LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 49/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 92 Annettu julkipanon jälkeen 18.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Aurajoen alajuoksun ruoppaaminen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Turku Turun Satama HAKEMUS Turun Satama on 27.3.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan sekä 2. ja 17.7.2007 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Aurajoen alajuoksun ruoppaamiseen. Turun Satama on lisäksi pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus Aurajoen suulla sijaitsevan Turun matkustajasataman kautta kulkee 60 % Suomen ja Ruotsin välisestä matkustajaliikenteestä, 40 % maiden välisestä rahtiliikenteestä ja 90 % Suomen junalauttaliikenteestä. Joella on Turun kaupungin vierasvenesataman sijainnista johtuen myös paljon huviveneliikennettä. Lisäksi Turun satama toimii isäntäsatamana vuonna 2009 pidettävissä suurten purjelaivojen Tall Ships Race kisoissa. Aurajoen alajuoksulle, satama altaaseen, väylille ja merialueelle kulkeutuu vuosittain noin 60 000 100 000 irtom 3 lietettä, joka mataloittaa joen vesiliikennealueita. Tämän vuoksi Aurajoessa, satama altaassa ja väylällä on tehtävä säännöllisesti kunnossapitoruoppausta, jolla palautetaan suunniteltu liikennöintisyvyys ja laiturien edustojen alkuperäinen vesisyvyys. Ruoppaamalla turvataan rahtialusten ja matkustaja autolauttojen pääsy Turun matkustajasatamaan ja alueen muu vesiliikenne.
2 Kuvaus hankkeesta Ruoppaukset Turun Sataman tarkoituksena on ruopata Aurajokea kymmenen vuoden aikana siten, että ruoppausmassojen kokonaismäärä on enintään 300 000 m 3. Aurajoen tilanne muuttuu jatkuvasti joen tuoman lietteen, joen liikennöinnin ja luonnon virtausten johdosta. Ainoastaan ruoppauksilla tavoitettavat haraustasot voidaan määritellä, mutta ei tarkkoja ruoppausmassojen määriä. Aurajoen kunnostusruoppaus suoritetaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe ajoittuu vuoden 2008 loppupuolelle, jolloin suoritetaan Tall Ships Race purjelaivatapahtumaa varten tarvittavat ruoppaukset. Ensivaiheessa on tarkoitus ruopata Aurajokea Turun matkustajasatamasta jokilautta Förille asti noin 2 km:n matkalla. Ruopattavat alueet tärkeysjärjestyksessä ja niiden ruoppausmassat ovat: allas 10 (6 600 m 3 itd), allas 11a (11 700 m 3 itd), allas 7 (2 700 m 3 itd) ja allas 4 väylän keskikohdalta (6 000 m 3 itd) suunniteltuun haraussyvyyteen sekä allas 3 suunnitellusta 3,0 m:n haraussyvyydestä 3,5 m:iin (500 m 3 itd). Harauksen jälkeen Aurajoki on liettänyt alueille mainittuja teoreettisia massamääriä 10 20 % enemmän ruoppausmassaa. Ensivaiheen ruoppausmassoja kertyy noin 33 000 m 3 itd. Ruoppausta jatketaan, kunnes Pansion allastilavuus täyttyy. Suunnitelman mukaan Turun Satama ilmoittaa kunkin ruoppausvuoden alkupuoliskolla valvontaviranomaisena toimivalle Lounais Suomen ympäristökeskukselle kyseisenä vuonna ruopattavaksi suunnitellun alueen, jolta otetaan tarvittavat näytteet haittaainepitoisuuksien määrittämiseksi. Ensimmäisen ruoppausvaiheen jälkeen vuosittaiset ruoppaukset määräytyvät joen madaltumisen ja laiturin käyttötarpeen mukaan. Suurin yksittäinen kunnossapitoruoppaus on suunniteltu tehtäväksi vuosina 2010 2012 Kantasataman laiturialtaan valmistuttua, jolloin laituriallas voidaan täyttää ruoppausmassoilla. Ruoppausmassojen läjitys Turun Satama tulee hakemaan ruoppausmassojen sijoituspaikoille erilliset luvat ja esittää, että lupapäätöksessä annetaan siihen velvoittava lupamääräys. Ruoppaussuunnitelman mukaan Aurajokea ei ruopata, ellei myös luvallista massojen läjityspaikkaa ole käytettävissä. Aurajoen ensivaiheen ruoppausmassat on tarkoitus sijoittaa Pansion satamaan rakennettuun pengeraltaaseen. Ympäristölupavirasto on lainvoiman saaneella päätöksellään nro 125/2004/4 myöntänyt Turun Satamalle luvan eristyspenkereen rakentamiseen Pansion sataman alueella. Eristyspengeraltaan pinta ala on noin 16 000 m 2 ja sinne voidaan sijoittaa noin 80 000 100 000 m 3 itd pilaantuneita ruoppausmassoja. Pengeraltaan kapasiteetista muille kuin Aurajoen ruoppausmassoille on varattu noin 27 500 m 3 itd. Ympäristölupavirastossa on vireillä Turun Sataman ympäristölupaha
