A-A 24x21 SLO / V 10x21 19x26 SLO / V SLO / V 66x21 SLO / V ar. 1 065 36x25/O 12x16/V ar. 665 SLO / V 12x32 24x16/V ar. 665 24x16/V ar. 665 13x16/V 9x21 SLO / O 9x21 SLO / O ar. 665 9x21 SLO / O 10x21 PO / V EI60 10x21 SLO / V 1 2 3 4 5 6 7 8 9 5 4 12 33 020 n. 4000 A-A C-C 9x21 SLO / O 10x21 PO / V EI60 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 PELLETTISIILO H = ~8,0 m EI60 UUSI SAVUPIIPPU 10 11 12 13 13 x 169 = 2 200 13x21 13x21 SLO / V MUO / V Tk 2,5 m 2 Lämpökeskus 15,5 m 2 Iv-konehuone Hieronta 43,0 m 2 14,0 m 2 Wc 2,0 m 2 9x21 SLO / O Varasto 11,0 m 2 Lämpökeskus, uusi 19,5 m 2 3 650 EI60 PELLETTISIILO H = ~8,0 m EI60 UUSI SAVUPIIPPU 13 x 169 = 2 200 13x21 MUO / V Varasto 11,0 m 2 Lämpökeskus, uusi 19,5 m 2 EI60 3 650 44x27/V 44x27/V 45x27/O 44x27/O 45x27/V Pohjapiirustus, lämpökeskus 1:100 ar. 0 ar. 0 ar. 0 ar. 0 ar. 0 Kioski 24,0 m 2 9x21 SLO / V 25 x 175 = 4 370 1 2 3 4 8 7 9 6 10 11 19 19 x 175 = 3 325 3 18 13 2 14 17 1 16 15 5 xx 5,0 m 2 xx SLO / V 19x21 9x21 9x21 9x21 *Kahvio 58,0 m 2 24 23 22 21 20 19 18 17 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Harrastetila Harrastetila 33,0 m 2 110,0 m 2 5,5 m 2 Wc Wc xx 2,5 m 2 2,5 m 2 1,5 m 2 SLO / V SLO / O SLO / O ar. 900 ar. 1 155 ar. 345 ar. 345 ar. 345 16 12x8/V 11x17/V 24x25/V 24x25/V 24x25/V 36 075 1 L1 2. kerros 1:200 Rakennuskohteen nimi ja osoite Laukaan kunta/ Tiituspohjan Liikuntahalli Tiituspohjantie 50, 41310 Leppävesi Tontti: Leppävesi/ 126/ 1 Piirustuksen sisältö Mittakaava 2.krs, Pohjapiirustus, lämpölaitos vaihtoehto A 1:200, 1:100 - Päiväys Suunnitteluala Projektinumero Piirustuksen numero Muutos 10.03.2014 ARK 21-012 -

LVI-SELOSTUS 38 G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT G10 Lämmitysjärjestelmien yleiset vaatimukset Laitosselostus Rakennus liitetään koulun tulevaan aluelämpöverkostoon piirustusten mukaisesti. Tässä vaiheessa aluelämpöputket viedään liikuntasalirakennuksen sisälle myöhemmin tarkentuvaan paikkaan. Aluelämmön energianmittaus lämmönjakohuoneessa sijaitsevan mittauskeskuksen kautta. G1000.00 Lämmitysjärjestelmien perusvaatimukset Vaatimus Lämmitysjärjestelmän laitteet ja asennukset tehdään Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C1, C2, D2, D3, E1, E9 ja F1 mukaan sekä terveyden suojelulain 763/1994 ja asetuksen 1280/1994 vaatimusten mukaan. Sähkölaitteet ovat sähköturvallisuussäännösten mukaisia. Suunnitteluperusteet Verkostot on mitoitettu seuraaville veden lämpötiloille: ilmastoinnin lämmitys 60/30 C lattialämmitys 35/30 C säteilylämmitys 42/37 C käyttövesiverkosto 10/58 C aluelämpö 90 C Verkostojen rakennepaineet: säteilylämmitys lattialämmitys ilmanvaihdon lämmitys aluelämpö 0,6 MPa 0,6 MPa 0,6 MPa 1,6 MPa alin ulkolämpötila -32 o C Sisälämpötilat talvella: luokkahuoneet toimisto, yms. tilat käytävät keittiöt pesuhuoneet +21 1 o C +21 1 o C +21 1 o C +23 1 o C

LVI-SELOSTUS 39 G1000.06 Lämmitysjärjestelmien asennustyön perusvaatimukset G1000.06.00.14 Äänitekniset vaatimukset G1000.06.23 Lämmitysverkoston merkintä G1000.06.23.10 Laitteiden merkinnät Lämmityslaitteet asennetaan siten, etteivät ne aiheuta eivätkä johda häiritsevää ääntä eivätkä ylitä eri tilojen suurimpia sallittuja äänitasoja. Katso kohta G06.23. G1000.06.23.11 Putkistojen merkinnät Katso kohta G06.23. G1000.06.25 Vesivahinkojen estämisen perusvaatimukset G1000.06.90 Lämmityslaitteiden eristys G11 Lämmöntuotanto Lämmityslaitteet asennetaan siten, että mahdollinen vuotovesi havaitaan mahdollisimman ajoissa. Katso kohta G9. G1100 Lämmöntuotannon yleiset vaatimukset G1100.00 Perusvaatimukset G1100.04 Tarvikkeet ja materiaalit G1100.06 Asennustyö G1110 Kauko- ja aluelämpö G1110.00 Perusvaatimukset Lämmönjakokeskus toimitetaan tehdasvalmisteisena täysin valmiiksi rakennettuna. Lämmönsiirtimien valmistuksessa ja asennuksessa noudatetaan paineastiamääräyksiä ja -asetuksia. Lämmönjakokeskus varustetaan lämmönsiirrinjärjestelmällä, jonka tekniset mitoitustiedot on ilmoitettu kytkentäkaaviossa.

