Viiteavaimen sisältävä Viittauksen kohde kopiot originaali 24

Viiteavain Viiteavaimen esittäminen relaatiokaaviossa Omistus(Henkilötunnus Henkilö, Auto Auto) Henkilo(Htunnus, Nimi, Osoite) Auto(Reknro, Väri, Vuosimalli) Osallistuu(Kuka Opiskelija, (Kurssikoodi, RyhmäNumero) Harjoitustryhmä) Kahdesta attribuutista muodostuva viiteavain -->Harjoitusryhmä relaation avain muodostuu myös kahdesta attribuutista 25

Viiteavain Viiteavaimella voidaan kytkeä toisiinsa myös saman relaation eri monikoita. Työntekijä(TyöntekijäNumero,..., Esimies Työntekijä) Työntekijä TyöntekijäNumero Esimies 1010 1020 1010 1030 1010 26

Viiteavain Viite-eheys (referential integrity): On mahdollista viitata vain olemassaoleviin monikoihin Tyhjäarvo viiteavaimen arvona = ei viitata mihinkään (ei osana avainta!) 27

Tietokantakaavio kuvana Pääavain attribuutit Relaatio1 Avain_attribuutti1 Avain_attribuutti2 Muu_attribuutti1 Muu_attribuuttiN Viiteavain_attr! Viiteavain_att2 Viiteavain_attr3 Relaation nimi Relaatio2 Avain_attribuutti1 Avain_attribuutti2 Avain_attribuutti3 Muu_attribuutti1 Muu_attribuuttiM viiteavain 28

Tietokantakaavio kuvana asiakas hetu nimi osoite virkailija nro nimi pantti kuittinro tyyppi ikä arvo lainanro arvioija kuittinro virkailija_nro laina lainanro summa asiakas maksusuunnitema lainanro nro korko hyväksyjä erä lainanro nro eräpvm maksupvm summa 29