3 kemus pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseksi Pansion eristyspengeraltaaseen ja toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta (dnro LSY 2007 Y 113). Turun Satama suunnittelee lisäksi Kantasatamaan sijoittuvaa laituriallasta, johon ennakkotietojen mukaan mahtuu 100 000 140 000 m 3 pilaantuneita ruoppausmassoja. Kantasataman altaalle on tarkoitus hakea ympäristölupa vuoden 2008 aikana. Aurajoen ruoppaamiseen ja massojen hyödyntämiseen Pansion satamassa liittyy EU Life projekti, jossa pyritään kehittämään uutta prosessistabilointimenetelmää. Mikäli prosessistabilointia ei saada koetoiminnasta huolimatta riittävän hyvin toimivaksi, Pansion allas täytetään ensin ruoppausmassoilla, jotka tiivistymisen ja laskeutumisen jälkeen käsitellään massastabilointimenetelmällä. Työn toteuttaminen Työn toteuttamisessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ruoppaus suoritetaan kelluvalla ruoppausaluksella avovesiaikana. Ruoppausmassan irrottamiseen käytetään suljettavaa ja tiivistä kauhaa (kahmari tai visiirikauha), josta ei vapaudu veteen ruoppausmassaa, kun kauha nostetaan ylös. Samentuman leviämisen estämiseen Aurajoessa ei voida käyttää silttiverhoja veneliikenteen ja veden virtauksen vuoksi. Ruoppauksessa voidaan käyttää satelliittipaikannustekniikkaa, jolloin pilaantuneet ruoppausmassat voidaan poistaa erittäin tarkasti ja vältytään mahdolliselta yliruoppaukselta eikä alueelle jää myöskään ruoppaamattomia alueita. Ruoppausmassat lastataan proomuun ja kuljetetaan aluksi ensimmäiseen loppusijoituspaikkaan Pansion eristyspengeraltaaseen, jonne ne siirretään joko suojattuna nostona kaivinkoneen kauhalla tai pumppaamalla putkisiirtona. Hakija ilmoittaa työssä käytettävän ruoppausmenetelmän ja kaluston lupa ja valvontaviranomaisille välittömästi, kun työstä on sovittu ruoppausurakoitsijan kanssa. Hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, koska kyseessä on Aurajoen kunnossapitoruoppaus, jolla poistetaan pilaantunutta sedimenttiä ja estetään sen leviäminen sataman väylälle. Myös vuoden 2009 kansainvälinen Tall Ships Race edellyttää, että mataloituneeseen jokeen järjestetään suurille purjealuksille tilaa. Ruoppauksilla ennallistetaan Aurajoen pohja sen aiemmalle tasolle eikä töiden aloittamislupa siten johda pysyviin vaurioihin alueella. Hankealueen hallinta Turun kaupunki omistaa hankkeeseen liittyvät ruoppaus ja läjitysalueet. Vesialueet ja Pansion läjitysalue kuuluvat Turun Sataman hallinnolliseen alueeseen.
4 Suojeltavat kohteet Aurajokisuun länsipuolella ja Pansion eristyspenkereen eteläpuolella sijaitsee Natura 2000 verkostoon lintudirektiivin (SPA) ja luontodirektiivin (SCI) perusteella kuuluva Ruissalon lehdot (FI0200057). Ruissalon Natura alueeseen kuuluu 12 luontodirektiivin luontotyyppiä, joista viisi luontotyyppiä on priorisoituja. Lisäksi alueella esiintyy kolme luontodirektiivin liitteen II lajia ja kahdeksan lintudirektiivin liitteen I lintulajia. Ruissalossa on kaksi luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta: Ruissalon luonnonsuojelualue ja Marjaniemen luonnonsuojelualue. Osayleiskaavassa osoitetut luonnonsuojelualueet muodostuvat pääosin valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman mukaisista kohteista. Ruissalon tammimetsissä elää hyvin runsas jalopuista riippuvainen eliölajisto. Ruissalossa on todettu kymmeniä uhanalaisia sieni ja kovakuoriaislajeja. Ruissalo on luokiteltu myös kansainvälisesti arvokkaaksi lintualueeksi eli ns. IBA alueeksi. Linnusto on Ruissalossa poikkeuksellisen tiheä ja alueella pesii myös useita uhanalaisia lajeja. Vesialueen tila Merentutkimuslaitoksen tilastojen (v. 1966 2005) mukaan meriveden korkeuden vaihteluväli lähimmällä mareografilla (Ruissalo, Turku) on ollut enintään noin 1,8 m. Meriveden korkeudet ovat olleet alimmillaan huhti toukokuussa ja korkeimmillaan joulu helmikuussa. Vesisyvyys ruoppausalueella on 3 9 m. Vesisyvyys on matalin joen molemmilla rannoilla lähellä Föriä, jonka jälkeen syvyys lisääntyy melko tasaisesti joen alajuoksulle päin kohti satama allasta. Joenuoman reunojen vesisyvyydet eivät suuresti eroa joen keskikohdan syvyyksistä. Aurajoen keskivirtaama Halistenkoskella on ollut 7,2 m 3 /s, pienin virtaama 0 m 3 /s ja suurin virtaama 286 m 3 /s vuosina 1961 1990. Aurajoen vuosittaiset virtaamat ovat vaihdelleet kohtalaisesti, sillä esim. vuosina 2002, 2003 ja 2004 keskivirtaamat ovat olleet 5,1 m 3 /s, 2,8 m 3 /s ja 7,7 m 3 /s. Vuonna 2004 joen virtaamat olivat suurimmillaan joulukuussa. Kevään tulvahuippu oli maalis huhtikuun puolivälissä. Aurajoelle ovat tyypillisiä suuret ja nopeat vaihtelut virtauksessa, koska Aurajoessa ei ole virtauksia tasaavia järvialtaita. Lisäksi Aurajoen valuma alueen maaperä on suurimmaksi osaksi savea, joten sadevedet imeytyvät maahan huonosti. Elo joulukuussa keskimääräinen virtausnopeus ruoppauspaikalla on muutama senttimetri sekunnissa. Keskimääräiset virtaamat ovat kuitenkin suurimpaan ylivirtaamaan verrattuna suhteellisen pieniä. Kalataloudellisista ja vesialueen virkistyskäytöllisistä syistä sekä keskimääräisten virtaamien perusteella edullisin aika ruoppauksille on elo marraskuu.