LVI-SELOSTUS 40 G1111 Lämmönjakokeskukset G1111.00 Perusvaatimukset G1111.06 Asennustyö G1111.10 Varusteet Lämmönjakokeskus varustetaan valvontaa varten kytkentäkaaviossa esitetyillä mittausanturimuhveilla. Lämmönjakokeskukseen kytkettyjen varusteiden on täytettävä ao. kohdissa esitetyt vaatimukset. Mm. seuraavat laitteet kuuluvat lämmönjakokeskukseen: Lämmönsiirtimet, kiertovesipumput, sulkuventtiilit, lämpömittarit, painemittarit. Täyttöventtiilit, tyhjennys- ja ilmanpoistoventtiilit, paisunta- ja varolaitteet. Pumppujen sähkökeskus varusteineen, johdotuksineen ja kytkentöineen. Yli 0,5 m pitkät johdot asennetaan suojaputkiin. Rakennusautomaatiourakoitsijan toimittamat laitteet asennettuna. Katso myös urakkarajaliite. Kaukolämpölaitteiden osalta noudatetaan SKY ry:n ja lämmöntoimittajan ohjeita sekä määräyksiä. Säätölaitteet kuuluvat rakennusautomaatiourakkaan (AU). Ryhmäkeskus ja pumppujen kontaktorit kuuluvat lämmönjakopaketin toimitukseen. Pakettiin on asennettu tuntoelimet ja toimilaitteet, jotka on kaapeloitu pakettiin asennettuun riviliitinkoteloon numeroiduille riviliittimille. Lämmönjakokeskuksen pumput ovat saman tehtaan valmistetta kuin muut lämpöjohtopumput. Lämmönjakokeskuksen säätö- ja valvontalaitteet kuuluvat rakennusautomaatiourakkaan (AU). Automaatiourakoitsija toimittaa säätöventtiilit ja anturit putkiurakoitsijalle, joka asentaa ne paikalleen. Yhdistettyä osoittavaa hälytyspainemittaria ei saa käyttää. Taajuusmuuttaja ohjattuihin pumppuihin ei toimiteta painelähettimiä, vaan ne toimittaa rakennusautomaatiourakoitsija. G1112 Lämmönsiirtimet Lämmönsiirtimet ovat kuparijuotettuja levylämmönsiirtimiä. Lämmönsiirtopinnan materiaali on haponkestävä teräs, AISI 316.

LVI-SELOSTUS 41 G1112.00 Perusvaatimukset G1112.06 Asennus Siirtimet asennetaan putkistoihin laippaliitoksin tai liittimin. Putkien hitsaaminen tai juottaminen suoraan siirtimiin on kielletty. Siirtimet eristetään vähintään 30 mm paksulla jaettavissa olevalla polyuretaanikotelolla, joka on pinnoitettu vahvalla muovikerroksella. Eristyskotelo on oltava avattavissa kahdella salvalla niin, että se on helppo poistaa ja asentaa uudelleen tarvittaessa. Jäähdytysverkostojen lämmönsiirtimet eristetään valtaavalla tavalla kuin liittyvä putkisto. Kumitiivisteellisten siirtimien käyttö on kielletty. DN 15 tyhjennyshanat ja yhteet painehäviön mittausta varten sekä sekundääri- että primääripuolelle Lämmönsiirtimien on täytettävä painelaitestandardin PED 97/23/EY vaatimukset. Lämmönsiirtimet asennetaan tukevan ja taipumattoman muototeräskehikon päälle. Kehikossa on oltava säätöjalat, joilla keskus voidaan asentaa vaakasuoraan riippumatta lattian pienistä epätasaisuuksista. Säätöjalkojen säätövara on vähintään 50 mm. Yli 50 kg painavat siirtimet tai alajakokeskukset varustetaan nostokorvakkeilla ja siirtimiin merkitään kohdat, joista nostot ja siirrot tehdään. Lämmönsiirtimissä on oltava ulokkeet, joilla siirrin kiinnitetään alustalleen. Ulokkeisiin tehdään reiät kiinnitystä varten. Lämmönsiirtimen ilmanpoisto- ja tyhjennyskohdat asennetaan niin, että siirrin voidaan omalla paikallaan ilmata ja tyhjentää. Varoventtiilien ym. tyhjennysputket johdetaan lattiakaivoon. Lämmönsiirrintä on voitava huoltaa esteettömästi. Lämmönjakokeskukseksi kootut tai yksittäiset lämmönsiirtimet asennetaan lämmönjakohuoneessa yhteiselle alustalleen tai yksittäisesti omille kiinnityskannakkeilleen seuraavasti: Lämmönjakokeskus asennetaan vaakasuoraan ja huoltoa tarvitseville sivuille jätetään vapaata tilaa vähintään 600 mm mitattuna lämmönjakokeskuksen uloimman osan ulkopinnasta. Lämmönjakokeskuksen ohjauskeskuksen eteen jätetään huolto- ja käyttötilaa 1000 mm. Lämmönjakokeskus kiinnitetään seinään tai lattiaan niiden materiaaleille soveltuvilla kiinnikkeillä. Lämmönjakokeskus varustetaan säätöjaloilla. Lämmönjakokeskuksen siirtely ja asennus ei saa vaurioittaa lämmönjakohuoneen lattiassa olevaa mattoa tai muuta vastaavaa vesieristystä.

LVI-SELOSTUS 42 G1112.10 Rakenne Lämmönsiirrin tehdään sellaisista materiaaleista, että käytettävä neste ei aiheuta korroosiota tai terveydellisiä haittoja. Lämmönsiirtimen rakenneaineena käytetään haponkestävää terästä. Lämmönsiirtimissä ei saa esiintyä eroosiokorroosiota valmistajan suosittelemalla suurimmalla mitoitusvirtaamalla. Lämmönsiirtimien rakenteissa käytetään ensisijaisesti hitsausliitoksia. Hitsaussauman lujuuden on oltava vähintään sama kuin perusaineen. Lämmönsiirtimissä käytettävien tiivisteiden on kestettävä + 120 C:n lämpötila ja 1,6 MPa:n paine ja säilytettävä tiiviytensä vähintään 10 vuotta. Putkistot liitetään hitsaus- tai laippaliitoksin. DN 20 -kokoisten tai pienempien putkien liitokset voidaan tehdä kierreliitoksin. Laippaliitoksissa käytettävien ruuvien ja muttereiden lujuuden ja mittojen on oltava standardien SFS 2065 ja SFS 2069 mukaisia. Tyhjennys- ja ilmanpoistoyhteet Lämmönsiirrin varustetaan tyhjennys- ja ilmanpoistoyhteillä siten, että siirrin voidaan puhdistaa, ilmata ja tyhjentää. Kun tyhjennykseen ja ilmanpoistoon käytetään sulkuventtiilejä, jotka voidaan avata pienellä liikkeellä täyteen paineeseen, niiden päät varustetaan turvallisuuden vuoksi tulppauksella. Lämmönsiirtimien eristys Lämmönsiirtimet eristetään kohdan G9 mukaan. Jakotukit eristetään kuten vastaavat putkistot. G12 Lämmönjakelu Luokkahuoneet, terveydenhoitajan ja kuraattorin huoneet lämmitetään nestekiertoisilla säteilypaneeleilla. Patterilämmitystä on lähinnä varastoissa ja teknisen työn tiloissa (VSS). Seurakunnan tilat, koulun ruokasali ja keittiö lämmitetään pääosin vesikiertoisella lattialämmityksellä. G1200 Lämmönjakelun yleiset vaatimukset Katso ohjekortti LVI 20-10348, Putkistojen asentaminen G1210 Putkitustavat G1210.00 Perusvaatimukset Katso ohjekortti LVI 12-10210, Putkistojen kannakointi ja ohjekortti LVI 12-10343 vesikiertoinen patterilämmitys.

LVI-SELOSTUS 43 G1211 Lämmitys ja jäähdytysputkistot G1211.00 Perusvaatimukset G1211.06 Asennus Kaukolämpöputket Ensiöpuolen putkisto tehdään hitsattavista teräsputkista. Putkena käytetään saumatonta putkea tai hitsattua putkea, jonka lujuuskerroin on 1,0. Asennus tehdään pääosin hitsaus- tai laippaliitoksin ks. Suomen Kaukolämpö ry:n julkaisun K1 kohdassa 6.2 mainitut poikkeukset. Aine, mitat, toimitusehdot: St 37, DIN 2458/DIN 1626. Kaukolämpöputkiston tulee täyttää Suomen Kaukolämpö ry:n julkaisun K1 vaatimukset sekä paikallisen energialaitoksen antamat määräykset ja ohjeet. Lämpöputket DN 10...DN 50 teräsputkea LVI-0400 Liitokset yleensä hitsaamalla, DN 10...DN 25 putkilla saa käyttää myös adusoituja, reunavahvisteisia kierreosia Venttiilit ja muut varusteet kierteellisinä DN 65 ja suuremmat teräsputkea LVI-0404 Liitokset hitsaamalla Käyrät säteellä 1,5 x d Liitokset laitteisiin laipoilla G1211.06.00 Asennuksen perusvaatimukset Muoviset lämpöjohdot (merkintä M) ovat happidiffuusiosuojattua muoviputkea suojaputkessa esim. CompiPex / Uponor Putkiurakkaan (PU) kuuluu ilmanvaihtokoneiden pattereiden kytkeminen putkistoihin. Patterit varustetaan automaattisilla ilmanpoistimilla 416220 sekä ilmahanalla ja sulkulaitteella. Ilmanvaihtourakoitsija antaa iv:n lämmityspatterien meno- ja paluujohdon kytkentäohjeet putkiurakoitsijalle, jos valitut patterityypit edellyttävät suunnitelmista poikkeavia kytkentöjä. Patterin ja sulkuventtiilin väliin asennetaan avattava yhdistäjä tai laippaliitos. Avattava liitos ja sulkuventtiilit sijoitetaan siten, IV-koneen patteri voidaan irrottaa, siten että putkistoa ei jouduta purkamaan avattavaa liitosta pidemmälle.

LVI-SELOSTUS 44 G1211.06.10 Liittäminen G1211.06.14 Kiinnitys ja kannakointi G1211.06.15 Läpiviennit G1211.06.16 Lämpölaajenemisen tasaaminen Teräsputket kierreliitoksin, kun putkikoko on DN 15 ja hitsausliitoksin, kun putkikoko on DN 20. Muiden materiaalien putkiliitokset ovat sallittuja vain putkimateriaalin omilla tyyppihyväksytyillä liittimillä ja liitostavoilla (hitsaus-, kierre- tai puristusliitos). Katso urakkarajaliite. Läpiviennit tehdään ko. rakennetta vastaavaksi siten, ettei lävistyskohta estä putken vapaata liikettä. Betoniseiniin ja välipohjiin asennetaan lävistykseen ko. järjestelmän mukainen eristyskouru. Putket asennetaan siten, että ne pääsevät vapaasti laajenemaan. Putkiston luonnolliset mutkat toimivat tasaajina. G1220 Pumput Putken varaan asennettavia pumppuja Energiatehokkuusluokka A Meno- ja paluuputken paine-eron mukaan ohjattavat pumput esim. mallia Wilo-Stratos (erillinen näytöllinen paine-erolähetin kytkettynä rakennusautomaatiojärjestelmään). Ohjaussignaalitulo Analog In 0-10 V käyntinopeuden etäsäätö IF-moduuleilla Lämpimän käyttöveden kiertopumppuna käytetään lämpötilan mukaan pyörimisnopeudeltaan portaattomasti säädettävää pumppua pronssipesällä esim. Wilo-Stratos-Z muina kiertopumppuina käytetään pyörimisnopeudeltaan portaattomasti säädettäviä pumppuja esim. Wilo-Smart Pumpun kilpeen merkitään teho- ja sähköarvojen lisäksi pumpun juoksupyörän halkaisija Toiminta-arvot on merkitty toimintakaavioihin Ks. pumppujen ohjaukset ko. toimintakaaviosta Juoksupyörät pronssia tai muovia Pumput valittava siten, että nostokorkeus tai virtaama voi olla 10 % mitoitusarvoa suurempi Liittyvät varusteet putken nimellissuuruutta Osa pumpuista voi sisältyä laitetoimituksiin, toimitusrajat on esitetty kaavioissa

LVI-SELOSTUS 45 Pumppujen mitoitusarvojen tarkistukset LVI-suunnitelmassa annetaan pumppujen mitoituksessa käytetyt painehäviöt putkistoihin liitettäville laitteille, kuten lämmöntalteenottopattereille, jäähdytyslaitteille jne. Ilmanvaihtourakoitsijan on ilmoitettava putkiurakoitsijalle ja rakennuttajalle ko. laitteiden lopulliset painehäviöt pumppujen mitoitusarvojen tarkistamista varten ennen pumppujen tilaamista. Muutoksen aiheuttanut urakoitsija vastaa laitteen mitoitusarvojen mahdollisesti muuttuessa pumppujen suurentamisesta aiheutuvista - lisäkustannuksista. G1230 G1231 Venttiilit Sulkuventtiilit Lämpöjohdot Sulkuventtiilit kokoon DN 50 kierteellisiä, messinkisiä palloventtiileitä esim. mallia ORAS 4000 ja DN 65 ja isommat hitsattavia, teräksisiä palloventtiileitä esim. mallia Naval Kaukolämpöjohdot Sulkuventtiilit kokoon DN 15 kierteellisiä, messinkisiä palloventtiileitä esim. mallia ORAS 4000 ja DN 20 ja isommat hitsattavia, teräksisiä palloventtiileitä esim. mallia Naval G1232 Linjasäätöventtiilit Lämpöjohdot Linjasäätöventtiilit kokoon DN 50 kierteellisiä esim. mallia TA STAD, sekä DN 65 ja isommat hitsattavia, esim. mallia Navaltrim kaikki paineenmittaushanoin ja yhtein. Asennuksessa on huomioitava virtaussuunnassa ennen venttiiliä 5 x putken halkaisijan mittainen suora osuus ja venttiilin jälkeen 2 x putken halkaisijan mittainen suora osuus. Venttiilit tulee asentaa sellaiseen asentoon että venttiilin käyttö ja säätötyöt on helppo suorittaa. G1233 Yksisuuntaventtiilit - Putket < DN 50 391114 - Putket > DN 65 3912 laipoin