5 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 35/2003/4 mukainen mereen läjitettävyyden raja arvo Rajakarin läjitysalueella on TBT:n (tributyylitinan) osalta 150 µg/kg, jonka Vaasan hallinto oikeus ja korkein hallinto oikeus päätöksillään ovat vahvistaneet. Vuosina 1999, 2001, 2002 ja 2004 yhteensä 54 tutkimuspisteestä yleensä 0,3 0,5 m:n syvyydestä otettujen sedimenttinäytteiden mukaan Aurajoen ruoppausalueiden pohjasedimentti koostuu pääasiassa savesta. Savipitoisuus on keskimäärin noin 60 %. Sedimentti on suhteellisen tasalaatuista. Normalisoitujen analyysitulosten TBT pitoisuudet ylittivät mereen läjityskelpoisuuden raja arvon (150 µg/kg) 42 näytteessä, mutta eivät viidessä näytesarjan näytteessä, joiden TBT pitoisuudet ylittivät kuitenkin moninkertaisesti puhtaaksi luokiteltavan ruoppausmassan (3 µg/kg). Näytteet otettiin suunnitellun ruoppausalueen pohjoisosasta Aurajoen yläjuoksulta läheltä Föriä. Suunnitellulta ruoppausalueelta otetuista sedimenttinäytteistä suurin normalisoitu TBT pitoisuus (2 964 µg/kg) on määritetty entisen korjaustelakan edustalta 0,02 0,2 m:n syvyydestä otetusta näytteestä. Myös kuudessa muussa näytteessä, jotka otettiin Aurajoen alajuoksulta entisen korjaustelakan ja Wärtsilän konepajan edustalta, todettiin yli 1 000 µg/kg olevia TBT pitoisuuksia. PCB yhdisteistä oli tason 2 ylittäviä pitoisuuksia eniten kongeneereilla 138 ja 153. Myös kongeneereilla 52, 101 ja 180 oli tason 2 ylittäviä pitoisuuksia. Tason 2 ylittäviä PAH yhdisteitä (naftaleeni, antraseeni, fenantreeni ja bentso(a)antraseeni) todettiin viidessä näytteessä. Metalleista tason 2 ylittäviä pitoisuuksia määritettiin nikkelistä, elohopeasta ja kuparista kuudesta näytteestä. Vuosien 2003 ja 2004 huhtikuussa tehdyillä tutkimuksilla selvitettiin Aurajoen tuoman kiintoaineksen leviämistä merialueella aina Airistolle saakka. Tutkimuksissa kävi ilmi, että keskimääräinen kevättulva nosti Turun sataman lähivesien kiintoainepitoisuuden tasolle 50 75 mg/l ja Pohjois Airiston laajoilla alueilla kiintoainepitoisuudet olivat 10 15 mg/l ja paikoitellen yli 25 mg/l. Nykyisellä Rajakarin läjitysalueella kiintoainepitoisuudet olivat tasolla 5 mg/l ja vuoden 2004 pitoisuudet olivat koko tutkimusalueella kaksin tai kolminkertaisia edelliseen kuivaan vuoteen 2003 verrattuna. Aurajoen veden laatua on tarkkailtu säännöllisesti. Turun vesilaitoksen Halistenkoskessa olevan pysyvän vedenlaadun tarkkailupisteen vedenlaatu luokitellaan lievästi likaantuneeksi. Veden sameus ja ravinteikkuus on osittain luontaista johtuen siitä, että joki virtaa ravinteikkaiden savialueiden läpi. Pääosa ravinteista aiheutuu kuitenkin suurimmaksi osaksi maataloudesta peräisin olevasta hajakuormituksesta. Lisäksi veden laatua heikentävät haja asutusalueiden jätevedet. Aurajokeen johdetaan myös biologis kemiallisesti käsiteltyjä asumajätevesiä. Alajuoksua kuormittavat myös Turun vesilaitoksen vedenpuhdistusprosessissa syntyvien rautayhdisteiden päästöt. Suuremmasta laimenemisesta johtuen veden laatu on kuitenkin alajuoksulla yleensä parempi kuin yläjuoksulla. Aurajoen happitilanne
6 on yleisesti melko hyvä, ainoastaan joen yläjuoksulla voi vähäsateisina kausina esiintyä happivajetta. Aurajoen fosforivirtaama on ollut 12 105 tonnia vuodessa ja typpivirtaama 307 1 079 tonnia vuodessa vuosien 1970 2000 tarkkailujaksolla. Vuoden 2004 tutkimuksen mukaan Aurajoen mukana Halistenkoskelle oli kulkeutunut 48 tonnia fosforia, 880 tonnia typpeä ja 18 700 tonnia kiintoainetta. Turun merialueelle tulevasta fosforikuormituksesta noin 48 % ja typpikuormituksesta noin 42 % oli peräisin Aurajoesta. Airiston veden laatu on vähitellen heikentynyt. Veden yleinen käyttökelpoisuus oli vuonna 2004 heikompi kuin kahtena edellisenä vuonna. Erinomaisia alueita ei ollut, mutta Airisto sai luokituksen hyvä. Pohjoissalmen länsiosa oli luokitukseltaan tyydyttävä ja itäosa välttävä. Kalasto Aurajoessa on runsas ja monipuolinen kalasto. Sen yleisimpiä kalalajeja ovat särki, pasuri ja salakka vuodenajasta riippuen. Halistenkosken alapuolella on tavattu kaikkiaan 36 kalalajia sekä ympyräsuisiin kuuluvat nahkiainen ja pikkunahkiainen. Uhanalaisuusarvioinnissa silmällä pidettävistä lajeista Aurajoessa esiintyy nahkiainen ja vimpa. Vuonna 2004 Turun Naantalin merialueella tehdyssä tutkimuksessa merialueen kalalajisto oli melko samanlainen kuin vuonna 1999. Ainoastaan kiiskien ja kuhien lukumäärä oli kasvanut ja ahven vähentynyt. Särkikalojen lukumäärä ei ollut muuttunut merkittävästi. Pohjaeläimistö Turun merialueen velvoitetarkkailuun on sisältynyt neljän viiden vuoden välein toteutettava pohjaeläintutkimus. Vuoden 2000 tutkimuksessa Aurajoen vallitsevina lajeina olivat likaantumista ilmentävät Limnodrilius hoffmeisteri harvasukasmadot. Aurajokisuun tutkimusasemalla oli havaittu kuusi pohjaeläinlajia, kun keskimäärin koko tutkimusalueella lajiluku oli vaihdellut kahdesta yhteentoista. Aurajokisuun pohjan tila luokiteltiin vuonna 2000 likaantuneeksi, kun se vuoden 1995 tutkimuksessa oli luokiteltu puolilikaantuneeksi. Tutkimusalueella pohjan tila oli kuitenkin lievästi parantunut päästölähteiden läheisyydessä. Sen sijaan avoimilla merialueilla kuten Airistolla pohjan tila oli heikentynyt. Vesialueen käyttö Aurajoessa ei harjoiteta ammattikalastusta, mutta Pansion eristyspenkereen läheisyydessä Ruissalon alueella on myönnetty kalastuslupa yhdelle kalastajalle. Virkistys ja kotitarvekalastus on suunnitellulla ruoppausalueella Aurajoen alajuoksulla hyvin vähäistä. Kalastusta harrastetaan enemmän Turun keskustasta Halistenkoskelle ulottuvalla virkistyskalastusalueella. Pansion eristyspenkereen lähei