LVI-SELOSTUS 46 G1234 G1235 Säätöventtiilit Magneettiventtiilit Magneettiventtiileinä käytetään putken nimelliskoon mukaista jännitteettömänä auki toimivaa venttiiliä 4122 tai 4123. G1236 Patteriventtiilit ja sulkutulpat Patteriventtiilit esim. DANFOSS RA-N DN 10-15, RA 2970-2977 termostaattisin kiintoanturein merkintä TV, RA 2972 termostaattisin irtoanturein merkintä TV-IA ja kromatuin suojahatuin merkintä V. Julkisissa tiloissa, joissa henkilökuntaan kuulumattomat henkilöt pääsevät käsiksi antureihin käytetään termostaattianturia Kovis RA 2920 (kiintoanturi) tai RA 2922 (irtoanturi). Patterien paluupuolen sulkutulpat on-off sulkuyhdistäjä esim. Oras Stabila. Patteritermostaattien lämpötilan ylärajoitus lukitaan. Lukitus asetellaan seuraaviin lämpötiloihin: tilat yleensä +21 C, pesutiloissa +23 C, varastot, tekniset tilat, arkistotilat ja porrashuoneet +21 C. Patteriventtiilien irtoanturit asennetaan patterien alle keskelle patteria sivusuunnassa ja n. 70 mm etäisyydelle lattiasta. G1237 Täyttöventtiilit putket > DN 10 4012 204 G1238 Tyhjennysventtiilit Tyhjennysventtiilit 65000 Liitinosin esim. 6560 242 G1240 Putkistovarusteet G1240.00 Perusvaatimukset G1241 Lämpömittarit Paikalliset putkiin ja säiliöihin asennettavat veden lämpö ja painemittarit kuuluvat putkiurakkaan, ks. toimintakaaviot. Lämpömittareiden on oltava tarkistettuja. Kaikkien mittareiden asteikkojen on oltava SI-järjestelmää ja mitta-alue valittuna niin, että lukema- ja mittaustarkkuus on paras mahdollinen.

LVI-SELOSTUS 47 G1242 Painemittarit Painemittarit d=100 mm 4531 Mittausalueet - kaukolämpöpuolella 0-1,6 MPa - toisiopuolella 0-0,6 MPa Kaikkien mittareiden asteikkojen on oltava SI-järjestelmää ja mitta-alue valittu niin, että lukema- ja mittaustarkkuus on paras mahdollinen. Painemittareiden taulun on halkaisija vähintään 100 mm. G1243 Ilmanpoistimet Laitokseen tulee asentaa riittävästi ilmanpoistolaitteita. Ilmakellojen tilavuuden litroissa tulee olla noin 0,1 x DN, missä DN tarkoittaa putken nimellissuuruutta millimetreinä. Ilmakellot tehdään siten, että ne muodostavat putken laajennuksen. DN 40 ja pienemmät putket voidaan varustaa tehdasvalmisteisella ilmakellolla. Ilmakellot varustetaan ilmanpoistojohdolla venttiileineen ja piiskajohdolla manuaalista ilmausta varten ja ellei piirustuksessa ole toisin merkitty myös automaattisella ilmanpoistimella 4162208-210. Automaattisen ilmanpoistimen tulee olla varustettu toimintakokeen mahdollistavalla ilmahanalla ja sulkulaitteella. Verkoston ilmanpoistimet 4162 5 G1244 Joustavat liittimet Joustavat liittimet tulee olla happidiffuusion estävää materiaalia. G1245 Lianerottimet Mudanerottimet ja suodattimet: putket < DN 50 3921 putket > DN 65 3923 G1250 Paisunta- ja varolaitteet G1250.00 Perusvaatimukset Paisuntajärjestelmänä käytetään suljettua kalvopaisuntajärjestelmää. Kalvopaisunta-astioiden mitoitustiedot on esitetty piirustuksissa. Vastaavat tiedot tulee ilmetä ko. säiliön tunnuskilvessä. G1251 Paisunta-astiat Paisunta-astiat ovat kiinteällä kalvolla varustettuja.

LVI-SELOSTUS 48 Paisunta-astian yhteyteen asennetaan sulkuventtiili, jonka kahva poistetaan ja venttiili jätetään auki asentoon. Venttiili sijoitetaan paisuntaastian ja varoventtiilin väliin, siten että lämmönlähteestä on yhteys varoventtiiliin. Paisunta-astian ja sulkuventtiilin väliin asennetaan DN15 tyhjennysventtiili. G1252 Varoventtiilit Varoventtiilin ulospuhallustehon tulee vastata lämmitysjärjestelmä suurimmalla teholla syntyvää höyryvirtaa. Avautumispaine on määrätty putkikaavioissa. Ulospuhallusputki johdetaan viemäröityyn keräyssuppiloon tai suoraan lattiakaivoon. G1270* Jäähdytysvesi- ja vesiglykoliputkistot Putkiurakkaan (PU) kuuluu ilmanvaihtokoneiden pattereiden kytkeminen putkistoihin. Patterit varustetaan automaattisilla ilmanpoistimilla 416220 sekä ilmahanalla ja sulkulaitteella. Ilmanvaihtourakoitsija antaa iv:n lämmityspatterien meno- ja paluujohdon kytkentäohjeet putkiurakoitsijalle, jos valitut patterityypit edellyttävät suunnitelmista poikkeavia kytkentöjä. Patterin ja sulkuventtiilin väliin asennetaan avattava yhdistäjä tai laippaliitos. Avattava liitos ja sulkuventtiilit sijoitetaan siten, että putkistoa ei jouduta purkamaan avattavaa liitosta pidemmälle, jos patteri irrotetaan. Jäähdytysverkostot on mitoitettu seuraaville veden lämpötiloille: Jäähdytysverkosto, IV-koneet 8/14 C Verkostojen rakennepaineet: jäähdytys- ja lto-verkosto 0,6 MPa G1270.00 Perusvaatimukset Ilmastointipattereiden säätölaitteet asennetaan mahdollisimman lähelle patteria. Nesteseoksen korroosiosuojauksen taso ja pakkaskesto tulee olla mitattavissa. LTO-putkiston läheisyyteen asennetaan kyltti, josta ilmenee käytetty neste ja sen seossuhde. Verkostot pattereineen on huuhdeltava LTO-putkiston pesuun tarkoitetulla pesuaineella sekä vedellä tai puhdistettava muulla tavoin ennen täyttöä ja käyttöönottoa rakennuttajan/lvi-valvojan läsnä ollessa. Ilmanvaihdon Econet LTO-putkisto täytetään veden ja etyleeniglykolin seoksella, jossa etyleeniglykolin pitoisuus on 30%. Vesi-glykoliseoksena käytetään tehdasvalmisteista valmiiksi sekoitettua seosta. Piirustuksissa esitetyt putkien kulkureitit on katsottava kaaviollisiksi, joten putkistoon tehtävät mutkat ja toisten putkien ja kanavien väistöt tulee sisältyä urakkaan ilman eri korvausta.

LVI-SELOSTUS 49 Putkistojen tiiviyden toteamiseksi urakoitsijan on suoritettava painekokeet puhtaalla kylmällä vedellä. Eristettävät tai muuten verhottavat putket on koepainettava ennen peittämistä. Koepaine on 0,6 MPa ja koeaika vähintään 30 minuuttia. G1271 Putket Jäähdytys ja vesiglykoliputkistot Jäähdytysvesi- ja vesiglykoliputket kuparia LVI-15811 kokoon 54, isommat ruostumatonta teräsputkea s=2,0 mm (AISI 304) hitsattaessa käytettävä suojakaasua Merkityt putkien mitat ovat ulkohalkaisijoita (mm) Jäähdytysputkistojen eristys rakennuksen sisällä tehdään umpisolukumieristeellä, diffuusiotiiviisti (esim. Armaflex F-sarja). Mikäli käytetään levymäistä solukumieristettä valitaan sarja H. Urakoitsijan on huomioitava, että käytettävät liittimet ovat tyyppiä, mikä kestää solukumieristeen yhteydessä mahdollisesti aiheutuvan jännitys-korroosion. Kannakkeet esim. Hilti MIP, kannake eristeen päällä tai vastaavan tyyppisiä muita kannakkeita, jotka estävät eristeen kokoonpuristumisen putken painosta. Katso myös kohta G1211. G1272 Pumput Putken varaan asennettavia pumppuja. Energiatehokkuusluokka A. Meno- ja paluuputken paine-eron mukaan ohjattavat pumput esim. mallia Wilo-Stratos (erillinen näytöllinen paine-erolähetin kytkettynä rakennusautomaatiojärjestelmään). Ohjaussignaalitulo Analog In 0-10 V käyntinopeuden etäsäätö IF-moduuleilla Jäähdytyskäytössä olevien pumppujen pesät eristetään Virtaavan nesteen lämpötilan ollessa alle +15 C mitoitustilanteessa, tulee pumppujen rakenteen soveltua ko. lämpötiloille (kondenssi) Glykoliverkoston täyttöpumppu 47 13 504 ( Nira 6B1 1101 ). Urakoitsija esittää pumput hyväksyttäväksi rakennuttajalle ennen hankintaa. G1273 Venttiilit Jäähdytysputkistot Sulkuventtiilit esim. kokoon DN 50 asti ORAS 4000 ja suuremmat laipallisia teräspalloventtiilejä esim. Naval tai hitsattavia RST-/ HST

LVI-SELOSTUS 50 venttiilejä (yli DN50 ulkotiloihin asennettavat venttiilit RST-/ HST venttiilejä ) esim. Naval. Linjasäätöventtiilit kierteellisiä esim. kokoon DN 50 asti mallia ORAS 4100 sekä DN 65 ja suuremmat laipallisia teräsventtiilejä tai hitsattavia RST- venttiilejä esim. Navaltrim paineenmittaushanoin ja yhtein Venttiilit asennetaan siten, että IV-koneen patteria vaihdettaessa koko putkistoa ei tarvitse tyhjentää ja ettei putkistoa jouduta purkamaan liitosta pidemmälle. Muuten kuten kohta G1230. Jäähdytys- ja LTO-putkiston venttiiliryhmiä varten tekee putkiurakoitsija eristetyn venttiilikotelon avattavalla pantaliitoksella. G1274 Putkistovarusteet Kuten kohta G1240. G1274.1* Jäähdytyksen vesisäiliö Putkiurakoitsija tekee antureita varten tarvittavat taskut rakennusautomaatio-urakoitsijan (AU) ohjeiden mukaisesti. Putkistoon asennetaan riittävästi ilmauspisteitä. Verkosto on oltava tyhjennettävissä kaikilta osin. Jäähdytysvesiverkoston varaajasäiliö ks. piirustukset Tilavuus vähintään 1000 dm³ tai laiteluettelon mukaisesti, korkeus vähintään 2500 mm rakennepaine 400 kpa, materiaali Rst, eristys 50 mm uretaanieristys peltipinnoituksella (huomioitava kondenssitiiveys) Säiliön putkiyhteiden tulee olla liittyvän putken kokoa Säiliön mitoissa huomioitava kuljetusreitin asettamat rajoitteet Varustetaan väh. DN15 tyhjennysventtiilillä letkuliittimin, DN10 automaattisella ilmanpoistimella ja DN15 / 400 kpa varoventtiilillä G1275 Paisunta- ja varolaitteet Paisuntajärjestelmänä käytetään suljettua kalvopaisuntajärjestelmää. Kalvopaisunta-astioiden mitoitustiedot on esitetty piirustuksissa. Kuten kohdassa G1250. G13 G1300 Lämmönluovutus Lämmönluovutuksen yleiset vaatimukset