Arvio hankkeen vaikutuksista 7 syydessä vapaa ajan kalastus on todennäköisesti yleisempää kuin Aurajoen alajuoksulla. Turun kaupungin vierasvenesatama sijaitsee Aurajoen ruoppausalueella, minkä vuoksi väylällä on kesäkuukausina vilkas huviveneliikenne. Lisäksi on rahtilaivaliikennettä ja vilkasta saaristoalus ja risteilyliikennettä. Aurajoki on tärkeä virkistysalue keskellä Turun kaupunkia. Joen molemmilla rannoilla on satamaan asti ulottuvat jalkakäytävät ja pyörätiet. Joen varressa on myös Ruissalosta Liedon Nautelankoskelle ulottuva Aurajoen valtakunnallinen pyöräilyreitti. Aurajoessa on myös melontareitti. Aurajoella on merkitystä myös Turun kaupungin matkailuelinkeinolle. Sedimenttien poistaminen vähentää Aurajoen pilaantuneisuutta. Pohjaan sedimentoituneet haitta aineet voivat ilman ruoppausta vaikuttaa useita vuosia haitallisesti vesiympäristöön. Ruopattaessa sedimenttiä sekoittuu veteen ja aiheuttaa veden samentumista, mitä kuitenkin vähentää tiiviin ruoppauskauhan käyttö. Valtaosa suspendoituneesta materiaalista sedimentoituu muutamassa päivässä ja vesi selkiytyy yleensä 1 3 vuorokaudessa. Aurajoen vesi on luontaisestikin sameaa. Veden happipitoisuus alenee ruoppauksen yhteydessä, mutta oletettavasti ei haitallisesti ja veteen vapautuneet ravinteet kohottavat väliaikaisesti osaltaan vähäisesti veden tuottavuutta. Ruoppauksen yhteydessä veden TBT pitoisuudet saattavat tilapäisesti nousta sedimentin sekoittuessa veteen. Ruoppauksesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä muutoksia veden laatuun. Ruoppaus muuttaa pohjan olosuhteita ja vaikuttaa siten pohjaeläimistöön. Pidemmällä ajanjaksolla pohjaeliöstön olosuhteet paranevat ja lajisto voi jopa monipuolistua. Aurajoella ei harjoiteta ammattikalastusta eikä ruoppausalueella virkistyskalastusta. Ruoppauksesta ei ole haittaa myöskään Aurajoen muulle virkistyskäytölle. Ruoppauksesta voi aiheutua tilapäistä ja vähäistä haittaa Aurajoen veneliikenteelle, mutta ruoppaus suoritetaan varhain keväällä tai myöhään syksyllä, jolloin veneliikenne ei ole vilkkaimmillaan. Ruoppauksen suorittamisesta voi aiheutua ajoittain meluhaittaa Aurajoen rannalla oleviin toimisto ja asuinrakennuksiin. Ruoppauksesta aiheutuva melu ei todennäköisesti eroa alueen liikenteestä, teollisuudesta ja satamatoiminnasta aiheutuvasta taustamelusta. Arvio hankkeen vaikutuksista suojeltaviin kohteisiin Ruoppaus ei merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja. Väliaikainen veden samentuminen tai veden laadun vähäiset muutokset eivät vaikuta Ruissalon Natura alueen eläinlajistoon tai luontotyyp
Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista Tarkkailu 8 peihin. Ruissalon Natura alueen lähellä sijaitsevan Pansion eristyspengeraltaan ruoppauksesta ja täyttöpenkereen rakennustöistä ei tutkimusten mukaan aiheudu välittömiä tai välillisiä Ruissalon Natura alueen eliöstöä tai luontotyyppejä heikentäviä vaikutuksia. Ruoppaus on tarpeen Aurajoen palauttamiseksi suunniteltuun liikennesyvyyteen alue kerrallaan ja laiturien edustojen ennallistamiseksi alkuperäiseen vesisyvyyteen. Hankkeesta ei aiheudu huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa eikä vahinkoa yksityisen kalastusoikeuden käyttämiselle eikä se estä tai vaikeuta vesilain 11 luvun 3 :n 7 kohdassa tarkoitettua kalastusta. Hankkeesta ei aiheudu vahinkoa yleiselle edulle eikä haittaa yksityisille kiinteistöille tai niiden asukkaille. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. Alustavan tarkkailusuunnitelman mukaan veden laatua tarkkaillaan kolmesta näytepisteestä ruoppaustöiden aikana. Näytepiste V1 sijaitsee 200 m:n etäisyydellä ruoppausalueesta pohjoiseen, näytepiste V2 sijaitsee 200 m:n etäisyydellä ruoppausalueesta etelään ja näytepiste V3 sijaitsee Aurajoen suuaukolla noin 200 2 000 m:n etäisyydellä ruoppausalueesta. Ensimmäinen vesinäyte otetaan ennen ruoppaustöiden aloittamista, minkä jälkeen vesinäytteitä otetaan kahden viikon välein ruoppaustyön aikana. Viimeiset vesinäytteet otetaan noin kahden viikon kuluttua ruoppaustöiden valmistumisesta. Näytepisteistä V1 ja V2 otetaan vesinäytteet sekä metrin syvyydeltä veden pinnalta että metrin syvyydestä pohjasta. Näytepisteistä V1 ja V2 otetuista vesinäytteistä tutkitaan joka kerta sameus, kokonaisfosfori ja typpi. Joka toisella näytteenottokerralla tutkitaan lisäksi raskasmetalleista Ni, Cu ja Hg, PAH ja PCB yhdisteet sekä TBT. Näytepisteestä V3 tarkkaillaan vain veden sameutta. Lisäksi sameutta tutkitaan jatkuvatoimisella mittalaitteella koko suunnitellulta noin 2 km pitkältä ruoppausalueelta. Näytteitä otettaessa tehdään havainnot näytteenottohetken sääolosuhteista. Samentumisen alueellinen leviäminen määritellään silmämääräisesti ja tarpeen mukaan näkösyvyysmittausta apuna käyttäen. Näytteiden analyysitulokset toimitetaan viikon kuluessa analyysien valmistumisesta Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Tuloksista laadittava yhteenvetoraportti toimitetaan Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alustavaa tarkkailuohjelmaa muutetaan tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla.