LVI-SELOSTUS 51 G1310 Patterilämmitys G1310.00 Perusvaatimukset Patterit ovat maalattuja ja pintakäsiteltyjä DIN 55900 mukaan, ellei piirustuksissa toisin esitetä. Patterien suojapakkaukset poistetaan vasta käyttöönoton yhteydessä. Mikäli pattereita käytetään työmaa-aikaiseen lämmitykseen poistamalla suojat pölyävien rakennustöiden aikana niin pattereiden konvektio-osien solat pitää harjata ja puhaltaa paineilmalla puhtaaksi ennen vastaanottotarkastusta. Puhdistustyön suorittaa suojien poiston pyytänyt osapuoli. Kaikkien pattereiden on oltava samanlaisia samassa huonetilassa. G1311 Radiaattorit ja konvektorit Patterit: Patterit esim. mallia Purmo, Compact radiaattoreita tai Konkonvektoreita tai Formaterm M radiaattoreita Patterit(radiaattorit) asennetaan yleensä, siten että alareuna on n. 100-150 mm lattiasta. Jokaisessa patterissa on käsikäyttöinen tai termostaattinen o- rengastiivisteinen patteriventtiili ja on-off sulkuyhdistäjä sekä ilmaruuvi, ilmaruuvin avaimia toimitetaan 5 kpl. Patteriventtiilit esim. DANFOSS RA-N DN 10-15, RA 2970-2977 termostaattisin kiintoanturein merkintä TV, RA 2972 termostaattisin irtoanturein merkintä TV-IA ja kromatuin suojahatuin merkintä V. Julkisissa tiloissa, joissa henkilökuntaan kuulumattomat henkilöt pääsevät käsiksi antureihin käytetään termostaattianturia Kovis RA 2920 (kiintoanturi) tai RA 2922 (irtoanturi). Patteritermostaattien lämpötilan ylärajoitus lukitaan. Lukitus asetellaan seuraaviin lämpötiloihin: tilat yleensä +21 C, pesutiloissa +23 C, varastot, tekniset tilat, arkistotilat ja porrashuoneet +18 C. Patteriventtiilien irtoanturit asennetaan patterien alle keskelle patteria sivusuunnassa ja n. 70 mm etäisyydelle lattiasta Taustojen maalauksen ajaksi radiaattorit irrotetaan (myös nykyiset patterit muutostyöalueella) Pitkien patterien asennuksessa varattava tila lämpölaajenemiselle, liukupintoihin äänen estävä pehmike Lämpöpatterien rakennepaine on vähintään 0,6 MPa. Säteilypaneelit: Piirustusten mukaisiin paikkoihin asennetaan säteilypaneelit esim. Itugraf / Itula Oy. Säteilypaneelien tulee olla ilman yläpuolista lämpöeristystä. Koot on esitetty piirustuksissa. Paneelit toimitetaan sileällä pinnalla. Pulverimaalattuna RAL vakiovärillä. Asennus on tehtävä valmistajan ohjeiden mukaan. Putkiasennuksissa huomioitava paneelien lämpöliike ks. piirustukset, putkien mutkilla

LVI-SELOSTUS 52 ja riittävän kokoisilla rakenteiden läpivientirei`illä varmistetaan tarvittava liikuntavara paneelien kytkentä putkille. G1320 Lattialämmitys Piirustuksissa esitettyihin tiloihin asennetaan vesikiertoon perustuva lattialämmitys. Lattioiden suurimmat sallitut pintalämpötilat ovat oleskeluvyöhykkeillä 28 C ja kosteissa tiloissa 30 C. Ennen lattian betonointia, kun putkisto on vielä näkyvissä, tehdään putkistolle painekoe. Mikäli lattiaan on tarkoitus myöhemmin kiinnittää pultteja tms. on kiinnityksille asennettu asianmukaiset tartunnat (RU), jotta vältytään putkiston vaurioitumiselta. Valvottava, ettei putkisto vaurioidu (esim. lapion iskusta) työn aikana ja että putkiston kiinnitykset, suojaputket tai reunanauhat irtoa, siirry tai vahingoitu työn aikana. Laatan rikkoutumisen estämiseksi on valun jälkeisenä päivänä laatta päällystettävä tarvittaessa esim. ohuella muovilla liian nopean kuivumisen estämiseksi ja muutenkin huolehdittava jälkihuollosta. Lattian betonoinnin aikana putkistossa pidetään 300 kpa:n paine. Noudatettava valmistajan ohjetta lämmityksen käyttöönotossa. Lämpötilaa nostetaan vähitellen käyttöarvoonsa. Vaihtoehtoisesta järjestelmästä tulee esittää suunnitelmat, laskelmat ja mitoitustiedot LVI-suunnittelijan tarkastettavaksi ennen järjestelmän valintaa. G1321 Putket Lattialämmitysputket esim. komposiittiputkea esim. Copipe /Itula. Putket kiinnitetään putkipidekelistoilla ja kiinnitysväkäsilla eristekerrokseen. Rakennusurakoitsijan asentaa teräsverkon lattialämmitysputkien päälle. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää putkiston asennuslevyä esim. Nuppulalevy NP-35/Itula. Putkien asennuksessa on huomioitava valmistajan ilmoittamat minimitaivutussäteet. Liikuntasaumojen kohdalla putket asennetaan 5-15 asteen kulmassa liikuntasaumaan suojaputkeen, jonka pituus on 500 mm. Suojaputkien päät teipataan/tiivistetään lattialämmitysputkeen, siten että betoni ei voi päästä suojaputken ja virtausputken väliin. Liikuntasaumojen kohdille (RU) asentaa rakennesuunnitelmien mukaiset liikuntasaumaelementit, joihin rakennusurakoitsija tekee tarpeelliset putkien vaatimat läpiviennit tai vaihtoehtoisesti putket viedään suojaputkineen liikuntasauman alta uritettuna alapohjan eristelevyyn.

LVI-SELOSTUS 53 Seinien sisällä nousevat putket asennetaan suojaputkeen, suojaputki n. 500 mm lattian sisään, pää teipataan lattialämmitysputkeen ja toinen pää tuodaan n. 100 mm päähän venttiileistä, kiinnitys 600 mm välein tarkoitukseen tehdyillä kannakkeilla. G1324 Varusteet Lattialämmitysputkistojen säätöventtiilit ovat yhdistelmäventtiilejä virtaaman maksimirajoituksella esim. AB-QM Danfoss (ks. pohjapiirustukset ja toimintakaavio), M 30 x 1.5 kierteisellä sähkötermisellä toimilaitteella, jota ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän huonesäätimellä. Ks. toimitusrajat kaaviosta. Toimilaite on virtakatkoksessa sulkeutuva 24 V. Lattialämmityksen huonesäädöt rakennusautomaatiourakassa ks. toimintakaavio. Lattialämmitysalueet erotetaan rakennuksen rungosta reunanauhalla. Reunanauhat hankkii ja asentaa putkiurakoitsija/lattialämmitystoimittaja. G1336 Kierrätysilmakoneet (KSK:t) Oviverhon mitoituksen lähtöarvot: sisäilman lämpötila on +20 C ja ulkoilman -32 C. Tuulikaapit varustetaan oviverhokoneilla, jotka ovat mallia esim. STRAVENT Biddle ks. piirustukset. Oviverhokojeet sisältyvät putkiurakkaan. Oviverhokoneet asennetaan oven yläpuolelle ja ne puhaltavat alaspäin. Urakoitsijan tulee kiinnittää erityistä huomiota laitevalinnassaan teho-, veto- ja äänitasovaatimuksiin. LVI-urakoitsija huolehtii koneiden työmaan aikaisesta varastoinnista ja asentaa oviverhokoneet. Lukumäärät, leveydet, ilmavirrat ja lämmitystehot on esitetty laiteluettelossa. Urakkaan kuuluu lisäksi laitteiden toimintakuntoon viritys, toimintakokeet ja käytön opastus. KOTELO. Koneen kotelo on valmistettu galvanoidusta teräsohutlevystä, jonka alapinnassa on tarkastuspaneeli. Metallisiin imupaneeleihin on kiinnitetty eloksoidut alumiinisäleiköt kiinteillä säleillä. Imupaneelit, sivupaneelit ja kotelo toimitetaan vakioväreinä valkoisena (RAL 9016) tai alumiinisena (RAL 9006). Putkien liitospäät ovat vakiona koneiden yläpinnassa, erikoistilauksena koneen sivussa, vasemmalla puolella (imupuolelta katsottuna). Kun lj-liitos on koneen sivulla, toimitetaan moottoriventtiili irrallisena. Oviverhokoneet toimitetaan muovisuojattuina työmaalle. PUHALTIMET. Koneessa on kaksi tai useampia kaksoisimulla varustettua ja tärinävaimennuttua keskipakopuhallinta. Puhaltimen kotelo ja siipipyörä ovat sinkittyä teräslevyä. Moottorin suojausluokka on IP44 (CA2, S-koko), IP54 (CA2, M/L-koko) ja IP22 (CA2, XL-koko). Eristeluokka on F. Moottoreissa on ylilämpösuojat.

LVI-SELOSTUS 54 SUODATTIMET. Kone on varustettu imuilman suodattimilla, G1. Suodattimet ovat puhdistettavia (imurointi/pesu) tasosuodattimia. PATTERIT. Kone on varustettu 2-rivisellä alumiinilamellikupariputkipatterilla, rakennepaine 0,6 MPa. Patteri on varustettu ilmaruuveilla ja tyhjennysyhteellä. LÄMPÖTILA-ANTURIT. CA2-koneessa on lämpötila-anturit koneen imu- ja ulospuhalluskammiossa. Vaihtoehtoisesti huonelämpötila voidaan mitata koneen ohjauspaneeliin integroidulla lämpötila-anturilla. MOOTTORIVENTTIILIT. CA2-malli on varustettu koneeseen integroidulla 2- tai 3-tiemoottoriventtiliillä. Se voidaan toimittaa irrallisena, mutta sähköisesti koneeseen kytkettynä, jos halutaan venttiilin ohitus. OHJAUSPANEELI. B-touch ohjauspaneelin RJ11-modulaarikaapeli kuuluu laitetoimitukseen. Paneelin USB-liittimen kautta ladataan ohjelmistopäivityksiä ja kerätä tietoa koneen toiminnasta sekä mitatuista arvoista. ÄÄNITASO. Laitevalinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota ääniteknisiin ominaisuuksiin. Äänitaso ei saa ylittää mitoituslämpötilan (D5, säävyöhykkeet I-IV) mukaan lasketulla nopeudella 4 arvoa 55 dba (mitattuna 3 m:n etäisyydeltä oviaukosta rakennuksen sisäpuolella). TEHONTARVELASKELMA. Laitevalmistaja esittää laskelmiin (/laskentaohjelmaan) perustuvan tehontarvelaskelman mitoitusolosuhteissa kullekin oviaukolle/oviverholle. Laitevalmistaja esittää laskelman perusteella valitun oviverhon koneajossa vähintään seuraavat arvot mitoitustilanteessa: tarvittava oviverhon käyntinopeus mitoitustilanteessa ilmasuihkun nopeus mitoitusnopeudella, m/s avoimen oviaukon vaatima lämpöteho mitoitustilanteessa, kw valitun oviverhon teho, kw ulospuhallus lämpötila, C tarvittava vesivirta, dm3/s vesilämpötilat, (esim. 70/34 C) vesipuolen painehäviö, kpa äänitaso valitulla mitoitusnopeudella, db(a) ilmaverhon asennuskorkeus. PUHALLUSTEHO. Laitevalmistajan täytyy osoittaa tuloilmasuihkun impulssin riittävyys lattiaan asti mitoitusolosuhteessa laskelmin tai mitoitusohjelman avulla. Laskelmassa on huomioitava oviverhon asennuskorkeuden vaikutus.

LVI-SELOSTUS 55 VAKIO ILMAN ULOSPUHALLUSNOPEUS. CA2-ilmaverhon ulospuhalluskammiossa moottoripeltijärjestelmä, joka automaattisesti sovittaa puhallusaukon leveyden vastaamaan haluttua ilmamäärää/nopeutta. VAKIO ULOSPUHALLUSILMAN LÄMPÖTILA. Koneen automatiikka säätää ulospuhallusilman lämpötilaa sisäilman lämpötilan ja tehontarpeen perusteella. Normaalitilanteessa ulospuhallusilman lämpötila on +35 C. ILMAVERHON HYÖTYSUHDE. Ilman virtauksen tulee olla laminaarista ja ilman puhallusnopeuden tulee olla vakio eri ilmamäärillä. Puhalluslämpötilan tulee olla vakio 30 40 C asteen välillä eri tehoportailla. Oviverhokoneen ilmavirran lämpötehosta tulee 80 % saada kiinteistölle hyödyksi joka tehoportaalla.

LAUKAAN KUNTA TIITUSPOHJAN KOULU 1(5) Tekninen toimi LAADUNVARMISTUSASIAKIRJA Tilapalvelu 7.4.2014 Tilaaja: Laukaan kunta Tekninen lautakunta PL 6 41341 LAUKAA Hanke: TIITUSPOHJAN KOULU, 1. JA 2. VAIHE uudisrakennus LAADUNVARMISTUSASIAKIRJA, jaettu urakka alistamisehdoin

LAUKAAN KUNTA TIITUSPOHJAN KOULU 2(5) Tekninen toimi LAADUNVARMISTUSASIAKIRJA Tilapalvelu 7.4.2014 LAADUNVARMISTUSASIAKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1.1 Laadunvarmistusasiakirjan tarkoitus ja tavoitteet 1.2 Laadunvarmistusprosessi 1.3 Käsitteitä ja lyhenteitä 2 TARKASTUSASIAKIRJA (liite 1) 1 Suunnitelmien yhteensovittaminen 2 Suunnitelmakatselmus ja laadunvarmistuskokous 3 Mallit 4 Mittaukset ja kokeet 5 Katselmukset 6 Tarkastukset 7 Tuotteiden hyväksynnät 8 Suunnitelmat ja dokumentointi 9 LVIS-töiden mallit, kokeet ja tarkastukset 10 Viranomaisten katselmukset ja laitosten tarkastukset 11 Vastaanottovaihe 3 TARKASTUSKORTIT ( liitteet 2..7 ) TK 1, Massanvaihto ja täyttötyöt TK 2, Maanvaraiset lattiat TK 3, Märkä- ja kosteat tilat TK 4, Vesikaton puurakenteet, höyrynsulku- ja lämmöneristystyöt TK 5, Vesikatto/ konesaumattu pelti TK 6, LVI-työt 4 YHTEENVETO