9 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Kuulutus Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Turun kaupungissa 24.9. 24.10.2007 välisenä aikana varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 24.10.2007. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että ruoppausaluekartan ja sedimenttien analyysitulosten perusteella pilaantuneimmat pohjasedimentit (allas 8 ja altaan 11b itäpää) jäävät ensivaiheessa ruoppaamatta, eivätkä siis päädy Pansion eristysaltaaseen. Tästä saattaa aiheutua pilaantuneiden pohjasedimenttien kulkeutumista normaalia enemmän Aurajoesta satama alueelle ja pääväylään. Ympäristökeskuksen mukaan hakijalle voidaan myöntää lupa Aurajoen alajuoksun kunnossapitoon ruoppaamalla vain sillä alueella, joka ei sisälly Satamalla jo olevaan merialueen kunnossapitoa koskevaan lupaan (Länsi Suomen vesioikeuden päätös nro 17/1998/4). Hakemussuunnitelmassa kunnossapitoruoppaukset ulottuvat merialueelle. Ympäristökeskus on katsonut, että merialueen raja on hakemussuunnitelman ruoppausaluekartassa nro GEO 904 (15.8.2005) olevien alueiden 8 ja 9 lounaan puoleisten rajojen suuntaisena joen poikki alueen 10 läpi jatkuva linja. Tämä Aurajoen alajuoksun kunnossapitoa koskeva aluerajaus on tarpeellista yksiselitteisesti merkitä lupapäätökseen. Ympäristökeskuksen mukaan lupa voidaan myöntää enintään viideksi vuodeksi, koska pilaantuneiden sedimenttien tutkimuksessa ja haitallisuuden arvioinnissa, lainsäädännössä sekä ruoppaus ja läjitystekniikoissa ja niitä koskevissa ohjeistuksissa saattaa tapahtua muutoksia, joita ei tässä vaiheessa voida riittävästi ottaa huomioon. Ympäristökeskus on lisäksi todennut, että ruoppausmassamäärä 300 000 m 3 itd ei ole realistinen, kun otetaan huomioon ruoppausten rajoittuminen jokiosuudelle, viiden vuoden ajanjakso ja hakemusasiakirjoissa olevan tutkimusraportin "Aurajoen vaikutukset Turun edustan vedenlaatuun 30.4.2003 ja 16.4.2004" johtopäätökset. Ympäristökeskus on esittänyt seuraavia lupamääräyksiä: Tarvittavilla uusilla eristysaltailla on käyttöönotettaessa oltava vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset luvat. Hakijan on seurattava hankkeen vaikutuksia vesistöön Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkai
10 luohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista. Töiden aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Vuosittaisista ruoppauksista on etukäteen ilmoitettava ympäristökeskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys ruopattavien massojen laadusta. Ruoppauksen ja läjittämisen edistymisestä on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kulloisenkin ruoppauskohteen sijainti (koordinaatisto), ruoppausmassamäärä proomuittain ja massojen sijoituspaikka. Pöytäkirja on toimitettava valvontaviranomaisen käyttöön sen sitä pyytäessä. Työt on suoritettava siten, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen on vähäistä. Proomukuljetukset on tehtävä siten, ettei ruoppausmassoja pääse kuljetuksen aikana valumaan mereen. Töiden valmistumisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais Suomen ympäristökeskukselle. 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että ruoppausalueelle ja Halistenkoskelle istutetaan vuosittain kalanpoikasia. Vaeltavat lohet ja meritaimenet nousevat merestä jokeen syys marraskuussa. TE keskuksen mukaan lupa ruoppauksiin voidaan myöntää edellyttäen, ettei kalanistutuksille eikä kalojen nousuvaellukselle aiheuteta haittaa. Ruoppauksia ei saa tehdä huhti toukokuussa eikä syys marraskuussa. Hakijan on tarkkailtava ruoppaustyön vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijan maksettavaksi on määrättävä 2 000 euron suuruinen kalatalousmaksu niiltä vuosilta, joina luvan mukaisia ruoppaustöitä tehdään. 3) Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunta on todennut, että hakemuksen mukainen ruoppaus on Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupunkien tekemän sitoumuksen mukainen toimenpide. Ruoppauksen tarkoituksena on poistaa Aurajoen likaantuneita pohjasedimenttejä. Ympäristö ja kaavoituslautakunta on edellyttänyt lupapäätöksessä otettavaksi huomioon, että ruoppaus tehdään ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti (BEP) ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) hyödyntäen. Silttiverhon käytön mahdollisuus on selvitettävä. Silttiverhon käyttöä tukee myös se, että ruopattavat alueet ovat melko pieniä ja rajattuja. Aurajoen suuresta virtauksesta johtuen ruoppauksen yhteydessä vesimassaan mahdollisesti sekoittuvat lika aineet pääsevät kulkeutumaan pitkälle Turun edustan merialueelle.
11 Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto ja TE keskus istuttavat Aurajokeen vuosittain kaloja (meritaimen, merilohi ja siika) pääasiassa maaliskuun lopusta toukokuun loppuun sijoittuvalla ajanjaksolla. Istutuspaikkoina ovat yleensä olleet Nautelankoski, Halistenkosken alapuoli, Martinsillan pieli ja Suomen Joutsenen lähistö. Ruoppausta suoritettaessa olisi pyrittävä huolehtimaan siitä, etteivät kalaistukkaat joudu altistumaan ruoppauksen aikaiselle samennukselle ja myrkyille. Ruoppauksesta on tehtävä vuosittain ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus (ns. meluilmoitus) Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Asutuksen läheisyydessä ruoppaustöitä voidaan suorittaa klo 7 22 välisenä aikana. Alustavan tarkkailuohjelman mukaisista vesinäytteistä on TBT:n lisäksi tutkittava ainakin trifenyylitinapitoisuus (TPhT) ja mahdollisesti myös muita orgaanisia tinayhdisteitä kuten dibutyylitina (DBT) ja monobutyylitina (MBT). Vuosittain ennen töiden aloittamista Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on tehtävä ilmoitus, josta käy ilmi ruopattava alue sekä ruopattavan sedimentin haitta ainepitoisuudet ja loppusijoituspaikka. Ympäristö ja kaavoituslautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa töiden aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 4) Museovirasto on todennut hankkeen käsittävän alueen, jossa on jo satojen vuosien ajan ollut vanhaa asutusta ja vesiliikennettä. Kyseessä on kunnossapitoruoppaus, jota on tehty samalla alueella aiemminkin, minkä vuoksi ei ole kuitenkaan todennäköistä, että hankkeella olisi vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Museoviraston mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää edellyttäen, että mikäli hanketta toteutettaessa tavataan sellaisen veneen tai aluksen hylky tai hylyn osa, jonka voidaan olettaa olevan uponneena yli sadan vuoden ajan tai muita vanhoja ihmisen tekemiä vedenalaisrakenteita, löydöstä välittömästi ilmoitetaan Museovirastolle. Hakijan selitys Turun Satama on todennut Lounais Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimukseen ruoppauksen sallimisesta vain sillä alueella, joka ei sisälly Turun Satamalla jo olevaan merialueen kunnossapitoa koskevaan vesioikeuden 19.3.1998 antamalla päätöksellä nro 17/1998/4 myöntämään lupaan ja alajuoksun kunnossapitoa koskevan aluerajauksen merkitsemisestä lupapäätökseen, että nyt käsiteltävän hakemuksen kohteena on Aurajoen pilaantuneiden pohjasedimenttien ruoppaaminen nykyaikaisella tavalla ja koko ruopattava alue kuuluu jo nyt Turun Satamalla olevaan ympäristökeskuksen mainitsemaan lupaan. Hakemuksen liitteenä on ollut selityksen liitteen mukainen kartta, joka kattaa koko Turun Sataman hallinnoiman alueen. Aurajoessa tämä alue ulottuu mereltä katsoen Martinsillalle saakka. Lounais Suomen ympäristökeskus on vaatinut määriteltäväksi selkeää
12 teoreettista rajaa meri ja jokialueelle. Turun Sataman mukaan tällaiselle keinotekoiselle rajalle Turun Sataman hallinnoiman alueen keskelle ei ole perusteita, sillä sataman merelliset toiminnot ulottuvat aina Martinsillalle saakka. Myös meren pohjassa kulkevat virtaukset ulottuvat pitkälle Aurajokeen. Ei ole myöskään mitään selkeitä perusteita sille, että Aurajoen puhdistaminen paloiteltaisiin lupapäätöksessä osiin. Aurajoen kunnossapitoruoppaus on selkeä kokonaisuus, joka on perusteltua käsitellä yhdessä lupapäätöksessä. Turun Sataman mukaan ympäristökeskuksen vaatimus aluejaosta tulee hylätä perusteettomana. Ympäristökeskuksen vaatimukseen luvan rajoittamisesta enintään viideksi vuodeksi Turun Satama on todennut, että viisi vuotta on riittämätön aika mittavan kunnossapitoruoppauksen toteuttamiseksi siitä syystä, että ongelmallisille massoille ei ole vielä riittävästi sijoitustilaa. Pansion pengeraltaan täyttämiseksi pilaantuneilla massoilla on vireillä lupahakemus, mutta Pernon väylän pilaantuneet ruoppausmassat vievät altaan kapasiteetista suurimman osan. Seuraavaksi sijoituspaikaksi on suunniteltu satama altaan pohjukkaan rakennettavaa laituriallasta, jonka suunnittelu on vasta käynnistynyt ja lupahakemus saadaan vireille aikaisintaan vuoden 2008 keväällä. Nämä sijoituspaikat eivät vielä riitä Aurajoen ongelmallisille massoille ja uusia sijoituspaikkoja tutkitaan jatkossa. Peruslähtökohtana on, että pilaantuneet ruoppausmassat voidaan sijoittaa asianmukaisen luvan saaneeseen sijaintikohteeseen. Uusien paikkojen luominen kestää niin kauan, että luvan tulisi olla voimassa 10 vuotta. Lisäksi Turun Satama on todennut, että ruopattavat massat analysoidaan vuosittain etukäteen ja tulosten perusteella voidaan ottaa huomioon mahdollisten uusien määräysten vaatimukset. Turun Satamalla ei ole ollut huomautettavaa ympäristökeskuksen esittämiin lupamääräyksiin. Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus 2) on vaatinut, että työt tehdään siten, ettei kalaistutuksille eikä kalojen nousuvaellukselle aiheuteta haittaa ja ettei ruoppauksia tehdä huhti toukokuussa eikä syys marraskuussa. Turun Sataman mukaan tämä tarkoittaa, ettei ruoppausaikaa jäisi käytännössä lainkaan, koska kesäaikana joen virkistyskäyttö on huomattavaa ja talvella ruoppauksia ei voida tehdä. Turun Satama on esittänyt, että ruoppausajaksi määriteltäisiin ajankohta 1.9. alkaen talven tuloon saakka kuitenkin enintään maaliskuun loppuun saakka. Turun Sataman käsityksen mukaan samentuma on mahdollisimman vähäistä eikä kalan nousu jokeen vaikeudu, kun ruoppaus tehdään nykyaikaisella ns. ympäristökauhalla. Perusteita erillisen kalatalousmaksun määräämiselle ei hakijan mukaan ole olemassa. Turun Satama on todennut Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunnan 3) vaatimukseen silttiverhon käytön mahdollisuuden selvittämisestä, että silttiverhon käytön mahdollisuus voidaan tutkia aluekohtaisesti ruoppaukseen ryhdyttäessä ja selvittää yhteistyössä valvovien viranomaisten kanssa, mutta joen vilkkaan lii