LAUKAAN KUNTA TIITUSPOHJAN KOULU 3(5) Tekninen toimi LAADUNVARMISTUSASIAKIRJA Tilapalvelu 7.4.2014 YLEISTÄ 1.1 Laadunvarmistusasiakirjan tarkoitus ja tavoite 1.2 Laadunvarmistusprosessi 1.3 Käsitteitä ja lyhenteitä Tämän asiakirjan tarkoituksena on käsitellä Tiituspohjan koulun uudisrakennushankkeen 1. ja 2. vaiheen laadunvarmistusprosessia urakkalaskentavaiheen suunnitelmien yhteensovittamisesta hankkeen takuuajan päättymiseen saakka. Laadunvarmistusasiakirja pyrkii määrittelemään hankkeen laatutekijöitä tilaajan, rakennuttajan ja suunnittelijoiden näkökulmasta. Asiakirjalla määritellään laadunvarmistuksen minimitaso, johon rakennustyön suorittamisessa tulee pyrkiä. Tämä asiakirja ei sulje pois urakoitsijoiden omia laatujärjestelmiä tai menettelyjä eikä rakennusvalvontaviranomaisien vaatimuksia, vaan asiakirja pyrkii tukemaan ja täydentämään niitä. Laadunvarmistusasiakirjaa täytetään ja täydennetään hankkeen edetessä. Hankkeen lopussa laadunvarmistusasiakirja on pääurakoitsijan toimesta avattu ja täydennetty tarvittavilta osin laatukansioksi, joka luovutetaan vastaanottotilaisuudessa tilaajalle. Laadunvarmistusasiakirjan ensisijaisena tehtävänä on perehdyttää ja kiinnittää urakoitsijoiden huomio uudisrakennuksen erityispiirteisiin. Laadunvarmistusasiakirjassa esitetyt toimenpiteet eivät vähennä urakoitsijan vastuuta ja velvoitteita laadukkaan lopputuloksen aikaan saamiseksi (YSE 9-10 ja 26-33 ). Urakoitsijat ovat velvollisia varmistamaan ja tarkastamaan työnsä laadun tarvittavin mittauksin tai tarkastuksin ennen tässä laadunvarmistusasiakirjassa esitettyjä tilaajan kustantamia varmistavia mittauksia. Laadunvarmistusprosessi käynnistyi suunnittelijoiden tekemällä riskikartoituksella, jolla pyrittiin keräämään otsikkotason tietoa juuri tämän kohteen ominaispiirteistä ja riskeistä. Aiheista koottiin kohteen tarkastusasiakirja, joka pitää sisällään kaikki kohteesta tehtävät mallityöt, mittaukset, kokeet, katselmukset ja tarkastukset. Tarkastuslistaa täydentää otsikkotason tiedoista kootut tarkemmat tarkastuskortit, joissa on pyritty määrittelemään työvaiheen tyypillisiä ongelmia ja toimenpiteitä ongelmien poistamiseksi. Asiakirjalyhennykset: - UO = Urakkaohjelma - URL = Urakkarajaliite - RTS = Rakennustyöselostus - TTA = Työturvallisuusasiakirja - LVA = Laadunvarmistusasiakirja - TTO = Tervetalo-ohje Tekijälyhennykset: - til. = tilaaja/rakennuttaja - valv. = valvoja - vast. = vastaava työnjohtaja

LAUKAAN KUNTA TIITUSPOHJAN KOULU 4(5) Tekninen toimi LAADUNVARMISTUSASIAKIRJA Tilapalvelu 7.4.2014 - kvv. = kvv-työnjohtaja - säh. = sähkötyönjohtaja - iv = iv-työnjohtaja - av=av-työnjohtaja - aliur. = muu erikoisurakoitsija - viranom. =viranomainen tai laitos Tarkastusasiakirjaan liitteiksi merkityt painopistealueet eli tarkastuskortit on lyhennetty TK 1 TK 6. 2. TARKASTUSASIAKIRJA Tarkastusasiakirjaan on koottu tämän hankkeen mallit, tarkastukset, katselmukset yms. tilaajan näkökulmasta tärkeät asiat. Asiakirjan sisältöä käsitellään ja tarpeen mukaan muokataan suunnitelmakatselmuksessa ja laadunvarmistuskokouksessa. Urakoitsijat (suunnittelijat, rakennuttaja ja valvoja) täydentävät tarkastusasiakirjaa tarpeelliseksi katsomillaan asioilla. Em. kokouksen täydennysten jälkeen pääurakoitsija muokkaa ja hyväksyttää ensimmäisessä työmaakokouksessa lopullisen yhteisesti seurattavan tarkastusasiakirjan. Tarkastusasiakirjaa täytetään hankkeen rakentamisen edistyessä. Tarkastusasiakirjan kuittausten edistymistä seurataan työmaakokouksissa. (liite 1) Tarkastusasiakirjassa esitetyt mittaukset ja kokeet suoritetaan rakennuttajan kustannuksella. Urakoitsijan tulee ilmoittaa rakennuttajalle vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin, milloin esitetyt mittaukset tai kokeet voidaan tulla tekemään. Tarkastusasiakirjassa osoitettu henkilö vastaa siitä, että toimenpide tulee tehdyksi. Mahdollisten uusintamittausten ja kokeiden kustannuksista vastaa ao. urakoitsija. Rakennuttaja voi tehdä tai teettää kohteessa muitakin tarkastusasiakirjassa ilmoittamattomia mittauksia ja kokeita. Myös urakoitsijat ovat työmaa-aikana velvollisia ilmoittamaan ja pyytämään rakennuttajalta mittauksia tai kokeita, joita he katsovat tarpeellisiksi halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Tarkastusasiakirjassa esitetyt mallit tulee hyväksyttää tilaajalla tai ao. suunnittelijoilla ennen työvaiheen laajentamista muille alueille. 3. TARKASTUSKORTIT Tarkastuskortit kuvaavat tehtävät työsuoritteen tyypillisimpiä ongelmia ja ratkaisuja ongelmien poistamiseksi. Tarkastuskortit kuittaa työvaiheesta vastuussa oleva henkilö. Tarkastuskortti täydennetään siinä esitetyillä liitteillä. (liitteet 2 7)