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset 13 kennöinnin sekä ajoittain vuolaan virtauksen vuoksi silttiverhon asentaminen saattaa olla mahdotonta. Hakijan mukaan ympäristökauhan käyttö vähentää oleellisesti saostumia. Muilta osin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunnan muistutuksesta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Museoviraston 4) lausunnosta. Ympäristölupavirasto myöntää Turun Satamalle luvan altaiden 1 14 ruoppaamiseen Aurajoen alajuoksulla hakemukseen liitetyn ja myöhemmin täydennetyn suunnitelman mukaisesti tämän päätöksen lupamääräysten tarkentamalla tavalla Turun kaupungissa. Ympäristölupavirasto hylkää Turun Sataman hakemuksen Aurajoen ruoppaamisesta muilla suunnitelman mukaisilla ruoppausalueilla. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Luparatkaisussa mainitut altaat ruopataan 15.8.2005 päivätyn piirustuksen GEO 904, ruoppaukset, ruoppausaluekartta 1:4000, mukaisesti. Ruoppausmassoja ei saa läjittää vesialueelle. Ruoppausmassat on sijoitettava paikkaan, jolla on asianmukainen lupa kyseisten massojen sijoittamiseen. 2) Työt on suoritettava 1.9. 31.3. välisenä aikana niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä vesiympäristölle ja sen käytölle sekä käyttäen sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu veteen kuljetuksen aikana. Hakijan tulee selvittää alueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työ on toteutettava näitä vaurioittamatta. Ruoppausalue on merkittävä Merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaisesti. Mahdolliset esteet merenkululle tai vesiliikenteelle tulee ilmoittaa Merenkulkulaitokselle ja paikallisesti kuulutuksin.
14 3) Ruoppauksista ja massojen sijoituksesta on vuosittain laadittava suunnitelma aikatauluineen. Suunnitelma on toimitettava huhtikuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja annettava tiedoksi Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Selvitys edellisenä vuonna ruopatuista massoista ja niiden sijoituksesta on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. 4) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppauksen vaikutuksia vesiympäristöön Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle viimeistään kuukautta ennen ruoppaustoimenpiteiden aloittamista. 5) Tarkkailujen tulokset ja raportit on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailusuunnitelmissa sanotuin määräajoin. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisten nähtäväksi. 6) Luvan saajan on niinä vuosina, kun tämän päätöksen mukaisia töitä tehdään maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi ruoppauksen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa töiden aloittamisesta. 7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta on tarpeettomitta viivytyksittä korvattava asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. 8) Työt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osin loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa raukeaa. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle, Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Merenkulkulaitokselle. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi Suomen ympäristölupavirastolle, Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Merenkulkulaitokselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä tehtyjen ruoppausten sijainnin osoittava kartta.
Korvaukset 15 Kalatalousmaksusta on annettu määräys lupamääräyksessä 6). Kalatalousmaksu huomioon ottaen hankkeesta ei lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Perustelut Ruoppaushanke on tarpeen mataloituneen Aurajoen ja jokisuun edustan syventämiseksi vesiliikenteen edellytysten parantamiseksi. Kyseessä on toimenpide, josta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Ruoppausmassat sisältävät haitallisia aineita ja ovat osittain pilaantuneita tai osittain mahdollisesti pilaantuneita. Ruoppausmassoja ei läjitetä mereen. Ruoppaus aiheuttaa veden samentumista ja kiintoaineksen ja sedimentin sisältämien muiden aineiden kulkeutumista jokiveden mukana. Tästä ei kuitenkaan aiheudu vesialueen käytölle kalataloutta lukuun ottamatta ennalta arvioiden merkittävää haittaa. Ruoppaustöiden ajoittuessa osittain vaelluskalojen nousuaikaan töistä aiheutuu häiriötä kalojen nousuvaellukselle. Kalataloudelle aiheutuvan haitan estämiseksi on annettu lupamääräys 6). Lupapäätöksessä tarkoitetut ruoppausmassat sijoitetaan hakemussuunnitelman mukaan Pansion eristyspengeraltaaseen. Kaikki massat eivät mahdu Pansion eristyspengeraltaaseen. Niille hankitaan hakemuksen mukaan toinen sijoituspaikka ja sille erikseen asianmukainen lupa. Turun Satamalla on ympäristölupavirastossa vireillä ympäristölupahakemus pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseksi Pansion eristyspengeraltaaseen ja toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta (dnro LSY 2007 Y 113). Ympäristölupavirasto toteaa, että massojen sijoittamiseksi eristyspengeraltaaseen tai muualle maa alueelle on oltava lainvoimainen lupa, jota luvan saajan on noudatettava. Nyt annettavassa lupapäätöksessä on kysymys ruoppauksesta eikä tässä päätöksessä ratkaista ruoppausmassojen lopullista sijoituspaikkaa.
16 Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle luparatkaisusta ilmenevässä laajuudessa ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain vastainen. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Ruissalon lehdot (FI0200057) Natura 2000 alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lupaa ruoppausten suorittamiseksi ei myönnetä hakemuksen mukaisille muille kohteille, koska ruoppauskohteita ja ruoppauksen vaikutuksia ei voida tässä vaiheessa riittävästi arvioida. Kun otetaan huomioon ruoppausmassojen haitta aineita koskevan tietämyksen ja ruoppaustekniikan nopea kehitys, ei lupaa voida myöntää riittävästi yksilöitynä kuutta vuotta pidemmälle jaksolle. Ruoppaustyöt on pyrittävä suorittamaan tietyn kohteen osalta mahdollisimman yhtäjaksoisesti haittojen vähentämiseksi. Vesilain 2 luvun 12 :n mukaan rakennustyöhön on ryhdyttävä ympäristölupaviraston määräämässä enintään neljän vuoden ajassa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Lainkohdat Vesilain 1 luvun 19, 2 luvun 1a ja 22, 6 :n 2 momentti ja 4 luvun 6 :n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 44 ja 46 Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Turun Satamalle luvan aloittaa tämän lupapäätöksen mukaiset työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Aurajoen ensimmäisen vaiheen ruoppaukset ovat tarpeen joen vesiliikenteen turvaamiseksi vuonna 2009 pidettävissä suurten purjelaivojen Tall Ships Race kisoissa, joissa Turun satama toimii isäntäsatamana. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja töiden aloittaminen voi tapahtua aiheuttamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen määräyksiä muutetaan.
Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista 17 Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Ympäristölupavirasto ottaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen 1) esityksen lupamääräyksiksi huomioon lupamääräyksissä 1), 2),3), 4), 9) ja 10). Luvan rajaamisesta koskemaan vain varsinaista jokialuetta ympäristölupavirasto toteaa, että hakemuksen mukainen alue kuuluu Sataman hallinnoimaan alueeseen ja kunnostusruopattavat massat on tarkoitus sijoittaa muualle kuin mereen. Nyt puheena oleva kunnossapitoruoppaus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, joka on tarkoituksenmukaista käsitellä samassa lupapäätöksessä. Enemmän lausunnon antaminen esityksestä ja ympäristökeskuksen vaatimuksista niiltä osin, kuin ympäristölupavirasto on hylännyt hakemuksen, ei ole tarpeen. Ympäristölupavirasto toteaa Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimukseen ruoppausajankohdasta, että lupamääräyksen 2) mukaan työt on suoritettava 1.9. 31.3. välisenä aikana niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä vesiympäristölle ja sen käytölle sekä käyttäen sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Ympäristölupavirasto katsoo, että töiden mahdollisimman yhtäjaksoinen suorittaminen edellyttää riittävän pitkää ajanjaksoa ruoppauksen suorittamiseksi. Ympäristölupavirasto ottaa TE keskuksen vaatimuksen kalataloudellisesta tarkkailusta huomioon lupamääräyksessä 4) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu on riittävä, kun otetaan huomioon, että hakemus on hyväksytty vain osittain. Kalatalousmaksusta on annettu määräys lupamääräyksessä 6). Ympäristölupavirasto toteaa Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunnan 3) vaatimukseen silttiverhon käytöstä, että joen vilkkaan liikennöinnin sekä ajoittain vuolaan virtauksen vuoksi silttiverhon käytöstä ei anneta velvoittavaa lupamääräystä. Silttiverhon käytön mahdollisuus on kuitenkin tarpeen mukaan otettava huomioon kuten lupamääräyksessä 2) on työmenetelmistä sanottu. Ympäristölupavirasto ottaa lautakunnan vaatimuksen ruoppausilmoituksen tekemisestä huomioon lupamääräyksessä 10) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa Museoviraston lausuntoon 4) yli 100 vuotta uponneena olleen veneen tai aluksen hylyn tai hylyn osan tai muiden vanhojen ihmisen tekemien vedenalaisrakenteiden ilmoittamisesta Museovirastolle, että muinaismuistolain 3 luvun 20 :n mukaan tällainen hylky tai sen osa on rauhoitettu ja siitä on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteästä muinaisjäännöksestä säädetään. Luvan saajan on noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä.
18 Korvattava päätös Tämä päätös korvaa Länsi Suomen vesioikeuden 19.3.1998 antaman päätöksen nro 17/1998/4 siltä osin kuin päätöksessä on kysymys ruoppausalueista, joiden ruoppaamiseen on tällä päätöksellä myönnetty lupa. KÄSITTELYMAKSU Päätöksen käsittelymaksu on 8 140,50 euroa. Perustelut Asian vaatima työmäärä on ollut asetuksessa esitetyn taulukon mukaista työmäärää suurempi, joten maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua (6 030 euroa) korkeampana. Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetuksen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) taulukon mukainen maksu määräytyy asetuksen liitteen maksutaulukon kohdan ruoppaus tai vesialueen täyttö (yli 200 000 m 3 ktr) mukaan.
19 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Tapio Kovanen Heikki Penttinen Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.5.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.